GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3714/-98/2/10. Sodankylä Postoaapa. Eelis Pulkkinen

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3714/-98/2/10 Sodankylä Postoaapa Eelis Pulkkinen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA POSTO 1, KAIV.REK. N:O 6169/1 JA POSTO 2, KAIV.REK. N:O 6169/2 SUORITETUISTA MALMITUT- KIMUKSISTA

2 Tekijät Eelis Pulkkinen Raportin laji Valtausraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus Sodankylä kunnassa, valtausalueilla Posto 1, kaiv.rek. N:o 6169/1 ja Posto 2, kaiv.rek. N:o 6169/2 suoritetuista malmitutkimuksista Tiivistelmä Valtausalueet Posto 1 ja Posto 2 sijaitsevat kartta-alueella Ilmakkiselkä, 32 km pohjoiseen Sodankylän kirkonkylästä. Geologisesti valtausalueet sijoittuvat Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeelle, Sattasvaaran komatiittikompleksin pohjoispuolelle. Aeromagneettisen matalentomittauksen osoittama magneettinen anomaliajakso ulottuu Sattasvaaran alueelta sinne. Siten komatiittisia kivilajeja sijaitsee myös paljastumattomalla suoalueella. Alueellisen moreenin geokemian mukaan paikalla on kaksi kulta-anomaliaa (31 ja 32 ppb Au). Tällä perusteella aloitettiin tutkimukset Postoaavalla. Auanomalia-alueelta otettiin moreeninäytteet ja tehtiin magneettinen ja VLF-R-mittaus. Yhteen geofysiikan ja geokemian anomalian yhtymäkohtaan kairattiin kahdeksan pintakairausreikää ( m). Kairauksella paikannettiin n. 200 m leveä kiisupitoinen vyöhyke. Kiisu on pääsiassa rikkikiisua ja sen yhteydessä on myös hieman kuparikiisua, mutta korkein Au-pitoisuus on vain 140 ppb ja Cu-pitoisuus 0.25 %. Tutkimukset on lopetettu ja valtauksista luovuttu. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) malminetsintä, valtaus, raportti, sulfidiesiintymä, kulta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lapin lääni, Sodankylä, Postoaapa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Valtausraportit M06/3714/98/2/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus liitettä Suomi

3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Eelis Pulkkinen Type of report Claim report Commissioned by Geological Survey Title of report Exploration report covering the claim areas of Posto1, Mine Reg. N:o 6169/1 and Posto 2, Mine Reg. N:o 6169/2 in the municipality of Sodankylä Abstract The exploration targets of Postoaapa are located in the Central Lapland Greenstone Belt and are associated with the Sattasvaara komatiite complex which hosts the Pahtavaara gold ore. The exploration was based on an Au anomaly of the regional geochemical mapping and on the vicinity of the komatiitic rocks. The area was covered by geochemical sampling of till and by magnetic and VLF-R measurements. Eight testholes were drilled with the total lenght of m in one intersection of geophysical and geochemical anomalies. The drilling revealed a 200 m wide sulphidebearing zone. The sulphides are mostly composed of pyrite but small amounts of chalcopyrite as well. The highest concentrations of metals are: 140 ppb Au, 0.25 % Cu and 13.1 % S. Because of the low concentrations of gold and other metals the exploration was finished and the claims were given up. Keywords exploration, claim, report, sulphide occurrence, gold Geographical area Finland, Province of Lapland, Sodankylä, Postoaapa Map sheet Other information Report serial Archive code Claim reports M06/3714/98/2/10 Pages Language Price Confidentiality Finnish

