Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2010"

Transkriptio

1 Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 21 Eeva Ranta ja Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 22/211

2 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 22/211 Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 21 Eeva Ranta ja Marja Valtonen Lohja 211 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 22/211 Valokuva(t): Luvy ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: Lohjan Painotuote Oy, Lohja 211 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

4 Sisältö 1 YHTEISTARKKAILUN PERUSTE TAUSTATIEDOT Lohjanjärven kuvaus Tarkkailututkimuksen vedenlaatuhavaintopaikat Säätila, virtaamat ja vedenkorkeus Jätevesikuormitus Yleistä Jätevesikuormitus vuonna VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Veden laatu Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laatu ja ainevirtaamat Lohjanjärven ravinnekuormitus, ravinnepitoisuudet ja rehevyys Ravinnekuormitus Ravinnepitoisuudet A-klorofyllipitoisuudella mitattu rehevyys Lohjanjärven happipitoisuus Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapetus Kyrköfjärden Kyrköfjärden Hållsnäsfjärden Hållsnäsfjärden Hållsnäsfjärden Ahtialansalmi Ahtialansalmi Piispalanselkä Johtopäätöksiä Lohjanjärven eteläosan happitilanteesta Lohjanjärven muu veden laatu LOHJANJÄRVEN BIOLOGINEN TARKKAILU Pohjaeläimet Kalat YHTEENVETO JA ARVIO JÄTEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA LOHJANJÄRVELLÄ VUONNA Lohjan keskustaajaman lähivedet Isoselkä Virkkalanselkä Karjalohjanselkä... 36

5 5.5 Outamonjärvi Piispalanselkä Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden LOHJANJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN...38 KIRJALLISUUSLÄHTEET...39 LIITTEET...41 Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta...43 Liite 2. Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta Liite 3. Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Analyysien menetelmä- ja määritysluettelo...46 Liite 4. Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta KUVAILULEHTI...81

6 1 YHTEISTARKKAILUN PERUSTE Lohjanjärven pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvän yhteistarkkailututkimuksen tavoitteena on hankkia aineistoa, jota käytetään selvitettäessä vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueen laajuutta sekä haittojen vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Yhteistarkkailututkimus toteutetaan vesiviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (Uudenmaan ympäristökeskus, Dnro 192A74/11). Ohjelmaa on päivitetty viimeksi Tarkkailuohjelma uusitaan vuoden 211 aikana. Tarkkailututkimuksella on täytetty taulukossa 1 esitetyissä luvissa olevat velvoitteet. Taulukko 1. Lohjanjärven pistekuormittajien lupapäätökset, joihin vesistötarkkailuvelvoitteet perustuvat. Pistekuormittaja Lupapäätös Sappi Kirkniemi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 51/22/1 Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo VAHO Nro 4/96/3 Mondi Lohja Oy Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 32/23/1 Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo VYO N:ot 28 ja 29/1996 VAHO Nro 4/9/4 Lohjan kaupunki Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Pitkäniemen ja Peltoniemen 633/74/-/2 1) 43/22/1 Dnro ) 44/22/1 Dnro 2212 yhdyskuntajätevesipuhdistamot Karjalohjan kunta Kunnan jätevesipuhdistamo Ympäristölupa Uudenmaan ympäristökeskus Dnro UUS-27-Y Oppilaskoti Outamo Jätevedenpuhdistamo Ympäristölupa Uudenmaan ympäristökeskus Dnro UUS-25-Y Kunkin tarkkailuvuoden ohjelma käydään läpi tarkkailua edeltävän vuoden aikana järjestettävässä yhteistarkkailutyöryhmän kokouksessa, jossa tapahtuu yleensä jonkin verran ohjelman hienosäätöä valvovan viranomaisen läsnä ollessa. Tarkkailun koordinoinnista Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä vastaa vesistötutkija, näytteenotosta vastaavat sertifioidut ympäristönäytteenottajat (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja vesinäytteiden analysoinnista vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 1725: 25. Tämän yhteenvetoraportin kirjoitti pistekuormittajien jätevesikuormituksen osalta (luku 2.4) puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, muilta osin vesistötutkija Eeva Ranta. Edellisen kerran Lohjanjärven yhteistarkkailun tuloksia on julkaistu vuosia koskevassa koosteraportissa (Ranta & Valtonen 21). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 5

7 Lohjanjärven yhteistarkkailun yhteydessä, mutta oman tarkkailuohjelmansa mukaisesti järvellä tehtiin vuoden 21 aikana myös Sappi Kirkniemen paperitehtaan velvoitteisiin kuuluvaa järven eteläosan syvänteiden hapettamisen seurantaa. Sen tulokset käsitellään tässä raportissa. Myös Outamon oppilaskodin velvoitteena tehtävä vedenlaatuseuranta on tehty vuonna 21 yhteistarkkailun yhteydessä. Outamonjärven vedenlaatutulokset ovat mukana raportin tulostaulukoissa ja tuloksia on käsitelty myös raportin tekstissä. Vedenlaaturaportointia varten olivat käytettävissä myös Uudenmaan ELY-keskuksen Nummenjoesta ja Väänteenjoesta ottamien vesinäytteiden tulokset. Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellista tarkkailututkimusta on jatkettu vuosittain kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu raportoitiin laajasti vuoden 21 ja alkuvuoden 211 aikana (Valjus 211). 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Lohjanjärven kuvaus Lohjanjärven pistekuormittajien sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteen 1 kartassa. Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluva Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi. Järvi on morfologialtaan hyvin rikkonainen ja myös veden laadussa on eroja eri alueiden välillä. Monimuotoisuutensa vuoksi Lohjanjärvi on jaettu vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimassa vesienhoitosuunnitelmassa (Karonen ym. 29) neljään osaan eli vesimuodostumaan (yleensä yksi järvi muodostaa yhden vesimuodostuman). Lohjanjärven vesimuodostumista kolme eli koillisosan Maikkalanselkä-Aurlahti, Lohjanjärven keskiosa ja Lohjanjärven eteläosa on luokiteltu järvityyppiin runsasravinteiset ja runsaskalkkiset (RrRk)/runsasravinteiset järvet. Karjalohjanselkä on luokiteltu kuuluvaksi järvityyppiin pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh). Pääasiallisina kriteereinä on vesistön pinta-alan ja syvyyden lisäksi ravinteisuus ja humusvaikutusta ilmentävä veden väriluku. Pintavesien ekologisen tilaan perustuvan luokittelun mukaan suurin osa Lohjanjärvestä kuuluu hyvään ekologiseen luokkaan. Nummenjoen ja Väänteenjoen vaikutusalueet järven koillisosassa ja järven eteläosa on luokiteltu ekologiselta luokaltaan tyydyttäviksi. Tavoitteena on saada Lohjanjärvi, samoin kuin pääosa Kyminjoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen muistakin vesimuodostumista, hyvään tilaan viimeistään vuoteen 215 mennessä ja kaikki vesimuodostumat viimeistään vuoteen 227 mennessä (Karonen ym. 29). Lohjanjärveen laskee Väänteenjoen kautta järven koillispuolella sijaitseva Hiidenvesi ja Maikkalanselän kautta Pusulanjoen vesistöalue. Myös Puujärven, Hormajärven, Valkerpyynjärven 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

8 ja Kirmusjärven vesiä laskee Lohjanjärveen. Lohjanjärvestä vedet laskevat Mustionjokea pitkin Pohjanpitäjänlahteen. Hydrologisia tietoja Lohjanjärvestä on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Hydrologisia tietoja Lohjanjärvestä. Pinta-ala 92,7 km 2 Keskisyvyys 13 m Suurin syvyys 54 m Tilavuus 1124 milj. m 3 Keskivirtaama 17,8 m 3 /s Rantaviivaa 31,9 km Matalaa rantaa 48,7 km Teoreettinen viipymä 75 vrk Vedenkorkeus 31,6 N Valuma-alue 12 km 2 Saaret jakavat Lohjanjärven erikokoisiksi selkäalueiksi, joista suurimmat ovat Isoselkä ja Karjalohjanselkä. Isoselän tilavuus on lähes puolet koko Lohjanjärven tilavuudesta ja se on syvimmillään runsaat 5 metriä, Karjalohjanselkä runsaat 4 metriä. Lohjanjärven valuma-alueesta on peltoja noin 14 % ja metsää runsas 7 %. Valuma-alueen järvisyys on noin 13 %. Järven ympäristön irtaimista maalajeista tärkein on moreeni. Luoteisrannoilla on myös savi- ja liejumaita. Maaperän kalkkipitoisuus on alueella suuri. Lohjanjärvi on säännöstelty. Säännöstelyä muutettiin viimeksi Imatran Voiman hakemuksesta Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä Päätös muutti jonkin verran aikaisempia vuonna 1956 annettuja säännöstelysäädöksiä. Olennaisimmat muutokset liittyivät padotuksen ylärajan nostamiseen, keväisen tulvarajan sitomiseen helmikuun alussa mitattuun lumen vesiarvoon, vedenpinnan alarajan nostamiseen ja Mustionjoen pienimmän virtaaman määräämiseen kahdeksi kuutioksi sekunnissa (Mäkelä 1991). Järven nykyinen säännöstelijä on Fortumin Peltokosken voimalaitos. Myös Hiidenveden säännöstely vaikuttaa Lohjanjärveen. 2.2 Tarkkailututkimuksen vedenlaatuhavaintopaikat Lohjanjärven yhteistarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteen 1 kartassa ja oheisessa taulukossa (taulukko 3). Vuotuinen näytteenottotaajuus oli vuonna 21 havaintopaikkaa kohti 2-12 kertaa. Useimmin haettiin näytteitä jokivesistä. Järvellä näytteenotto painottui avovesikauteen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 7

9 Taulukko 3. Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatuhavaintopaikat vuonna 21. Tunnus Nimi Kuvaus Kokonaissyvyys m Koordinaatit Kunta Vesistöalue Nummenjoki, Häntäjoki joki Nummi-Pusula Lohjanjärvi Hossa järvi Lohja Lohjanjärvi Pappilanselkä 3 järvi Lohja Lohjanjärvi Ristiselkä 5 järvi Lohja Lohjanjärvi Aurlahti 53 järvi Lohja Lohjanjärvi Liessaari 1 järvi Lohja Lohjanjärvi Isoselkä 9 järvi Lohja Lohjanjärvi Isoselkä 16 järvi Lohja Lohjanjärvi Virkkala 85 järvi Lohja Lohjanjärvi Karjalohjanselkä 24 järvi Karjalohja Lohjanjärvi Karkalinniemi 77 järvi Karjalohja Karja1 Lohjanjärvi Vanhakylännokka 1 järvi 3, Karjalohja Outamo Outamonjärvi 14 järvi 12, Lohja Lohjanjärvi Ristisalmi 64 järvi Karjalohja Lohjanjärvi Härkäsaari 78 järvi Raasepori Lohjanjärvi Hermalanselkä 27 järvi 17, Raasepori Lohjanjärvi Ahtialansalmi 28 järvi Raasepori Lohjanjärvi Ahtialansalmi 5 järvi Raasepori Lohjanjärvi Hållsnäsfjärden 29 järvi Raasepori Lohjanjärvi Hållsnäsfjärden 31 järvi Raasepori Lohjanjärvi Hållsnäsfjärden 33 järvi Lohja Lohjanjärvi Kyrköfjärden 291 järvi Raasepori Lohjanjärvi Kyrköfjärden 35 järvi Raasepori Bruksträsket luusua 2 joki 1, Raasepori Säätila, virtaamat ja vedenkorkeus Vuoden 21 alun talvikuukaudet olivat kylmiä ja Etelä-Suomessa myös lumisia. Talvi oli kylmin 23 vuoteen. Tyypillistä olivat pitkät pakkasjaksot. Pakkaset alkoivat hiljalleen hellittää maaliskuun aikana, mutta lunta satoi maaliskuussakin vielä runsaasti. Lohjan Porlan mittausasemalla lumenkorkeus oli maaliskuun lopulla 58 cm. Kuva 1. Lohjanjärven Virkkalanselällä jään paksuus oli 45 cm maaliskuussa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

10 Kevään kuukaudet olivat edellisvuosia sateisempia, toukokuun puolivälissä oli poikkeuksellisen varhainen hellejakso. Melko sateisen kevään jälkeen seurasi lämmin kesä; heinäkuusta elokuun puoliväliin oli helteistä ja kuivaa. Elokuun puolivälin paikkeilla sää alkoi muuttua viileämmäksi ja jälleen sateisemmaksi. Marraskuun puolivälissä alkoi kylmä sääjakso: lunta satoi marraskuun toisella viikolla ja samalla myös lämpötila laski nollan alapuolelle pysyen pakkasella vuoden loppuun saakka (Kuva 2, Ilmatieteen laitos 21). Sademäärä mm Kuukauden sadesumma Lohja Porlan sääasema Keskilämpötila oc Kuukauden keskilämpötila Lohja Porlan sääasema keskiarvo keskiarvo Kuva 2. Kuukauden sadesumma ja keskilämpötila Lohjan Porlan sääasemalla vuonna 21 ja vuosien keskiarvona (ilmatieteen laitos 21). Lohjanjärven jäätalven pituus oli 113 vrk; Isoselkä jäätyi ja vapautui jäistä Jäätalven keskiarvo vuosilta on 115 vuorokautta. Jäätalven pituus on kokonaisuutena vähentynyt 198-luvun alusta lukien, mutta parina viime vuonna järvi on ollut jäässä normaalin talven tapaan. Lohjanjärven jään paksuus vaihteli maaliskuussa 21 välillä 15-5 cm, ohuinta jää oli eteläosan hapettimien läheisyydessä ja paksuinta Outamonjärvellä (kuvat 2 ja 3). Lohjanjärven jäätalven pituus vrk Kuva 3. Lohjanjärven Isoselän jäätalven pituus vuorokausina vuodesta 198 (Pekka Ilmarisen arkisto). Kuvaan on lisätty lineaarinen trendiviiva. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 9

11 Lohjanjärveen on yhteydessä kolme jokea: Nummi-Pusulan suunnasta Maikkalanselälle laskeva Nummenjoki, Hiidenvedestä Lohjanjärveen laskevan Väänteenjoki ja Lohjanjärvestä kohti Pohjanpitäjänlahtea laskevan Mustionjoki. Vuonna 21 jokien virtaamahuippu ajoittui normaalisti eli kevätkuukausiin huhti- ja toukokuulle (kuva 4). Kuva 4. Nummenjoen (2324), Väänteenjoen (2356) ja Mustionjoen (23935) virtaamakäyrät vuonna 21. OIVA -Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille Jätevesikuormitus Yleistä Vuonna 29 Lohjanjärven pistekuormittajien määrä väheni kahden puhdistamon (Kisakallio ja Vivamo) jäätyä pois käytöstä. Vuonna 21 ei tapahtunut vähenemistä puhdistamoiden lukumäärässä. Yhteistarkkailun yhteydessä otettiin kuitenkin vesinäytteet myös Outamonjärvestä liittyen Outamon oppilaskodin puhdistamon velvoitetarkkailuun. LUVY ry tekee myös oppilaskodin puhdistamotarkkailun. Oppilaskodin puhdistamolle nykyisin viemäröidyt jätevedet tullaan johtamaan Pitkäniemen puhdistamolle käsiteltäviksi, kun siirtoviemäri valmistuu. Tiedot järveen pistemäisesti johdettavasta kuormituksesta perustuvat puhdistamoilla suoritettaviin velvoitetarkkailuihin. Yhdyskuntien puhdistamoiden toimivuutta seurataan puhdistamoiden ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n yhteistyönä. Teollisuuslaitosten puhdistamoiden tarkkailun suorittavat yhtiöt itse. 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

