GRÄSANTULLI (OLARI, KORTTELI 22304) Kaavamuutokseen liittyvä kunnallistekninen yleissuunnittelu

Transkriptio

1 (8) GRÄSANTULLI (OLARI, KORTTELI 22304) Kaavamuutokseen liittyvä kunnallistekninen yleissuunnittelu

2 (8) Johdanto Työn tavoitteena on laatia korttelin kaavamuutoksen vaatimat katu- ja kunnallistekniset yleissuunnitelmat. Yleissuunnitelma aloitettiin joulukuussa 2014 ja se valmistui tammikuussa Yleissuunnittelu tehtiin yhteystyössä kaavatyöryhman sekä korttelin arkkitehtien ja maisema-arkkitehtien kanssa. Suunnittelun ohjauksessa mukana olivat seuraavat henkilöt: Sirpa Salminen Jouni Hartikainen Karin Nielsen Sirpa Sivonen Sanna Seppänen Ross Snell Taina Yla-Mella Johannes Laiho Ilkka Saari Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy Espoon asunnot Oy Juha-Pekka Tuomainen Arkkitehtitoimisto Ark`idea Oy Pia Kuusiniemi LOCI maisema-arkkitehdit Oy Suunnittelun aikana oltiin yhteydessä myös Fortumiin ja operaattoreihin. Kunnallistekniset yleissuunnitelmat on laatinut Sito Oy. Siton työryhmän keskeiset henkilöt olivat: Kaisu Vähäkuopus Heidi Siltanen Jyrki Soukiala Tapio Karvonen Kaisa Lahti Sanna Anttila Martti Paakkinen Timo Nikulainen Timo Myyryläinen Suvi Saastamoinen projektipäällikkö, katu- ja vesihuoltosuunnittelu projektisihteeri laadunvarmistus laadunvarmistus liikennesuunnittelu geotekniikka valaistus vesihuolto kalliotekniikka katuympäristö

3 (8) 1 Sijainti ja nykyinen maan käyttö 2 Suunnittelutyön tavoitteet ja taustat 3 Katuverkko ja joukkoliikenne Gräsanportin kortteli sijaitsee Olarissa ja sen maankäyttömerkintä on nykyisellään YO ja KT-1. Alue on nykyisellään rakentamaton kallioinen mäki. Korttelin pohjoisreunassa kulkeva Gräsanportti niminen katu on nykyisellään hiekkapintainen pientaloalueen asuntokatu, jolla ei ole hulevesiviemäröintiä. Huleveden runkolinja on kuitenkin rakennettu. Korttelin eteläreunassa kulkeva Gräsantörmä niminen katu on reunakivin ja hulevesiviemärillä varustettu toimisto/kerrostaloalueen tonttikatu. Molempia katuja sivuaa Piispankalliontie / Gräsantulli joka kulkee Kuitinmäentieltä Kehä II:n suuntaan. Piispankalliontie / Gräsantulli on hulevesiviemäreillä varustettu alueellinen kokoojakatu. Korttelin ali kulkee HSY:n nykyinen viemäritunneli. Tehtävä sisältää korttelin kaavamuutoksen vaatimat katu- ja kunnallistekniset yleissuunnitelmat. Tehtävä sisältää myös kallioteknisen tarkastelun viemäritunnelin päälle rakentamisesta (selvitetään mahdollisuus ja reunaehdot). Vesihuollon kapasiteettien tarkastaminen kuului erilliseen toimeksiantoon mutta se käsitellään myös tässä raportissa. Gräsanportti suunnitellaan asuntokaduksi, josta on ajoliittymät uusille kiinteistöille. Ajoliittymien toimivuus varmistetaan liittymäkohtaisin leikkauksin. Gräsantörmän ajoliittymät tarkastellaan uusille kiinteistöille myös liittymäkohtaisin leikkauksin. Piispankalliontien linja-autopysäkki muutetaan ajoratapysäkiksi ja suunnitellaan sen aiheuttamat muutokset. Gräsantullin kevyenliikenteen väylä levennetään niin että se voidaan toteuttaa eroteltuna jalkakäytävänä ja pyörätienä. Lisäksi ajorata kavennetaan, joka mahdollistaa kevyenliikenteen väylän leventämisen säilyttäen nykyisen kallioleikkauksen. Gräsantullin katualue kavennetaan katutilan tarvitsemaan leveyteen. Gräsanportilla on kolmenlaista poikkileikkausta. Gräsantullilta lähtiessä ennen kääntöpaikkaa on 5,5 metriä leveä ajorata ja 3,5 metriä leveä kevyenliikenteen väylä ajoradan eteläpuolella. Kääntöpaikan jälkeen ajorata on 5 metriä leveä. Tällä osuudella ei ole kevyenliikenteen väylää. Viimeinen osuus Kuitinmäentielle on 3,5 metriä leveä kevyenliikenteen väylä. Gräsänportin liittymistä Piispankalliontiehen ja Gräsantulliin on siirretty. Siirrolla saadaan Gräsanportti liittymään kohtisuoremmin liittyvään katuun. Lisäksi tasausta saadaan hieman loivemmaksi. Nykyisten tonttiliittymien poikkileikkaukset on tarkasteltu. Uusien tonttiliittymien poikkileikkaukset on tarkasteltu yhdessä tontin arkkitehtien kanssa. Gräsansiimes toteutetaan 3,5 metriä leveänä kevyenliikenteen väylänä. Gräsansiimes liittyy rakennettuun Piispankulmaan. Nykyisten tonttiliittymien poikkileikkaukset on tarkasteltu. Piispankalliontien linja-autopysäkki on muutettu ajoratapysäkiksi. Ajoratapysäkki on suunniteltu Espoon tyyppipiirustuksen (5222/031B) mitoitusten mukaan. Liittymästä on tehty ajouratarkastelu. Erotuskaista ja odotustila ovat 3 metriä leveät. Kevyenliikenteen väylä sen takana on 4 metriä

