KEUDAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA OPETUSTOIMESSA
|
|
- Kai Tuominen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KEUDAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA OPETUSTOIMESSA
2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO KEUDASSA SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO OPETUSTOIMINNASSA Opiskelijavalinnat, opinto-ohjaus ja opintojen valinnaisuus Opintosuoritusten arviointi Tiedonkulku Opetusjärjestelyt ja syrjinnän ehkäisy Yhdenvertaisuus eri toimipaikkojen kesken Oppimisympäristöt Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu TILASTOINTI TIEDOTUS, TOIMEENPANO JA SEURANTA Lisätietoja:
3 JOHDANTO Tämä suunnitelma on tehty juuri sinulle Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan opiskelijalle. Tasa-arvoinen ammattiopistoyhteisö ei synny itsestään, vaan sillä, että kaikki yhteisön jäsenet tiedostavat mistä tasa-arvossa on kysymys. Tämän suunnitelman tarkoitus on jakaa tietoa tasa-arvosta ja ohjata toimintaa. Suomen laissa tasa-arvo käsittää miesten ja naisten välisen tasa-arvon. Tasaarvolla ymmärretään yleisesti tasavertaisuutta muidenkin ominaisuuksien kuin vain sukupuolen suhteen. Suomen laki puhuu myös yhdenvertaisuudesta: ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, varallisuuden, vakaumuksen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Keudan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vastaa lain asettamiin vaatimuksiin ja siinä on otettu huomioon Keudan arvot. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa käsitellään toimipaikkojen kehittämisryhmissä. Ryhmät kehittävät toimipaikkojensa toimintaa myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. Toiminta raportoidaan Keudan johtoryhmälle. Tämä suunnitelma on ollut voimassa alkaen ja tämä ensimmäinen päivitys on hyväksytty yhtymähallituksessa Keudan arvot: Arvostamme ammattitaitoa Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä 3
4 1 YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO KEUDASSA Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät tarkoita sitä, että kaikkia pitäisi kohdella täysin samalla tavalla. Yleensä olisikin parempi puhua mahdollisuuksien tasaarvosta, sillä oikein ymmärrettynä tasa-arvo luo kaikille lähtökohdista riippumatta samanlaiset mahdollisuudet. Nykyisinä ja tulevina yhteiskunnan jäseninä, ammattilaisina ja ammatinharjoittajina Keudan opiskelijat ovat velvollisia edistämään yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa kaikessa toiminnassaan. Ihmisten moninaisuus yhdistettynä tasaarvoon on voimavara, joka rikastuttaa toimintaa ja luo hyvinvointia. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat Keudassa paitsi fyysisen ympäristön, viestinnän ja työskentelyvälineistön suunnittelemista kaikille käyttäjäryhmille soveltuvaksi, myös ilmapiirin luomista sellaiseksi, että kaikki tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Tavoitteena olisikin saavuttaa esteetön oppilaitos jossa yhdistyvät palvelujen saatavuus, välineiden käytettävyys, tiedon ymmärrettävyys ja mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Keuda on sekä työnantaja, viranomainen että oppilaitos, joten yhdenvertaisuutta tulee toteuttaa kaikissa näissä rooleissa. Päätöksenteossa se tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, ettei päätöksillä ole syrjiviä vaikutuksia. Opiskeluyhteisössä se tarkoittaa ihmisten erilaisuutta kunnioittavan ilmapiirin luomista. Opetuksessa se tarkoittaa moninaisuuden huomioimista niin opetusmateriaaleissa kuin opiskelijoihin suhtautumisessakin. Työnantajana Keuda takaa syrjimättömät toimintatavat ja edistää aktiivisesti työhyvinvointia. Viranomaisena Keuda vastaa siitä, että erilaisten ihmisten tarpeet otetaan huomioon tuottamalla palveluja ja tiedotusmateriaalia sellaisessa muodossa, että myös esimerkiksi vammaiset ihmiset voivat niitä hyödyntää. Oppilaitoksena Keuda kasvattaa työntekijöitä, jotka toiminnassaan toteuttavat ja edistävät yhdenvertaisuutta. Aikuiskouluttajana Keuda edistää työelämän yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on meidän jokaisen vastuulla, ja se näkyy kaikessa mitä teemme ja sanomme. 2 SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI Keudan ammattiopiston opiskelijakunta Kuoma osallistuu Keudan opetustoimen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen yhdessä Keudan opiskelija-asioiden päällikön kanssa, joka vastaa suunnitel- 4
