Koululaisen diabetes

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koululaisen diabetes"

Transkriptio

1 Koululaisen diabetes Opas ala- ja yläkouluille

2 Koululaisen diabetes Opas ala- ja yläkouluille Opas pohjautuu Diabetesliiton aiemmin julkaisemaan Diabetes kouluikäisellä -oppaaseen. Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Käsikirjoittajat: Anu-Maaria Hämäläinen, Kaja Normet ja Eija Ruuskanen Toimitus: Mervi Lyytinen Kuvitus: Vappu Ormio Taitto: Aino Myllyluoma ISBN painos Kirjapaino: Hämeen Kirjapaino Oy Tilaukset: Diabetesliitto p (keskus)

3 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka työskentelet koulumaailmassa. Kerromme, mitä diabetes on ja miten siihen liittyvät asiat tulevat huomioiduksi koulupäivän aikana. Lapsen ja nuoren elämässä kouluaika on hyvin tärkeä vaihe. Samankaltaisuuden tunteminen muiden kanssa ja onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen itsetuntoa ja tuovat iloa elämään myös silloin, kun hänellä on diabetes. Koulun, vanhempien ja terveydenhuollon yhteisenä tehtävänä on taata lapselle ja nuorelle turvallinen, oppimisvalmiuksia tukeva koulutie. Diabeteksen hoidon päämäärä on, että lapsi tai nuori tuntee itsensä terveeksi ja voi hyvin. Hänellä on oikeus olla koulussa oppilaana ilman, että diabeteksen hoito rasittaa häntä kohtuuttomasti. Hänellä on myös oikeus harrastaa haluamiaan asioita diabeteksesta huolimatta. Onnistunut hoito turvaa sen, että lapsi ja nuori kasvaa, kehittyy ja itsenäistyy normaalisti. Diabeteksen hoito sovitetaan päivärytmiin koulussa. Diabeteksen edellyttämät hoitotoimet voidaan niveltää koulupäivään. Yhteistyössä vanhempien kanssa sovitaan, mitä hoitotoimia lapsi tai nuori tarvitsee koulupäivän aikana ja kuka niistä huolehtii. Pieni koululainen voi tarvita runsaastikin tukea, ja yläkoululainen taas voi huolehtia asioista jo varsin itsenäisesti. Kun diabeteksesta on riittävästi tietoa, yhteistyö koulun ja kodin välillä sujuu. Vanhemmat yhdessä lapsen diabeteshoitopaikan diabeteshoitajan tai kuntoutusohjaajan kanssa varmistavat, että koulun henkilökunta saa riittävän ohjauksen. 3

4 Mitä diabetes on? Diabetes on energia-aineenvaihdunnan häiriö, jossa veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Diabetesta on kahta päätyyppiä: tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Tyypin 1 diabetes puhkeaa, kun haiman insuliinintuotanto hiipuu ja lopulta lakkaa kokonaan. Syytä insuliinia tuottavien solujen tuhoon ei vielä tiedetä, eikä tyypin 1 diabetesta osata ehkäistä. Tyypin 1 diabeteksen oireet ovat yleensä selvät: lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Lasten diabetes on Suomessa lähes poikkeuksetta tyypin 1 diabetesta. Tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinintuotanto jatkuu, mutta insuliinin vaikutus on heikentynyt, sen eritys häiriintyy ja on lopulta riittämätöntä. Alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen on vahvasti perinnöllinen, mutta elämäntavoilla voi vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Ehkäisyn avainkeinoja ovat hyvä ja terveellinen ravitsemus, painonhallinta ja säännöllinen liikunta. Insuliini on elämälle välttämätön hormoni, joka säätelee elimistön energia-aineenvaihduntaa ja sokeritasapainoa. Vain insuliinin avulla elimistö pystyy käyttämään kaiken ravinnon hyväkseen. Insuliinin tehtävä on kuljettaa ravinnosta saatu sokeri kudoksiin, joille sokeri on tärkeä energianlähde. Insuliinilla on myös suuri merkitys lapsen kasvussa ja lihaksiston kunnon ylläpitämisessä. 4

5 Diabeteksen yleisyys lapsilla Tyypin 1 diabetes on yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia Suomessa. Väkilukuun suhteutettuna lasten diabetes on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Vuosittain diabetekseen sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta. Kaikkiaan Suomessa on noin alle 15-vuotiasta, joilla on diabetes. Tyypin 2 diabetes todetaan hyvin harvoin lapsuusiällä. 5

6 Diabeteksen hoidon tavoitteet Diabeteksen hoidon tavoitteena on lapsen tai nuoren päivittäinen hyvinvointi sekä normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen. Diabeteksen hoidon perusta on elimistöstä puuttuvan insuliinin korvaaminen monipistos- tai pumppuhoidolla. Hoidossa on sovitettava yhteen insuliinin, ruuan ja liikunnan vaikutus verensokeriin. Tavoitteena on, että lapsen verensokeritaso olisi lähellä ei-diabeetikon veren sokeritasoa. Insuliini ja liikunta laskevat verensokeria, ja ruuan sokeristuvat ravinto aineet (hiilihydraatit) nostavat sitä. Ruokailun jälkeen verensokeri ei saisi nousta liikaa. Se ei myöskään saisi laskea liikaa insuliinin tai liikunnan vaikutuksesta. Veren- tai kudossokerin säännöllinen seuranta auttaa sokeritasapainon saavuttamisessa ja ylläpitämisessä. Lapsen ja nuoren päivittäisen diabeteshoidon tavoite on oireettomuus eli etteivät matalat ja korkeat verensokerit aiheuttaisi hänelle oireita. Tavoitteiden mukainen verensokeri tukee myös koululaisen oppimista, keskittymistä ja muistia. 6 Diabeteksen hoidon pitkän ajan tavoite on diabetekseen liittyvien lisäsairauksien ehkäisy. Hyvä hoitotasapaino ehkäisee ja hidastaa lisäsairauksien kehittymistä ja antaa siten mahdollisuuden hyvään elämään. Lapsuus- ja nuoruusajan sokeritasapainolla on merkitystä tulevaisuudelle.