4 4 Vesihuolto ja hulevedet (8) leveä. Katulinjauksiin ei tule muuten merkittäviä muutoksia. Ajorata on leveä, 12,5 metriä. Nykyiset saarekkeet on tarkoitus säilyttää. Gräsantullin kevyenliikenteen väylä levennetään 4 metriä leveäksi erotetuksi jalkakäytäväsi ja pyörätieksi. Kuitenkin nykyinen kallioleikkaus säilytetään. Ajorata kavennetaan 6,5 metriin. Lisäksi ajoradan toista reunaa, koillisreunaa todennäköisesti levittämään hieman tontin pohjoisemman liittymän kohdalla. Kulkuyhteydet uuteen rakennukseen on tarkasteltu yhdessä tontin arkkitehtien kanssa. Gräsäntörmä pysyy nykyisellään. Uusien tonttiliittymien poikkileikkaukset on tarkasteltu yhdessä tontin arkkitehtien kanssa. Katujen linjat on esitetty liitteessä 1. Tyyppipoikkileikkaukset on esitetty liitteissä 2-4. Pituusleikkaukset on esitetty liitteissä 5-7. Gräsanporttiin on rakennettu huleveden runkolinja kääntöpaikalle asti. Kadun sivukaltevuus on suunniteltu niin, että huleveden ritiläkaivot tulisivat kadun eteläreunaan. Hulevedet kuljetetaan Gräsanporttia pitkin Piispankalliontielle ja Gräsantullille. Myös jätevesilinja ja vesijohto on rakennettu kääntöpaikalle asti. Uusien rakennusten liittymismahdollisuudet vesihuoltolinjaan on tarkasteltu. Gräsantullin loppuosalle on suunniteltu hulevesilinja, joka laskee Kuitinmäentien hulevesilinjaan. Gräsansiimekselle on rakennettu jätevesilinja ja vesijohto. Gräsansiimekseen on suunniteltu hulevesilinja joka laskee Piispankulman hulevesilinjaan. Gräsantörmälle on rakennettu hulevesilinja, jätevesilinja ja vesijohto. Uusien rakennusten liittymismahdollisuudet vesihuoltolinjaan on tarkasteltu. Gräsantullille on rakennettu hulevesilinja, jätevesilinja ja vesijohto. Gräsantullin kevyenliikenteen väylän tontinpuoleiseen reunaan on suunniteltu hulevesikouru. Kourun tarkoitus on kerätä säästettävään kallioleikkausta pitkin tulevat pintavedet. Hulevesikouru purkaa molemmista päistään nykyiseen hulevesilinjaan. Vesihuollon ratkaisut on esitetty liitteessä 8. 5 Vesihuollon kapasiteettitarkastelu Gräsanportin ja Gräsantörmän nykyisten vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden kapasiteettia tarkasteltiin ja peilattiin tulevan rakentamisen aiheuttamaan lisäkuormitukseen. Nykyiset vesihuoltolinjat ovat kapasiteetiltaan riittäviä myös kortteleiden tulevan rakentamisen aiheuttama lisäkuormitus huomioon ottaen. Hulevesiviemäreiden kapasiteettia tarkasteltiin mallintamalla. Tuleva maankäytön muutos ei aiheuta ongelmia hulevesien johtamisessa. Vesihuoltolinjojen ja hulevesiviemärin kapasiteettitarkastelu sekä hulevesimallinnus on esitetty tarkemmin Gräsantörmän ja Gräsanportin kunnallistekninen tarkastelu -raportissa.

5 (8) 6 Viemäritunneli Gräsanportin korttelin alitse kulkee HSY:n käytössä oleva Piispankallion viemäritunneli. Tunnelissa tehtiin HSY:n toimesta kuntokartoitus kesällä Kartoituksessa todettiin tunnelin olevan Gräsanportin korttelin alueella kohtuullisessa kunnossa, eikä estettä sen yläpuolella louhimiseen tai rakentamiseen ole. Tunnelin katto mitattiin alueella tasoon n. +5 m ja tunnelin leveydeksi mitattiin n. 2,9 m. HSY:n tunneliohjeen mukaan viemäritunnelin päälle tarvittava ehjä kalliokatto on tässä tapauksessa paksuudeltaan n. 5 m. Näin ollen tasoon +10 voidaan louhia ilman tunnelin systemaattista lujittamista. Tämä tarkoittaa että alimman lattiatason tulee olla tason n. +11 yläpuolella. Mikäli tunnelin päällä tai sen vaikutusalueella (n. 5,5 m tunnelin keskilinjan molemmin puolin) halutaan louhia kalliota tason +10 alapuolella, täytyy viemäritunneli lujittaa kalliopultittamalla HSY:n tunneliohjeen mukaisesti. Lujitusten määrä riippuu louhintatasosta ja rakennusten perustuskuormista. Viemäritunneli aiheuttaa louhinnalle reunaehtoja myös tason +10 yläpuolella. Tällöinkin täytyy mitata ja noudattaa HSY:n tunneliohjeessa annettuja louhintatärinärajoja. Lisäksi rakennushankkeeseen ryhtyvä on vastuussa kaikista louhinnan aiheuttamista vaurioista viemäritunnelille. Vauriot todetaan katselmoinneilla. Vaurioriskiä voidaan pienentää tekemällä louhinta varovaisesti ja huolellisesti. HSY:n tunneliohjeen aiheuttamat vaikutukset rakentamiselle ja louhinnalle on ilmoitettu myös liitteenä olevassa selvityksessä viemäritunnelin päälle rakentamisesta. 7 Katuympäristö Ajoradat ja jk+pp-tiet päällystetään asfaltilla. Linja-autopysäkkien odotustilat päällystetään luonnon- tai betonikiveyksellä. Ajoradan ja kevyenliikenteenraittien välinen alue sekä keskisaarekkeet päällystetään luonnon- tai betonikiveyksellä. Piispankalliontien ja Gräsantullin itäpuoleiset istutuskaistat sekä Gräsantullin ja Gräsanportin risteyksen eteläpuoleinen pieni istutusalue säilytetään nykyisellään. Muut viherkaistat nurmetetaan tai istutetaan maanpeitekasveilla tai pensailla. Gräsantullin länsipuoleinen, jalkakäytävän ja kallioseinän väliin jäävä kapea erotuskaista varustetaan vesikourulla ja voidaan päällystää soralla tai muulla läpäisevällä kiviaineksella. Yksi siirrettävän risteyksen linjalle jäävä vaahtera poistetaan. Muut lehtipuut säilytetään. Risteysalueen pohjoispuolelle istutetaan kaksi uutta lehtipuuta ja eteläpuolelle yksi. Istutettavien puiden paikat on määritelty riittävän etäälle säilytettävistä puista sekä uudesta reunakivilinjasta. Myös ajonäkymä on pyritty säilyttämään hyvänä risteyksessä.

6 8 Maaperä ja pohjarakennusratkaisut 9 Valaistus 10 Muut verkot 11 Kustannusarvio (8) Suunnittelun lähtötietoina ovat olleet alueen maaperäkartta sekä alueella tehdyt vanhat pohjatutkimukset. Yleissuunnitelmaa varten ei ole tehty lisätutkimuksia. Kaikki alueella tehdyt pohjatutkimuspisteet on esitetty liitteenä 10 olevalla pohjatutkimuskartalla. Suunnitellut kadut sijoittuvat avokallioalueen ympärille sen pohjois-, etelä- ja itäpuolelle. Kadut sijoittuvat pääosin nykyisten katujen paikoille, levennyksiä lukuun ottamatta. Pinnassa on n. 1-2 m kerros nykyisiä täyttöjä. Maanpinnan taso vaihtelee välillä m mpy. Gräsansiimes sijoittuu alueelle, jossa maaperä on kantavaa kitkamaata. Piispankalliontie, Gräsantullin ja Gräsanportin pohjoisosat sijoittuvat savipehmeikölle. Savipehmeikkö on enimmillään n. 7 m paksu. Saven siipikairalla mitattu redusoimaton suljettu leikkauslujuus vaihtelee välillä kpa. Vesipitoisuudet vaihtelevat välillä %. Muualla maaperä on silttiä hiekkaa tai moreenia. Pohjamaa alueella on routivaa. Alueelta ei ole pohjavedenpinnan mittaustietoa. Suunnitellut kadut sijoittuvat pääosin nykyisten katujen kohdille eivätkä niiden tasaukset nouse merkittävästi nykytasosta. Pehmeikköalueilla nykyisten tai uusien putkilinjojen kohdalla putkille ei tule lisäkuormaa. Kaduille ja putkilinjoille ei odoteta aiheutuvan haitallisia painumia, joten niille ei ole tarpeen tehdä pohjanvahvistuksia. Nykyinen valaistus uusitaan koko suunnitelma-alueella. Uusi valaistus toteutetaan metallipylväin ja maakaapelein. Uuden valaistuksen valolaji on suurpainenatrium ja pylväs- sekä valaisinmalli valitaan malli Espoon tyyppipiirustusten mukaisesti. Suunnitelma-alueella katujen valaistusluokat ovat: Piispankallio ja Gräsantulli AL4b, Gräsanportti AL5, Gräsansiimes K3 ja kevyen liikenteen väylät K4. Johtosiirtotiedustelut tehtiin Fortumille sekä kaikille pääkaupunkiseudulla toimiville operaattoreille sekä heidän urakoitsijoilleen. Operaattoreilta vastauksia saatiin valitettavan vähän ja ne kaikki olivat kielteisiä. Fortumilta saatiin vastaus kaukolämmön ja kaukokylmän saneeraustarpeista sekä uudesta kaukolämpölinjasta. Fortumin tavoitteet alueella on esitetty suunnitelmassa liitteessä 9. Alustava kustannusarvio perustuu hankeosatasoiseen laskentaan. Laskenta on tehty Fore-kustannushallintaohjelmalla. Laskennassa käytetty maanrakennuskustannusindeksi on (2000) 109,10 (lokakuu 2015). Kustannusarvio ei sisällä työnaikaisten liikennejärjestelyjen kustannuksia eikä kaukolämmön rakentamista. Kustannusarvion hintoihin on lisätty Työmaatehtävät 20 %. Kustannusarvio on esitetty taulukossa 1.

7 (8) Taulukko 1. Gräsantullin kustannusarvio Osa-alue Kustannus, Piispankalliontie Gräsantulli Gräsantullin kevyenliikenteen väylä Gräsantullin hulevesijärjestelyt Gräsanportti Gräsansiimes Vesihuoltoliittymät Valaistus Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (14,5%) Kokonaiskustannukset (alv 0%)

8 (8) 12 Liitteet Liite 1 Asemapiirustus 1:1500 Liite 2 Gräsantulli, tyyppipoikkileikkaukset 1:100 Liite 3 Piispankalliontie, tyyppipoikkileikkaukset 1:100 Liite 4 Gräsanportti, Gräsansiimes, tyyppipoikkileikkaukset 1:100 Liite 5 Gräsanportti, pituusleikkaus 1:1000/1:100 Liite 6 Gräsansiimes, pituusleikkaus 1:1000/1:100 Liite7 Piispankalliontie, Gräsantulli, pituusleikkaus 1:1000/1:100 Liite 8 Vesihuollon yleissuunnitelma 1:1500 Liite 9 Kaapeleiden yleissuunnitelma 1:1500 Liite 10 Pohjatutkimuskartta 1:1500 Liite 11 Liite 12 Rakennettavuusluokat Piispankallion viemäritunnelin sijaintikartta HSY 1:2000 Gräsantörmän ja Gräsanportin kunnallistekninen tarkastelu HSY-Tunneliohje SITO-Gräsantulli_Selvitys_viemäritunnelista HSY-Tunnelikatselmus_Piispankallio