4 JOHDANTO Valtausalueet Posto 1 ja Posto 2 sijaitsevat kartta-alueella Ilmakkiselkä (1 : ), 32 km Sodankylän kirkonkylästä pohjoiseen ja noin 7 km länteen valtatiestä n:o 4 Petkulan kylän kohdalta. Alue on Ala-Postojoen länsipuolista (Postoaapa-Mätäsaapa) tietöntä suomaastoa. Kairauskaluston kuljetus paikalle oli mahdollista kantavan roudan aikana, jolloin myös Ala-Postojoen uoma oli pengerrettävissä kulkukelpoiseksi. Geologisesti alue sijoittuu Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeelle, Sattasvaaran komatiittikompleksin pohjoispuolelle. Lähimmät kalliopaljastumat sijaitsevat lounaassa, seitsemän kilometrin päässä Postovaarassa, missä kivilaji on pääasiassa pyroklastista komatiittia. Lännessä, neljä kilometrin päässä sijaitsevassa Kannusvaarassa, kallioperä koostuu kvartsiitista. Ilmakkiselässä, kolme kilometriä tutkimuskohteen koillispuolella, kivilajit ovat albiittifelsejä. Ainut suoalueella oleva kalliopaljastuma sijoittuu kartta-alueelle Kuusikkokummuille (x = , y = ), missä karbonaattipirotteinen kivilaji koostuu maasälvästä, kvartsista ja vihreästä sädekiviamfibolista. Itse tutkimusalueella siis ei ole kalliopaljastumia. Aeromagneettisen matalalentomittauksen mukaan Sattasvaaran alueelta tuleva magneettinen anomaliajakso ulottuu sinne ja osoittaa magnetiittipitoisten, komatiittisten kivilajien sijoittumista paljastumattomalle alueelle. Magneettinen anomalia katkeaa tässä tutkitun alueen pohjoispuolella osoittaen joko komatiittijakson päättymistä tai siihen tyypillisen magnetiittipitoisuuden häviämistä. Lisäksi tutkimusalueen eteläosssa on pyöreämuotoinen, syväkiveen viittaava, magneettinen anomalia, jonka yhteydessä lentomittausten mukaan johteita. Kun alueelle sijoittuu alueellisen moreenin geokemian mukaan kaksi Au-anomaliaa (37 ja 31 ppb Au), se muodostui siinä määrin kiinnostavaksi, että malmitutkimukset päätettiin aloittaa talvella Tutkimuksen suunnittelusta ja valvonnasta on vastannut Eelis Pulkkinen hankkeen puitteissa.

5 TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTULOKSET Alueellisen geokemian osoittamalta anomalia-alueelta otettiin moreeninäytteet 100 m x 100 m-näyteverkolla noin kahden metrin syvyydestä moreenin pinnasta lukien eli samasta syvyydestä kuin alueellisen kartoituksen näytteet oli otettu. Näytteet seulottiin fraktioon < 0.5 mm (K+P-fraktio), joka jauhettiin teräsmyllyllä. Myöhemmin jäljelle jääneestä jauhamattomasta näyteaineksesta seulottiin myös < 0.06 mm (P-fraktio). Molempien fraktioiden Au-pitoisuudet määritettiin Rovaniemellä 5 g:n alkupunnituksella GAAS-menetelmällä (grafiittiuuniatomisointi). Karkeampi, jauhettu fraktio analysoitiin ICP-AES-menetelmällä (511P). P-fraktion näytteiden analyysi numero on ja jauhetun fraktion analyysinumero Näytteenottoalueen (suorakulmainen) koordinaatit ovat: SW-kulma x = y = NE-kulma x = y = Kohdentavaa moreeninäytteenottoaluetta laajemmalla alueella tehtiin magneettinen (Q22.23/371409/96/1) ja VLF-R-mittaus (Q24.32/371409/96/1) 500 m:n linjavälillä ja 20 m:n pistevälillä. Mittausalueen (suorakulmainen) kulmakoordinaatit ovat: SW-kulma x = y = NE-kulma x = y =

6 Geofysikaalisissa mittauksissa ilmeni useita pohjoiskoilliseen suuntautuvia, pienen ominaisvastuksen ja magneettisuuden omaavia vyöhykkeitä. Näiden yli mitattiin itä-länsisuuntainen gravimetrinen profiili (Q /371409/97) x-koordinaatin suunnassa välille y = ja y = talvella 1997 pintakairauksen yhteydessä. Gravimetrian tulokset yhdessä magneettisen ja sähköisen mittauksen kanssa osoittavat alueelle sijoittuvan kaksi muuttumisvyöhykettä, joista itäpuoleiseen tehtiin pintakairausprofiili. Osa kohdentavan geokemian osoittamista Au-anomalioista sijoittuu pienen ominaisvastuksen ja kohoavan vaihekulman muodostamiin vyöhykkeisiin. Valtausalueella Posto 1 tällaisesta kohteesta yritettiin pintakairauksella saada näyte. Maapeite osoittautui kuitenkin syvemmäksi kuin 20 m, joka oli käytetyn laitteiston maakairauksen maksimisyvyys. Tästä syystä siitä saatiin vain yksi pitkälle rapautunut, kvartsimaasälpäbreksiasta koostuva kallionäyte (R532). Toinen yritys tehtiin idempänä, lähellä Ala-Postojokea sijaitsevaan anomaliavyöhykkeeseen. Tähän kairattiin seitsemän koereikää 46 mm:n kalustolla. Malmipitoisiksi otaksutut kairasydänten osat jaettiin yhden metrin jaoksiksi käsittelyä varten. Kiinteät osat halkaistiin ja puolikkaat ohjattiin analyysiin. Ruhjeiset ja sydänhukkaiset osat, joista näytteeksi tuli vain pieniä palasia, jauhettiin kokonaan. Näytteet homogenisoitiin kokonaisjauhatuksella. Kulta- ja telluripitoisuudet määritettiin 5 g:n alkupunnituksella GAAS-menetelmällä ja muut alkuainepitoisuudet AES-ICP-menetelmällä kuningasvesiuutoksesta. Geofysikaalisen anomalioiden aiheuttajaksi osoittautui kiisuuntunut ja paikoin magnetiittipirotteinen kivi. Kivimineraaleina ovat albiitti, kalimaasälpä, karbonaatit, sädekiviamfiboli, jonka esiintyminen on samanlainen kuin Pahtavaaran kultamalmin yhteydessä. Ruhjeisissa osissa, joihin liittyy runsaasti sydänhukkaa, on sekä kloriittia että talkkia, siten muuttuneen kivilajin alkuperä on ilmeisesti emäksistä vulkaniittia ja metadiabaasia. Kiisuaines on yleensä rikkikiisua ja sen yhteydessä on usein magnetiittia ja turmaliinia. Niiden yhteydessä on paikoitellen myös kuparikiisua. Kiisuuntuneen vyöhykkeen leveys on n. 200 m. Sen S-pitoisuus on yleensä > 1 %. Kiisuuntuneissa osissa myös Mo- ja Te-pitoisuudet ovat anomaalisia ( ppm Mo ja ppm Te). Rikkikiisu muodostaa paikoin lähes kompakteja osueita, kuten R534:n alussa ( ), missä S-ptoisuus on 13.1 %. Samassa näytteessä on Co 119 ppm ja Cu 0.1 %. Samassa reiässä on viitteitä Au-mineralisaatiosta syvyydellä m: ppb Au. Kiisuuntumissa oleva kuparikiisu näkyy analyysituksissa 0.1 %:n ylittävinä Cu-pitoisuuksina, mutta korkeinkin Cu-pitoisuus R535:ssä on vain 0.25 %. Samoin kiisuuntumien yhteyteen sijoittuvat Au-pitoisuudet jäävät alle malmipitoisuuden ( ppb Au).

7 AIHEEN ARVIOINTI Koekairauksen tulokset eivät tuoneet esiin malmiluokan metallipitoisuuksia, mutta harvallakin pisteverkolla tehdyn geofysikaalisen mittauksen tuloksien yksi Amatalan vastuksen vyöhyke osoittautui kiisuuntumasta johtuvaksi. Testaus rajoittui sille alueelle, minne Metsähallituksen työmaan tieura ohjautui. Tieurien teko laajemmalle alueelle ei koekairauksen yhteydessä ollut perusteltua, koska kairauskalustolle oli sovittu muuta käyttöä. Kairauksessa esiin tulleet rikkikiisurikkaat osueet ovat breksioituneita ja ruhjeisia. Siten niiden todellinen metallipitoisuus saattaa olla suurempi tai pienempi kuin tässä esitetyt tulokset osoittavat. Tulokset osoittavat kuitenkin geofysiikan osoittamien vyöhykkeiden johtuvan kiisuuntumista, ja kairaustulokset osoittavat niissä olevan merkit kuparin ja koboltin sekä jossain määrin kullan rikastumisesta. Lisäksi osa kohdentavan geokemian kulta-anomalioista sijoittuu geofysikaalisten anomalioiden yhteyteen. Siten taajemmalla pisteverkolla tehdyt mittaukset ja valituista kohteista syvemmältä otetut moreeninäytteet voisivat tuoda esiin merkittävämpiä metallirikastumia kuin tässä raportoidussa koekairauksessa on löytynyt. Geofysiikan mittausten tulokset, moreenin geokemian analyysitulokset ja kairasydänraportit säilytetään GTK:n arkistossa ja kairasydämet GTK:n kairasydänvarastossa. GTK on luopunut valtauksista. Eelis Pulkkinen

8 LIITTEET 1. Postoaavan valtausalueiden sijainti Location of the Postoaapa claims 2. Kairareikien sijainti Location of the drillholes 3. Luettelo syväkairausreistä List of the drillholes

9

10

11 LIITE 3 POSTOAAVAN KAIRAUSREIÄT Reikä no. X Y Suunta Kalt. Syvyys M52/3714/97/R Pystyreikä M52/3714/97/R Pystyreikä M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R

12 LIITTYY (Säilytetään GTK:n arkistoissa ja tiedostoissa) 1) Geofysikaalisten mittausten tulokset: VLF-R-ominaisvastus ja vaihekulmakartta Q-24.32/371409/96/1 Magneettinen kartta Q-22.23/371409/96/1 Gravimetrinen profiili Q-22.21/371409/97 2) Geokemialliset kartat, analyysinumerot: ja ) Kairareikäraportit M52.5/3714/97/R531-R538 4) Kairasydännäytteiden analyysit Analyysinumero M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R M52/3714/97/R ) Kairasydänprofiilit M52.7/3714/97/R531 - R538