7 Koulun ja kodin yhteistyö Hyvä yhteistyö luo edellytykset lapsen ja nuoren hyvinvoinnille koulussa. Kun perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta ovat koulun henkilökunnan tiedossa ja kun tehtäväjako ja vastuut henkilökunnan kesken ovat selkeät, kaikki osapuolet voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Lapsen tulee saada olla koulussa ensisijaisesti koululainen. Alakoulun alaluokilla lapsen ei tarvitse pystyä huolehtimaan itse diabeteksensa hoidosta, vaan koulun henkilökunnan tulee tukea häntä siinä. Pienen koululaisen päivä on lyhyt, joten ensimmäisten luokkien ajan lapsi käy usein iltapäivä- ja tarvittaessa aamupäivähoidossa. Iän karttuessa lapsi oppii lisää diabeteksen omahoitoon liittyviä toimia, mutta voi tarvita apua esimerkiksi ruuan hiilihydraattimäärän tai sopivan insuliiniannoksen arvioinnissa vielä yläkoulussakin. 7

8 Koulun alkaessa on hyvä pitää neuvottelu, jonka vanhemmat järjestävät yhteistyössä kouluterveydenhoitajan kanssa. Koulun alkaessa on hyvä pitää neuvottelu, jonka vanhemmat järjestävät yhteistyössä kouluterveydenhoitajan kanssa. Neuvotteluun osallistuvat vanhempien, lapsen ja kouluterveydenhoitajan lisäksi koululta luokanopettaja, koulunkäynnin avustaja tai avustajat ja keittiöhenkilökuntaa sekä sairaalasta diabeteshoitaja tai kuntoutusohjaaja sekä joskus ravitsemus terapeutti. Myös muu koulun henkilökunta, esimerkiksi rehtori ja liikunnanopettaja, on tervetullut neuvotteluun. Kun diabetesta sairastava lapsi menee ensimmäiselle luokalle tai siirtyy uuteen kouluun, diabetekseen liittyvistä järjestelyistä on tärkeä sopia hyvissä ajoin ennen koulun alkamista tai siirtymistä uuteen kouluun. Jos mahdollista, yhteistyöpalaveri on syytä pitää jo lukuvuoden alkamista edeltävänä keväänä. Kun lapsi sairastuu kesken lukuvuoden, vastaava neuvottelu kannattaa järjestää mahdollisimman pian. Asioiden sujuminen on varmistettava aina opettajan vaihtuessa. Samat yhteistyötahot voidaan myös kutsua koolle, jos hoidossa ilmenee ongelmia. Neuvottelussa on yhdessä sovittava, ketkä vastaavat lapsen diabeteksen hoidosta ja ketkä toimivat varahenkilöinä. Lapsen ikä ja osaaminen huomioiden päätetään, kuka auttaa lasta missäkin asiassa tarvittaessa. Asioita, joissa lapsi saattaa tarvita apua tai tukea, ovat verensokerin mittaaminen ja sen muistaminen, hiilihydraattimäärän arvioiminen, insuliinin annostelu ja pistäminen. Koska diabetes on yksilöllinen sairaus, palaverissa on tarkoituksenmukaista korostaa niitä asioita, jotka ovat juuri tälle lapselle tai nuorelle merkittäviä. Vastuualueista sovitaan yhdessä, ja ne on syytä kirjata sopimukseksi kaikkien osapuolten käyttöön. On tärkeää, että yhteistyö kodin, koulun ja diabeteksen hoitopaikan välillä jatkuu koko kouluajan, niin ala- kuin yläkoulussakin. 8

9 Diabeteksen hoitotoimet ja -laitteet voivat herättää koulukavereissa ihmetystä. Heidän on hyvä tietää diabeteksesta: miksi insuliinia annostellaan, miksi verensokeria mitataan ja miksi koulukaveri saattaa tarvita välipaloja. Siitäkin on hyvä muistuttaa, ettei diabetes tartu eikä se johdu liiasta sokerin syönnistä. Yhdessä oppilaan kanssa sovitaan, kuka kertoo omalle luokalle diabeteksesta. Yhdessä oppilaan kanssa sovitaan, kuka kertoo omalle luokalle diabeteksesta. Isompi koululainen voi kertoa diabeteksesta itse tai pitää asiantuntijana jopa esitelmän aiheesta. Kun kyseessä on pieni oppilas, kertoja voi olla opettaja, diabeteshoitaja, kouluterveydenhoitaja tai omat vanhemmat. 9

10 Diabeteksen hoito koulupäivän aikana Vastuunjako kodin, koulun ja lapsen/nuoren välillä: kirjatkaa yhteiseen suunnitelmaan, kuka vastaa mistäkin ja miten tilanteessa toimitaan. Sovittavat asiat: Ruokailuun liittyvät asiat hiilihydraattimäärän arviointi mahdollisesti tarvittavat lisävälipalat esimerkiksi liikuntaan liittyen Veren- tai kudossokerin seuranta milloin mitataan verensokeri tai tarkastetaan kudossokeri mihin verensokeriarvoihin täytyy reagoida ja miten Insuliinin annostelu aterioilla tarvittavan insuliiniannoksen arviointi -- monipistoshoidossa tilannetta voi helpottaa valmiin taulukon käyttö -- diabeteshoitopaikan diabeteshoitaja neuvoo vanhempia taulukon tekemisessä insuliinin pistäminen tai annostelu pumpulla Valvonnan tarve, kun lapsi tekee kaiken itse Matalan verensokerin tilanteissa toimiminen Korkean verensokerin tilanteissa toimiminen Kotiin viestiminen erikoistilanteissa, esimerkiksi liikunta- ja retkipäiviin tai aikataulumuutoksiin liittyen Hoidon sujumiseen liittyvä viestiminen koulun ja kodin välillä Yhteyshenkilö koululla (oma opettaja tai kouluavustaja tai kouluterveydenhoitaja). 10

11 Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkaisivat 2010 toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Toimintamallin liitteenä asiakirjan lopussa on valmis suunnitelmalomake. Toimintamallin löytää helpoiten Diabetesliiton sivujen kautta osoitteesta Koulupäivän aikaisesta hoidosta on säädetty myös terveydenhuoltolaissa /1326 (2 luku 16 pykälä 5 momentti). Koulussa on hyvä olla lapsesta tai nuoresta mappi, josta löytyy täytetty suunnitelmalomake helposti ja nopeasti. 11

12 Insuliinihoito Päivittäinen insuliinihoito on välttämätöntä Terve haima erittää insuliinia koko ajan pientä määrää (perus insuliinin eritys). Aterioilla insuliinin eritys kiihtyy vastaamaan ruuasta tulevia ravintoaineita (ateriainsuliinin eritys), ja siksi verensokeri pysyy ei-diabeetikoilla tietyissä rajoissa myös syömisen jälkeen. Koska insuliinia ei erity tyypin 1 diabeteksessa, puuttuva insuliini pitää korvata. Insuliinia ei voi ottaa suun kautta, koska se hajoaisi suolistossa. Insuliini annostellaan joko kynällä tai pumpulla. Monipistoshoidossa annostellaan pitkävaikutteista insuliinia perusinsuliinin tarpeen kattamiseksi 1 2 kertaa päivässä. Pikainsuliinia pistetään kaikilla aterioilla. Aterioilla insuliiniannoksen suuruus määräytyy syötävän ruuan hiilihydraattimäärän ja verensokeritason perusteella. Annos annetaan insuliinikynällä. Niissä käytettävät neulat ovat erittäin pieniä ja teräviä, joten pistäminen ei juuri aiheuta kipua. Pistämiseen käytettävät välineet ovat helppokäyttöisiä. Pistosalueita ovat pakarat, reidet ja vatsan alue, kyljet mukaan lukien. Kaikki pienet koululaiset eivät vielä pistä itse insuliinia. Jos lapsi tarvitsee apua pistämisessä, sovitaan, kuka vastaa pistämisestä. Se voi olla kouluavustaja, terveydenhoitaja tai joku muu aikuinen, joka on saanut tarvittavan opetuksen. Vähän vanhempi alakoululainen saattaa osata itse teknisesti insuliinin pistämisen, mutta tarvitsee apua annoksen suuruudesta päättämisessä ja pistämisen muistamisessa. Aterialla pistettävä insuliiniannos = ruuan hiilihydraattien määrän mukainen insuliiniannos + tarvittaessa korjausinsuliini 12

13 Pumppuhoidossa insuliini annostellaan laitteella, jota lapset ja nuoret kantavat yleensä vyöllä tai taskussa. Insuliini kulkee pumpun säiliöstä katetriksi kutsutun letkun ja kanyylin kautta ihon alle. Kanyylia tai muita pumppuhoitovälineitä ei tarvitse vaihtaa koulupäivän aikana. Pumppu ohjelmoidaan annostelemaan perusinsuliinia sykäyksittäin ihon alle sopivina annoksina. Ateriainsuliini otetaan napinpainalluksella ennen aterioita. Osa insuliinipumpuista toimii yhteistyössä kudos sokerin pitoisuutta mittaavan sensorin kanssa. Alakouluikäinen lapsi voi hyvinkin osata käyttää insuliinipumppuaan teknisessä mielessä, mutta ateriainsuliiniannoksen ajankohdan ja määrän varmistaa aina aikuinen. Joskus lapselle tai nuorelle saattaa käydä niin, että insuliinin annostelu aterialla unohtuu. Seurauksena verensokeri nousee aterian jälkeen korkeaksi. Yksittäisen insuliiniannoksen unohtuminen ei aiheuta suurta vaaraa. Asiasta on kuitenkin syytä ilmoittaa vanhemmille. On tärkeää, että lapsi voi huolehtia diabeteksen hoitotoimista alusta lähtien samoissa tiloissa muiden kanssa se vähentää koulukavereiden tietämättömyyttä sekä estää ennakkoluulojen syntymistä ja lapsen tai nuoren eristäytymistä muista. Vanhempien kanssa sovitaan yhteistyöneuvottelussa, millaista apua ja seurantaa lapsi tai nuori tarvitsee päivän aikana. 13

14 Ruokailu Diabetes ei vaadi erityisruokavaliota. Ruokatunti on lapselle ja nuorelle mukava koulupäivän osa. Diabetes ei vaadi erityisruokavaliota. Tavallinen, terveellinen kouluruoka on suositeltavaa myös koululaiselle, jolla on diabetes. Sokeria voi kuulua hänen ruokavalioonsa, kunhan määrä pysyy kohtuullisena. Hän syö samaa ruokaa samaan aikaan koulukavereiden kanssa. Diabeteksen hoitoon kuuluu, että arvioidaan ruuan hiilihydraattimäärä. Pikainsuliini annostellaan ruuan hiilihydraattimäärän mukaisesti. Pikainsuliinin tarve on aina yksilöllinen, ja vanhemmat antavat sen annostelusta erilliset ohjeet. 14 Monet kouluikäiset lapset osaavat jo itse arvioida aterian sisältämiä hiilihydraattimääriä ja ottaa itse ateriainsuliininsa. Pienimmät koululaiset tarvitsevat tähän aikuisen apua ja tukea. Isommillekin koululaisille on syytä olla sovittuna mahdollisuus kysyä aikuiselta tarvittaessa apua.

15 Liikunta ja retket Lapsi tai nuori, jolla on diabetes, osallistuu koululiikuntaan yhdessä muiden kanssa. Osallistuminen yhteiseen toimintaan vahvistaa yhteenkuuluvuudentunnetta kavereihin ja tarjoaa onnistumisen elämyksiä. Liikunnan mahdollinen verensokeria laskeva vaikutus tulee kuitenkin huomioida. Liikkuminen kuluttaa energiaa ja tehostaa insuliinin vaikutusta elimistössä, jolloin verensokeri saattaa laskea. Lapsen tai nuoren ja vanhempien kanssa kannattaa yhteistyöneuvottelussa keskustella, miten ja millainen liikunta vaikuttaa verensokereihin. Samalla voidaan sopia mahdollisista lisävälipaloista ennen liikuntaa tai sen aikana tai mahdol lisesta insuliiniannoksen vähentämisestä. 15

16 Liikuntaan liittyviä vinkkejä Lapsi, jolla on diabetes, saattaa tarvita ylimääräistä välipalaa. Jos liikuntatunti ajoittuu esimerkiksi pari tuntia kouluruokailun jälkeen, ylimääräinen gramman hiilihydraattipitoinen välipala voi olla tarpeen ennen liikuntaa. Jos liikuntaa on kaksi tai useampi tunti peräkkäin tai se on normaalia rasittavampaa, ylimääräinen gramman välipala puolen tunnin tunnin välein voi olla tarpeen myös liikunnan aikana. Jos liikuntatunti on heti ruokailun jälkeen, hyvä keino ehkäistä liikunnan aikaista verensokerin laskua on vähentää ruualle annosteltavan insuliinin määrää. Vähennys voi olla esimerkiksi prosenttia tavanomaisesta ateriainsuliinimäärästä. Jos verensokeri on ennen liikuntaa yli 15 millimoolia litrassa (mmol/l), diabeetikon suorituskyky laskee. Rasittavaa liikuntaa ei tällöin suositella, ja liikuntaa on ehkä syytä siirtää myöhemmäksi. Joskus voi olla tarpeen korjata liikuntaa edeltävä korkea verensokeri pienellä annoksella pikainsuliinia. Pitkäkestoiseen liikuntaan, kuten liikuntapäivään, voi varautua ennalta vähentämällä perusinsuliinia. Toimintatavoista on hyvä sopia yhteistyöneuvottelussa vanhempien kanssa. Liikuntapäivistä ja retkistä on hyvä tiedottaa vanhemmille hyvissä ajoin, jotta hoidon suunnittelu etukäteen onnistuu. Retki- ja liikuntapäivien ateriat ja välipalat voi varata mukaan eväinä. Sopivia eväsvaihtoehtoja ovat esimerkiksi leipä, hedelmät, välipalakeksi tai -patukka ja tuoremehu. Myös jäätelö sopii välipalaksi. 16

17 Verensokeriseuranta Verensokerin mittaaminen tuo varmuutta ja turvallisuutta. Veren- tai kudossokerin seuranta on oleellinen osa diabeteksen hoitoa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä verensokeritaso eli liian matalien ja korkeiden verensokereiden välttäminen. Veren sokeripitoisuus voidaan mitata sormenpäästä otettavasta pienestä veripisarasta. Näytteen ottamiseen käytetään näytteenottolaitetta, joka ei aiheuta paljonkaan kipua. Verensokerimittareita on monenlaisia. Ne ovat helppokäyttöisiä ja nopeita, ja tuloksen saa muutamassa sekunnissa. Nykymittareissa on muisti, johon tulokset tallentuvat. Aivan pienimmät koululaiset saattavat vielä kirjata verensokerit seurantavihkoon. Sitä voi silloin käyttää apuna myös kodin ja koulun välisessä viestinnässä diabeteshoidon sujumisesta. Kudossokerisensorit mittaavat sokeripitoisuutta ihon alta. Iholla näkyy laite, joka lähettää tietoa insuliinipumppuun, lukulaitteeseen tai suoraan älypuhelimeen. Jotkin kudossokeria mittaavat laitteet antavat tiedon, kun lukulaite viedään sen lähelle. On huomattava, että kudossokeri muuttuu verensokeria hitaammin. Tämän vuoksi dia beteksen hoidon apuna käytetään luetun arvon lisäksi trendinuolia. Ne kertovat, mihin suuntaan sokeritaso on muuttumassa. Kudossokeria mittaavaa laitetta käytettäessä voi joissakin tilanteissa olla tarpeen tarkistaa verensokeri tavanomaisella sormenpäämittauksella (hyvin pieni tai suuri kudossokeritaso, kun lapsen tai nuoren vointi ei sovi mittaustulokseen). Vanhemmat neuvovat, miten lapsen verensokerimittaria tai sensorointilaitetta käytetään. Lasta tai nuorta avustavan on tärkeä ymmärtää, mitä mittaustulokset kertovat ja vaativatko ne toimia. Vanhemmat opastavat hoitoon osallistuvia siinä, mitä ovat liian matala ja liian korkea verensokeri ja mitä toimia ne vaativat. 17

18 Lapsen ja erityisesti nuoren verensokeriarvot voivat poiketa huomattavastikin asetetuista tavoitteista. Tästä ei kenenkään tule tuntea syyllisyyttä. Tärkeintä on tietää, miten poikkeavissa tilanteissa toimitaan. Yksittäisistä korkeista sokeriarvoista ei ole lapsen tai nuoren terveydelle haittaa. Verensokerin tavoitearvot: ennen aterioita useimmiten 4 7 mmol/l (millimoolia litrassa) kaksi tuntia aterian jälkeen useimmiten alle 10 mmol/l. > KORKEA VERENSOKERI Happomyrkytyksen eli ketoasidoosin vaara kasvaa lisääntyvästi, kun verensokeri on pitkään korkea. Yksittäinen korkea verensokeri ei kuitenkaan ole haitallinen. Lapsi tarvitsee lisäannoksen pikainsuliinia. Riittävä vedenjuonti tärkeää. KOHONNUT VERENSOKERI TAVOITEVERENSOKERI Lapsi saattaa tarvita hiilihydraattipitoisen välipalan ennen aktiivista liikuntaa. MATALA VERENSOKERI alle 4 mmol/l (millimoolia litrassa) Lapsen tulee saada nopeasti hiilihydraattipitoista syötävää tai juotavaa (noin grammaa hiilihydraattia) eli esimerkiksi glukoosipastilleja tai sokeria tai lasillinen mehua tai makeisia tai muuta sokeria sisältävää. Jos verensokeri laskee alle arvon 3 mmol/l eikä sitä korjata hiilihyraatilla, voi seurata vakava hypoglykemia. 18

19 Matala verensokeri eli hypoglykemia Insuliinihoidon vuoksi verensokeri voi laskea joskus liikaa. Kun verensokeri laskee alle arvon 4 mmol/l, puhutaan hypoglykemiasta. Kouluikäinen lapsi usein jo tunnistaa matalan verensokeripitoisuuden oireita. Oireet ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella. Ihan nuorimmat eivät välttämättä pihaleikin tiimellyksessä niitä välitunnilla huomaa, ja siksi myös ulkopuolisen tekemät havainnot ovat tärkeitä. Kun verensokeri laskee, lapsi voi valittaa nälkää ja heikotusta tai hän voi olla ärtynyt ja haluton. Matala verensokeri voi vaikuttaa koululaisen suoritus- ja keskittymiskykyyn (tarkkaavaisuuteen, havainnointikykyyn, muistiin ja reagointinopeuteen). Palautuminen voi viedä puolesta tunnista puoleentoista tuntiin, vaikka verensokeri olisi mittauksen perusteella jo sopiva. Hypoglykemian voi aiheuttaa liian suuri insuliiniannos suhteessa syötyihin hiilihydraatteihin tai lisääntynyt liikunta, johon ei ollut varauduttu sopivalla syömisellä tai insuliiniannoksen vähentämisellä. Jos lapsella esiintyy matalan verensokerin oireita, veren- tai kudossokerin pitoisuus tulee varmistaa sensorilla tai sormenpäämittauksella. Jos mittaamiseen ei ole juuri sillä hetkellä mahdollisuutta, lapselle kannattaa antaa ylimääräistä syötävää tai juotavaa. Matalan verensokerin oireet: heikottaa, kasvot kalpenevat, hikoiluttaa, silmissä sumenee, päätä särkee, olo on poissaoleva. Esitettä voi tilata Diabetesliitosta: 19

20 Pidä ohjeet ensiapukaapissa ja paikassa, josta ne löytyvät helposti. Ensiapu Jos epäilet matalaa verensokeria, mittaa se. Alle 4,0 mmol/l on matala. Anna lapselle verensokeria nostavaa (hiilihydraattipitoista) syötävää tai juotavaa. Alle 3,0 mmol/l: tilanne voi korjaamattomana johtaa tajuttomuuteen. Jos lapsi pystyy nielemään, ANNA HETI verensokeria nostavaa juotavaa. Sopivia syötäviä ja juotavia matalan verensokerin korjaamiseen (10 15 grammaa): lasillinen tuoremehua tai 2 desilitran mehutetra ( pillimehu ) / sokeria sisältävä juoma 4 6 glukoosipastillia (Siripiri, Dexal) tai sokeripalaa hunajatikut glukoosigeeli hedelmä (helposti syötävä, esimerkiksi banaani) sokeripitoisia makeisia tai rusinoita lasillinen maitoa sokeripitoinen jugurtti tai jäätelö. Jos oireet eivät mene ohi 5 10 minuutissa tai mittauksella todetaan, että verensokeri on edelleen liian matala, annetaan toinen samansuuruinen annos. 20 Vanhemmat antavat lisäohjeita siitä, mitä hiilihydraattia ja kuinka paljon lapsi yleensä tarvitsee matalan verensokerin korjaukseen erilaisissa tilanteissa.

21 Vakava hypoglykemia Joskus verensokeri laskee niin, että lapsi on haluttomuuden lisäksi poissa oleva ja kalpean kylmän hikinen. Tällöin on vaara, että pitkittyessään tilanne johtaa tajuttomuuteen ja kouristuksiin. Näin tapahtuu nykyään erittäin harvoin. Jos olet epävarma, pystyykö lapsi nielemään tai lapsi on tajuton, hänelle ei saa antaa juotavaa tai syötävää tukehtumisvaaran vuoksi. Paras toimintatapa tällöin on laittaa lapsi kylkiasentoon ja soittaa 112 (tilattava ambulanssi). Lapsen vanhempiin on heti otettava yhteyttä. Vakavan hypoglykemian ensiapu on gluka goni pistos. Glukagoni on hormoni, joka vapauttaa maksasta sokeria verenkiertoon. Vanhempien kanssa sovitaan mahdollisesta glukagonin (Glucagen ) käytöstä etu käteen, ja he toimittavat sen tarvittaessa koululle. Kouluretkille mukaan: hoitovälineet ylimääräistä välipalaa hoito-ohjeet vanhempien yhteystiedot hätäensiavuksi glukoosipastilleja (Siripiri, Dexal) ja/tai tavallista palasokeria ja/tai pillimehuja. Koulussa pitää olla ensiapuohjeet liian matalan verensokerin varalta lapsesta vastaavien aikuisten yhteystiedot lapsen hoito-ohjeet hätäensiavuksi: -- glukoosipastilleja (Siripiri, Dexal) tai tavallista palasokeria tai glukoosigeeliä tai hunajatikkuja tai pillimehuja -- sopimuksen mukaan glukagonipakkaus lapsen vanhempien yhteystiedot lapsen oman diabeteshoitoyksikön ja/tai lähimmän sairaalan tai terveyskeskuksen puhelinnumerot. Vanhempien yhteystietojen täytyy olla kaikkien tiedossa, jotka voivat niitä tarvita. 21

22 Liian korkea verensokeri eli hyperglykemia Tyypin 1 diabeteksen hoidossa tavoitteena on, että verensokeritaso pysyy suurimman osan vuorokaudesta välillä 4 10 millimoolia litrassa (mmol/l). Arvoja, jotka ylittävät 10 mmol/l, esiintyy ajoittain kaikilla insuliinihoidossa olevilla hyvästä hoidosta huolimatta. Satunnaisen korkean verensokerin syynä saattaa olla liian pieni määrä ateriainsuliinia suhteessa ruuan sisältämään hiilihydraattimäärään tai insuliiniannoksen unohtaminen tai huomattava myöhästyminen. Insuliini pumppuhoidossa verensokerin kohoamisen voivat aiheuttaa pumpun kanyylin tukkeutuminen ja katetrin ilmakuplat. Stressitilanteet, kuten kokeet tai esiintyminen, ovat hyvin tavallinen korkean verensokerin syy. Verensokeri nousee myös, jos lapsi tai nuori on sairaana. Lyhytkestoinen satunnainen korkea verensokeri ei ole vaarallinen, mutta voi heikentää merkittävästi koululaisen suoritus- ja keskittymiskykyä. Tämä voi vaikuttaa koulumenestykseen. Jos koululaisella on korkean verensokerin oireita, hänellä pitäisi olla mahdollisuus tarkistaa verensokeri koulutunnin aikana ja tarvittaessa korjata verensokeria ylimääräisellä annoksella pikainsuliinia. Korjausannoksista kannattaa sopia etukäteen vanhempien kanssa. Korkean verensokerin oireita: väsymys ja voimattomuus keskittymiskyvyn heikentyminen reaktioiden hidastuminen janon ja virtsaamistarpeen lisääntyminen pahoinvointi. 22

23 Jos verensokeri on pitempiä aikoja yli 15 mmol/l, happomyrkytyksen (ketoasidoosin) vaara kasvaa. Jos lapsella tai nuorella on happomyrkytyksen oireita, on syytä ottaa heti yhteyttä vanhempiin. Tällöin tarvitaan vanhemman tai ammattilaisen apua jatkotoimista päättämisessä. Happomyrkytyksen oireet: poikkeava väsymys jano, suun kuivuminen jatkuva pissahätä tajunnantason aleneminen, reagointikyvyn heikkeneminen pahoinvointi ja oksentaminen. Koulusta ammattiopintoihin Isompi koululainen ymmärtää usein jo itse hoidon pelisäännöt, mutta mitä pienemmästä koululaisesta on kysymys, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen apua. Oppimisympäristö tulee luoda sellaiseksi, että lapsi voi turvallisesti nauttia opetuksesta, johon hänellä on perustuslain turvaama oikeus. Hänellä on diabeteksesta huolimatta oikeus osallistua kaikkeen koulun järjestämään toimintaan. Lapsen ja nuoren ympärillä olevat aikuiset ovat avainasemassa turvaamassa hänen polkunsa alakoulusta yläkouluun ja aikanaan toisen asteen opintoihin. Yhteistyöllä ja lasta tai nuorta kuullen voimme antaa hänelle parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen. 23

24 Voitamme diabeteksen joka päivä Liity jäseneksi! Kun kaipaat tukea lapsen diabeteksen omahoitoon tai kokemusten vaihtoa muiden vanhempien kanssa, liity Diabetesliiton jäseneksi. Tietoa ja tukea diabeteksen kanssa elämiseen saa myös Diabetesliiton kursseilta. Diabetesliitto toimii diabeteksen hoidon kehittämiseksi, kouluttaa alan ammattilaisia, valvoo diabeetikoiden etuja ja edistää hyvinvointia sekä diabeteksen ennaltaehkäisyä. ISBN

Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon

Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon Opas pohjautuu Diabetesliiton aiemmin julkaisemaan Diabetes leikki-ikäisellä -oppaaseen. Kustantaja: Suomen Diabetesliitto

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen arki-info

Diabeetikkolapsen arki-info Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen

Lisätiedot

OPE, MULLA ON HUONO OLO

OPE, MULLA ON HUONO OLO OPE, MULLA ON HUONO OLO OPAS KOULUN HENKILÖKUNNALLE LAPSEN DIABETEKSEN HOIDOSTA Pihla Heinälä Tiina Keränen Petra Nieminen 2 SAATTEEKSI Tämä tukimateriaali on tarkoitettu ala-asteen opettajille, jotka

Lisätiedot

Diabetesta sairastava lapsi koulussa

Diabetesta sairastava lapsi koulussa Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

MINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle

MINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle MINÄ JA DIABETEKSENI Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle Tämän oppaan tarkoituksena on lisätä ala- asteikäisen tietoa tyypin 1 diabeteksesta. Toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 LUENTORUNKO JATKUVA GLUKOOSISEURANTA INSULIINIPUMPPUHOIDON ALOITUS INSULIINIPUMPUN KÄYTTÖ INSULIINIANNOSTELU

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Teknologia diabeteksen hoidossa

Teknologia diabeteksen hoidossa Teknologia diabeteksen hoidossa 22.5.2015 Miika Rautiainen @miikarautiainen Kuka? Työskentelen Diabetesliitossa digitaalisen viestinnän tuottajana Työnsarkana pääasiallisesti Yksi elämä hanke Ykköstyypin

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT NOVORAPID -ATERIAINSULIINIA POTILAS- OHJE

NÄIN KÄYTÄT NOVORAPID -ATERIAINSULIINIA POTILAS- OHJE NÄIN KÄYTÄT NOVORAPID -ATERIAINSULIINIA POTILAS- OHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä on NovoRapid -ateriainsuliini?......1-2 2. Ateriainsuliinin annostelu...3-5 3. Ennen pistämistä... 6 4. NovoRapid -insuliinin

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta Eesti Laste ja Noorte Diabeedi Ühing 5.11.2010 Riitta Koivuneva Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Suomen Diabetesliitto

Lisätiedot

DIABETESLAPSI KOULUSSA

DIABETESLAPSI KOULUSSA DIABETESLAPSI KOULUSSA - Opas kouluille diabetesta sairastavan lapsen hoidosta Minna Jaurakkajärvi Moona Kivimaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy Kevät 2015 Kansikuva Suvi Mannonen LUKIJALLE Vuosittain Suomessa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Nuorten diabetes Tyypin 1 diabetes on vaikeasti hoidettava sairaus, erityisesti nuorilla. Jos jokin asia diabeteksen hoidossa menee vikaan, siitä usein valitettavasti

Lisätiedot

1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa

1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa 1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa Tämän oppaan tarkoituksena on antaa teille perustietoa 1-tyypin diabeteksesta sairautena. Lisäksi toivomme, että oppaan antaman tiedon avulla osaatte

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen

Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen 24.1.2017 VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS JATKUVAN GLUKOOSIMITTAUKSEN KEHITYS MiniMed CGMS Dexcom FreeStyle Seven Libre 1999

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes ja keho

Tyypin 2 diabetes ja keho ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Salon kaupungin perusopetuksen. Pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon toteuttaminen koulupäivän aikana

Salon kaupungin perusopetuksen. Pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon toteuttaminen koulupäivän aikana Salon kaupungin perusopetuksen Pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon toteuttaminen koulupäivän aikana Hyväksytty opetuslautakunnassa 20.12.2011 129 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Lainsäädäntö....4

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan opetustoimen. pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon. toteuttaminen koulupäivän aikana

Pyhäjoen kunnan opetustoimen. pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon. toteuttaminen koulupäivän aikana Pyhäjoen kunnan opetustoimen pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon toteuttaminen koulupäivän aikana Hyväksynyt: Raahessa 28.6.2013 Ritva Kanervo Avohoidon ylilääkäri Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

NUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO

NUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO NUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO Miksi tämä aihe? Mitä söit? Milloin söit? Mä en salaattia tarvi Ei meillä syödä, isi sanoo, äiti tekee Mäen unta tarvienäänniin paljon, sitä paitsi tuli just uus tuotantojakso

Lisätiedot

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeteshoitajan erityisasiantuntemus Diabeteshoitotyön asiantuntija, omahoidon ohjaus

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) KESKI SUOMEN ALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ LAAJAVUORI 11.5.2017 KIRSI PIPINEN ERIK.LÄÄK. DIABETEKSEN HOIDON ERITYISPÄTEVYYS Mihin sensorointia

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

TIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys

TIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Finska TIETOA POTILAALLE Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Olemme kirjoittaneet tämän esitteen teille, joilla on diabetes ja joille lääkäri on määrännyt Suliqua-lääkityksen (glargiini-insuliini+liksisenatidi).

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta

Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta Tyypin 1 diabetesta sairastaville ja heidän omaisilleen diabeettisen ketoasidoosin (DKA) riskin minimointia varten

Lisätiedot

Diabetesta sairastava päivystyspotilaana

Diabetesta sairastava päivystyspotilaana Diabetesta sairastava päivystyspotilaana Saara Metso Diabetesosaaja-seminaari 27.1.15 Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosentti: Tampereen yliopisto Päätoimi: oyl, TAYS, sisätautien vastuualue

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini

Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini Opas tyypin 1 ja tyypin 2 diabetespotilaille potilasopas_12s_a5_ida_novo Nordisk_Fiasp potilasopas_7791_10.indd 1 23.8.2017 14.55 2 Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini

Lisätiedot

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Dominika Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Tyypin 1 diabeteksen diagnoosi voi olla järkytys ja saattaa herättää monia kysymyksiä, kuten:

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä. Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks

Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä. Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks Viimeisin suomalainen diabeetikon ravitsemussuositus on vuodelta 2008, Diabetesliitto suositus

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Päivi Rautiainen Dosentti, endokrinologi 8.11.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä www.siunsote.fi Insuliinin

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito

Tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito Pirjo Ilanne-Parikka AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito Keskeistä Haiman puuttuva insuliinineritys korvataan annostelemalla yksilöllisesti erilaisia insuliinivalmisteita

Lisätiedot

DIABEETIKKOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

DIABEETIKKOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Liite 7 DIABEETIKKOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Opaskansio tyypin 1 diabeteksesta sujuvaan päivähoitoon Kaja Normet 2010 Sisällysluettelo Lukijalle... 3 1. TYYPIN 1 DIABETES SAIRAUTENA... 4 1.1 Mikä aiheuttaa tyypin

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa Ultratard Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat insuliinin käyttämisen. Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi, diabeteshoitajan

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

HOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?

HOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan? Raskausdiabetes Mitä raskausdiabetes on? Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka puhkeaa raskauden aikana, koska äidin insuliinintuotanto ei riitä kattamaan raskaudenajan lisääntynyttä tarvetta.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista

Lisätiedot

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen Piuhan päässä on ihminen DESG-seminaari 18.3.2016 Diabeteshoitaja Tiina Salonen 1 Pumppuhoito Suomessa Pumppuja ollut 30-40 vuotta; 2000-luvulla selvästi käyttö kasvanut Paras tapa jäljitellä fysiologista

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO

NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO RAKENNA RUOKAVALIOSI HYVÄLLE POHJALLE Valitse ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat varataan herkutteluhetkiin.

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Actrapid 100 IU/ml injektioneste, liuos injektiopullossa Ihmisinsuliini (rdna)

PAKKAUSSELOSTE. Actrapid 100 IU/ml injektioneste, liuos injektiopullossa Ihmisinsuliini (rdna) PAKKAUSSELOSTE Actrapid 100 IU/ml injektioneste, liuos injektiopullossa Ihmisinsuliini (rdna) Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat insuliinin käyttämisen. Säilytä tämä seloste. Voit tarvita

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO

HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO 6.10.2016/1.11.2017 Kirsi Pipinen, erik.lääk., diabeteksen hoidon erityispätevyys MISTÄ DIABEETIKON JALKA/HAAVAONGELMAT JOHTUVAT? - Diabetes aiheuttaa hyperglykemiaa, mikä

Lisätiedot

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN TYYPIN 1 DIABETEKSEN HUOMIOINTI JA HOITO KOULUYMPÄRISTÖSSÄ

LASTEN JA NUORTEN TYYPIN 1 DIABETEKSEN HUOMIOINTI JA HOITO KOULUYMPÄRISTÖSSÄ LASTEN JA NUORTEN TYYPIN 1 DIABETEKSEN HUOMIOINTI JA HOITO KOULUYMPÄRISTÖSSÄ Koulutus Ruununmyllyn koulun henkilökunnalle Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2014

Lisätiedot

glargininsuliini 300 yksikköä/ml TYYPIN 1 DIABETES TOUJEO -perusinsuliini 300 yksikköä/ml

glargininsuliini 300 yksikköä/ml TYYPIN 1 DIABETES TOUJEO -perusinsuliini 300 yksikköä/ml glargininsuliini 300 yksikköä/ml TYYPIN 1 DIABETES TOUJEO -perusinsuliini 300 yksikköä/ml HYVÄ TOUJEO - PERUSINSULIININ KÄYTTÄJÄ, Sinulle on aloitettu TOUJEO (glargininsuliini 300 yksikköä/ml), joka on

Lisätiedot

kirjoittanut ja kuvittanut Sandra J. Hollenberg (Malcolmin isoäiti Sandy) Suomennos: Suvi Väisänen, Pinki Kiljunen

kirjoittanut ja kuvittanut Sandra J. Hollenberg (Malcolmin isoäiti Sandy) Suomennos: Suvi Väisänen, Pinki Kiljunen kirjoittanut ja kuvittanut Sandra J. Hollenberg (Malcolmin isoäiti Sandy) Suomennos: Suvi Väisänen, Pinki Kiljunen OMA TYYPIN 1 DIABETESKIRJANI 2009 Sandra Hollenberg Lataa ilmaiseksi kopiota sivuilta

Lisätiedot

MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA?

MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Lydia Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2011 MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla raskauden

Lisätiedot

Yksi järjestelmä, useita toimintoja. Accu-Chek Insight.

Yksi järjestelmä, useita toimintoja. Accu-Chek Insight. Bolusehdotus Yksi järjestelmä, useita toimintoja. Accu-Chek Insight. Accu-Chek Insight -diabeteksenhoitojärjestelmä koostuu insuliinipumpusta ja diabetesmanagerista, joka toimii verensokerimittarina, pumpun

Lisätiedot

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito

Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito Pirjo Ilanne-Parikka Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito Keskeistä Haiman puuttuva insuliinineritys korvataan annostelemalla yksilöllisesti erilaisia insuliinivalmisteita pistoksina tai pumpulla ihonalaiseen

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA

TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA Simon Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2004 TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA Hypoglykemia voi olla tyypin 1 diabetesta sairastavan suurimpia huolenaiheita erityisesti

Lisätiedot

DIABETES JA LIIKUNTA

DIABETES JA LIIKUNTA Lieksan Diabetesyhdistys ry:n keskusteluilta 8.4.2015, erityisryhmien liikunnanohjaaja Tuula Aikioniemi DIABETES JA LIIKUNTA Aikuistyypin diabetes Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksessa rasva- ja sokeriaineenvaihdunta

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Päivi Klasila & Paula Koskelo LAPSELLA ON DIABETES. Koulutusmateriaali diabeteshoitajille alakoulun henkilökunnan kouluttamiseen

Päivi Klasila & Paula Koskelo LAPSELLA ON DIABETES. Koulutusmateriaali diabeteshoitajille alakoulun henkilökunnan kouluttamiseen Päivi Klasila & Paula Koskelo LAPSELLA ON DIABETES Koulutusmateriaali diabeteshoitajille alakoulun henkilökunnan kouluttamiseen LAPSELLA ON DIABETES Koulutusmateriaali diabeteshoitajille alakoulun henkilökunnan

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes Lataa ISBN: 9789522453532 Sivumäärä: 70 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.41 Mb Diabetes on ryhmä sairauksia, joihin liittyy pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Actraphane 50 Penfill 100 IU/ml injektioneste, suspensio säiliössä Ihmisinsuliini (rdna)

PAKKAUSSELOSTE. Actraphane 50 Penfill 100 IU/ml injektioneste, suspensio säiliössä Ihmisinsuliini (rdna) PAKKAUSSELOSTE Actraphane 50 Penfill 100 IU/ml injektioneste, suspensio säiliössä Ihmisinsuliini (rdna) Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat insuliinin käyttämisen. Säilytä tämä seloste.

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

DIABETES I./Dr.Raaste /2013

DIABETES I./Dr.Raaste /2013 DIABETES I./Dr.Raaste /2013 Insuliinidiabeteksen eli ykkös diabeteksen hyvä hoito on tarkempaa ja vaativampaa, kuin kakkos diabeteksen hoito. Kannattaa lukea kuitenkin myös ohjeeni kakkosdiabeetikoille,

Lisätiedot