12 Kuormituksen kehitys puhdistamoittain viiden suurimman puhdistamon osalta pidemmällä aikavälillä käy ilmi liitteestä 2. Taulukossa 4 esitetään puhdistamoiden vesistökuormituksen prosentuaaliset osuudet pistekuormituksen kokonaismäärästä vuonna 21. Aurlahden alueella toimivat Lohjan kaupungin Pitkäniemen keskuspuhdistamo ja Mondi Lohja Oy:n tehtaan (ent. Loparex) puhdistamo. Järven eteläosassa Hållsnäsfjärdeniin johtavat vetensä Lohjan Peltoniemen puhdistamo ja Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen tehtaan (ent. M-real Oy) puhdistamo. Karjalohjan kunnan puhdistamolta johdetaan puhdistettua jätevettä Karjalohjanselälle. Karjalohjan puhdistamolle nykyisin viemäröidyt jätevedet tullaan johtamaan Pitkäniemen puhdistamolle käsiteltäviksi, kun siirtoviemäri valmistuu. Taulukko 4. Puhdistamoiden suhteelliset kuormitusosuudet (%) vuonna 21. Puhdistamo VESI BHK 7 FOSFORI TYPPI K-AINE Mondi Oy 24,4 68,6 4,4 28,2 16,6 Pitkäniemi 23,5 8,5 29,9 32,8 2,1 Sappi Oy 43,8 19,7 52,3 14,5 8,1 Peltoniemi 7,1 2,3 11, 18,1 1, Karjalohja 1,1,9 2,4 6,3,2 Outamo,2,2,5,8,1 Yhteensä Jätevesikuormitus vuonna 21 Puhdistamoilta järveen johdettu keskimääräinen kuormitus v. 21 käy keskeisimmiltä osin ilmi kuvasta 5. Samalla on esitetty puhdistetun jäteveden pitoisuudet fosforin, typen, BHK:n ja kiintoaineen osalta. Ainepitoisuus antaa yleiskäsityksen puhdistuksen tasosta. Fosfori toimii Lohjanjärvellä minimiravinteena eli se on leväkasvua ja rehevöitymistä eniten lisäävä kasvinravinne. Myös typpi on tärkeä kasvinravinne. Puhdistamoilla toteutettu fosforinpoiston tehostaminen on keskeinen selittäjä vaikutusalueilla vuosien mittaan havaittuun rehevyystason alenemiseen. Aleneminen on mahdollistanut järven yleisen käyttökelpoisuusluokituksen parantamisen tietyillä alueilla. Puhdistamoilta v. 21 järveen johdetusta fosforista asumajätevesien osuus oli 43 % ja teollisuuden osuus oli 57 % (taulukot 4 ja 5, liite 2). Puhdistamotypestä 57 % oli peräisin asumajätevesistä ja teollisuuden osuus oli 43 %. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 11

13 Taulukko 5. Järven pistekuormittajien kuormitusosuudet ainemäärinä vuonna 21. Puhdistamo nro m 3 /d P kg/d mg/l * N kg/d mg/l * BHK kg/d mg/l * Ka kg/d mg/l * Mondi ,22,3 81, Pitkäniemi ,5,19 94, ,1 28 3,6 Sappi ,62,18 41,6 2,8 73, Peltoniemi 4 238,55,23 52, 22 8,6 3,6 13 5,5 Karjalohja 5 364,12,34 18, 5 3,3 9,1 3, 8,3 Outamo 6 7,67,23,3,2 29,66 9,1 13 Yhteensä , Pienet yht ,12 18,2 3,4 3,1 Ositus: Teoll 1, , Asutus 2,4,5, , YHTEENSÄ , * Sarakkeiden pitoisuusarvot mg/l on laskettu vuoden keskimääräisen kuormituksen mukaan Teollisuus tuottaa vesistöön johdetusta happea kuluttavasta kuormituksesta (BHK 7 ) ja kiintoaineesta valtaosan. Vuonna 21 teollisuus tuotti BHK 7 :sta 88 % ja asumajätevedet 12 %. Kiintoaineesta teollisuus tuotti 97 % ja asumajätevedet 3 %. Pistekuormituksen osalta todetaan yhteenvetona seuraavaa: Pistekuormittajien yhteenlaskettu fosforikuormitus 5, kg P/d oli noin 21 % suurempi kuin v. 29. Viisivuotisjakson fosforikuorman vaihteluväli on ollut 4,2 7,4 kg P/d. Vuonna 21 Mondi Lohja Oy:n puhdistamolta järveen johdetussa vedessä oli fosforia keskimäärin,3 mg P/l. Pientä pitoisuusarvoa selittää toisaalta puhdistamolle tulevan jäteveden alhainen pitoisuus ja toisaalta kemiallisessa saostuksessa tehty kehitystyö. Vuosikeskiarvona laskettuna vuonna 21 Lohjan Pitkäniemen puhdistamolla käsitellyn veden fosforipitoisuus oli,19 mg P/l ja Peltoniemen puhdistamolla,23 mg P/l, Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen puhdistamolla saavutettiin pitoisuustaso noin,18 mg P/l. Pitoisuudet edustavat erittäin hyvää tasoa. Karjalohjan kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellyn veden vuosikeskiarvona laskettu fosforipitoisuus,34 mg P/l ja Outamon puhdistamolla käsitellyn veden pitoisuus,3 mg P/l olivat myös hyvällä tasolla. Vuonna 21 pistekuormittajien vesistöön johtama typpimäärä oli 287 kg N/d. Määrä oli edellisvuotta n. 23 % suurempi. Viisivuotisjakson vaihteluväli on kg N/d. Mondi Lohja Oy:n typpikuormitus 81 kg N/d oli n. 88 % edellisvuotta suurempi. Vuoden 21 kevättalvella nitrifikaatio- ja typenpoistoajoa toteuttavilla yhdyskuntajäteveden- 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

14 puhdistamoilla nitrifikaation toimivuutta hidasti ja sitä kautta typenpoiston tehoa heikensi pitkään jatkunut kylmyys ja myöhemmin keväällä runsaat hulevesimäärät, joita alkoi tulla puhdistamoille maalis-huhtikuun vaihteessa lumien sulaessa. Vuonna 28 saavutettu vähenemä typpikuormassa kertyi pääosin Pitkäniemen puhdistamon typenpoistotehon nostamisen myötä. Ennen Pitkäniemen typenpoiston tehostamista (v ) on järven typpikuormitus noussut pitkän aikavälin kuluessa yhdyskuntien viemäriverkkoja laajennettaessa. Vuoden 21 BHK 7 -kuormitus 375 kg O 2 /d vuonna 21 oli samaa suuruusluokkaa muutaman aikaisemman vuoden kanssa, viisivuotisjakson vaihteluväli on ollut kg O 2 /d. Kiintoainekuormitus 134 kg/d vuonna 21 sopii myös muutaman aikaisemman vuoden vaihteluvälin piiriin, viisivuotisjakson vaihteluväli on ollut kg/d. Puhdistamoilta järveen johdettu fosfori v. 21 Puhdistamoilta järveen johdettu typpi v. 21 Määrä kg P/d Mondi Määrä Pitoisuus Pitkäniemi Sappi Peltoniemi Karjalohja Outamo,5,4,3,2,1, Pitoisuus mg/l Määrä kg N/d Mondi Pitkäniemi Sappi Määrä Pitoisuus Peltoniemi Karjalohja Outam o Pitoisuus mg/l Järveen johdettu BHK 7 v. 21 Järveen johdettu kiintoaine v Määrä kg O2/d Määrä Pitoisuus Pitoisuus mg/l Määrä kg/d Määrä Pitoisuus Pitoisuus mg/l Mondi Pitkäniemi Sappi Peltoniemi Karjalohja Outam o Mondi Pitkäniemi Sappi Peltoniemi Karjalohja Outam o Kuva 5. Lohjanjärven pistekuormittajien ainekuormitus vuonna 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 13

15 3 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET JA TULOSTEN TARKAS TELU 3.1 Veden laatu Kaikki yhteistarkkailussa mukana olevien havaintopaikkojen vesianalyysitulokset samoin kuin analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo vuodelta 21 on esitetty liitteessä 3. Käytettävissä on ollut lisäksi Uudenmaan ELY-keskuksen mittaustulokset Väänteenjoen padon havaintopaikalta (Väänteenjoki.9, 58) ja Nummenjoen havaintopaikalta (Nummenjoki.) Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laatu ja ainevirtaamat Pusulanjoen vesistöalue yhtyy Karjaanjoen vesistön päähaaraan Lohjanjärven Maikkalanselälle laskevan Nummenjoen kautta. Hiidenvesi laskee Lohjanjärveen Väänteenjoen kautta. Nummenjoen ja Väänteenjoen vedet yhtyvät Maikkalanselän eteläpuolella Kutsilassa, jossa joki laajenee lähes järvimäiseksi ruovikkoiseksi alueeksi, Kutsilanseläksi. Kutsilanselältä reitti jatkuu jokimaisena Koivulanselälle, Hossanselälle ja edelleen kohti Lohjan kaupungin keskustan lähivesiä Pappilanselkää, Ristiselkää ja Aurlahtea. Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laadut poikkeavat toisistaan niin, että laatu on heikoin Nummenjoessa ja paras Mustionjoessa. Oheisessa kuvassa 6 on esimerkkinä vuoden 21 mittausten kokonaisfosforipitoisuus ja sähkönjohtavuus. Huhtikuun pitoisuushuippu näkyi selvästi fosforipitoisuudessa Nummenjoessa ja Väänteenjoessa. Nummenjoessa fosforipitoisuus kohosi myös syksyllä virtaaman kasvaessa. Vedenlaatuominaisuuksissa sähkönjohtavuus muodostaa poikkeuksen Lohjanjärven jokien muusta veden laadusta. Sähkönjohtavuus osoittaa veden ioniväkevyyden eli epäorgaanisten suolojen määrän vedessä. Sen lukemat kasvavat esimerkiksi pistekuormituksen vaikutusalueilla. Myös vuonna 21 sähkönjohtavuus oli jokivesistä korkein Mustionjoessa, jossa se kuvastaa Lohjanjärven eteläosaan purkautuvien Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehtaan ja Lohjan Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon jätevesien vaikutusta. Ainoastaan talven kuukausina jokien sähkönjohtavuudet olivat yhtenevät. Tämä selittyy sillä, että Lohjanjärven eteläosasta peräisin oleva jätevesikuormitus etenee talvella muuta vesimassaa raskaampana pohjaa myöden ja jokinäytteet otetaan pintavesistä. Sähkönjohtavuus, samoin kuin muu jätevesivaikutus laimenee Mustionjokea alaspäin mentäessä kunnes joen varrella olevien yhdyskuntajätevesipuhdistamojen kuormitus nostaa sitä jälleen. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

16 ug/l Jokivesien kuukausittainen kokonaisfosforipitoisuus I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Nummenjoki Väänt.pato Väänt. Hossa Mustionjoki ms/m Jokivesien kuukausittainen sähkönjohtavuus I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Nummenjoki Väänt.pato Väänt. Hossa Mustionjoki Kuva 6. Lohjanjärveen yhteydessä olevien jokivesihavaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet vuonna 21. Kuormituslaskelmia esittävään kuvaan (kuva 7) on laskettu Väänteenjoen (Hossansalmi), Nummenjoen (ennen joen laskemista Maikkalanselälle) ja Mustionjoen (Bruksträsketin alapuolella) ainevirtaamat kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta vuodelta 21. Vertailun vuoksi kuvassa on esitetty Väänteenjoen ainevirtaama myös padon kohdalta, noin kolme kilometriä Hossasta ylävirtaan. Tällä havaintopaikalla joessa eivät vaikuta vielä Nummenjoen suunnasta tulevat vedet. Laskennassa on käytetty ns. kuukausikeskiarvomenetelmää, jossa hyödynnetään virtaamatietoja ja analyysituloksia. Nummenjoen Pirkkulan virtaamamittausaseman (nro 2324) virtaama on korjattu valumaaluekertoimen 1,62 avulla tarkkailun havaintopaikan kohdalle. Laskennassa on hyödynnetty myös Uudenmaan ELY-keskuksen vedenlaatutietoja Nummenjoen havaintopaikalta. Väänteenjoen padon ainevirtaama on laskettu padon virtaamamittausaseman (2356) virtaamista ja saman paikan vedenlaatumittauksista (Uudenmaan ELY-keskus). Lohjanjärvestä lähtevän veden ravinnepitoisuudet on laskettu Lohjanjärven yhteistarkkailun puitteissa kuukausittain otettavasta Bruksträsketin luusuan havaintopaikan (86) tuloksista. Virtaama-arvot ovat Peltokosken (23935) virtaamia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 15

17 kg/d FOSFORI kg/d TYPPI I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Nummenjoki Väänt.pato Väänt.Hossa Mustionjoki I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Nummenjoki Väänt.pato Väänt.Hossa Mustionjoki Kuva 7. Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen kuukausittaiset ravinneainevirtaamat vuonna 21. Jokien kuljettama ainekuormitus oli vuonna 21 normaalin hydrologisen vuoden mukainen: kuormitushuippu saavutettiin huhti-toukokuussa (kuvat 7 ja 8). Kuva 8. Lohjanjärven jäät sulivat huhtikuun lopulla 21. Myös jokien järveen tuoma ravinnekuormitushuippu oli keväällä Lohjanjärven ravinnekuormitus, ravinnepitoisuudet ja rehevyys Ravinnekuormitus Koko Lohjanjärven ravinnekuormituksesta valtaosa, yli 6 %, tulee Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta. Itse järven alueelle kohdistuvan pistemäisen fosforikuormituksen osuus oli 199-luvun puolivälissä runsas 12 % ja typpikuormituksen osuus 16 % (Räike ym. 1998). Tilanne on todennäköisesti pysynyt suunnilleen entisellään tai hajakuormituksen osuus on entisestään korostunut; koko järven valuma-alueen kattavaa hajakuormitusselvitystä ei ole 199-luvun jälkeen tehty. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

18 Järven eri osa-alueiden hajakuormitusselvitysten mukaan (Turunen 23, 25, Valjus 23) Lohjanjärven eteläosan Hållsnäsfjärdenin ja Kyrköfjärdenin alueen kokonaiskuormitus on fosforin osalta noin 15 5 kg ja typen osalta noin 496 kg vuodessa. Fosforista 83 % ja typestä 88 % tulee virran mukana yläpuolisesta vesistöstä. Lähivaluma-alueen kuormituksesta noin puolet fosforista ja noin 7 % typestä on peräisin pistekuormituksesta. Merkittävin hajakuormituslähde on peltoviljely, jonka osuus lähivaluma-alueen fosforikuormituksesta on 37 % ja typpikuormituksesta 13 % (Valjus 23). Karjalohjanselän päässä olevan Karstunlahden vuotuinen fosforikuormitus on noin 7 5 kg ja typpikuormitus noin kg. Kuormituksesta suurin osa, noin 8 %, tulee lahteen laskevan Karstunjoen kautta (Turunen 23). Kuormitus on liian suuri Karstunlahdelle, jonka veden vaihtuminen kestää 1,2 vuotta. Lahdessa havaittu rehevöityminen tulee ilmeisesti jatkumaan, ellei liiallista ravinnekuormitusta saada vähennettyä. Lohjanjärven länsiosan (Härjänvatsa, Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli) kuormitus syntyy luonnonhuuhtoutumasta, laskeumasta, peltoviljelystä, hajaasutuksesta, metsätaloudesta ja kaukovalumasta. Lähivaluma-alueen fosforikuormitus on noin 1 3 kg vuodessa ja typpikuormitus noin 18 kg vuodessa. Fosfori tulee pääasiassa peltoviljelystä, typpi peltoviljelystä ja laskeumasta (Turunen 25). Lohjanjärven kolme suurinta kuormittajaa (Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehdas, Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamot ja Mondi Lohja Oy:n paperitehdas) muodostivat vuoden 21 aikana 99 % pistekuormituksesta. Suurin fosfori- ja kiintoainekuormittaja oli Kirkniemen paperitehdas (52,3 % pistemäisestä fosforikuormituksesta, 8,1 % pistemäisestä kiintoainekuormituksesta). Suurin typpikuormittaja oli Lohjan kaupungin Pitkäniemen puhdistamo (32,8 %) ja suurin BHK 7 kuormitus tuli Mondin paperitehtaalta (68,6 %) Ravinnepitoisuudet Lohjanjärven ravinnepitoisuuksia mitattiin vuoden aikana 2-9 kertaa havaintopaikkaa kohti. Mittaukset painottuivat kasvukauteen. Järven kaikkien havaintopaikkojen kokonaisravinnepitoisuuksien kartoitus tehtiin kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Ravinnepitoisuuksien perusteella koko järvi on rehevä, mutta rehevyystaso vaihtelee alueittain. Erityisesti Outamonjärvi poikkesi vuoden 21 tuloksissa muista, siellä mitattiin pienimmät pitoisuudet sekä lopputalvella että loppukesällä (kuva 9). Lopputalven typpipitoisuudet olivat typen luontaisen vaihtelun mukaisesti suuremmat kuin loppukesällä. Väänteenjoen kautta tuleva kuormitus nosti pitoisuuksia järven koillisosan havaintopaikoilla. Väänteenjoen vaikutus näkyi samalla tavalla myös lopputalven fosforipitoisuuksissa. Loppukesällä suurimmat pitoisuudet mitattiin Pappilanselällä (havaintopaikka 3), Ristiselällä (5) ja Virkkalanselällä (85). Kaksi ensimmäistä selittyvät Väänteenjoen kautta tulevalla ravinnekuor- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 17

19 mituksella. Virkkalanselkä on jo vuosien ajan ollut yksi järven rehevimmistä selkäalueista. Pistekuormitusta Virkkalanselälle ei kohdistu, joten matalan alueen fosforipitoisuutta nostaa osaltaan valuma-alueen hajakuormitus, osaltaan pohjasedimenttiin aikoinaan kertynyt kuormitus. Pintaveden kokonaistyppipitoisuus vuonna 21 Talvi Kesä Outamonjärvi Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 N.kok μg/l Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vuonna 21 Talvi Kesä 6 Pkok μg/l 4 2 Outamonjärvi Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Kuva 9. Lohjanjärven eri havaintopaikkojen pintaveden (-2 m) kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

20 A-klorofyllipitoisuudella mitattu rehevyys Vesistön rehevyyttä arvioidaan ravinnemäärien lisäksi mm. kasviplanktonin määrän avulla. Tällöin menetelmänä käytetään yleisesti lehtivihreällisen planktonlevästön a-klorofyllin määrittämistä. A-klorofyllin määrä on suoraan verrannollinen levämäärään ja siten rehevyyteen. Kasviplanktonin klorofyllipitoisuuteen vaikuttavat mm. valo, lämpötila, levälajisto ja ravinneolot. Talvella vedessä ei normaaliolosuhteissa juuri ole planktonleviä, joten klorofyllimäärityksiä tehdään pääasiassa avovesikaudella. Järviä voidaan myös luokitella a-klorofyllipitoisuuden mukaan. Kun pitoisuus on alle 4 μg/l, järvi on vähätuotantoinen eli karu. Yli 1 μg/l pitoisuus kertoo järven olevan jo rehevä. Mittaukset Lohjanjärvellä tehtiin vuonna 21 yhteensä 13 havaintopaikalta kuusi kertaa kesän tuotantokauden aikana. Outamonjärven klorofyllipitoisuus mitattiin kerran, elokuussa. Lisäksi mitattiin vertailun vuoksi talven klorofyllipitoisuudet maaliskuussa Isoselältä (91), Karjalohjanselältä (24) ja Hållsnäsfjärdenin pohjoisosasta (29). Talven klorofyllipitoisuudet olivat kaikki pieniä, alle analyysin mittaustarkkuuden. Avovesikauden klorofyllipitoisuuksissa suurin pitoisuus, 44 μg/l oli Karjalohjan puhdistamon edustalla (Karja1) toukokuussa. Myös Hossan (havaintopaikka 2), Pappilanselän (3) ja Virkkalanselän (85) mittauksissa oli suuria klorofyllipitoisuuksia. Tasaisimpina ja pienimpinä a-klorofyllipitoisuudet pysyivät Isoselän (91) ja Karjalohjanselän (24, 77) havaintopaikoilla (kuva 1). Outamonjärvellä elokuussa mitattu klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevyyttä osoittava 5,7 μg/l A-klorofylli μg/l touko.1 kesä.1 heinä.1 heinä2.1 elo.1 syys.1 Hossa 2 Pappilans. 3 Aurlahti 53 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjalohjans. etel 77 Karja1 Piispalans. 27 Hållsnäsfj. 29 Hållsnäsfj. 33 Kyrköfjärden 291 Kuva 1. Lohjanjärven eri selkäalueiden a-klorofyllipitoisuudet kesäkaudella 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 19

21 3.1.3 Lohjanjärven happipitoisuus Lohjanjärven yhteistarkkailun havaintopisteiden happipitoisuuksia mitattiin vuoden 21 aikana havaintoalueesta riippuen 2-12 kertaa. Pääasiassa mittaaminen painottui lämpötilakerrostuneisuuskausiin, jolloin järvisyvänteiden happipitoisuudet ovat heikoimmillaan. Eteläosan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin osalta happitilannetta seurataan Kirkniemen paperitehtaan hapetusvelvoitteen vuoksi muuta järveä tiiviimmin oman tutkimusohjelmansa puitteissa. Lohjanjärven syvimmän syvänteen (Isoselän havaintopaikka 91, kokonaissyvyys m) happitilanteen kehittymisestä pitkällä aikavälillä saadaan yleiskuva tarkastelemalla tilavuuspainotteisia hapen kyllästysarvoja alus- ja päällysvedessä (kuva 11). 12 LOHJANJÄRVI, ISOSELKÄ Lopputalven hapen tilavuuspainotteinen kyllästysarvo 1 8 Happikyll. % Havaintovuosi päällysvesi 1-1 m alusvesi 3-53 m Kuva 11. Isoselän syvänteen lopputalven happitilanne tilavuuspainotteisena keskiarvona päällysvedessä ja alusvedessä vuodesta 196. Isoselän syvänteen ongelmallisimmat ajat happipitoisuuden kannalta ajoittuivat aikanaan lopputalven lämpötilakerrostuneisuuskauteen. Kesän kerrostuneisuuskausina syvänteen happipitoisuudessa ei ole ollut talven kaltaisia ongelmia. Heikoimmillaan syvänteen talvinen happipitoisuus oli 196-luvun puolivälissä. Tilanne alkoi hiljalleen parantua 197-luvulla pistekuormittajien aloitettua jätevesiensä puhdistamisen. Happitilanteen paraneminen jatkui puhdistuksen tehostuessa. 198-luvulta alkaen lopputalven happitilanne Isoselän syvänteellä on ollut alusvedessäkin kokonaisuutena hyvä, vaikka joitakin alhaisia pitoisuuksia on mitattukin metrin päässä pohjasta, viimeksi talvella 26. Lohjanjärvellä tehdään järven kaikkien havaintopaikkojen happitilanteen kartoitus samalla näytekierroksella kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Kuvan 12 diagrammeihin on kerätty syvänteiden pohjien hapen kyllästysarvot vuodelta 21. Kokonaisuutena kuvaparista ilmenee selvästi se, että loppukesän lämpötilakerrosteisuuskausi heikentää Lohjanjärven happitilannetta. Ongelmallisimmat alueet kesällä 21 olivat Outamon- 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

22 järvi ja Lohjanjärven eteläosan 8-16 metrin syvänteet havaintopaikoilla 33, 291 ja 35. Kyrköfjärdenin eteläisen syvänteen 35 happipitoisuus oli ainoana huono myös lopputalvella 21 (kuva 12). Lopputalvi, happitilanne lähellä pohjaa 1 8 Happi. Kyll. % Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Outamo Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Loppukesä, happitilanne lähellä pohjaa 1 8 Happi. Kyll. % Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Outamo Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Kuva 12. Hapen kyllästysaste syvänteiden pohjalla lopputalven ja loppukesän näytekerroilla vuonna Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapetus Sappi Kirkniemen jätevesiluvan vesioikeudellisiin velvoitteisiin kuuluu Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin syvänteiden tilan parantaminen hapettamalla. Hapettimet ovat havaintopaikkojen 5, 29, 291 ja 35 läheisyydessä. Hapetinlaitteista vanhin Hållsnäsfjärdenin pohjoisosassa on ollut toiminnassa yhtäjaksoisesti 24 vuotta. Ahtialansalmen syvänteeseen asennettu hapetin on ollut toiminnassa 14 vuotta ja Kyrköfjärdenin kahden syvänteen hapettimet 13 vuotta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 21

23 Järven hapettamisen tarkoituksena on elvyttää alusveden ja pohjan hapellista hajotus- ja kulutustoimintaa ja sitä kautta lopulta vähentää fosforin sisäistä kuormitusta ja rehevyyshaittoja. Terveesti toimivissa syvänteissä alusveden hapellisuus ja monipuolinen hajottajaeliöstö pitävät pohjan orgaanisen ainepitoisuuden ja mikrobitoiminnan sopivan pienenä, mikä edesauttaa pohjan pysymistä fosforia sitovana (Lappalainen 23). Hapetuksen vaikutuksia seurattiin vuonna 21 ottamalla tammi-, maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa happinäytteitä yhteensä 8 havaintopaikalta (havaintopaikat 27, 28, 5, 29, 31, 33, 291 ja 35) Lohjanjärven eteläosasta. Tulokset ovat liitteen 3 tulostaulukossa. Hapetusseuranta yhdistettiin mahdollisuuksien mukaan yhteistarkkailun muuhun näytteenottoon. Seuraavassa on lyhyt yhteenveto hapetustarkkailun havaintopaikkojen tilanteesta, kun tiedot on päivitetty vuoden 21 tuloksilla. Tarkastelu on tehty etelästä pohjoisen suuntaan, Kyrköfjärdeniltä Piispalanselälle. Havaintopaikkojen happipitoisuusdiagrammit syvyyksittäin vuodesta 2 on esitetty liitteessä Kyrköfjärden 35 Lohjanjärven eteläisimmällä järvihavaintopaikalla, Kyrköfjärdenin läntisen selän syvänteellä (havaintopaikka 35), näytteiden saaminen estyy usein talvisin epävakaan jäätilanteen vuoksi. Vuonna 21 jäätilanne oli pakkastalven vuoksi vakaa ja kaikki näytteet saatiin. Kokonaissyvyydeltään 15 metrin syvännettä on hapetettu vuodesta 1995 lähtien. Aluksi tilanne parani heikon happipitoisuuden vaivaamissa alimmissa mittaussyvyyksissä, mutta 2-luvulla happipitoisuudet näyttävät jälleen heikentyneen 1 ja erityisesti 14 metrissä (liite 4). Syvänteellä oleva hapetin (MC-5) toimi hyvin alkuvuoden 21. Kesäkuisen huollon yhteydessä havaittiin, että hapettimen poiju oli karannut ja laitteen vaihteisto oli rikki. Hapetinlaite oli pysähtynyt. Kaukovalvontatietojen perusteella laite oli kuitenkin vielä noin kuukautta (6.5.21) aiemmin toiminnassa. Syyskuun lopulla hapettimen pienentyneet virta-arvot viittasivat vaihteistovikaan. Huolto jouduttiin järven varhaisen jäätymisen vuoksi siirtämään kevääseen 211 (Saarijärvi 211). Vuoden 21 mittauksissa Kyrköfjärdenin syvänteen 35 alusveden happipitoisuus oli tutkituista syvänteistä heikoin (kuva 13, liitteet 3 ja 4), koska alimman mittaussyvyyden happipitoisuus oli huono sekä lopputalvella että kesällä. Happi oli syvemmissä mittaussyvyyksissä lähes lopussa maalis-, heinä- ja elokuun havaintokerroilla. Heinäkuussa heikon happipitoisuuden alue ulottui pohjasta viiden metrin syvyyteen saakka. Edellisen kerran yhtä huono kokonaistilanne on todettu elokuussa 22. Elokuussa 21 happipitoisuus 5 metrin syvyydessä oli kuitenkin parantunut lukemaan 4,5 mg/l, 1 ja 14 metrin syvyydessä happea oli vain,5 mg/l. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

24 Kyrköfjärdenin-Hållsnäsfjärdenin syvänteiden rehevyyttä ja/tai runsasta kuormitusta kuvaa hyvin se, että kuvassa 13 vertailuna käytetyn Isoselän syvänteen happitilanne pysyy parempana, vaikka se on kokonaissyvyydeltään noin 4 metriä syvempi. Kyrköfjärdenin syvänteen nro 35 heikko happipitoisuus ei kuitenkaan aiheuttanut merkittävää fosforin vapautumista pohjasedimentistä, mutta pohjan läheisen veden ammoniumtyppipitoisuus oli kuitenkin varsin korkea sekä maalis- että elokuussa (14 ja 12 μg/l). Happi mg/l vuonna 21 Kokonaistyppi μg/l vuonna maaliskuu elokuu 15 1 maaliskuu elokuu Sähkönjohtavuus ms/m vuonna 21 Kokonaisfosfori μg/l vuonna maaliskuu elokuu maaliskuu elokuu Kuva 13. Lohjanjärven eteläosan havaintopaikkojen (35, 291, 33, 31, 29, 5, 28, 27, 78 ja 64) ja taustahavaintopaikan (Isoselkä 91) ainepitoisuuksia maalis- ja elokuun havaintokerroilla vuonna 21 mitattuna metrin päästä pohjasta Kyrköfjärden 291 Jätevesien purkualueesta lounaaseen olevalla toisella Kyrköfjärdenin syvänteellä (Bålabyfjärden) on ollut hapetin helmikuusta 1995 lähtien. Tällä 16 metrin syvänteellä alusveden happipitoisuus on myös ollut lähes poikkeuksetta loppukesällä heikko. Tilanne parani hapetuksen aloittamisen jälkeen, mutta liitteessä 4 esitettyjen diagrammien mukaan kahden alimman mitatun syvyyden happitilanne näyttäisi tälläkin syvänteellä vähän huonontuneen 2-luvulla. Syvänteen 291 hapetin (MC-75) huollettiin toukokuun lopulla 21 ja todettiin, että laite oli pysähtynyt potkuriin joutuneen verkon takia. Laite oli kuitenkin ollut pysähdyksissä vain hyvin lyhyen aikaa, sillä tehdyn kaukovalvonnan mukaan laite oli vielä ollut päällä ja laitteen ottama virrankulutus oli ollut normaali (Saarijärvi 211). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 23

25 Vuoden 21 mittausten perusteella syvänteen happitilanne pysyi hyvänä kesäkuulle, mutta heinäkuun lopulla happea oli 1 ja 15 metrissä enää runsas milligramma litrassa ja elokuussa pitoisuudet olivat pudonneet edelleen ollen molemmissa,4 mg/l (liitteet 3 ja 4). Kyrköfjärdenin syvänteen 291 pohja vaikuttaa kuitenkin niukkojen happipitoisuuksien kausista huolimatta toimivan terveesti; merkittävästi kohonneita kokonaisfosforipitoisuuksia ei ole todettu vuoden 2 jälkeen tai ammoniumtyppipitoisuuksia vuoden 23 jälkeen. Myöskään alusveden sähkönjohtavuus ei vuoden 21 tuloksissa ollut koholla (kuva 13) Hållsnäsfjärden 33 Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehtaan ja Lohjan Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon jätevesien purkualueen tuntumassa Osuniemenlahdella on 8 metrinen Mangsön syvänne. Syvänteen etäisyys sekä pohjoispuolen että eteläpuolen lähimmästä hapettimesta on noin puolitoista kilometriä. Jätevesien ajoittain hyvinkin selvät vaikutukset ovat alueella nykyisessä tilanteessa väistämättömiä; vuotuinen jätevesikuormitus Osuniemenlahdelle on noin m 3 /d. Syvänteen veden laatu on heikko ja pohjan happipitoisuus on laskenut kuormituksen vaikutuksesta usein nollan tuntumaan. Viimeksi happi on loppunut täysin 7 metrin syvyydessä heinäkuussa 25. Liitteen 4 diagrammien perusteella tilanne Mangsön syvänteellä näyttäisi pohjan tuntumassa kuitenkin hieman parantuneen 2-luvulla. Vuoden 21 heinä-elokuussa oltiin syvänteen pohjan lähellä silti jälleen lähellä nollaa, kun hapen pitoisuus oli,2-,3 mg/l. Viiden metrin syvyydessä pitoisuudet olivat 3,9 ja 2 mg/l. Havaintopaikan 33 muissakin analyysituloksissa havaitaan säännöllisesti selvää jätevesivaikutusta (kuva 11) erityisesti pohjan tuntumassa ja erityisesti talvisin, jolloin happipitoisuus ei kuitenkaan ole yhtä usein huono kuin kesällä: viimeksi mitattiin huono talvihappipitoisuus syvänteen pohjalla maaliskuussa 23. Syvänteen lähelle Osuniemenlahteen purettava jätevesi painuu talviolosuhteissa lämpimämpänä pohjalle, näin oli myös vuonna 21 (kuva 13) nostaen ainepitoisuuksia. Loppukesällä jätevesi sekoittuu järven eri syvyysvyöhykkeisiin tasaisemmin, mutta heikko happipitoisuus saattaa silloin nostaa pohjan tuntumassa ainepitoisuuksia, kuten esimerkiksi ammoniumtyppipitoisuutta elokuussa (44 μg/l). Näyttää siltä, että ravinteiden vapautuminen pohjasedimentistä ei Mangsön syvänteellä 33 ole merkittävää, suurempi merkitys veden laatuun on syvänteeseen joutuvalla jätevedellä, joka talvisin liikkuu virtausten mukana pohjaa pitkin pääasiassa kohti pohjoista (esim. Virtanen 2). 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

26 Hållsnäsfjärden 31 Hållsnäsfjärdenin keskiosan 11 metrin syvänteen etäisyys lahden pohjoisosassa olevan havaintopaikan 29 hapettimesta on runsas kilometri. Liitteen 4 diagrammissa esitetyn lineaarisen trendiviivan perusteella näyttää siltä, että syvänteen happitilanne olisi pohjan tuntumassa vähän heikentynyt 2-luvulla. Vuoden 21 elokuussa tilanne oli kuitenkin edellisvuotta parempi: mittaustulos 1 merin syvyydessä oli 3 mg/l. Pohjan läheisen veden ainepitoisuudet ilmensivät talven havaintokerroilla pitoisuuksien konsentroitumista, mikä viittaa jätevesien vaikutukseen (kuva 13, liite 3) Hållsnäsfjärden 29 Hållsnäsfjärdenin pohjoisosan 16 metrin syvänteellä on ollut hapetin vuodesta 1986 lähtien. Laite (MB-1) on toiminut hyvin lukuun ottamatta joitakin katkoksia. Vuoden 21 ajan hapetin toimi hyvin, lokakuussa todettiin pieni katkos (Saarijärvi 211). Liitteessä 4 esitettyjen diagrammien mukaan syvimmän mittaussyvyyden happipitoisuus on vähän heikentynyt 2-luvulla. Vuonna 21 happipitoisuus oli 15 m syvyydessä loppukesällä kuitenkin parempi kuin viiden edellisen vuoden kesinä. Kesän 21 alin happipitoisuus, 2,8 mg/l mitattiin elokuussa (liitteet 3 ja 4). Myöskään tällä syvänteellä ei tapahtunut merkittävää ravinnekuormitusta pohjasedimentistä veteen. Sen sijaan pohjan talvinen jätevesivirtaus oli varsin selvästi nähtävissä: sähkönjohtavuus, typpipitoisuus ja natriumpitoisuus olivat pintavettä suurempia talvella (kuva 13, liite 3) Ahtialansalmi 5 Ahtialansalmen Lövkullauddenin kärjessä olevan syvänteen veden laatuun voivat virtauksista riippuen vaikuttaa idästä Virkkalanselän suunnasta, lännestä Piispalanselän suunnasta ja etelästä Hållsnäsfjärdenin suunnasta tulevat vedet. 16 metrin syvänteelle asennettiin hapetin helmikuussa 1995; ongelmana olivat täälläkin erityisesti loppukesän alhaiset happipitoisuudet syvimmissä mittaussyvyyksissä. Mixox-hapetinlaite (MC-75) oli kesällä 29 pois päältä välisen ajan potkurin jumiutumisen takia. Laite huollettiin Samalla huomattiin hapettimen ns. vedenjohtosukan hävinneen. Vedenjohtosukan katoamisajankohtaa ei tiedetä. Hapettimeen asennettiin uusi vedenjohtosukka kesäkuussa 21. Vedenjohtosukan puuttuminen heikentää laitteen hapetustehoa kesäisin, talvella hapettimen tiedetään kuitenkin toimivan hyvin ilman vedenjohtosukkaa (Saarijärvi 211). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 25

27 Myös tämän syvänteen alimman, 15 metrin syvyyden happitilanne parani 199-luvulla hapettimen asettamisen myötä. Elokuusta 24 alkaen syvänteen pohjan läheisen veden happipitoisuus on jälleen laskenut. Heinä-elokuussa vuonna 29 tilanne oli varsin huono pohjan lähellä ja myös 1 metrin syvyydessä happipitoisuus oli heikompi kuin vuosiin. Tilanne saattaa johtua edellä kerrotusta laiterikosta. Elokuussa 21 lukemat olivat paremmat: pitoisuus pohjan lähellä oli 3,9 mg/l. Pohjan läheisen veden ainepitoisuuksien konsentroituminen talvella hyvästä happipitoisuudesta huolimatta johtui ilmeisesti täälläkin jätevesien vaikutuksesta (kuva 13, liitteet 3 ja 4) Ahtialansalmi 28 Ahtialansalmen Piispalanselän puoleisen 11 metrisen syvänteen etäisyys havaintopaikalla 5 olevasta hapettimesta on noin kilometri. Mataluudesta ja todennäköisesti myös alueen virtausolosuhteista johtuen happipitoisuudessa ei ole syvempien alueiden kaltaisia ongelmia. Huonoimmillaan happipitoisuus on myös tällä syvänteellä yleensä loppukesällä. Jaksolla 2-21 alusveden happipitoisuudessa ei ole tapahtunut selvästi havaittavaa muutosta suuntaan tai toiseen. Lukemaa 2 mg/l ei ole pohjan tuntumassakaan alitettu. Vuonna 21 heikoin pitoisuus (2,8 mg/l) mitattiin elokuussa. Pitoisuus oli edellisen kerran yhtä alhainen elokuussa 26 (liite 4). Pohjan läheisten vesien ravinnepitoisuuksien taso pysyi hyvänä, mutta myös tällä havaintopaikalla oli jonkin verran viitteitä talven jätevesivirtauksista pohjan tuntumassa (kuva 13) Piispalanselkä 27 Piispalanselän 17,6 metrin syvänteen etäisyys lähimmästä hapettimesta, joka on Ahtialansalmessa havaintopaikalla 5, on vajaat neljä kilometriä. Syvänteen pohjan läheisen veden happipitoisuuksissa ongelmallisin ajankohta on täälläkin yleensä ollut loppukesän lämpötilakerrostuneisuuden aika, joskin happipitoisuus on myös ajoittain lopputalvella laskenut pohjan lähellä melko vähiin. Jaksolla 2-21 Piispalanselän syvänteen 27 happipitoisuuksissa syvimmissä mittaussyvyyksissä 15 m ja 16,5 m on tapahtunut paranemista (liite 4). Vuoden 21 osalta heikoimmat happipitoisuudet pohjan lähellä mitattiin elokuussa (metrin päässä pohjasta 1,9 mg/l). Hapen kyllästysprosentti (17 %) ei kuitenkaan ollut hälyttävällä tasolla. Pohjan läheisten ravinnepitoisuuksien kasvua ei elokuussa merkittävästi havaittu. Myös veden lika-aineita ilmentävä sähkönjohtavuus oli tuolloin pintaveden tasolla. Sen sijaan maalis- ja tammikuussa, kun happipitoisuus oli pohjan lähellä hyvä, olivat sähkönjohtavuus, typpipitoisuudet ja natriumpitoisuus täälläkin pintaveteen nähden selvästi koholla (kuva 13, liite 3). Tämä viittaa edellisten syvännehavaintopaikkojen lailla pohjan tuntumassa talvisin tapahtuviin jätevesivirtauksiin, joiden on sopivissa olosuhteissa todettu ulottuvan Hållsnäsfjärdenin eteläosista ylävirtaan aina Ristisalmeen saakka (mm. Virtanen 2). Edellä esitetyn kuvan 11 perusteella 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

28 näyttäisi siltä, että lopputalvella 21 myös Piispalanselän eteläisen syvänteen 78 ja Ristiselän syvänteen 64 sähkönjohtavuudet ovat koholla toisin kuin purkupaikasta etelään havaintopaikoilla 291 ja 35 tai vertailun vuoksi kuvaan mukaan otetulla isoselän syvänteellä nro Johtopäätöksiä Lohjanjärven eteläosan happitilanteesta Lohjanjärven eteläosan syvänteiden happitilanne parani asteittain hapettamisen aloittamisen jälkeen 198- ja 199-luvuilla. Samalla ongelmallisimpien syvänteiden pohjien läheisten vesien ylisuuret fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet pienenivät. 2-luvulla alimpien mittaussyvyyksien loppukesän happipitoisuudet näyttäisivät jälleen jonkin verran heikentyneen lukuun ottamatta purkualueen vieressä olevaa syvännettä nro 33, Ahtialansalmen syvännettä 28 ja Piispalanselän syvännettä nro 27. Selvimmin happitilanne on heikennyt Kyrköfjärdenin syvänteellä 35. Selitystä asiaan ei tämän tutkimuksen puitteissa voida antaa, varsinkin kun samaan aikaan alueen jätevesistä mitattu ravinnekuormitus on kokonaisuutena vähentynyt ja yleinen rehevyystaso laskenut (Ranta & Valtonen 21). Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kokonaisuutena Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueen syvänteiden pohjat olisivat pitkällä aikavälillä tervehtyneet, koska merkittävää ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä ei tapahdu. Kohonneet ainepitoisuudet pohjien tuntumassa liittyvät pääasiassa talvella tapahtuviin jätevesivirtauksiin. Vuonna 21 todettiin alusvesissä merkkejä jätevesistä selvimmin Osuniemenlahden kuormituslähteistä pohjoisen suuntaan, Piispalanselän ja ilmeisesti Ristisalmen syvänteelle saakka Lohjanjärven muu veden laatu Myös Lohjanjärven muut vedenlaatuominaisuudet vaihtelevat ravinne- ja happipitoisuuksien tapaan alueittain. Taulukkoon 6 on koottu tietoja järven eri selkäalueilta valituilta havaintopaikoilta vuodelta 21. Taulukossa mukana olevista vedenlaatuominaisuuksista käy mm. ilmi, että vesi on sameinta ja väriluku on suurin Väänteenjoen vaikutusalueella: Pappilanselällä, Ristiselällä ja vielä Aurlahdellakin (kuva 14). Pienimmät lukemat näistä ominaisuuksista mitattiin kirkasvetisellä Outamonjärvellä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 27

29 Kuva 14. Väänteenjoen kautta tuleva samea vesi vaikuttaa Lohjan taajaman lähivesien ulkonäköön. Kuvassa Aurlahden Liessaaren puoleisen rannan sameaa vettä. Veden epäorgaanisia suoloja ilmentävä sähkönjohtavuus on muuhun järveen nähden koholla Hållsnäsfjärdenin ja Kyrköfjärdenin alueella johtuen mitä ilmeisimmin jätevesikuormituksesta. Järveltä harvakseltaan mitattavat bakteeripitoisuudet (tässä ulosteperäiset kolibakteerit) ovat olleet pääasiassa pieniä. Todetut pitoisuudet olivat vuonna 21 suurimmat Pappilanselällä, Ristiselällä ja Aurlahdella. Kahden jälkimmäisen osalta asiaan voi vaikuttaa Aurlahdelle purettava jätevesikuormitus. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

30 Taulukko 6. Lohjanjärven eri selkäalueiden havaintopaikkojen vedenlaatuominaisuuksien tunnuslukuja vuonna 21 metrin syvyydestä otetuissa näytteissä. Minimi- ja maksimiarvot on kehystetty. Sameus FNU lukum keskiarvo mediaani keskihajonta minimi maksimi Pappilanselkä 3 1 9,3 9,3 9,3 9,3 Ristiselkä 5 2 7,1 7,1 3, 4,9 9,2 Aurlahti ,9 5,9 4,2 2,9 8,9 Isoselkä ,3 4,7 1,8 2 5,8 Virkkalanselkä ,8 4,8 4,8 4,8 Outamonjärvi 2,98 1,,3,75 1,2 Karjalohjanselkä ,5 4, 1,2 1,7 4,4 Piispalanselkä ,9 4,8 1,5 3,3 6,7 Hållsnäsfjärden ,3 4,2,6 3,7 5,1 Kyrköfjärden ,4 4,4,9 3,5 5,2 Sähkönjohtavuus ms/m lukum keskiarvo mediaani keskihajonta minimi maksimi Pappilanselkä ,6,9 1 11,2 Ristiselkä ,1,3 1,9 11,3 Aurlahti ,4,1 11,3 11,4 Isoselkä ,2, ,5 Virkkalanselkä ,7,8 11,1 12,2 Outamonjärvi 2 1 1,,3 9,8 1,2 Karjalohjanselkä ,6, ,3 Piispalanselkä ,3, ,7 Hållsnäsfjärden ,7 1,4 11,5 14,2 Kyrköfjärden ,1 2,5 11,7 16,3 Väriluku lukum keskiarvo mediaani keskihajonta minimi maksimi Pappilanselkä , 5 8 Ristiselkä , 4 8 Aurlahti , 4 8 Isoselkä ,1 4 5 Virkkalanselkä ,5 3 5 Outamonjärvi Karjalohjanselkä ,8 3 4 Piispalanselkä , 3 4 Hållsnäsfjärden Kyrköfjärden ,8 4 5 Lämpökestoiset kolibakteerit kpl/pmy lukum keskiarvo mediaani keskihajonta minimi maksimi Pappilanselkä ,5 37, 2 55 Ristiselkä , Aurlahti , Isoselkä 91 2,5,5,7 1 Virkkalanselkä ,7 8 Outamonjärvi 2,5,5,7 1 Karjalohjanselkä 24 2 Piispalanselkä 27 2 Hållsnäsfjärden ,5 1,5 2,1 3 Kyrköfjärden ,5 3,5 3,5 1 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 29

31 4 LOHJANJÄRVEN BIOLOGINEN TARKKAILU 4.1 Pohjaeläimet Lohjanjärven pohjaeläimistöä käsittelevän uusimman julkaisun (Suonpää & Mettinen 211) mukaan pohjien tilassa ei ollut havaittavissa suuria muutoksia vuosien aikana. Paikallisesti pistemäisen kuormituksen vaikutukset ovat edelleen selvimmin havaittavissa Aurlahdella. Aurlahden rehevyyteen vaikuttavat lisäksi alueen virkistyskäyttö ja sinne laskevien jokien mukana tulevat ravinnepitoiset vedet. Pistekuormituksen vaikutukset ovat nähtävissä myös Lohjanjärven eteläosassa erityisesti purkuputkia lähimpänä sijaitsevalla Osuniemen 8 m havaintopaikalla, mutta myös ulompana Hållsnäsfjärdenissä, Kyrköfjärdenissä ja Piispalanselällä. Näillä alueilla pohjaeläinlajistossa dominoivat runsasta ravinteikkuutta ilmentävät lajit. Hållsnäsfjärdenin ja Kyrköfjärdenin syvänteissä rehevämpien pohjien pohjaeläimet ovat hieman lisääntyneet edellisvuosiin verrattuna. Osuniemen syvänteen tila on heikko ja pysynyt entisellään. Isoselällä pistekuormitus ei ole suoraan havaittavissa pohjaeläimistössä. Sinne kulkeutuvat Väänteenjoen ravinteikkaat vedet, joiden päävirtaussuunta on Hiidensalmen, Ristiselän ja Aurlahden pohjoisosan kautta kohti Isoselkää. Isoselän tilavuus on kolmanneksen koko Lohjanjärven tilavuudesta, joten sen kuormituskestävyys on myös suurempi kuin pienempien selkävesien. Karjalohjanselällä pistekuormituksen vaikutuksia ei ollut havaittavissa vuosina Siellä pohjanlaatu on tarkkailualueen parhainta ja pohjaeläimistön perusteella pohja on todennäköisesti muuttunut vain vähän luonnontilaisesta. Taulukkoon 7 on koottu kokonaisarvio Lohjanjärven syvänteiden pohjan tilasta ja rehevyydestä pohjaeläimistön perusteella vuonna 29 verrattuna aikaisempaan laajaan tutkimusvuoteen 25. Taulukko perustuu pohjanläheiseen happitilanteeseen, taksonilukumäärään, surviaissääski-indekseihin, yksittäisten lajien kuten rehevyyttä ilmentävien sulkasääskien sekä karumpaa pohjaa indikoivien valkokatkojen ja harvasukamatolajien esiintymiseen (Suonpää & Mettinen 211). 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

32 Taulukko 7. Lohjanjärven syvänteiden pohjan tila ja rehevyys pohjaeläimistön perusteella vuonna 29, sekä pohjan tilassa tapahtunut muutos vuodesta 25 vuoteen 29 (Suonpää & Mettinen 211). Pohjaeläinlinja Pohjaeläimistö syvänteissä 29 Pohjan rehevyys syvänteissä 29 Muutos 25->29 (Luokitus 1-4.) Aurlahti 3. yksipuolinen/voimakkaasti muuttunut hyvin rehevä (+) Isoselkä 2. lievästi muuttunut lievästi rehevä Karjalohjanselkä 2. lievästi muuttunut, monipuolinen lievästi rehevä Piispalanselkä 3. yksipuolinen/voimakkaasti muuttunut hyvin rehevä/rehevä Osuniemenlahti 3-4. yksipuolinen pohjaeläimistö hyvin rehevä, hapeton pohja Hållsnäsfjärden 3. yksipuolinen/voimakkaasti muuttunut hyvin rehevä (+) Kyrköfjärden 3. yksipuolinen/voimakkaasti muuttunut hyvin rehevä (+) Pohjaeläimistön tilasta käytetään luokitusta 1-4. jossa 1 on paras ja 4 huonoin 1. Monipuolinen pohjaeläimistö ja karu pohja 2. Lievästi muuttunut pohjaeläimistö ja lievästi rehevä pohja 3. Voimakkaasti muuttunut pohjaeläimistö ja hyvin rehevä pohja 4. Yksipuolinen pohjaeläimistö ja hapeton pohja Muutos = ei muutosta - = tila huonontunut + = tila parantunut 4.2 Kalat Valjuksen (211) laatimassa julkaisussa käsitellään vuosittain toteutettavan saaliskirjanpidon tulokset vuosilta 27-29, kalojen aistinvaraisen arvioinnin tulokset vuodelta 29 sekä vuotta 29 koskeneen kalastustiedustelun tulokset. Järven veden laadun tarkkailu ja kalataloudellinen tarkkailu ovat kulkeneet raportointirytmiikaltaan eri tahtiin. Tilanne korjaantuu, kun tarkkailut siirretään vuoden 211 aikana saman ohjelman alle ja yhteenvetoraporttien rytmiikka yhtenäistetään. Kalastustiedustelut osoittavat kalastusharrastuksen suosion lisääntyneen Lohjanjärvellä 2-luvulla. Vuonna 29 järvellä kalasti noin 14 ruokakuntaa, mikä oli noin 15 enemmän kuin vuonna 26. Lähes 6 % saaliista saatiin verkoilla. Myös rapukanta on järvellä hyvä ja se oli myös huomattu, ravustuksen määrä lähes kolminkertaistui vuodesta 26. Lohjanjärven kokonaissaalis kasvoi ja oli vuonna 29 noin 71 kg. Ruokakuntakohtainen saalis jäi kuitenkin kahta edellistä tutkimuskertaa pienemmäksi, mikä johtunee kalastuksen painottumisesta entistä enemmän vapakalastukseen verkkokalastuksen kustannuksella. Suuntaus on yleinen kalastusta harrastavien joukossa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 31

33 Kuva 15. Kalastusharrastuksen suosio on lisääntynyt Lohjanjärvellä. Runsaimmat saalislajit olivat hauki, kuha, ahven, sulkava ja muikku (kuva 16). Sulkava- ja haukisaalis lisääntyivät eniten, kuhaa ja muikkua saatiin aikaisempaa vähemmän. Ahventa ja siikaa pyydystettiin lähes saman verran kuin kolme vuotta aikaisemmin. Saalis lajeittain 29 koko Lohjanjärvi Saalis pyydyksittäin 29 koko Lohjanjärvi Muu kala 6 % Toutain 2 % Taimen,4 % Ahven 15 % Särki 9 % Hauki 16 % Sulkava 14 % Kuha 16 % Muikku 13 % Siika 4 % Lahna 4 % Made 1 % verkko mm 8 % muikkuverkko 15 % lippo,4 % verkko >49 mm 39 % heittovapa 3 % vetouistin 9 % katiska 13 % pilkkivapa 6 % rysä 2 % pitkäsiima 2 % koukku onki,2 % 3 % Kuva 16. Lohjanjärven kokonaissaaliin (kg) jakaantuminen lajeittain ja pyydyksittäin vuonna 29 (Valjus 211). Kalastustiedusteluun vastanneiden mielestä kalastusta haittasi eniten pyydysten likaantuminen, veden sameus, istutusten vähäisyys, kalaveden likaisuus, runsas vesikasvillisuus ja huonosti merkityt pyydykset. Kalastuslupien saanti oli vastaajien mielestä ongelmatonta eikä hintakaan ollut useimpien mielestä liian korkea. Pyydys- tai pyyntirajoitukset eivät haitanneet kalastusta. Kirjanpitokalastustietojen mukaan suurimmat särkikalasaaliit saatiin järven rehevimmiltä alueilta, Aurlahdelta (lahna) ja Mustionjoen sekä Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärdenin alueilta (lahna ja sulkava). Siikaa saatiin parhaiten Karjalohjanselältä, kuhan yksikkösaalis on pysynyt melko tasaisena eri alueilla. Muikunkalastuksen pääalueita ovat Isoselkä ja Karjalohjanselkä. Muikun yksikkösaaliin huippu saavutettiin alueesta riippuen vuosina 23-25, jonka jälkeen yksikkö- 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

34 saaliit ovat laskeneet. Isoselän ja Karjalohjanselän alueilla vuosi 29 oli hieman edellisvuotta parempi. Taimenta Lohjanjärveltä saatiin hyvin vähän. Aistinvaraisen arvion mukaan kaikki vuonna 29 tutkitut kalat olivat laadultaan hyviä tai melko hyviä. Tulokset olivat hieman edellistä tutkimuskertaa heikommat, mutta merkittäviä muutoksia eri alueilta pyydystettyjen kalojen laadussa ei ole havaittavissa vuodesta 1998 lähtien tehdyissä arvioissa (Valjus 211). 5 YHTEENVETO JA ARVIO JÄTEVESIKUORMITUKSEN VAI KUTUKSISTA LOHJANJÄRVELLÄ VUONNA 21 Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta suurin osa, runsas 8 %, koostuu hajakuormituksesta (maa- ja metsätalous, viemäröimätön haja-asutus), ilmasta tulevasta laskeumasta ja luontaisesta huuhtoutumisesta maaperästä. Järven ravinnekuormituksesta vajaa 15 % on peräisin pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Pistemäisen ravinnekuormituksen vaikutukset vaihtelevat järvellä alueittain riippuen etäisyydestä jäteveden purkupaikkojen sijaintiin sekä virtaama- ja tuuliolosuhteista. Paikallisesti pistekuormitus on kuitenkin edelleen oleellisesti veden laatuun vaikuttava tekijä. Lohjanjärven pistekuormituksesta 99 % muodostui vuosina 21 kolmen suurimman kuormittajan, Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehtaan puhdistamon, Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden ja Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistamon purkuvesistä. Pistemäisen ravinnekuormituksen määrä on ollut vuosia laskusuuntainen. Vuonna 21 pistemäinen fosforikuormitus oli noin 21 % ja typpimäärä noin 23 % suurempi kuin vuonna 29. Kuitenkin kaikkien puhdistamojen käsitellyn veden fosforipitoisuuksia voidaan pitää erittäin hyvää tasoa edustavina. BHK 7 -kuormitus ja kiintoainekuormitus oli vuonna 21 samaa suuruusluokkaa muutaman aikaisemman vuoden kanssa. Lohjanjärveen tuli vuonna 21 Nummenjoen ja Väänteenjoen yhteisvaikutuksena (mitattu Väänteenjoen Hossan kohdalta) fosforia 57 kg/d ja typpeä 13 kg/d. Määrä oli fosforin osalta kolmanneksen ja typen osalta puolet edellisvuotta 29 suurempi. Mustionjoen kautta järvestä virtasi fosforia pois 32 kg/d ja typpeä 97 kg/d. Määrä oli noin 1 % edellisvuotta suurempi. 5.1 Lohjan keskustaajaman lähivedet Lohjan keskustaajaman lähivesistä erityisesti Pappilanselkä kuuluu tällä hetkellä mm. ravinnepitoisuuksien, levätuotantoa mittaavan a-klorofyllin ja kasviplanktonin perusteella Lohjanjärven rehevimpiin vesialueisiin (kuva 17). Suurimpana syynä on Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 33

35 tuleva ravinnekuormitus, joka kattaa runsaat 6 % koko Lohjanjärveen tulevasta ravinnekuormituksesta (Räike ym. 1998). Omalta osaltaan rehevyystasoa nostaa myös alueella vuosikymmeniä jatkunut pistekuormitus. 25, 2, 15, 1, 5,, A-klorofylli μg/l vuonna 21 Kuva 17. Lohjanjärven eri selkäalueiden a-klorofyllimittausten (6 kertaa kasvukaudella 21) keskiarvot. Lohjanjärven pistekuormittajista Lohjan kaupungin Pitkäniemi ja Mondi Lohja Oy:n paperitehdas purkavat puhdistamoidensa vedet Aurlahden-Ristiselän alueelle. Noin 22 asukkaan yhdyskuntajätevedet käsittelevä Pitkäniemen puhdistamo on järven pistekuormittajista suurin typen tuottaja. Mondi Lohja Oy puolestaan tuottaa suurimman osan Lohjanjärven pistekuormituksen biologisesti happea kuluttavien aineiden kuormituksesta (BHK 7 ). Vuonna 21 alueen pistemäinen ravinnekuormitus oli 1,7 kg/d fosforia ja 175 kg/d typpeä. Määrä oli fosforin osalta noin 3 % ja typen osalta noin 13 % Väänteenjoen kautta järveen tulevasta ravinnekuormituksesta. Jätevesien vedenlaatuvaikutukset häviävät Lohjan keskustaajaman lähivesillä yleensä kokonaan Väänteenjoen kautta tulevaan suuren vesimäärän mukanaan tuomaan hajakuormitukseen. Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistamon ja osittain myös Lohjan Pitkäniemen puhdistamon jätevesien purkualueella, Ristiselällä ja Aurlahden pohjoisosassa, veden vaihtuminen on Väänteenjoen-Hiidensalmen suunnasta tulevan voimakkaan virtauksen vuoksi hyvin nopeaa. Vuoden 21 vedenlaatutuloksissa alueella ei veden laadussa havaittu suoria jätevesivaikutuksia. Pohjaeläimistössä pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutukset ovat Lohjanjärvellä kuitenkin paikallisesti selvimmin havaittavissa Aurlahdella. Pohjaeläinten perusteella syvänteen pohjaa luonnehditaan hyvin reheväksi ja pohjaeläimistöä luonnehditaan yksipuoliseksi ja voimakkaasti muuttuneeksi. Tilanne on kuitenkin jonkin verran parantunut viimeisimmällä tutkimusjaksolla (Suonpää & Mettinen 211). 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

36 Kalastustiedustelun mukaan ahven, hauki, kuha ja särki olivat Aurlahden ja Ristiselän alueella yleisimmät saalislajit vuonna 29. Kirjanpitokalastajien saaliissa oli lisäksi lahnaa, sulkavaa, siikaa ja muikkua. Kalastajat antoivat tälle alueelle järven osa-alueista heikoimman arvosanan, 6,8. Osaltaan tähän vaikuttanee kalastajien vastauksissaan esille tuoma teollisuuden ja asutuksen likaava vaikutus (Valjus 211). 5.2 Isoselkä Isoselän suuren selkäalueen ravinnepitoisuudet ja levätuotanto ilmentävät lievää rehevyyttä ollen selvästi pienempiä kuin Lohjan keskustaajaman lähivesillä tai Virkkalanselällä. Levätuotannolla mitattu rehevyystaso oli Isoselän syvännealueella vuonna 21 tuotantokauden keskiarvona koko järven pienin (kuva 17). Isoselän Liessaaren kärjessä olevan järven syvimmän, yli 5 metrisen havaintopaikan vesianalyysitulosten perusteella alueen happipitoisuus on pintavedessä hyvä ja alusvedessäkin hyvä tai vähintään tyydyttävä. Veden laadussa ei Isoselän suurella selkäalueella ole havaittu suoria jätevesivaikutuksia. Uusimman pohjaeläintutkimuksen mukaan Isoselän syvännettä luonnehditaan lievästi reheväksi ja sen pohjaeläimistöä lievästi luonnontilasta muuttuneeksi. Viimeisimmällä tutkimusjaksolla tilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia (Suonpää & Mettinen 211). Kalastustiedustelun mukaan Isoselän runsaimmat saalislajit olivat muikku, sulkava, kuha ja hauki. Saalislajeista muikku ja alueelta saatava siika ilmentävät järven rehevämpiä alueita parempaa veden laatua, eikä varsinaisia jätevesivaikutuksia ole havaittavissa (Valjus 211). 5.3 Virkkalanselkä Virkkalanselkä edustaa useiden vedenlaatuominaisuuksien perusteella vuosi vuodelta selvemmin yhtä Lohjanjärven rehevimmistä alueista. Pistekuormitus alueelle loppui vuonna Matalan lahden rehevyys johtuu todennäköisesti hajakuormituksesta ja pohjasedimenttiin vuosien aikana kertyneiden ravinteiden aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Veden virtauksen pääsuunta Lohjanjärvessä ilmeisesti myös ohittaa Virkkalanlahden, jolloin veden vaihtuvuus on alueella hidasta. Levätuotannolla mitattu rehevyystaso oli Virkkalanselällä vuonna 21 tuotantokauden keskiarvona Pappilanselän jälkeen järven toiseksi suurin (kuva 17). Kalastustiedustelun mukaan Virkkalanselällä kalastetaan vähän. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 35

37 5.4 Karjalohjanselkä Karjalohjanselkä edustaa veden laadultaan Lohjanjärven parasta aluetta. Happipitoisuus on pysynyt hyvänä runsaan 4 metrin syvänteessä. Ravinnepitoisuudet ovat Outamonjärveä lukuun ottamatta pienemmät kuin Lohjanjärven muilla alueilla. Veden läpinäkyvyys eli näkösyvyys on Outamonjärven kanssa Lohjanjärven suurin (3,5-4 metriä). Karjalohjanselkää kuormittaa pienenä pistekuormittajana Karjalohjan kunnan jätevedenpuhdistamo, jonka vedet puretaan Kourionlahteen vastapäätä Karkalin niemeä. Vuonna 21 puhdistamon fosforikuormitus oli,2 kg/d ja typpikuormitus 18 kg/d. Pienen kuormittajan vaikutus on kuitenkin nähtävissä levätuotannon määrässä puhdistamon edustalla olevalla havaintopaikalla: havaintopaikan Karja1 a-klorofyllipitoisuus tuotantokauden keskiarvona oli suurempi kuin Karjalohjanselän keskivaiheilla havaintopaikalla 24 tai Karkalinniemen päässä olevalla havaintopaikalla 77 (kuva 17). Karjalohjanselällä pohja on pohjaeläimistön perusteella todennäköisesti muuttunut vain vähän luonnontilaisesta. Syvänteiden pohjaa luonnehditaan vain lievästi reheväksi. Tilanne on pysynyt vakaana viimeiset vuodet (Suonpää & Mettinen 211). Karjalohjanselän kalastajien saaliskoostumus on järven paras. Alueella viihtyvät muikku, siika sekä harvalukuinen taimen ja runsashappisessa pohjavedessä viihtyvä made. Ahven- ja kuhakannat näyttäisivät hieman harventuneen ja suurempia kaloja saatiin nyt vähemmän kuin pari vuotta aikaisemmin. Kuha, muikku ja särki olivat tavanomaisimmat saalislajit vuonna 29. Karjalohjanselän kuhat saivat aistinvaraisessa arvioinnissa järven korkeimmat pisteet eikä jätevesikuormituksesta johtuvia muutoksia kalastossa ole nähtävissä (Valjus 211). 5.5 Outamonjärvi Lohjanjärveen yhteydessä olevan Outamonjärven veden laatu on useimpien mitattujen vedenlaatuominaisuuksien perusteella erinomainen. Ongelmana on kuitenkin kesän lämpötilakerrosteisuuden aikainen hapen väheneminen 14 metrisen syvänteen pohjalta. Happipula aiheutti vuoden 21 elokuussa jonkin verran ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä veteen. Välivedessä, 5 metrin syvyydessä happipitoisuus oli kuitenkin hyvä. Outamonjärveen tulee vähäistä pistekuormitusta Outamon oppilaskodin puhdistamolta. Vuonna 21 fosforikuormitus oli,2 kg/d ja typpikuormitus,22 kg/d. Veden laadussa ei ollut viitteitä jätevedestä. Elokuussa mitattu a-klorofyllipitoisuus oli pieni, 5,7 μg/l. Outamonjärven kalastajat ovat tyytyväisiä alueen saalislajistoon, mutta kokevat huonon valvonnan ja pyydysmerkinnän haittaavan kalastusta (Valjus 211). 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

38 5.6 Piispalanselkä Ravinnetason puolesta Piispalanselkä kuuluu Outamonjärven, Karjalohjanselän ja Isoselän ohella Lohjanjärven parhaimpiin alueisiin. Piispalanselälle ei kohdistu suoraan jätevesikuormitusta, mutta ongelmana ovat Hållsnäsfjärdenin alueelta virtausten mukana tulevat jätevedet. Piispalanselän osalta tämä todettiin myös vuoden 21 mittaustuloksissa. Syvänteen pohjan läheisen veden happipitoisuus näyttäisi kuitenkin parantuneen 2-luvulla. Rehevyystasoa mittaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella Piispalanselän levätuotanto oli vuonna 21 jonkin verran Lohjanjärven keskitason alapuolella. Pohjaeläimistön perusteella Piispalanselän syvänteet ovat yksipuolisia tai voimakkaasti luonnontilaisesta muuttuneita. Rehevyystasoltaan joko reheviä tai hyvin reheviä. Viimeisimmän tutkimusjakson perusteella (25-29) tilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia (Suonpää & Mettinen 211). Piispalanselän kalastajien runsaimmat saalislajit vuonna 29 olivat hauki, sulkava, kuha ja ahven. Kuhan yksikkösaalis oli järven korkein. Kalaston perusteella Piispalanselän tila on säilynyt ennallaan ja sijoittuu alueiden välisessä vertailussa Karjanlohjanselän ja Isoselän jälkeen. Rehevyyttä indikoivien lajien biomassa on kuitenkin pienempi kuin Aurlahdella tai järven eteläosassa (Valjus 211). 5.7 Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden Lohjan keskustaajaman lähivesien lisäksi järven eniten jätevesikuormitettua aluetta on eteläosassa oleva Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden, jonne kohdistuu noin puolet koko järven pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Samalla alue vastaanottaa runsaasti hajakuormitusta vesien virratessa Lohjanjärvestä kohti Mustionjokea. Pistekuormittajat ovat Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen tehdas ja Lohjan Peltoniemen jätevedenpuhdistamo. Kirkniemen paperitehdas tuottaa suurimman yksittäisen osan Lohjanjärveen laskettavasta puhdistetusta jätevedestä ja on myös suurin yksittäinen fosfori- ja kiintoainekuormittaja. Alueen syvänteiden happipitoisuus parani 198- ja 199-luvuilla hapetuksen aloittamisen jälkeen. 2-luvulla pitoisuudet ovat kokonaisuutena jonkin verran heikentyneet lukuun ottamatta jätevesien purkualueen lähellä olevaa syvännettä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että heikkojenkaan happipitoisuuksien aikaan pohjilta ei liukene merkittäviä määriä ravinteita veteen, vaan talvisin pohjan lähellä kohonneet pitoisuudet ovat peräisin suoraan jätevesikuormituksesta. Jätevesien on todettu vesianalyysitulosten ja virtaus- ja vedenlaatumallien avulla leviävän Osuniemen purkupaikalta jään alla yhtäältä alajuoksulle kohti Mustionjokea, toisaalta Mangsön saaren etelä- ja länsipuolitse vastavirtaan pohjoisen yläjuoksun syvänteisiin. Vuoden 21 ve- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 37

39 denlaatumittauksissa jätevesien vaikutuksia todettiin talvella pohjoisen suunnassa Piispalanselällä ja todennäköisesti Ristisalmessa asti. A-klorofyllillä mitattu rehevyystaso oli vuonna 21 jätevesien purkupaikan lähellä ja Kyrköfjärdenillä suurempi kuin Lohjanjärvellä keskimäärin, Hållsnäsfjärdenin eteläosassa pitoisuus vastasi kutakuinkin järven keskiarvoa (kuva 17). Myös pohjaeläimistön perusteella suurimmat jätevesivaikutukset näkyvät luonnollisesti purkupaikan lähimmässä syvänteessä, jossa eläimistö indikoi hapen vajaustakin. Myös ulompana syvänteissä Hållsnäsfjärdenillä ja Kyrköfjärdenillä pohjat ovat hyvin reheviä ja eläimistön perusteella yksipuolisia ja luonnontilaisesta voimakkaasti muuttuneita. Kokonaisuutena pohjaeläimistön tila on kuitenkin vähän parantunut jaksolla (Suonpää & Mettinen 211). Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden alueella kalansaalis jakaantuu melko tasaisesti hauen, ahvenen, kuhan, särjen, sulkavan ja suutarin kesken. Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden oli pyydysten likaantumista ja kalojen haju- ja makuvirheitä arvioitaessa kuitenkin järven ongelmallisimpia alueita. Alueen kalasto on viime vuosina pysynyt lähes ennallaan. Ahvenen, kuhan ja hauen osuus saaliista on hieman kasvanut. Jätevesikuormituksen vaikutukset näkyvät Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin rehevyytenä eivätkä vaativammat lajit kuten siika ja muikku kuulu alueen lajistoon. Täplärapu näyttää alueella kuitenkin viihtyvän: noin 28 % koko järven rapusaaliista pyydettiin tältä alueelta. Vain Isoselällä rapusaalis oli suurempi (Valjus 211). 6 LOHJANJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN Vuosittain kokoontuvan yhteistarkkailutyöryhmän (kuormittajat, valvovat viranomaiset, työn toteuttava konsultti) kokouksien ja , päätösten mukaisesti Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailua jatketaan vuonna 211 entisen tutkimusohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelma uusitaan vuoden 211 aikana. Uuden yhteistarkkailuohjelman pohjaksi valittiin ohjelmamalli, jossa vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun rytmiikka on yhdistetty. Joka neljäs vuosi tulee olemaan laajan tarkkailun vuosi (seuraavan kerran vuonna 213), jossa ovat mukana fysikaalis-kemiallisten vedenlaatumuuttujien lisäksi kaikki biologiset muuttujat (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet, kalat). Joka toinen vuosi supistetaan veden fysikaalis-kemiallisen laadun seurantaa ja säästyneet varat käytetään kaikkien osapuolten hyväksymään erikoisselvitykseen. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

40 Kirjallisuuslähteet Ilmatieteen laitos 21: Lohjan Porlan mittausaseman kuukausittaiset sade- ja lämpötilatiedot. Karonen, M., Nylander, E., Mäntykoski, A. & Kinnunen, T. (koonneet yhteistyösuunnitelman) 29: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen s. Lappalainen, K.M. 23: Järvien hapetus ja ilmastus. Vesi-Eko Oy. Moniste 22 s. Mäkelä, E. 1991: Virran voimasta. Mustion vesivoiman käytön historia. 2 s. Ranta, E. & Valtonen, M. 21: Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 2/ s. + liitteet. Räike, A., Pietiläinen, O.-P. & Pitkänen, H. 1998: Pistemäisen typpikuormituksen vaikutus Lohjanjärven ja sen alapuolisen vesialueen tilaan. Suomen ympäristö s. Saarijärvi, E. 211: Lohjanjärven syvänteiden hapetus: laitekohtainen käyntiraportti 21. Vesi-Eko Oy. Moniste 4 s. Suonpää, A. & Mettinen, A. 211: Lohjanjärven yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö. Julkaisu 21/ s. Turunen, S. 23: Hajakuormitusselvitys Karstunlahden lähivaluma-alueella. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 6/3 93 s.+ liitteet. Turunen, S. 25: Lohjanjärven länsiosan hajakuormitusselvitys Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 4/5 83 s.+ liitteet. Valjus, J. 23: Lohjanjärven eteläosan (Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden) hajakuormitusselvitys. Lohjan ympäristölautakunta. Julkaisu 8/3. Valjus, J. 211: Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 211/ s. Virtanen, M. 2: Lohjanjärven eteläosan virtaus- ja vedenlaatumalli. YVA Oy. Moniste 66 s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 39

41 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

42 LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 41

43 Liiteluettelo Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta Liite 3. Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Analyysien menetelmä- ja määritysluettelo Liite 4. Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

44 Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 43

45 Liite 2. (1/2) Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta Lohjanjärvi: JÄTEVESIMÄÄRÄ m3/d v. 21 Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex ,4 Pitkäniemi ,52 Sappi/M-Real ,84 Peltoniemi ,12 Oy Lohja Ab , Karjalohja ,9 Vivamo ,9 1,2 11,8 11,4 12,3 15,2 12,8 12,6, Kisakallio , ,3 22,5 25,9 9,79, Outamo 7,22 7,67,2 Yhteensä , Lohjanjärvi: BHK 7 -KUORMITUS kgo 2 /d v. 21 Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex ,59 Pitkäniemi ,1 37, ,5 53, ,54 Sappi/M-real ,7 19,67 Peltoniemi ,2 11,8 26,7 11,9 11,3 8,8 7,4 5,5 9,9 9 8,4 8,7 9,5 5,6 8,6 2,3 Oy Lohja Ab, Karjalohja 4 1,9 1,8 2,2 2,1,9 3,5 2,4 2,3 3,5 4,2 3,6 1,7 6,3 9,1 4,4 1,18 2,4 3,9 6,2 3,4 3,3,88 Vivamo,8,13,4,3,13,7,6,2,9,9,23,6,36,19,91,58,3,17,27,35, Kisakallio,24,15,15,14,12,23,38,1,14,12,15,14,13,16,12,14,13,38,25,98,95, Outamo,38,66,2 Yhteensä , Lohjanjärvi: FOSFORIKUORMITUS kgp/d v. 21 Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex,6,68,89,7,77,66,34,38,44,47,63,46,51,54,28,4,29,21,21,25,2,22 4,39 Pitkäniemi 2,2 2,3 2,2 2,1 2,4 2,5 2,3 2,9 2,4 2,5 2,5 3,1 1,7 1,6 1,7 1,9 1,4 1,7 1,8 2,1 1,4 1,5 29,93 Sappi/M-real 12,4 5,4 8 7,1 4 4,5 2,9 3,8 4, 5,2 6,5 3, 3,1 3,5 5,6 3,6 6,4 4,9 3,5 2,3 2, 2,6 52,27 Peltoniemi 1,4 1 1,9,54,62,55,39,46 1,1,89,65,43,27,32,6,54,52,51,48,41,55 1,97 Oy Lohja Ab, Karjalohja,9,12,11,11,7,25,87,84,45,15,26,19,8,14,27,1,45,23,19,92,14,12 2,39 Vivamo,5,2,1,13,13,3,2,8,4,3,3,7,2,11,13,15,43,26,15,14, Kisakallio,1,6,9,9,11,13,5,3,3,4,4,33,3,5,3,37,5,24,45,96,18, Outamo,25,23,5 Yhteensä 16,71 9,51 12,21 1,93 7,8 8,32 6,18 7,57 7,35 9,43 1,79 7,4 5,83 6,7 8,19 6,62 8,68 7,36 6,23 6,7 4,15 5,1 1, 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

46 Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta Liite 2. (2/2) Lohjanjärvi: TYPPIKUORMITUS kg N/d v. 21 Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex ,5 34,7 4, 35,4 44,5 5,5 59,2 48,4 4 29,7 48,1 39,8 43, ,24 Pitkäniemi ,77 Sappi/M-real ,1 72,8 54,1 39,5 41,6 14,5 Peltoniemi , ,13 Oy Lohja Ab 2,5 3,3 1,1, Karjalohja 3,2 2,9 6,5 6 5,1 4,1 7,4 6,3 6,4 4,5 4,9 5,6 5,9 6,9 7,7 8, ,28 Vivamo,32,24,2,2,36,17,28,26,32,31,49,21,34,26 1,1,47,39,4,45,43, Kisakallio,99,47,95,72,48,54 1,1,72 1,2 1,2,83,92 1,1,51,86 1,98 1,4 1,1 1,5,69, Outamo,24,22,8 Yhteensä , Lohjanjärvi: KIINTOAINEKUORMITUS kg/d v. 21 Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex ,64 Pitkäniemi , ,9 Sappi/M-Real ,7 Peltoniemi ,1 9,3 8,2 8, ,5 1 8,8 13,97 Oy Lohja Ab , Karjalohja 6 7 3,2 3,6 3,1 1,6 5,5 3,4 2,8 6,2 6,8 4,8 2 6,7 9,5 4,5 1,41 1 5,6 3,6 4,3 3,22 Vivamo,1,5,9,11,9,4,13,7,7,13,4,5,15,19,29,14,11,27,33, Kisakallio,5,13,28,26,4,4,5,29,55,46,29,95,54,47,3,38,35,41,39,25, Outamo,47,1,1 Yhteensä , HUOM Kisakallion jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan , jolloin jätevedet yhdistettiin Lohjan kaupungin viemäriin. Puhdistamo oli toiminnassa 134 d v. 29. Näissä taulukoissa puhdistamon toimintajakson keskimääräiset kuormitukset ja virtaama on jaettu koko vuodelle (365 d). Karjalohjan puhdistamon vesistökuormitustietoja korjattu vuoden 29 osalta vuonna 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 45

47 Liite 3. (1/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / Nummenjoki, Lumi 6 cm; Jää 3 cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14;.1 11, 75 9,3 3,8 11,6,5 7, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 1 cm; Jää 2 cm; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14;.1,2 11, ,5 11,5,49 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14;.1 1,6 11,7 84 5,5 1,4 11,7,5 7,4 4 7,1 78 < LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 2 cm; Jää 3 cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -6 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 1,8 12,1 87 5,8 1,1 11,2,47 7,5 4 7, ,2 11,8 86 5,5 1,4 11,1,47 7,5 4 7, ,4 12, ,6 11, ,8 11, ,9 11, , 11, ,2 11, ,2 11, ,2 1, ,3 9, ,6 7, ,3 12,4,53 7,2 6 7, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 5 cm; Jää 2 cm; Klo 9:9; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.,4 13,3 92 4,4 <1 12,3,52 7,5 3 7, ,5 11,9 85 4,7 1,3 11,1,47 7,5 4 6, , 11, ,2 11, ,4 11, ,6 11, ,8 11, , 1, ,2 1,5 79 6, 2,3 11,1,48 7,4 4 6, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 8 cm; Jää 3 cm; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.,6 12,8 89 5,5 1,3 11,4,49 7,4 4 7, ,1 12,2 88 5,6 1,6 11,,47 7,4 4 7, ,7 1, , 1, , 1,2 76 6, 2,8 18,5,74 7,3 4 8,7 <1, LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 7 cm; Jää 27 cm; Klo 12:13; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 1,1 12,1 86 5,1 1,3 11,4 7, , 11,7 85 5,6 1,7 11,1 7, ,1 1, 75 5,7 2,8 2,6 7, LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 1 cm; Jää 26 cm; Klo 11:9; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.,7 12,4 86 4,5 1,1 11,4,48 7,5 4 7, ,8 11,8 84 5, 1,6 11,1,47 7,5 4 7, ,3 11, ,8 1,7 79 6,2 2, 11,2,49 7,3 4 7, LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 1 cm; Jää 26 cm; Klo 11:23; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.,9 12,1 85 1, 11,4,49 7,5 4 7, ,8 11,8 85 1,7 11,1,47 7,4 4 7, ,6 11, ,9 1,1 75 2,4 13,9,58 7,3 4 7, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 12 cm; Jää 25 cm; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.,8 12,2 85 5,1 <1 11,5,49 7,5 4 7, ,6 1,7 79 5,8 1,8 11,9,49 7,4 4 7, ,8 9, ,9 8,8 67 6,1 4, 31,9 1,2 7, , LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 7 cm; Jää 3 cm; Klo 11:17; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 1,2 11,9 84 5,2 1,1 12,1,51 7,5 5 7, ,2 11,3 82 5,5 1,6 12,3,53 7,5 5 7, ,3 1, ,4 1,3 75 5,9 2, 13,6,58 7,5 5 7,8 <1, LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 1 cm; Jää 24 cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 1,6 11,9 85 5,2 1,1 11,4,49 7,5 4 7, ,2 11,4 83 5,6 1,6 11,4,51 7,5 4 7, ,8 9,5 72 6, 3,7 27,4 1, 7, * = Akkreditoitu menetelmä 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

48 Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Liite 3. (2/27) Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 1:28; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 1,9 11,5 83 5,4 1,3 11,3,49 7,5 5 7,3 <1, ,8 7,5 6 4,3 3,7 53,4 1,9 7, , , 6,9 55 4,5 4,4 57,6 2,1 7, , LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 1 cm; Jää 2 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 1,6 11,8 84 5,5 1,4 11,4,48 7,5 5 7, ,2 11,1 81 5,4 1,9 12,5,53 7,5 4 7, ,7 9, ,2 5,2 39 7,8 3,3 16,2,79 7,3 5 6, LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 1 cm; Jää 26 cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.,7 12,5 87 5,2 1, 11,7,5 7,4 4 7, ,1 11,5 83 5,6 1,6 11,2,47 7,5 5 7, ,1 1, ,3 9,8 73 5,6 2,9 21,8,8 7,5 5 9,7 <1, LOHI / Nummenjoki, Lumi 5 cm; Jää 45 cm; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1,1 1,9 75 7,6 3,8 11,6,5 7, 8 9, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 25 cm; Jää 2 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1,2 1,9 75 1, 1,4 11,4,5 7,1 8 9, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 1,4 11,4 81 4,7 <1 12,,52 7,4 3 6,7 83 7, LOHI / Nummenjoki, Lumi 5 cm; Jää 43 cm; Klo 8:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;.1,1 1,3 7 7,3 3,6 11,5,52 6, LOHI / 1 Lohjanj. Liessaari 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv.,8 m; Lumi 2 cm; Jää 42 cm; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,5 1,2 71 9,2 <1 11,4,5 7, ,4 11,6 84 6,1 <1 11,3,49 7,3 5 8, ,5 1, ,9 6,3 47 7,9 5, 27,8,63 6, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 5 cm; Jää 5 cm; Klo 7:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;.1,3 11, , 13,2,56 7, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 2 cm; Jää 4 cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,5 1,6 74 9,3 1,1 11,2,5 7, ,1 5, , 14,8,62 6,9 8 9,5 11 <2 6 6, LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,6 m; Lumi 4 cm; Jää 4 cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,4 1,2 7 9,2 <1 11,3,5 7, ,5 3,1 24 9,3 3, 13,,58 6,9 8 9, LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 2 cm; Jää 41 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,4 1,3 71 8,9 <1 11,4,5 7, ,2 11, ,5 11,3 83 6,7 <1 11,6,49 7,2 5 8,3 <1,5 1 <2 63 8, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;.1 1,6 11,4 81 4,6 <1 11,9,52 7,3 4 7, 83 5, LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 15 cm; Jää 41 cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; <1 1. 1,1 12, 85 5,7 <1 11,5,5 7,3 5 7,9 91 <2 53 < ,3 12, 87 4,7 <1 11,,47 7,4 4 7,2 81 <2 45 < ,5 11, ,7 12, ,9 11, ,1 11, 82 5,4 1, 11,2,49 7,3 4 7,6 81 <2 46 < ,2 1, ,2 1, ,2 9, ,3 9, ,4 8, ,4 7,9 59 8,7 2,5 12,4,52 7, 5 7, < * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 47

49 Liite 3. (3/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al (MS) *K *Ca *Ca(MS) *Mg *Mn *Na(MS) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l μg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l mg/l μg/l mg/l mgc/l LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 1:28; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 1 cm; Jää 2 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 1 cm; Jää 26 cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; LOHI / Nummenjoki, Lumi 5 cm; Jää 45 cm; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 25 cm; Jää 2 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; LOHI / Nummenjoki, Lumi 5 cm; Jää 43 cm; Klo 8:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / 1 Lohjanj. Liessaari 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv.,8 m; Lumi 2 cm; Jää 42 cm; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 4,9 5. 5, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 5 cm; Jää 5 cm; Klo 7:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 2 cm; Jää 4 cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 5, 4. 6, LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,6 m; Lumi 4 cm; Jää 4 cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 5,2 5. 6, LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 2 cm; Jää 41 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 4, , LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 15 cm; Jää 41 cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; , , 8,6 2,9 38 5,1 24 2,9 8, ,9 8,7 2,9 5,1 3,1 8, ,8 48 * = Akkreditoitu menetelmä 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

50 Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Liite 3. (4/27) Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1, m; Lumi 2 cm; Jää 4 cm; Klo 8:57; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,6 11,4 79 6,8 <1 11,6,5 7,1 7 7, ,2 12, 87 5,5 <1 11,2,49 7,3 5 7, ,5 1, ,7 1, ,5 6,3 47 5,9 1,6 12,5,58 6,9 5 4, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,6 m; Lumi 3 cm; Jää 44 cm; Klo 1:32; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; <1 1.,8 12,9 9 3,8 <1 12,,51 7,4 4 7,2 92 < , 11,7 85 4,1 <1 11,,48 7,4 4 6, ,2 11, ,4 11, ,7 11, ,8 11, , 1, ,3 9, ,9 5, ,2 11,8,56 6,9 5 6, 68 <2 35 4, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,4 m; Lumi 35 cm; Jää 4 cm; Klo 13:5; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,8 12,6 88 4,1 <1 11,7,51 7,3 4 6, , 11,8 85 4,2 <1 11,1,48 7,4 4 6, ,8 1, ,4 9, ,7 7,1 54 5,4 2,3 21,1,86 7,1 5 9,1 <1,5 11 < LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Näk.syv. 1,3 m; Lumi 25 cm; Jää 25 cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 1,3 12,4 88 4, <1 11,5,49 7,4 4 6, ,9 11,5 83 4,1 <1 11,1,48 7,4 4 6, ,2 9,8 73 4,6 2,1 21,4,87 7,3 5 9, LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 4 cm; Klo 12:29; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,8 12,1 85 4,1 <1 11,6,5 7,3 4 6, ,1 11,4 83 4,4 <1 11,2,48 7, ,1 1, ,3 9,7 73 4,8 2,2 24,,95 7,2 5 8,1 1, LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Näk.syv. 1,4 m; Lumi 35 cm; Jää 31 cm; Klo 11:2; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,6 13, 91 3,8 <1 12,,52 7,5 4 7, , 11,7 84 4, <1 11,1,48 7,4 4 6, ,7 1, ,1 9,6 71 4,7 1,3 18,6,76 7,2 5 8, LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,5 m; Lumi 3 cm; Jää 45 cm; Klo 1:55; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,7 12,8 89 3,7 <1 11,9,51 7,5 4 7, ,1 11,7 85 3,9 <1 11,1,48 7,4 4 6, ,3 11, ,4 11, ,7 11, ,8 11, , 1,6 79 5,3 <1 11,7,5 7,3 4 6, LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Näk.syv. 1,4 m; Lumi 27 cm; Jää 43 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,8 12,8 9 4,1 <1 11,8,51 7,4 4 7, , 11,6 84 4,2 <1 11,3,48 7,4 4 6, ,7 1, ,2 9,5 71 4,7 1,5 18,6,76 7,3 5 8, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 45 cm; Klo 8:4; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.,6 12,8 89 4,8 <1 12,2,53 7,4 5 7, ,4 8,9 67 4,3 <1 12,2,53 7,1 4 8, LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Näk.syv. 2,8 m; Lumi 1 cm; Jää 5 cm; Klo 8:12; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 1,3 11,8 83,75 <1 1,2,49 7,3 2 5, 45 < ,3 E E ,2 5, 37 4,4 1,8 1,8,53 6,8 3 6, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 3 cm; Jää 35 cm; Klo 8:58; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; <1 1.,9 12,1 85 4,1 <1 11,7,49 7,5 4 6,8 89 < ,4 1,8 79 5, <1 12,3,52 7,3 4 7, ,1 8, ,2 6,5 5 4,5 3,1 34,1 1,4 7, <1,5 13 < LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 31 cm; Jää 39 cm; Klo 1:19; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,2 11,6 82 4,4 <1 11,7,51 7,4 4 7, ,9 11,2 81 4,5 <1 12,1,51 7,3 4 7, ,1 1, ,2 1,8 78 4,7 1, 12,5,54 7,3 4 6,8 <1,5 86 < * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 49

51 Liite 3. (5/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al (MS) *K *Ca *Ca(MS) *Mg *Mn *Na(MS) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l μg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l mg/l μg/l mg/l mgc/l LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1, m; Lumi 2 cm; Jää 4 cm; Klo 8:57; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,6 m; Lumi 3 cm; Jää 44 cm; Klo 1:32; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 5,4 5. 5, , LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,4 m; Lumi 35 cm; Jää 4 cm; Klo 13:5; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 5,4 5. 5, LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Näk.syv. 1,3 m; Lumi 25 cm; Jää 25 cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 4 cm; Klo 12:29; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 5,4 5. 5, LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Näk.syv. 1,4 m; Lumi 35 cm; Jää 31 cm; Klo 11:2; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 5,3 5. 5, LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,5 m; Lumi 3 cm; Jää 45 cm; Klo 1:55; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 5,5 5. 5, , LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Näk.syv. 1,4 m; Lumi 27 cm; Jää 43 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 5,4 5. 5, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 45 cm; Klo 8:4; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 5,7 3. 5, LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Näk.syv. 2,8 m; Lumi 1 cm; Jää 5 cm; Klo 8:12; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T -9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 3 cm; Jää 35 cm; Klo 8:58; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 4,4 5. 5, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 31 cm; Jää 39 cm; Klo 1:19; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; * = Akkreditoitu menetelmä 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

52 Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Liite 3. (6/27) Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 3 cm; Jää 25 cm; Klo 9:14; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,3 11,8 84 4,5 <1 11,4,49 7,4 35 6, ,2 11,2 81 4,6 <1 11,7,5 7,3 35 6, ,9 8,7 66 4,6 3,1 31,7 1,3 7, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 32 cm; Jää 31 cm; Klo 1:39; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,5 11,9 85 4,4 <1 11,5,5 7,4 35 7, <1, ,8 5,4 43 3,3 3,1 58,8 2,3 7, , , 5,5 44 4, 4, 63,8 2,4 7, , < LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 2 cm; Jää 15 cm; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,3 11,6 82 4,5 <1 11,5,49 7,3 35 7, ,9 1,9 79 4,6 <1 12,,51 7,2 35 7, ,7 8, ,9, ,3 16,7,95 7,1 7 6, LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23;.1,9 11, ,8,29 6, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 1,1 11, ,2,39 6, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 2,4 11,5 84 5,7 1,9 12,,52 7,3 4 7, LOHI / Nummenjoki, Klo 9:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 17, 7, ,,37 6, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 11,3 7, , LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 16, , 9, ,8 9,3,4 7, < LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 13,9 7, < LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; 13, 7, < LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 13,1 7, <3 8, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 13,7 7, <3 9, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv.,9 m; Klo 11:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,; 16, 7, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 12,7 7, < LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1, m; Klo 14:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 13,5 7, , LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 13,8 7, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; 15,8 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Klo 9:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 13,8 11,1 18 7, 3,9 12,5,56 7,7 4 8, <3 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 51

53 Liite 3. (7/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al (MS) *K *Ca *Ca(MS) *Mg *Mn *Na(MS) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l μg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l mg/l μg/l mg/l mgc/l LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 3 cm; Jää 25 cm; Klo 9:14; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 32 cm; Jää 31 cm; Klo 1:39; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 4, LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 2 cm; Jää 15 cm; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / Nummenjoki, Klo 9:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,; LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv.,9 m; Klo 11:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,; LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1, m; Klo 14:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Klo 9:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 * = Akkreditoitu menetelmä 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

54 Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Liite 3. (8/27) Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1,4 7,5 99 9, , LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv.,9 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 15,7 8, LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45;.1 15,9 6,5 66 7,6 13 8,6,39 6, LOHI / 1 Lohjanj. Liessaari 1 Näk.syv. 1, m; Klo 11:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 16, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 15,5 7, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 16, ,8 8,4 87 8,1 9, 9,3,39 7, < LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 15,7 7, < LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 15,4 7, < ,4 11, ,2 1, , 9, ,7 9, ,7 9, LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 16,2 1, ,5 1, , 9, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 16,6 7, < ,6 1, ,2 1, ,8 9, ,3 9, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Näk.syv. 1, m; Klo 13:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 16,1 7, < ,1 1, ,7 9, ,5 8, ,2 8, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv.,9 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 16,7 7, < LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 16,4 1, ,5 1, ,9 9, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Näk.syv. 1, m; Klo 14:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 17,2 7, < ,2 1, ,3 9, ,9 7, LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Näk.syv. 1, m; Klo 13:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 16,4 1, ,8 9, ,3 8, ,5 6,9 61 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 53

55 Liite 3. (9/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al (MS) *K *Ca *Ca(MS) *Mg *Mn *Na(MS) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l μg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l mg/l μg/l mg/l mgc/l LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv.,9 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45; LOHI / 1 Lohjanj. Liessaari 1 Näk.syv. 1, m; Klo 11:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Näk.syv. 1, m; Klo 13:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv.,9 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Näk.syv. 1, m; Klo 14:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Näk.syv. 1, m; Klo 13:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; * = Akkreditoitu menetelmä 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

56 Liite 3. (1/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Näk.syv.,9 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 17, LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 16,6 1, ,3 1, ,6 1, ,9 9, LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv.,8 m; Klo 15:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 17,2 7, < LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 14, LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 13,7 7, LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:14; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 15, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,1 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 17,3 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45;.1 15,6 1,2 13 5,7 5,4 12,2,54 7,7 35 7, < LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 15,6 7, < LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; Ulkonäkö YEB; Haju H; 14,1 1,7 7, < LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 21,8 7, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 23, ,3 8,7 12 5,7 6,4 9,3,44 7, < LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 21,9 8, < LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 22, 8, <3 8, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 23,2 8,1 ~ <3 9, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 23,1 8, < LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv.,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 23,3 7, < LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 22,8 7, < LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 23,3 7, <3 16 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 55

57 Liite 3. (11/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al (MS) *K *Ca *Ca(MS) *Mg *Mn *Na(MS) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l μg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l mg/l μg/l mg/l mgc/l LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Näk.syv.,9 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv.,8 m; Klo 15:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:14; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,1 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; Ulkonäkö YEB; Haju H; LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv.,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; * = Akkreditoitu menetelmä 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

58 Liite 3. (12/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 21,6 8, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 22,1 7, , LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 22, 8, < LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 2, m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; Ulkonäkö YEB; Haju H; 2,3 7, <3 8, LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 7:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s;.1 23,8 6,6 78 7,2 7,5 9,,44 7, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 22,7 7, , LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 23, ,6 8,1 95 4,3 7, 9,6,47 7, < LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 22,2 7, <3 4, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 22,3 7, <3 8, 1. 22,3 8, ,5 7, ,3 4, ,7 4, ,1 3, LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 22,7 8, ,6 7, ,9 3, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 22,6 7, < ,6 8, ,1 5, ,7 4, ,1 3, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 23, 7, < , 8, ,8 5, ,7 1, , 1, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv. 1, m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 23,2 7, <1 57 < LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 22,6 8, ,3 5, ,7 3, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 22,2 7, < ,2 7, ,5 2, ,2, LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 23, 8, ,5 1, ,3, ,8,6 5 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 57

59 Liite 3. (13/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 23,1 8, ,6 7, ,5 4, , 3, LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 23,1 7, < LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 22,5 7, , LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv.,9 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 22,6 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s;.1 22,6 7,2 84 3,2 7,5 14,6,62 7,6 3 8, < LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 22,3 7, <3 7, LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; Ulkonäkö YEB; Haju H; 23,2 7, <3 4, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,3 7, <3 5, ,3 8,4 95 1,7 1,7 11,,46 7,7 3 7, ,3 8,4 95 2,1 1,7 11,,47 7,7 3 7, ,8 6, ,5 7, ,1 7, ,4 8, ,3 8, , 8, ,2 7,9 66 5,5 2, 11,3,45 7,1 3 6,8 91 <2 53 6, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,6 7, <3 8, ,6 8,3 95 3,3 3,9 11,1,47 7,7 4 7, ,5 8,2 93 3, 4, 11,2,48 7,7 4 7, ,8 4, ,7 3, ,9 1,9 17 9,5 5,2 11,6,48 6,8 3 7,5 <1,5 9 < LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 21,7 8,7 99 3,4 3,6 11,5,48 7,8 4 7, ,1 8, 9 3,2 3,7 11,3,47 7,7 3 7, ,6 2,8 27 8,4 8,2 11,8,49 7,1 3 7, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,4 7, < ,4 8,5 96 3,7 6,2 13,7,55 7,8 4 8, ,7 7,2 8 3,7 5,9 12,8,52 7,5 4 7, ,1 3, ,5 2,8 29 5,7 5,5 12,5,51 7,1 4 7,5 <1,5 8 <2 4 7, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,6 8, < ,6 8,7 99 3,5 5,7 16,3,64 8, 4 8, ,3 2,3 25 2,8 5,3 14,5,58 7,2 4 8, ,2, ,5,4 4 4, 3,6 13,6,61 7, 4 7,8 <1, LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 21,6 8,7 98 4,9 6,2 14,7,56 7,9 3 8, <3 5. 2,7 7,3 81 5,4 7,4 13,2,53 7,6 3 7, , 3, 32 7,2 5,7 13,3,51 6,9 4 7, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,8 7, <1 31 < ,8 8,8 1 4,5 6,6 2,2,73 7,9 4 9,4 1,9 5. 2,1 3,9 43 3,4 6,4 18,9,71 7,4 4 9,1 <1, ,6,2 2 4,3 4,8 14,1,82 7,2 5 8,9 <1,5 95 <2 <1 48 <1 27 <3 * = Akkreditoitu menetelmä 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

60 Liite 3. (14/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al (MS) *K *Ca *Ca(MS) *Mg *Mn *Na(MS) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l μg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l mg/l μg/l mg/l mgc/l LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv.,9 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; Ulkonäkö YEB; Haju H; LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; , , LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 4,7 5. 4, , LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 7,5 5. 6, , LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 59

61 Liite 3. (15/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 21,8 9,2 15 4,9 6,5 16,3,63 8,2 4 9, ,2 4,5 5 2,8 5,8 15,1,6 7,4 4 8, ,7, ,2,5 5 7,5 4,3 13,6,64 7,1 5 8, LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 21,3 8,3 94 3,1 4,2 11,5,48 7,7 4 7, ,3 6,6 73 3,2 3,3 11,3,47 7,3 4 7, ,2 4, ,7 3,6 36 8,8 8,5 11,8,49 6,9 4 7,5 <1, LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 22,1 8,5 98 2,5 11, 7,8 3 7, ,9 8,5 97 2,7 1,9 7,8 3 7, ,2 4, ,9 5,1 47 4,9 11,3 6,9 3 7, LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,9 7, , ,9 8,5 98 2,5 2,8 1,9,46 7,9 3 7, ,8 8,6 98 2,5 2,2 1,9,47 7,8 3 7, ,1 5, ,7 7, ,8 8, ,9 8, ,3 8, 67 5,6 2,2 11,3,45 7, 3 6, LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 21,9 8,6 98 3,5 1,9 7,8 3 7, ,8 8,5 97 4,1 11, 7,8 3 7, ,6 4, ,3 3,6 33 6,5 11,3 6,8 4 7, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1, m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,8 7, ,8 9, ,1 7,9 4 8, ,8 9, ,1 7,9 4 8, LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; Ulkonäkö CB; Haju H; 22,1 11,1 7, <3 6, LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 7:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,;.1 21,1 5,5 62 7,3 9,8 1,2,45 7, LOHI / 1 Lohjanj. Liessaari 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,8 7,9 89 4,4 11,1 7,6 4 8, ,6 7,4 82 5,8 11, 7,5 3 8, ,4 4, ,2 5, ,1 7,1 4 8, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,3 7, ,3 8,4 95 3,5 3,2 11,,47 7,8 3 8, ,2 8,4 94 2,1 3, 11,8,47 7,8 35 8, ,2 5, ,8 6, ,2 7,3 62 6, 3,7 11,2,44 7,1 4 7, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21, ,7 6, 68 5, 6,7 9,7,42 7, < LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,6 7, <1 52 < ,6 6,9 79 8, 1, 7, ,6 6,9 78 8,2 1, 7, <2 <1 21 <1 52 < LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,8 7,3 81 4,9 7,4 1,9,46 7,5 4 9, ,6 4,6 5 6,2 7,5 11,2,46 7,2 4 8, * = Akkreditoitu menetelmä 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

62 Liite 3. (16/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al (MS) *K *Ca *Ca(MS) *Mg *Mn *Na(MS) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l μg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l mg/l μg/l mg/l mgc/l LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,1 5. 4, , LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 4,5 5. 4, , LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,5 5. 4, , LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 4,5 5. 4, , LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1, m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,3 3. 5, LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; Ulkonäkö CB; Haju H; LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 7:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 1 Lohjanj. Liessaari 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; , , LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,3 4. 4, LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; , 5. 5, * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 61

63 Liite 3. (17/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 2,7 11, < ,7 7,8 87 2,9 3,9 11,3,47 7,6 4 8,6 5. 2,6 7, ,3 4, ,9 11,4,48 7, 4 7,7 <1, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,;.1 2,7 9, 1 4,2 7,1 15,7,62 8,2 3 9, < LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,1 7, <3 8, ,1 8,3 94 2, 2,4 11,,46 7,7 3 8, 5. 21, 8, < ,2 5, ,6 7, ,3 7, ,6 8, 67 5,7 2,6 11,1,44 7,1 5 7,7 1 < ,1 8, , 8, ,7 8, ,7 7, ,7 7, ,8 6,2 49 8,9 2,6 11,2,46 7, 6 8,3 11 <2 63 6, LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 21,8 4 6,7 <1 14 <3 5, ,8 8,6 98 1,2 2,1 9,8,45 7,9 2 5, ,6 8, ,3,5 4 5,9 4,2 1,1,48 6,8 3 5, LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 8:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 14,8 6,9 68 8,6 7,6 1,9,51 7,1 8 9, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,3 7, , LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 15, ,6 8,1 82 6,7 3,7 1,,45 7, < LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,3 7, <3 6, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,5 7, <3 7, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,7 7, < LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,3 7, <3 9, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,4 7, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,3 7, <3 8, LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,7 7, , LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,5 7, , LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,4 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 15,7 9,4 95 3,9 3,6 14,6,63 7,7 4 8, <3 * = Akkreditoitu menetelmä 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

64 Liite 3. (18/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al (MS) *K *Ca *Ca(MS) *Mg *Mn *Na(MS) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l μg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l mg/l μg/l mg/l mgc/l LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; , , LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,1 19 5, , ,9 9,3 3, 15 5, 12 1,5 8, , ,9 9,2 3, 35 5, 35 3,9 7, ,1 79 4, LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 8:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 63

65 Liite 3. (19/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 15,4 7, <3 7, LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; Ulkonäkö YEB; Haju H; 15,3 7, <3 5, LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 15:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32;.1 6,3 9,7 79 8,3 3,8 1,2,49 7, < LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 15:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32;.1 7,3 9, ,5 1,2,46 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 14:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32;.1 8,2 1,4 88 3,1 1,9 15,3,64 7,7 4 7, < LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 28; 1. 1, 9,8 87 4,1 1,4 11,2,48 7,5 35 6, , 5. 1,1 9,5 84 2,5 1,3 11,1,48 7,5 35 6, ,1 9, ,1 9, ,6 8, ,2 6, , 6, ,5 6, ,6 5,6 47 6,7 1 11,3,48 7, 35 6, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 28; 1. 9,3 1,3 9 6,7 2,2 11,,49 7,6 3 6, ,3 1, 87 3,5 2, 11,,49 7,6 3 6, ,2 1, ,2 9, ,2 1, 87 4,3 3,3 11,,49 7,5 35 6, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 28; 1. 8,5 1,8 93 4,3 2,7 14,2,6 7,7 4 7, ,4 5. 8,5 1,4 89 4,2 3,1 14,2,6 7,6 4 7, ,5 1, ,3 1,1 86 4,4 3,4 14,4,59 7,7 4 7, LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 53, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 28; 1. 9,6 1, 88 3,7 2, 11,1,47 7,5 35 7, ,1 5. 9,6 9,7 85 3,4 2, 1,9,49 7,5 4 5, ,6 9, ,6 9, ,6 1, ,8 7,3 62 6, 3,1 11,1,46 7, 4 7,6 91 < , 7, ,8 7, ,7 7, ,4 7, ,2 6, ,3 6, 48 7,8 1,7 11,4,48 6,9 5 7, LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 3, 11, ,7 12,1,51 7, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 8:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 3,5 11, ,3 1,5,48 7, , LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 3,9 11,8 9 4,2 1,8 15,7,65 7,8 4 8, LOHI / Nummenjoki, Lumi 15 cm; Jää 14 cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 11,4 78 9,1 2,5 11,7,51 7, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 2 cm; Jää 15 cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23;.1,2 12, ,5 11,,47 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23;.1,3 13,3 92 3,7 2, 16,6,7 7,7 4 8,3 83 5, * = Akkreditoitu menetelmä 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

66 Liite 3. (2/27) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 21 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al (MS) *K *Ca *Ca(MS) *Mg *Mn *Na(MS) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l μg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l mg/l μg/l mg/l mgc/l LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; Ulkonäkö YEB; Haju H; LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 15:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 15:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 14:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 28; LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 28; LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 28; LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 53, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 28; , ,9 9,8 3,1 76 5,1 39 4,5 7, LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 8:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / Nummenjoki, Lumi 15 cm; Jää 14 cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 2 cm; Jää 15 cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 65

67 Liite 3. (21/27) Analyysien menetelmä- ja määritysluettelo MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit.1971) Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus,2 mmol/l,2,4 mmol/l,41,2 mmol/l >,2 mmol/l SFS 332: ug/l 4 15 ug/l 15 5 ug/l 5 1 ug/l 1 5 ug/l > 5 ug/l SFS 555:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä ±,6 mmol/l ± 15 % ± 1 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 1 mg/l > 1 mg/l,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % SFS-EN :1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l 5 1 mg/l > 1 mg/l ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 2 % *COD Mn SFS 336: mg/l 1, 3, mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l ±,4 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen *E.coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 C 44 h *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori ISO 1575: 22 ja laitevalmistajan ohje 2 mg/l 2 5 mg/l 51 1 mg/l 11 5 mg/l > 5 mg/l SFS 316: 21, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 488: 21, 4. painos SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2:1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 325:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 326:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999,2 mg/l,2,6 mg/l,6 1, mg/l > 1, mg/l 3 ug/l 3 1 ug/l 1 25 ug/l 25 5 ug/l 51 1 ug/l > 1 ug/l 5 ug/l 5 2 ug/l 21 5 ug/l 51 1 ug/l > 1 ug/l SFS-EN ISO :2, modif.,1 mg/l,1,2 mg/l,2 1, mg/l > 1, mg/l ± 15 mg/l ± 3 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 1 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % ± 4 % ± 25 % ± 2 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Tehtaankatu 26, PL 51, 811 LOHJA / Fabriksgatan 26, PB 51, 811 LOJO puh./tel (19) , faksi/fax (19) Y-tunnus /4 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

68 Analyysien menetelmä- ja määritysluettelo Liite 3. (22/27) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio *Kloridi SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2: mg/l 1, 7, mg/l > 7, mg/l *KMnO 4 -luku SFS 336: mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit SFS 316: 21 *Kolimuotoiset bakteerit SFS 316: 21 (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 488: 21 SFS 333: ug/l 5 5 ug/l > 5 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 1 ug/l 1 2 ug/l 2 5 ug/l 5 1 ug/l > 1 ug/l *Nitriittityppi SFS 329: ug/l 2 5ug/l 5 2 ug/l 2 1 ug/l > 1 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 321: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 28 ± 15 % ± 1 % 1,6 mg/l 12 % ± 2 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 2 % ± 16 % ± 1 % ±,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 1 % Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-1 laite 3 Bq/l > 3 Bq/l 3 % SFS 328: ug/l 25 5 ug/l ± 1 ug/l 51 1 ug/l ± 2 % 11 2 ug/l ± 2 % 21 1 ug/l ± 16 % > 1 ug/l ± 1 % *Sameus SFS-EN ISO 727:2,2 FNU,2,5 FNU,5 1, FNU > 1, FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2:1997 SFS-EN ISO : 2 SFS-EN ISO : 2 SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO :1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1 mg/l 1, 7, mg/l > 7, mg/l ±,9 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 1 ug/l 1 25 ug/l > 25 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 1 mg/l > 1 mg/l ± 3 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1, mg/l ± 14 % ± 1 % 2/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 67

69 Liite 3. (23/27) Analyysien menetelmä- ja määritysluettelo MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979),1 mg/l,1,5 mg/l >,5 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (4 nm) Absorptiokerroin (75 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 Happi % (makea vesi) (perustuu kumottuun standardiin SFS 34:199) Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 38: 199 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Menetelmän määritysraja,1 ug/l Mittausepävarmuus,2 mmol/l,2,4 mmol/l,41,2 mmol/l >,2 mmol/l ±,6 mmol/l ± 15 % ± 1 % 1 ug/l,4 mg/l Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l,1-,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337:1976) 1, mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) SFS 38: sisäinen menetelmä MENE16 Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO :2, modif.,1 mg/l,1,2 mg/l ± 4 %,2 1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 2 % Kokonaiskovuus SFS 33:1987,1 mmol/l,1,4 mmol/l >,4 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE2 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337:1976) Kenttämääritys ±,5 mmol/l ± 12 % 3/4 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

70 Analyysien menetelmä- ja määritysluettelo Liite 3. (24/27) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Sisäinen menetelmä MENE31 Väriluku (suod.) (perustuu kumottuun standardiin SFS 323: 1987 (modif.) 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. 4/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 69

71 Liite 3. (25/27) Analyysien menetelmä- ja määritysluettelo 7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

72 Analyysien menetelmä- ja määritysluettelo Liite 3. (26/27) MENETELMÄLUETTELO ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64 Määritys Menetelmä *Arseeni SFS-EN ISO 15586:24 *Alumiini; barium; *boori; *kalium; *kalsium; koboltti; *kromi; *kupari; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *sinkki; *vanadiini ISO 11885:1996 *Elohopea Sis.men.KVVY LA67,per. SFS 5229:1986 ja SFS-EN 1483:1997 *Kadmium; *Lyijy SFS-EN ISO 15586:24 ja SFS-EN ISO :22 Kromi +6 Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed. 35- Cr-D. *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T58 Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:24 *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; *boori;*kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *nikkeli; *rauta; *seleeni;*sinkki; *uraani; *vanadiini EN ISO 17294:25 ICP-MS *Natrium SFS 344:198 AAS ja SFS-EN ISO 15886:24 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 1561:21 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 1568:24 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä KV-PAH *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 71

73 Liite 3. (27/27) Analyysien menetelmä- ja määritysluettelo MENETELMÄLUETTELO RAMBOLL ANALYTICS OY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T39 Määritys *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) *Fenoliset yhdisteet (sisältää myös kloorifenolit) *PAH *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Menetelmä Sis.men. RA 45, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO 131:1997, mod. Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. RA 47, per. SFS-EN 12673:1999 mod. Sis.men. RA 426, GC-MSD-menet. Sis.men. RA 438, GC/MSD, per. ISO 1695:2, mod. Sis.men. RA 439, LC/MSD Sis.men. RA 443, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. V3 SFS-EN ISO 134 (1-2) *Elohopea Sis.men. RA 3 (ICP-menet.) *Alumiini, *barium, *boori, *kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *molybdeeni, *natrium, *nikkeli, *sinkki, *uraani, *vanadiini Sis.men. RA 3 ISO :23 tai sis.men.ra 31, per. ISO 11885:1996, ICP-OES *Bromaatti Sis.men. RA 218A, per. SFS-EN ISO 1561:23 *Syanidi Sis.men. RA 223, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC Sis.men. RA 27, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. S3 SFS 4996:1983 Silikaatti Sis.men. V39, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men., kumottu SFS 312:17 *Hiilivetyöljyindeksi (C1-C4) GC/FID Sis.men. RA 419, per. SFS-EN ISO :21 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men., gravimetrinen *=akkreditoitu menetelmä 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

74 Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta 2-21 Liite 4. (1/8) Happi mg/l, 1 m Kyrköfjärden tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 5 m Kyrköfjärden tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 1 m Kyrköfjärden tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 14 m Kyrköfjärden tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 73

75 Liite 4. (2/8) Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta 2-21 Happi mg/l, 1 m Kyrköfjärden 291 O2 mg/l Happi mg/l, 15 m Kyrköfjärden tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 5 m Kyrköfjärden 291 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 1 m Kyrköfjärden 291 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 O2 mg/l 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

76 Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta 2-21 Liite 4. (3/8) Happi mg/l, 1 m Hållsnäsfjärden 33 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 5 m Hållsnäsfjärden 33 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 7 m Hållsnäsfjärden 33 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 75

77 Liite 4. (4/8) Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta 2-21 Happi mg/l, 1 m Hållsnäsfjärden tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 O2 mg/l Happi mg/l, 5 m Hållsnäsfjärden tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 O2 mg/l Happi mg/l, 1 m Hållsnäsfjärden tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 O2 mg/l 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

78 Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta 2-21 Liite 4. (5/8) Happi mg/l, 1 m Hållsnäsfjärden 29 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 5 m Hållsnäsfjärden 29 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 1 m Hållsnäsfjärden 29 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 15 m Hållsnäsfjärden 29 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 77

79 Liite 4. (6/8) Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta 2-21 Happi mg/l, 1 m Ahtialansalmi tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 O2 mg/l Happi mg/l, 5 m Ahtialansalmi tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 O2 mg/l Happi mg/l, 1 m Ahtialansalmi tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 O2 mg/l Happi mg/l, 15 m Ahtialansalmi tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 O2 mg/l 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

80 Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta 2-21 Liite 4. (7/8) Happi mg/l, 1 m Ahtialansalmi tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 O2 mg/l tammi.1 Happi mg/l, 5 m Ahtialansalmi O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 1 m Ahtialansalmi O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 79

81 Liite 4. (8/8) Lohjanjärven eteläosan hapetustarkkailun havaintopaikkojen happidiagrammit jaksolta 2-21 Happi mg/l, 1 m Piispalanselkä tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 O2 mg/l tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 5 m Piispalanselkä 27 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 1 m Piispalanselkä 27 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 Happi mg/l, 15 m Piispalanselkä 27 O2 mg/l tammi. tammi.1 tammi.2 tammi.3 tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 tammi.9 tammi.1 O2 mg/l Happi mg/l, 16,5 m Piispalanselkä 27 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211

82 Kuvailulehti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/211 81

83 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 811 Lohja Puh. (19) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011

Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011 Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011 Eeva Ranta Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 231/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008

Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008 Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 28 Eeva Ranta, Ossi Jokinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 194/29 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta

Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 26-29 Eeva Ranta ja Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu Julkaisu 2/21 2/21

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012 Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 212 Eeva Ranta Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 242/213 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA

Lisätiedot

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista LUVY/004 19.3.2014 LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista Lohjanjärven pistekuormittajien osalta tarkkailu perustuu oheisessa taulukossa esitettyihin lupavelvoitteisiin:

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2010 2013

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2010 2013 Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 21 213 Eeva Ranta Aki Mettinen Jorma Valjus Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 253/214

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2016

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2016 Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Eeva Ranta Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 275/217 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015 Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 215 Eeva Ranta Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 268/216 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään

Lisätiedot

Lohjanjärven sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailujen yhteenveto vuodelta 2018

Lohjanjärven sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailujen yhteenveto vuodelta 2018 Lohjanjärven sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailujen yhteenveto vuodelta 2018 Tiina Asp, Ralf Holmberg, Anne Lehmijoki, Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Lohjanjärven sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailujen yhteenveto v

Lohjanjärven sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailujen yhteenveto v Lohjanjärven sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailujen yhteenveto v. 214 217 Anne Liljendahl, Ralf Holmberg, Aki Mettinen, Jorma Valjus, Marja Valtonen, Tiina Asp

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

LIESSAAREN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

LIESSAAREN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja 1.2 Uimarannan päävastuullinen

Lisätiedot

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Johdanto Lohjanjärven vedenlaadun kartoitus liittyy Karjaanjoki Life hankkeeseen, jossa Lohjanjärven ja sen valuma-alueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

LASITEHTAAN (KIRKNIEMEN) UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

LASITEHTAAN (KIRKNIEMEN) UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI LASITEHTAAN (KIRKNIEMEN) UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI UIMAVESIPROFIILI LASITEHTAAN UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja 1.2 Uimarannan päävastuullinen

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 2 / 12 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013

Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013 Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013 Eeva Ranta Marja Valtonen Sanna Helttunen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 251/2014 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti

Lisätiedot

PALONIEMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

PALONIEMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja 1.2 Uimarannan päävastuullinen

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI UIMAVESIPROFIILI MOISION UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot