Yhteystiedot... 2

Transkriptio

1 Raportti Päiväys Projekti PENTTILÄNRANTA III Tilaaja Joensuun kaupunki Kohde

2 Raportti 1/17 Sisällys 1 Yhteystiedot Kohde Tilaaja Suunnittelu Kunnallistekninen suunnittelu Liikennesuunnittelu Johdanto Kohteen yleistiedot Työn laajuus, tarkoitus ja tavoite Lähtötiedot Maaperäolosuhteet Suunnittelun lähtökohdat ja periaatteet Liikenne ja katuverkko Kunnallistekniikka Hulevedet Puistot ja katuvihreä Operaattorit Liikenteelliset vaihtoehtotarkastelut ja vaihtoehdon valinta Liikenne Tutkitut vaihtoehdot Vaihtoehdon valinta Suunnitelmaratkaisu Liikenteelliset ratkaisut Lehtolankatu Niittytie Kunnallistekniikka Hulevedet Puistot ja katuvihreä Puistot Katuvihreä Operaattorit Rakentamiskustannukset Aikataulu Liitteet... 17

3 Raportti 2/17 1 Yhteystiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Joensuu Joensuun kaupunki / kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie JOENSUU Timo Ritala puh timo.ritala@joensuu.fi 1.3 Suunnittelu Sitowise Oy Viestikatu KUOPIO Kunnallistekninen suunnittelu Sami Pailamo Antti Elomaa puh puh sami.pailamo@sitowise.com antti.elomaa@sitowise.com Liikennesuunnittelu Jouni Mikkonen puh jouni.mikkonen@sitowise.com

4 Raportti 3/17 2 Johdanto 2.1 Kohteen yleistiedot Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Penttilänranta on yksi keskeisistä alueista Symmetrisen kaupungin (KV ) toteutuksessa. Aiemmilla Penttilänrannan asemakaavamuutoksilla on ratkaistu alueen jokijulkisivu, Pajamäen ja Penttilänmäen ympäristöt sekä kaarena alueen halki kulkevan Penttilänkadun linjaus. Penttilänrannan III asemakaavan muutoksella ratkaistaan Penttilänkadun varren kaupunkirakenne, satamarataan rajautuva Sahaniitynpuisto, Penttilän Hovin ympäristö sekä liittyminen Penttilän nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Samalla selvitetään kaava alueen jo rakennettujen kortteleiden täydennysrakentamismahdollisuudet. 2.2 Työn laajuus, tarkoitus ja tavoite Suunnittelualue käsittää en. Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Suunnittelualue Tehtävä käsittää asemakaava alueen liikenteen yleissuunnitelman, kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatimisen sekä hulevesien johtamisen ja alueellisten korkeusasemien periaatteiden määrittämisen.

5 Raportti 4/ Lähtötiedot Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kaupungin toimittamaa aineistoa. Näitä ovat olleet mm.: Kantakartta ja kunnallistekniikan kartat Alueelliset mittaukset ja pohjatutkimukset Kaavaehdotus Penttilänkadun ja Mäntyläntien katu ja rakennussuunnitelmat Puiston yleissuunnitelma Joensuun kaupungin pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma Maaperäolosuhteet Suunnittelualueen pohjamaa on pääosin silttiä tai savea, jonka päällä on paikoin täyttökerroksia. Täyttökerrosten paksuus vaihtelee. Perusmaan siltti/savi kerroksen paksuus vaihtelee yhdestä metristä kymmeneen metriin. Ollen paksuimmillaan alueen lounais ja eteläosalla ja pienimmillään koillis ja pohjoisosalla. Siltti/savikerroksen jälkeen alkaa hiekkamoreenikerros, johon kairaukset ovat päättyneet. Kalliota ei ole varmistettu pohjatutkimuksilla.

6 Raportti 5/17 3 Suunnittelun lähtökohdat ja periaatteet 3.1 Liikenne ja katuverkko Lehtolankatu ja Niittytie tulevat olemaan kerrostaloalueen tonttikatuja. Liikenteellisten ratkaisujen tulisi tukea alhaisia ajonopeuksia sekä jalankulkijan ja pyöräilijän asemaa liikenneympäristössä. Lähtökohtaisesti liikenteellisenä sopivana ratkaisuna katsottiin olevan hidaskatu tai pihakatu. Lehtolankadun ja Niittytien liittymäaluetta voitaisiin mahdollisesti kehittää shared space tyyppisenä. Lehtolankadun ja Niittytien kadunvarsipysäköintiin ei haeta maksimaalista autopaikkamäärää, vaan pyritään huomioimaan myös viihtyisyys, katuvihreä ja riittävä lumitila. Kuva 2 Lehtolankatu

7 Raportti 6/17 Honkapolku on pyöräilyn tavoiteverkossa pääreitti. Lähtökohtaisesti katuosuutta kehitetään pyöräkatuna. Kuva 3 Honkapolku Mäntyläntien länsipuolella Kuva 4 Honkapolku Mäntyläntien ja Peltolankadun välillä Puistoon sijoittuvat raitit rakennetaan kivituhkapintaisina. Kaikki uudet liikenneväylät ja raitit esitetään pohjattavaksi mukaan lukien Lehtolankadun nykyinen katuyhteys.

8 Raportti 7/ Kunnallistekniikka Lehtolankadun jatkeelle sekä Niittytien välille Penttilänkatu Lehtolankatu esitetään rakennettavaksi uusi kunnallistekniikka uuden maankäytön edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi Lehtolankadun nykyinen kunnallistekniikka esitetään saneerattavaksi kokonaisuudessaan. 3.3 Hulevedet Katualueille esitetään rakennettavaksi hulevesiviemäri katualueiden ja osittain tonttien kuivattamiseksi. Lisäksi alueen puistojen ja raittien kuivattamiseksi esitetään rakennettavaksi erilliset hulevesilinjat. 3.4 Puistot ja katuvihreä Alueelle on esitetty rakennettavaksi Sahaniitynpuisto erillisen suunnitelman mukaisesti. Puistosuunnitelman on laatinut Joensuun kaupunki. Tonttikatujen ja raittien vierialueet esitetään nurmetettavaksi ja katualueelle esitetään sijoitettavaksi runkopuustoa. 3.5 Operaattorit Alueelle esitetään rakennettavaksi kaukolämpö ( Fortum ) sekä kaapeleita erillisten operaattoreiden ( Caruna, Eltelnetworks, Elisa ) toimittamien suunnitelmien mukaisesti. 4 Liikenteelliset vaihtoehtotarkastelut ja vaihtoehdon valinta 4.1 Liikenne Tutkitut vaihtoehdot Lehtolankadulle ja Niittytielle tutkittiin useita eri hidas ja pihakatuvaihtoehtoja. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin mm.: Pysäköinnin sijoittamista suuntais tai kohtisuorana pysäköintinä Jalankulun, pyöräilyn, pysäköinnin ja autoliikenteen sijoittuminen katutilassa Kuinka jalankulku, pyöräily ja autoliikenne voisivat käyttää samaa katutilaa Yhteisen katutilan ratkaisut Hidaskaturatkaisussa ajonopeuksien hallinta esim. polveilevalla vaakageometrialla Kunnossapidon näkökulma mm. riittävien lumitilojen osalta Katuvihreä vs. kovat pinnat Rakentamiskustannusten vaikutus Kunnossapitokustannusten vaikutus

9 Raportti 8/17 Kuva 5 Vaihtoehto 1 Kuva 6 Vaihtoehto 2

10 Raportti 9/17 Kuva 7 Vaihtoehto 3 Kuva 8 Vaihtoehto 4

11 Raportti 10/17 Kuva 9 Vaihtoehto 5 Kuva 10 Vaihtoehto 6

12 Raportti 11/17 Kuva 11 Vaihtoehto 7 Kuva 12 Vaihtoehto 8

13 Raportti 12/17 Kuva 13 Vaihtoehto Vaihtoehdon valinta Lehtolankadun ja Niittytien osalta päädyttiin tavanomaiseen kerrostaloalueen tonttikaturatkaisuun, jossa ajoradan toisessa reunassa suuntaispysäköintiä taskuissa ja toisessa reunassa yhdistetty jalankulku ja pyöräilyväylä. Katutila on selkeä, helposti kunnossapidettävä ja sekä rakentamis että kunnossapitokustannuksiltaan tutkituista vaihtoehdoista edullisin. Pysäköinnin sijoittaminen kohtisuorana parantaisi pysäköintipaikkojen saavutettavuutta molemmista suunnista, mutta vähentäisi vastaavasti lumitilaa. Pihakatuvaihtoehtojen rakentamiskustannukset nousisivat tarpeettoman korkeiksi kadun toiminnallinen luokitus ja alueen sijainti huomioiden.

14 Raportti 13/17 5 Suunnitelmaratkaisu 5.1 Liikenteelliset ratkaisut Lehtolankatu Lehtolankadun ajorata on 5,0 m leveä. Kadun eteläreunassa on reunatuella erotettu 3,0 m leveä yhdistetty jalankulku ja pyöräilyväylä. Kadun pohjoisreunassa on 3,0 m leveitä kadun suuntaisia pysäköintitaskuja. Pysäköintiruudun pituus on 6,0 m. Kadun päässä on kääntöpaikka, jonka yhteydessä on viisi pysäköintipaikkaa. Lehtolankadulla on yhteensä 23 pysäköintipaikkaa. Katualueen kokonaisleveys on 16,0 m. Kuva 14 Lehtolankadun poikkileikkaus Niittytie Niittytien ajorata on 5,0 m leveä. Kadun itäreunassa on 3,0 m leveitä kadun suuntaisia pysäköintitaskuja. Pysäköintiruudun pituus on 6,0 m. Lehtolankadulla on yhteensä kuusi pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikkojen itäpuolella on 3,0 m leveä yhdistetty jalankulku ja pyöräilyväylä. Katualueen kokonaisleveys on 18,5 m.

15 Raportti 14/17 Kuva 15 Niittytien poikkileikkaus 5.2 Kunnallistekniikka Vesihuolto liitetään kaupungin yleiseen vesihuoltoverkostoon Mäntyläntiellä ( Lehtolankatu ) sekä Penttilänkadulla ( Niittytie ). Vesijohdon usealla liitospisteellä varmistetaan keskeytyksetön vedenjakelu myös häiriötilanteissa. Käytettävät putkimateriat ja dimensiot on esitetty kartalla ja ne määräytyvät jo rakennettujen liitospisteiden mukaan. 5.3 Hulevedet Kortteleiden välialueille esitetään rakennettavaksi erilliset sadepuutarhat. Sadepuutarhassa hulevedet imeytetään kasvien kasvualustaan, josta vedet päätyvät kasvien käyttöön. Veden imeytyminen kasvualustaan hidastaa huleveden päätymistä kuivatusverkostoon ja osaltaan käyttää vesistä ravinteita. Ylimääräinen vesi imeytyy kasvualustan alapuolisiin suodatus ja kuivatuskerroksiin. Kuivatuskerroksesta vedet kerätään salaojilla, jotka liitetään kunnalliseen hulevesiviemäriin puiston puolelle. Sadepuutarhan keskelle muotoillaan matala painanne, johon sateella kertyvä vesi varastoituu silloin, kun tulovirtaama ylittää imeytymisen nopeuden. Lammikoitumisalue muotoillaan viettäväksi puiston suuntaan. Puiston puoleiseen reunaan muotoillaan ylivuoto, josta vedet purkautuvat pintavaluntana puiston hulevesien tulvimis /käsittelyalueelle. Tulvimisalueelta hulevedet kerätään hulevesiviemäriin kupuritiläkaivon kautta. Sadepuutarhan kasvillisuus valitaan kosteutta kestävästä lajistosta.

16 Raportti 15/ Puistot ja katuvihreä Puistot Puistoalueet korotetaan läheisten jalankulku ja pyöräilyväylien ja katualueiden korkeusasemien mukaisesti. Puistoalueet nurmetetaan ja hoidetaan luokan A 3 mukaisesti. Viheralueen läpi kulkevan jalankulku ja pyöräilyväylän reunalle istutetaan puistopuita. Puistoalueelle rakennettavien oleskelualueiden ja puistonpenkkien läheisyyteen istutetaan pensaita ja perennaa. Puistoalueelle varataan paikkoja taideteoksille. Sahaniitynpuiston kaavanmukaiselle läjitysalueelle muotoillaan puhtaista ylijäämämaista kumpareita. Kumpareiden päälle rakennetaan kapea kulkuväylä ja istutetaan puistopuita. Puistoon istutetaan runsaasti erilaisia angervoja. Puistoon rakennetaan myös monipuolinen leikkipaikka Katuvihreä Tonttikatujen ajorata ja jalankulku ja pyöräilyväylä sekä suuntaispysäköinti erotetaan toisistaan betonisella reunatuella. Välitön katuympäristö nurmetetaan ja kovimmalle kulutukselle ja hankalasti hoidettavia alueita mahdollisesti kivetään. Katuympäristöä rytmitetään sopivasti istutettavilla runkopuilla sekä katuvalaistuksella. 5.5 Operaattorit Tilavaraukset kaapeleille sekä kaukolämmölle on esitetty tyyppipoikkileikkauksessa. Perusperiaatteena on, että kaukolämpö esitetään toiselle puolelle katua ja kaapelit vastakkaiselle puolelle katua.

17 Raportti 16/17 6 Rakentamiskustannukset Kustannukset on laskettu Joensuun kaupungin ilmoittamilla yhteiskustannuksilla sekä Rapalin ylläpitämän kustannustaulukon avulla. Hankkeen rakentamiskustannukseksi on arvioitu yhteensä noin 1,2 M, josta alustava kaupunkirakennepalveluiden osuus on noin 1,0 M sekä Joensuun Veden 0,2 M ( hinnat alv.0%). Arvioon sisältyy rakennuttajan yhteiskustannuksia 28%. Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty katu sekä vesihuollon rakennuskustannukset väylittäin: Katuihin liittyvät jalankulku ja pyöräilyväylien sekä hulevesiviemäreiden kustannukset on sisällytetty kadun rakennuskustannuksiin. Pituutena on ilmoitettu kadun tai väylän likimääräinen pituus. Kadun nimi Pituus [m] Katurakenteet [ ] Vesihuolto [ ] Yhteensä [ ] Lehtolankatu Niittytie Sahaniitynpuiston jk + pp jk + pp välillä Sahaniitynpuisto Penttilänkatu jk + pp välillä Suursahankatu Kuhasalontie Penttilänkatu oikaisu Kosteikot Sahaniitynpuisto ja leikkivälineet n. 300 m n. 105 m n. 475 m n. 135 m n. 70 m erä erä Aikataulu Alueen rakentaminen toteutetaan Joensuun kaupungin tontinluovutusaikataulun mukaisesti.

18 Raportti 17/17 Liitteet KAU Suunnitelmakartta, (liikenteelliset järjestelyt) KAU Suunnitelmakartta, (vesihuolto) KAU Hulevesien käsittely (kartta) KAU Hulevesien käsittely (poikkileikkaukset) KAU Tyyppipoikkileikkaukset ( väylät ) KAU Pituusleikkaus (Lehtolankatu) KAU Pituusleikkaus (Niittytie) KAU Pituusleikkaus (Sahaniitynpuiston jk + pp) KAU Pituusleikkaus (jk+pp välillä Sahaniitynpuisto Penttilänkatu) KAU Pituusleikkaus (jk+pp välillä Suursahankatu Kuhasalontie Penttilänkatu) KAU Alueelliset poikkileikkaukset