5 masta. Suunnitelma tarkistetaan Keudan johtoryhmässä ja mahdollisten korjausten jälkeen se hyväksytään yhtymähallituksessa. Kuoman tehtävänä on: seurata yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelman toteutumista ottaa kantaa havaitsemiinsa tasa-arvo-ongelmiin tehdä parannusehdotuksia havaitsemiinsa epäkohtiin Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä asioita käsitellään mm. tulosalueiden johtoryhmissä, opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, Keudan johtoryhmässä ja yhtymähallituksessa sekä Keudan ammattiopiston opiskelijakunta Kuomassa. Keudassa toteutetaan säännöllisesti opiskelijoille ja henkilöstölle suunnattuja palautekyselyjä, joista nostetaan esiin myös tähän asiaan liittyviä kommentteja ja tilastoja. Tämän suunnitelman sisältöön on ollut mahdollista vaikuttaa mm. eri tasoisissa johtoryhmissä ja Keudan ammattiopiston opiskelijakunta Kuomassa. Keudan aikuisopistossa vuosittaisessa Opiskelijafoorumissa opiskelijaedustajat saavat mahdollisuuden vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Suunnitelma on ollut nähtävillä mm. opiskelijaintroissa Kermitissä, Kertussa ja henkilöstön intrassa KeudaWikissä ja sitä on ollut mahdollisuus kommentoida ja antaa palautetta koko suunnitelman voimassa olo ajan. Kommentteja suunnitelmaan ei ole kuitenkaan tullut, joten jatkossa tätä suunnitelmaa tulee käsitellä tarkemmin eri koulutuspäivillä, kehittämisryhmissä, henkilöstön kokouksissa ja opiskelijaryhmissä. 3 YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO OPETUSTOIMINNASSA Opiskeluyhteisössä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat ihmisten erilaisuutta kunnioittavan ilmapiirin luomista. Opetuksessa se tarkoittaa moninaisuuden huomioimista niin opetusmateriaaleissa kuin opiskelijoihin suhtautumisessakin. 3.1 Opiskelijavalinnat, opinto-ohjaus ja opintojen valinnaisuus Ammatillisessa peruskoulutuksessa Keudan opiskelijavalinta perustuu opetusministeriön asetukseen opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 167/2002 (muutoksineen 1248/2003, 772/2006, 951/2011). Laki ammatillisesta koulutuksesta ( /630) 32 :ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista määrää Opetushallitus (787/ ). 5
6 Opiskelijavalinnassa kiinnitetään huomiota tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta mm. seuraaviin asioihin: valintaprosessi; ammatinvalinnan tukeminen, opinto-ohjaus, haku- ja valintaprosessi, pääsy- ja soveltuvuuskokeet, harkintaan perustuva valinta, etninen tausta. koulutusohjelman/alan/valinnaisten tutkinnon osien valinnat. Tavoitteet: Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opiskelijavalinnoissa perustutkinto-opiskelijat otetaan opiskelijoiksi opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa ( /2013) määräämällä tavalla yhteisvalintajärjestelmää käyttäen (Opintopolku). Lisäksi opiskelijavalintoja toteutetaan Keudan oman erillishaun kautta, jossa opiskelijavalinta toteutetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti. Keudan ammattiopistossa vähennettiin kevään yhteishaussa 2014 pääsy- ja soveltuvuuskokeita, mikä lisää yhdenvertaisuuden- ja tasa-arvon toteutumista. Keudan ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään jaksoittain Keudan ammattiopiston ohjeiden mukaisesti. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnan yhteydessä ryhmänohjaaja tiedottaa opiskelijoille erilaisista valinnan mahdollisuuksista, jotka liittyvät yksilöllisiin opintopolkuihin, opiskelumenetelmiin ja erilaisiin muihin yksilöllisiin tapoihin suorittaa tutkinto. Tarkemmin näistä asioista on kerrottu Keudan ammattiopiston ohjaussuunnitelmassa. Keudan aikuisopistossa tavoitteena on luoda opiskelijoille turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö. Aikuisopiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksessa ja tukemisessa tavoitteena on vahvistaa tutkinnon suorittajan elämänhallintataitoja, itsetuntemusta ja luottamusta ottaen huomioon opiskelijoiden oman arvoperustan. Lokakuussa 2014 aikuisopiston opiskelijavalinnoissa otetaan käyttöön valtakunnallinen verkkopalvelu Opintopolku.fi. Aikuisopistossa valintaprosessi toteutetaan koulutuskohtaisesti joko hakuaikojen puitteissa tai non-stoppina. Lisäksi Keudan ammattiopiston erillishaun yhteydessä opiskelijoita voidaan ohjata myös Keudan aikuisopistoon. Aikuiskoulutuksessa, mukaan lukien oppisopimuskoulutus, opiskelijan kanssa laaditaan opintojen henkilökohtaistamissuunnitelma (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998). Keudan aikuisopistossa henkilökohtaistaminen tehdään tutkinnon perusteiden pohjalta kolmivaiheisesti: hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Siinä kartoitetaan aiemmin hankittua osaamista, suunnitellaan opintoaikataulua ja keskustellaan rahoitusvaihto-ehdoista. Näiden pohjalta tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tutkinnon suorittaja saa henkilökohtaista neuvontaa ja 6
7 ohjausta henkilökohtaistamisprosessin aikana. Dokumentoidut henkilökohtaistamislomakkeet muodostavat henkilökohtaistamisasiakirjan. Tutkinnon suorittaja sekä koulutuksen järjestäjä allekirjoittavat asiakirjan ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Asiakirjaan ei sisällytetä viranomaisten toiminnan julkisuudessa annetussa laissa (L621/1999) tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja. Koulutuksen järjestäjä kerää opiskelijakyselyillä (mm. Aipal ja Opal) palautetta henkilökohtaistamisesta, sekä kehittää prosessia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. (OPH:n määräys 43/011/2006) Jos tutkinnon suorittajalla on kieli- tai kulttuuritaustasta johtuvia tarpeita, nämä tarpeet ja tarvittavat ohjaus ja tukitoimet kirjataan hakeutumisvaiheen tietoihin. Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi, hänen suomen kielen taitonsa voidaan arvioida hakeutumisvaiheessa. Arvioinnista vastaa suomi toisena kielenä (S2) -kouluttaja. Kielitesti antaa käsityksen siitä, onko opiskelijalla edellytyksiä menestyä opinnoissa suomen kielellä. Sen perusteella määritellään myös mahdolliset suomen kielen tukitarpeet opinnoissa. Henkilökohtaistamisasiakirjojen lisäksi opiskelijalle voidaan laatia HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Tämä laaditaan opiskelijan, vastuukouluttajan, erityisopettajan ja mahdollisesti opintoohjaajan yhteistyönä. Se on erityisen tuen suunnittelun ja seurannan väline, jonka toteutumista tarkastellaan vähintään puolen vuoden välein. Nykytila: Opiskelijavalinta toteutuu Keudan ammattiopistossa valtakunnallisen yhteishaun kautta hyvin. Sukupuolijakauma hakijoissa voidaan todeta olevan tasa-arvoista. Miesten osuus hakijoista on ollut 53-54% ja naisten osuus 46-47% viimeisien vuosien aikana. Tutkinnon suorittajien määrä on miesten ja naisten välillä suhteessa samanlainen esim. vuonna 2013 valmistuneista 53% oli miehiä ja 47% naisia. Opiskelijoita yhteensä perustutkinnoissa oli Kuvassa 1. opiskelijamäärät näkyvät myös kunnittain. Luvut kertovat siitä, että opetus ja ohjaus tapahtuu samanarvoisesti sukupuolesta riippumatta. Tekniikan ja liikenteen alojen opiskelijoita on Keudassa kuitenkin eniten (kts. Kuva 3. Keudan opiskelijamäärät koulutusaloittain perustutkinnoissa ), joka voisi toisaalta tarkoittaa sitä, että miehiä hakisi ja valmistuisi enemmän, mutta näin asia ei kuitenkaan ole. Yksikkökohtaisia eroja luvuissa saattaisi löytyä, jos niitä tarkasteltaisiin yksikkökohtaisesti. Yksiköiden tulee jatkossa seurata opiskelijavalintaa ja valmistumista myös mies- ja naisnäkökulmasta, jotta tasa-arvo toteutuu Keudan oppisopimuskeskuksessa opiskelijamäärä oli 931. Näistä opiskelijoista tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa oli 518 ja ei tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa 45 opiskelijaa. Ammatillista peruskoulutusta suoritti 368 opiskelijaa. Naisia kaikista opiskelijoista oli 484 (52 %) ja miehiä 442 (48 %). 7
8 Keudan aikuisopistossa opiskelijamäärä oli Näistä opiskelijoista tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa oli 532 ja ei tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 107 opiskelijaa. Ammatillista peruskoulutusta suoritti 1091 opiskelijaa. Naisia kaikista opiskelijoista oli 1095 (63%) ja miehiä 635 (37 %). Kuva 1. Keudassa perustutkintoa opiskelevat omistajakunnittain Kuva 2. Keudan oppisopimuskeskuksen lisäkoulutukset kunnittain
9 Kuva 3. Keudan opiskelijamäärät koulutusaloittain perustutkinnoissa Kuva 4. Keudan oppisopimusopiskelijat aloittain peruskoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa
10 Keudan oppisopimuskeskuksen asiakaspalaute kevät 2014 Asiakastyytyväisyys 1/2014 alku väli päättö ka Opiskelijat 3,2 3,5 3,2 3,3 Työpaikkakouluttajat 3,2 3,4 3,3 3,3 Yrittäjä opisk. 3,1 2,6 3,5 3,1 Yrittäjän mentori 3,2 3,3 3,2 Huom. kyselyn arviointiasteikko 1-4 Kuva 5. Keudan oppisopimuskeskuksen asiakaspalaute kevät Vuoden 2014 Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan nousevat esille Keudan ohjaus- ja tukipalvelut. Samat asiat nousivat esille myös edellisessä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa. Kuva 6. kertoo opiskelijoiden näkemyksen ohjauksen riittävyydestä. Ohjauksen riittävyyden tunne on opiskelijoilla hivenen lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Miesten ja naisten välillä tässä kokemuksessa ei ole merkittävää eroa. Kuva 6. Opiskelijoiden näkemys ohjauksen riittävyydestä opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina
11 Ohjaus jatko-opintoihin ja työelämään liittyvissä asioissa on koettu Keudan ammattiopistossa useana vuonna olevan hiukan puutteellinen opiskelijapalautteen mukaan. Luvut ovat toki hiukan parantuneet viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta ohjauksen tehostamista jatketaan edelleen jatko-opintoihin ja työelämään ohjaamisessa. Toisaalta kysely ei näytä absoluuttista totuutta, sillä kyselyyn vastanneet ovat pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita ja heille ei välttämättä näistä asioista ole vielä kovin paljon ehditty puhuakaan. Tasa-arvon näkökulmasta naiset kokevat tämän asian olevan hiukan heikompaa kuin miehet. Kuva 7.Opiskelijoiden näkemys ohjauksen riittävyydestä jatko-opintoihin ja työelämään liittyvissä asioissa Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina Keudan ammattiopiston ja Keudan aikuisopiston opiskelijapalaute kertoo selkeästi, että opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisältöön aika hyväksi (Kuvat 8a ja 8b). Miesten palaute tämän asian osalta on hiukan heikompi kuin naisten. 11
12 Kuva 8a. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisältöön ja sen toteutumiseen Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina Kuva 8b. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisältöön ja sen toteutumiseen Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina Opintotarjonnan monipuolisuus on ollut suhteellisen hyvää opiskelijapalautteen mukaan Keudan ammattiopistossa. Miesten ja naisten välillä löytyy hienoista eroa eri vuosina puoleen ja toiseen. 12
13 Kuva 9. Opiskelijoiden näkemys opintotarjonnan monipuolisuudesta Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina Toimenpiteet: Pääsy- ja soveltuvuuskokeet laaditaan edelleen siten, että se ei erottele opiskelijoita tarpeettomasti etnisen taustan, iän, vamman tai sukupuolen perusteella. Kokeiden määrää pyritään edelleen vähentämään. Keudan ammattiopistossa otetaan syksyllä 2014 käyttöön uusi ohjaussuunnitelma, jonka tiedottamisesta ja käyttöönotosta huolehditaan monitahoisesti. Jatko-opintoihin ja työelämään ohjatessa kiinnitetään enemmän huomiota naisten ja miesten tasa-arvoiseen ohjaukseen, varsinkin naisten osalta. Ammattiopiston ryhmänohjaajille järjestetään vuosittain edelleenkin koulutusta mm. henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnasta sekä tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kokonaisuuden hallinnasta. Kiinnitetään jatkossa huomiota hiukan enemmän miesten vaikutusmahdollisuuksiin HOPSin laadinnassa kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi yksiköiden tulee jatkossa seurata opiskelijakyselyjä mies- ja naisvastaajien osalta vertaillen, jotta tasa-arvo saadaan toteutumaan myös yksikkökohtaisesti näissä asioissa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tulosalueet vastaavat itsenäisesti opiskelijavalinnoista. Aikuisopiston Ohjauksen ja tuen suunnitelmassa kuvataan palveluja, joita jokaisella aikuisopiskelijalla on mahdollisuus saada riippumatta toimialasta tai paikasta. Ohjauksen ja tuen tavoitteena on kokonaisvaltainen kehittyminen ammatillisesta näkökulmasta. Opetushenkilöstölle järjestetään koulutusta mm. henkilökohtaistamiseen liittyvissä asioissa. Aikuiskoulutuksessa seurataan jatkossa miesten ja naisten osuutta kirjoilla olevista tutkintotavoitteisesta koulutuksesta opiskelijahallintojärjestelmän Winhan avulla. Vastuuhenkilöt: Keudan johtoryhmä, ammattiopiston johtoryhmä ja aikuisopiston johtoryhmä. 13
14 Mittarit ja seuranta: Toteutettujen toimenpiteiden seuranta. 3.2 Opintosuoritusten arviointi Tavoitteet: Jokaisen opiskelijan oppimisen arviointi on motivoivaa ja kannustavaa ja antaa opiskelijalle palautetta siitä, mitä hän jo osaa ja mitä pitää vielä oppia saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Jokaisen opiskelijan osaamisen arviointi perustuu ainoastaan tutkinnon määräysten mukaisiin vaatimuksiin ja tavoitteisiin sekä määräysten mukaisiin kriteereihin. Jokainen opettaja hallitsee keskeiset asiat Keudan arviointiohjeista. Nykytila: Arviointi Keudan ammattiopistossa on hämmästyttävän yhdenvertaista naisten ja miesten välillä. Arviointi on opiskelijapalautteen kautta mitattuna pysynyt myös hyvin tasalaatuisena jo vuodesta 2010 lähtien, vaikka kuvassa 1 on vertailun vuoksi vain lukuvuosien palautteet. Keudan aikuisopistossa miehet kokevat arvioinnin hieman oikeudenmukaisempana kuin naiset. Kaiken kaikkiaan arvioinnin oikeudenmukaisuus sai hyvät arviot. Kuva 10a. Arvioinnin oikeudenmukaisuus Keudan ammattiopistossa. (Lähde: Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyt ) 14
15 Kuva 10b. Arvioinnin oikeudenmukaisuus Keudan aikuisopistossa. (Lähde: Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyt ) Toimenpiteet: Opetushenkilöstölle järjestetään arviointiin ja arviointimenetelmiin liittyvää koulutusta jatkossakin. Osaamispisteisiin siirtyminen edellyttääkin tehokasta koulutusta, jotta arvioinnin oikeudenmukaisuus säilyisi edellisten vuosien tasolla. Vastuuhenkilöt: Rehtorit, toimialarehtorit, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt ja toimialapäälliköt. Mittarit ja seuranta: Seurataan arvioinneista ja tutkinnon suorittamisesta tulleita oikaisupyyntöjen määriä/vuosi. Toteutettujen toimenpiteiden seuranta. 3.3 Tiedonkulku Tavoitteet: Kaikki opiskelijat ovat tasavertaisesti tietoisia mm. Keudan menettelytavoista, mahdollisuuksista osallistua tapahtumiin, kilpailutoimintaan ja opiskelijakunnan toimintaan sekä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Nykytila: Tiedonkulun osalta naiset ja miehet kokevat yhtä lailla saavansa hyvin tietoa itseensä liittyvistä asioista. Aikaisempina vuosina naisten ja miesten kokemukset ovat olleet hiukan erilaisia asioiden tiedottamisen osalta. Vuoden 2014 opiskelijapalautekyselyn mukaan miehet ja naiset kokevat tiedottamisen olevan yhtä hyvää (kts. kuva 8a ja 8b.) 15
16 Aikuisopiston opiskelijapalautteen perusteella tiedottaminen koetaan Keudan aikuisopistossa hyvin hoidetuksi sekä naisten että miesten osalta. Kuva 11a. Tiedottaminen Keudan ammattiopistossa opiskelijapalautteiden perusteella. (Lähde: Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyt ) Kuva 11b. Tiedottaminen Keudan aikuisopistossa opiskelijapalautteiden perusteella. (Lähde: Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyt ) Toimenpiteet: Kaikki opettajat ja opiskelijat perehdytetään heti opintojen alussa sähköisten järjestelmien käyttöön. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa uusille opiskelijoille jaetaan Keudan opiskelijan opas ja sen sisältöä käsitellään ryhmänohjaajan tunnilla opintojen alussa. Aikuiskoulutuksessa oleville opiskelijoille jaetaan Aikuisopiskelijan opas, joka käsitellään 16
17 vastuukouluttajan kanssa. Opiskelijat toimivat oman toimipaikan kehittämisryhmissä, mikä edistää tiedon kulkua myös kehittämisen näkökulmasta. Opintojen alussa ja edetessä tulee terävöittää Keudan opiskelijaintranettien Kermitin ja Kertun, sekä Keudan sähköpostin käyttöä. Tekstiviestien, sähköpostien, Moodlen ja sosiaalisen median tehokas käyttö edistää tiedottamista ja vuoropuhelua opiskelijoiden kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle ja työnantajalle jaetaan oppisopimuksen alkaessa oppisopimusopas ja työpaikkakouluttajaopas, jotka auttavat opiskelijaa ja työnantajaa oppisopimuksen toteuttamisessa. Vastuuhenkilöt: Rehtorit, toimialarehtorit, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt, toimialapäälliköt, opettajat/kouluttajat, oppisopimusjohtaja, koulutustarkastajat ja koulutussuunnittelijat. Mittarit ja seuranta: Palautekyselyt ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta. 3.4 Opetusjärjestelyt ja syrjinnän ehkäisy Keudassa kiinnitetään huomiota opetuksessa ja ohjauksessa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Tavoitteet: ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja noudattaminen demokratian ja tasa-arvon edistäminen elinikäiseen oppimiseen tarvittavien valmiuksien edistäminen suvaitsevaisuuteen ja kansainvälisyyteen oppiminen vastuun ottaminen omista valinnoista Opetustilanteissa huomioidaan seuraavia seikkoja: syrjinnän ja epätasa-arvoisen toiminnan ehkäiseminen /varhainen puuttuminen epätasa-arvoa edistävän piilo-opetussuunnitelman näkyväksi tekeminen ja sen poistaminen (tietojen salaaminen, loukkaava vallankäyttö, syyllistämisen ja häpeän tunne) oman kulttuurin, kielen ja identiteetin tukeminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustaminen kiusaamisen tunnistaminen ja sen poistaminen seksuaalisen häirinnän tunnistaminen ja poistaminen yhdenvertaisuuteen perustuvien opetuskäytäntöjen noudattaminen riittävä resursointi opetukseen ja ohjaukseen 17
18 riittävät tukipalvelut, joilla varmistetaan se, että opiskelja/tutkinnonsuorittaja voi tavoittaa ohjaavan henkilön, joka auttaa opinnoissa. Keudassa opetusjärjestelyt tehdään yksilöllisten tarpeiden mukaan niin, että jokaisella on mahdollisuus kykyjensä mukaiseen oppimiseen. HOPS on ensisijainen työväline opetuksen suunnittelussa. Kaikille annettavan tuen ollessa riittämätön, annetaan lyhytaikaista lisätukea. Lisätuen jälkeen tilannetta seurataan ja tarvittaessa siirrytään erityiseen tukeen. Tällöin oppimisen suunnittelun välineenä toimii Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Näillä toimenpiteillä on omalta osaltaan syrjäytymistä ehkäisevä merkitys. Kuvassa 12 on kuvattu erityisopiskelijoiden määrät aloittain Kuva kertoo selkeästi sen, että erityisopiskelijoita on hyvin epätasaisesti eri aloilla. Tämä johtuu osittain siitä, että suosituimmille aloille on vaikea päästä ja myös selviytyä alan vaatimuksista tulevissa työtehtävissä. Toisaalta valmistavaan koulutuksiin hakeutuu enemmän erityistä tukea tarvitsevia. Jatkossa tuli pyrkiä saamaan nämäkin tilastot sellaisina, että niissä on eriteltynä miesten ja naisten osuus, jotta tasa-arvoa voitaisiin arvioida. Kuva 15 kertoo kuitenkin siitä, kuinka hyvin opiskelijat kokevat saaneensa apua opintojen esteenä olleisiin henkilökohtaisiin asioihin. Kuva kertoo myös sen, että miesten ja naisten välillä ei juurikaan ole eroja tämän asian osalta. Kuva 12. Keudan ammatillisen peruskoulutuksen erityisopiskelijoiden määrät prosentteina koulutusaloittain Keudan aikuisopistossa erityisopiskelijoita oli 1,1% kaikista aikuisopiston opiskelijoista. Yhteensä erityisopiskelijoita oli yhdeksäntoista. Palvelualoilla yhdeksän opiskelijaa, tekniikassa- ja liikenteessä kaksi opiskelijaa, luonnonvara ja ympäristöalalla kolme opiskelijaa ja hyvinvointialalla viisi opiskelijaa. 18
19 Kuva 13. Keudan oppisopimuskeskuksen peruskoulutuksen erityisopiskelijat aloittain Kuva 14. Keudan oppisopimuskeskuksen opiskelijoiden ikäjakauma Kuva 15. Opiskelijoiden näkemys avun saannista opintojen esteenä olleissa henkilökohtaisissa asioissa Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina
20 Toimenpiteet: Tiedottaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmasta, elinikäisen oppimisen avaintaitojen sisällyttäminen opetukseen yhä vahvemmin. Opinnon alussa tulee käydä läpi opinnon sisältö ja arvioinnin perusteet. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa olevien ryhmistä valitaan ns. tiedotusvastaavat, joiden toimenkuvaa tulisi tarkentaa ja yhteistyötä lisätä opiskelijakuntien kanssa yhä edelleen. Vastuuhenkilöt: Rehtorit, toimialarehtorit, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt, toimialapäälliköt, opettajat/kouluttajat ja opiskelijahuoltohenkilöstö. Mittarit ja seuranta: Säännöllisesti kerätyt palautteet, tiedotusvastaavien toiminta, opiskelijakuntien kokoukset, opiskelijakuntien ohjaavien henkilöiden resursointi. Toteutuneiden toimenpiteiden seuranta. 3.5 Yhdenvertaisuus eri toimipaikkojen kesken Tavoite: Opetus ja opiskelijapalvelut ovat yhdenvertaisia riippumatta toimipaikasta. Jokaisessa toimipaikassa järjestetään opiskelijoille tapahtumia. Nykytila: Opiskelijoiden näkemys vaikutusmahdollisuuksistaan toimipisteen toimintaan Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan parantunut vuodesta 2012 alkaen. Miehet kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa olevan hiukan paremmat kuin naiset. (Kts. kuva 8a ja 8b.) Toimenpiteet: Keudan opetussuunnitelmat ovat alasidonnaisia ja opiskelijapalvelut ovat yhtenevät toimipaikoittain. Keudan ammattiopiston ohjaussuunnitelma ja opiskeluhuollonsuunnitelma ohjaavat yhtenäisiin opiskelijapalveluihin niin opinto-ohjauksen kuin opiskeluhuollonkin osalta. Opiskelijakunnista vastaavat henkilöt kehittävät yhdessä toimipaikkojen opiskelijakuntien, tuutori-opiskelijoiden ja opiskeluhuoltoryhmän kanssa tapahtumia ja vapaa-ajantoimintaa. Aikuiskoulutuksen osalta näitä asioita toteutetaan soveltuvin osin toimialoittain. Jatkossa opiskelijapalautteet tulee käydä yhdessä läpi mm. opiskelijakuntien kanssa. Palautteet tulee esittää suhteessa eri toimipaikkoihin, ja miesten ja naisten väliset tulokset vertaillen eri toimipaikkoihinkin nähden. Oppisopimuskeskuksen asiakaspalautteen käsittelyprosessi on vastuutettu ja aikataulutettu. Kehittämistoimet sovitaan yhteisesti. Aikuiskoulutuksessa erilaisista vaikutusmahdollisuuksista keskustellaan ja päätetään Opiskelijafoorumissa ja eri toimipisteissä aloittain. 20
21 Vastuuhenkilöt: Ammattiopiston ja aikuisopiston johtoryhmät, apulaisrehtorit, toimialapäälliköt, koulutuspäälliköt, oppilaskunnista vastaavat henkilöt, oppisopimusjohtaja, koulutustarkastajat ja koulutussuunnittelijat. Mittarit ja seuranta: Opiskelijapalautteet. Kuva 16. Opiskelijoiden näkemys vaikutusmahdollisuuksistaan toimipisteen toimintaan Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina Kuva 16. Opiskelijoiden näkemys vaikutusmahdollisuuksistaan toimipisteen toimintaan Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina
22 3.6 Oppimisympäristöt Tavoite: Jokaisessa toimipaikassa opiskelijoilla on asianmukaiset kalusteet ja välineet. Suojavaatetuksen osalta on alakohtaisia eroja rahoituksessa. Nykytilan arviointi: Opiskelijat ovat kokeneet, että opetustilat ovat Keudassa hyvät. Ero naisten ja miesten välillä on tasoittunut tämän vastauksen osalta vuodesta 2012 huomattavasti. Tähän voi vaikuttaa mm. eri tilojen eri aikainen remontointi. Aikuisopistossa opetustilojen toimivuus ja viihtyisyys koetaan vuodesta toiseen hyvänä. Kuva 17a. Keudan ammattiopiston opetustilat ovat hyvät. Kuva 17b. Keudan aikuisopiston opetustilojen toimivuus on hyvä Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina
23 Kuva 18. Keudan aikuisopiston toimipisteet ovat viihtyisiä opiskeluympäristöjä. (Keudan aikuisopiston opiskelijakysely ) Toimenpiteet: Talousarvioon varataan jatkossakin riittävästi resursseja ajanmukaisia kaluste- ja välinehankintoja varten ja huolehditaan siitä, että niiden käyttö on asianmukaista. Rakennusten kunnossapidosta pidetään huolta ja peruskorjauksia tehdään tasavertaisesti niitä tarvitseviin yksiköihin. Vastuuhenkilöt: Keudan johtoryhmä, rehtorit, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt, toimialapäälliköt ja kiinteistöpäällikkö sekä kiinteistönhoitajat. 3.7 Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa siitä opiskelijana ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuoltohenkilöstölle. Sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän käsittely on erikseen käsitelty Keudan kiusaamisen ja häirinnän vastaisessa suunnitelmassa. Nykytila: Keudan ammattiopistolla on Kiusaamisen ja häirinnän vastainen suunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Toimenpiteet: Rehtorit vastaavat siitä, että opiskelijat ja henkilökunta tietävät, että kaikenlainen häirintä, ahdistelu ja syrjivä käyttäytyminen ovat ehdottomasti kiellettyjä. Menettelyohjeet häirintätapauksia varten tulee olla saatavilla, 23
24 ja häirintätapauksissa toimitaan ohjeiden mukaisesti. Kiusaamisen ja häirinnän vastaisesta suunnitelmasta tiedotetaan ja sitä käsitellään ryhmänohjaajan kanssa oppitunneilla. Jatkossa tulee Keuda- ja yksikkötasoisesti vertailla Kouluterveyskyselyn kautta saatuja tuloksia sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun osalta. Vastuuhenkilöt: Keudan johtoryhmä, ammatti- ja aikuisopiston johtoryhmät, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt ja opettajat/kouluttajat. Mittarit ja seuranta: Säännöllisesti kerätyt palautteet ja toteutuneiden toimenpiteiden seuranta. 4 TILASTOINTI Keudassa opiskelijakyselyt toteutetaan säännöllisesti ja niistä saadaan vastaukset erikseen miesten ja naisten osalta. Tilastoina käytetään jatkossa myös Opintopolusta tulevia hakutilastoja sekä joka toinen vuosi kerättäviä Kouluterveyskyselyn tilastoja. Näistä tilastoista saamme kattavasti tieota yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta opetustoimessa. Sukupuolen mukaan eritellyt tilastot voisivat olla esillä aikaisempaa enemmän. Toiminnan kehittämisen pohjana tulisi aina olla tilastot eriteltynä mies ja nais näkökulmasta. 5 TIEDOTUS, TOIMEENPANO JA SEURANTA Keuda tiedottaa aktiivisesti tasa-arvotyöstä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Tasa-arvotyön tiedottamisenvälineenä käytetään kaikkia käytössä olevia tiedotusmenetelmiä ja tiedottamisvastuu on ensisijaisesti tulosalueiden johtajilla. Keskustelua tulisi käydä huoltajien illoissa myös yhdenvertaisuus tasaarvoasioista. Keudassa järjestetään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioissa koulutusta tarvittaessa. Tämä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma toimitetaan Keudan eri toimipaikkojen käyttöön. Suunnitelma on saatavilla myös Keudan nettisivuilta sekä opiskelijaintraneteistä Kermitistä ja Kertusta. Suunnitelmasta tiedotetaan säännöllisesti henkilöstölle mm. ryhmänohjaajien koulutuksissa. Ryhmänohjaajat/vastuukouluttajat käsittelevät suunnitelman sisältämiä asioita opiskelijoiden kanssa. Suunnitelmasta tiedottaminen on osa uuden henkilöstön perehdyttämistä. Keudan opetustoimen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitetään tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein. Tämä suunnitelma on hyväksytty kuntayhtymän yhtymähallituksessa ja suunnitelma astuu voimaan heti. 24
25 Lisätietoja: Suomen perustuslaki /731 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta /609. Yhdenvertaisuuslaki /21 Hallintolaki /434 Laki ammatillisesta koulutuksesta /630 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 Keudan ammattiopiston opetussuunnitelman yhteinen osa; Luettavissa: ksytty_ops_yht_osa_ _o Syrjinnän vastainen käsikirja, Vammalan Kirjapaino Oy, 2003; Luettavissa: cation/pdf/114953/finnish_anti-discrimination_handbook_full.pdf 25
KEUDAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA OPETUSTOIMESSA
KEUDAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA OPETUSTOIMESSA SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1 YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO KEUDASSA... 3 2 SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI... 3 3 YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO
Ammattiopisto Luovin opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Suunnitelma 1 (9) 1.0/ Riina Ammattiopisto Luovin opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Tämä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma koskee Ammattiopisto Luovin ammatillisessa
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LIITE 1. Loimaan lukion yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma alkaen
LIITE 1 Loimaan lukion yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 1.1.2017 alkaen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyön osa-alueet... 1 2.1 Vastuullinen johtajuus... 1 2.2
Keudan opiskelijoiden yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelma
Keudan opiskelijoiden yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Keudassa 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laadintaprosessi Keudassa
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-suunnitelma
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-suunnitelma 2017 2018 Yhtymähallitus 25.10.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyön osa-alueet... 1 2.1 Vastuullinen johtajuus... 1 2.2 Rekrytointi...
KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2017-2020 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
Henkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa
Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Päivitetty 14.12.2018 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 4 2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdistäminen 4 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA
LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta
Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden
Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 6.4.2017 Ohjaus- ja opiskelijahuoltopalvelut, palveluesimies Erja Kärnä,
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus
Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus
SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
Lisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012
Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman
Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO
Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
Ammatillisen koulutuksen rinnakkaisseminaari. Jokaiselle tarpeen mukaan - miten ohjausta ja opetusta käytännössä järjestetään ja toteutetaan?
Ammatillisen koulutuksen rinnakkaisseminaari Jokaiselle tarpeen mukaan - miten ohjausta ja opetusta käytännössä järjestetään ja toteutetaan? OHJAUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT 20.4.2017, Helsinki, Messukeskus
Tervetuloa Omnian aikuisopistoon
Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet
Kuopion Konservatorio
1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion
Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa
Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään
Kuopion Tanssistudion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Kuopion Tanssistudion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta velvoittaa oppilaitoksia laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää,
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA
OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin
ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna
ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.
Ammatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva
2. Sain riittävästi tietoa opinnoista ja ammattialasta oppilaitokselta, jossa opiskelen.
OPISKELIJAPALAUTEKYSELYT 2018 1(7) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 415/2018 ja päätöksen mukaiset opiskelijapalautekyselyt, jotka otetaan käyttöön 1.7.2018 alkaen. Vastausasteikko: (5) täysin
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee
Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Toiminnallinen tasa-arvo- ja Rauman normaalikoulu Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo perustuslaissa 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
VALMA - säädösmuutokset
VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö
Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen
Pvm 18.4.2011 Muodollinen tarkistus Pvm 18.4.2011 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 18.4.2011 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnassa Pvm 18.4.2011 Laatija Hillevi Kivelä Hillevi Kivelä Kehittämispäällikkö
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma
No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma
Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella
Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Tuija Laukkanen 14.11.2013 19.11.2013 1 Oppisopimuskoulutuksen lähtökohdat koulutuksen järjestäjä, jolla on OKM:n myöntämä ammatillisen peruskoulutuksen
Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu
Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet
Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto
Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Tulokset 1.7.2018-30.6.2019 Opiskelijapalaute - Amispalautekyselyt Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute kuvaa ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen,
Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.
Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen
Ammattiopiston ltk 21.8.2012 Liite 32 59. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Ammattiopiston ltk 21.8.2012 Liite 32 59 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tasa-arvotyöryhmä 28.3.2012 Sisältö: 1 Tasa-arvotyö Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä... 2 1.1 Tasa-arvotyön perusta...
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017
Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja
Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa
Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.
Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille
11.5.2011 Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille Pasi Kankare, Opetushallitus Oppisopimusten määrän kehitys Oppisopimuskoulutuksella koko tutkinnon
Työpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA
OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA-ARVOSUUNNITELMA Tavoitteet: Ymmärtää tasa-arvosuunnitelman tarkoitus ja rakenne. Tutustua tasa-arvosuunnitelman laatimisprosessiin. Sisältö: Tasa-arvosuunnittelun
E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.
Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen
Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät SORA-säädökset ammatillisessa koulutuksessa
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät SORA-säädökset ammatillisessa koulutuksessa Rinnakkaisseminaari 22.4.2016 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos, AMPA, Opetushallitus Opetushallituksen määräykset
Sisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
Hakeutumisvaiheen palvelumalli. Fia Heino & SISU-hanke (Jonna Malmivuori, Kati Rasinmäki)
Hakeutumisvaiheen palvelumalli (Jonna Malmivuori, Kati Rasinmäki) 2015-2016 HAKEUTUMISVAIHEEN PALVELUMALLI VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI OPISKELUN SUUNNITTELU sisäinen ja ulkoinen viestintä
Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus
Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto