KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2012

2

3 Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2013:1 ISSN Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2012

4

5 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen kehitys Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Kuntayhteistyö Kuopio alueella Laatutyö ja kehittämisen hallinta Tuottavuuden kehittäminen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Strategisten tavoitteiden seuranta Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Investointiosan rakenne ja sitovuus Investointiosan toteutumisvertailu

6 2.5 Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot, vastaavaa Taseen liitetiedot, vastattavaa Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpäätös Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten tilinpäätökset Kuopion Energia Liikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitos Kallaveden Työterveys Liikelaitos Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä

7 1 Toimintakertomus 5

8 6

9 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantaloutta leimaa edelleen epävarmuus. Talouden kasvu jatkui kuluneena vuonna hyvin vaatimattomana. Euroalue kääntyi lievään taantumaan, jonka arvellaan kääntyvän hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden valtioiden heikko kilpailukyky, julkisen talouden mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden heikko tuontikysyntä. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna ,2 prosenttia. Yksityinen ja julkinen kulutus kasvoivat hieman, mutta investointien, viennin ja tuonnin väheneminen saivat kokonaistuotannon miinukselle. Eurokriisin pitkittyminen viivästyttää talouden elpymistä. Vuonna 2013 Suomen kasvun ennakoidaan olevan puoli prosenttia. Suomen työttömyysaste oli edellisen vuoden tasoa ollen noin 7,7 %. Työttömyysasteen odotetaan nousevan vuonna Kuluttajahinnat nousivat 2,7 %. Inflaation arvioidaan pysyvän Suomessa vuonna 2013 kilpailijamaita korkeampana ja alenevan vain 2,2 %:iin. Hitaasta talouskasvusta johtuen julkisen talouden alijäämä syveni edelleen vuonna 2012 ja julkisyhteisöjen velka kasvoi edelleen. Kuntatalouden heikkeneminen jatkui vuonna Kuntatalouden rahoitusalijäämä oli 2,1 mrd. euroa, mikä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Alijäämän suurenemiseen vaikutti menojen tuloja suurempi kasvu. Kuntien toimintatulot kasvoivat vain kaksi prosenttia, verotulot 1,4 % ja valtionosuudet 5,3 %, kun menot kasvoivat viisi prosenttia. Kuntatalouden arvioidaan edelleen heikkenevän vuonna Ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikate heikkeni kolmanneksen ja se riitti kattamaan poistoista vain 70 prosenttia. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 12 mrd. euroon, ollen noin euroa asukasta kohden. Kuopion kaupungin alijäämä oli 6,5 milj. euroa. Toimintamenot olivat 655 milj. euroa ja toimintatuotot 206 milj. euroa. Toimintakate kasvoi noin 8 %, mikä on kuntien keskimääräistä toimintakatteen kasvua suurempi. Talousarvioon nähden suurimmat poikkeamat tulojen puolella olivat ennakoitua merkittävästi alhaisemmalle tasolle jääneet kertaluontoiset myyntitulot. Menojen kehitys erityisesti perusturvan ja erikoissairaanhoidon sektoreilla ylittivät talousarviotason oleellisesti. Mm. valtion kunnille asettamien lisätehtävien takia, kaupunki jäi jälkeen myös henkilöstömäärän luontaiseen poistumaan perustuvan sopeuttamisen etenemisessä. Vuoden 2012 aikana kaupunki ei siis kyennyt etenemään toiminnassaan tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Verorahoitus oli 468 milj. euroa ja se kasvoi lähes kolme prosenttia. Kasvu oli nopeampaa kuin kunnissa keskimäärin. Kuopion kaupungin investoinnit olivat 77 milj. euroa, joista merkittävin on kaupunginteatterin perusparannus ja laajennus. Kuopion lainakanta kasvoi 15,4 milj. euroa 187,3 miljoonaan euroon. Kuopiolla oli vuodenvaihteessa lainaa 1899 euroa asukasta kohden, kun kunnilla keskimäärin oli lainaa asukasta kohden 2282 euroa. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi siten edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2012 lopussa oli 5506 henkilöä. Henkilötyövuosimäärä väheni edellisestä vuodesta henkilöstön siirryttyä kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhdessä perustaman Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän palvelukseen. Liikelaitoskuntayhtymä tuottaa ateriaja kiinteistöpalveluja omistajilleen. Palvelutuotanto laajenee vuonna 2013 kattamaan myös omistajien tarvitsemat laitoshuollon palvelut. Kuopion vuotta leimasi erittäin positiivinen vetovoiman ja kilpailukyvyn kasvu. Väestö kasvoi noin 1200 henkilöllä, mikä on noin kaksinkertainen edellisvuosien kasvuun verrattuna. Kuopiossa oli vuoden 2012 lopussa asukasta. Kuopion seudun väestö lisääntyi puolestaan 1321 henkilöllä, ollen Pohjois-Savon väestö säilyi entisellään Kuopion seudun väestölisäyksen seurauksena. Rakentaminen jatkui vilkkaana vuonna 2012 ja uusia työpaikkoja syntyi mm. uuden kauppakeskuksen avaamisen myötä. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli vuoden 2012 lopussa 4800 työtöntä. Vuoden 2012 työttömyysprosentti oli 10,4 %, joka on viidenneksi alhaisin vertailukaupunkien joukossa. Kuopiossa valmistui vuoden aikana 566 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli vajaa puolet. Uusia asuntoja valmistui 790. Asuntorakentaminen jatkui edelleen keskustan kohteissa, Pihlajalaaksossa ja Saaristokaupungissa. Matkuksen kauppakeskus valmistui kesällä

10 Hyvin alkanutta yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa jatkettiin vuoden aikana ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen panostettiin, mikä näkyi Suomen yrittäjien tekemän yrityskyselyn positiivisissa tuloksissa. Vuorovaikutusta opiskelijajärjestöjen kanssa lisättiin. Kuopion ja Nilsiän kaupunkien kuntaliitos toteutui Kuntaliitoksen myötä kaupungin väkiluku kasvoi asukkaaseen. Maaningan ja Kuopion yhdistymisselvitys valmistui elokuussa 2012 ja myönteiset yhdistymispäätökset tehtiin syksyllä Yhdistyminen tulee tapahtumaan Ennen yhdistymistä Kuopion kaupunki tuottaa Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntana alkaen. Kuopion kaupunki on tehnyt kuntayhteistyötä Tuusniemen kunnan kanssa tuottamalla kunnalle terveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 lähtien. Pitkäjänteinen palveluiden kehittämistyö tasapainoisen talouden turvaamiseksi ja julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi edellyttää vahvaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Edessä olevat haasteet vaativat entistä tiukempaa taloudenpitoa, viisasta henkilöstöpolitiikkaa sekä palveluja koskevien valintojen tekemistä kaikilla tasoilla. Kaupungin oman toiminnan sopeuttamisen ohella avainasemassa on erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen saaminen yhteisin kehittämisponnisteluin merkittävästi maltillisemmalle tasolle. Kiitän osaltani Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa kuluneen vuoden rakentavasta yhteistyöstä. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 8

11 1.1.2 Kaupungin hallinto Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä kohosi Kuopion ja Karttulan kuntien yhdistyttyä. Muutos perustuu kuntajakolain säännöksiin. Niiden mukaan uuden kunnan valtuustoon tulee aina vähintään neljäsosa yhdistyvän kunnan valtuutetuista silloin, kun kuntien yhdistyminen tapahtuu kesken kunnallisen vaalikauden. Vuonna 2012 valtuuston jäsenten lukumäärä oli tämän johdosta 65. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2012 alussa olivat seuraavat: Valtuusto Hallitus Kokoomus 16 3 Keskustapuolue 16 2 Sosiaalidemokraattinen puolue 14 3 Vihreät 9 1 Vasemmistoliitto 5 1 Perussuomalaiset 3 1 Kristillisdemokraatit 2 - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2012 Markku Rossi. Valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Matti Mänttäri ja toisena varapuheenjohtajana Pirkko-Liisa Piironen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Sari Raassina. Ensimmäinen varapuheenjohtaja oli Pekka Kaartinen ja toinen varapuheenjohtaja Hetti Rytsy saakka lähtien toisena varapuheenjohtaja toimi Kaarina Mönkkönen. Kaupunginhallituksen kokouksissa oli yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä puhe- ja läsnäolo-oikeus vaalikauden loppuun saakka. Sama, kuntaliitossopimukseen perustuva osallistumisoikeus oli yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä myös kaikkien lautakuntien kokouksiin. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Uuden organisaation mukaisina palvelualuejohtajina toimivat kaupunginjohtaja Paronen (konsernipalvelut ja vetovoimaisuuden palvelualue), Jarmo Pirhonen (kaupunkiympäristön palvelualue), Markku Tervahauta (perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet) sekä Pekka Vähäkangas (kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet). Vuonna 2012 valmisteltiin päätöksentekoa varten esitykset koskien sekä kuntien yhdistymisiä että palveluiden tuottamista Kuopion toimiessa palveluiden isäntäkuntana. Kuopion ja Nilsiän yhdistymisselvityksen valmistelu käynnistyi vuoden 2011 syksyllä. Selvitys valmistui vuoden 2012 helmikuun alussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Nilsiän ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimuksen siten, että Nilsiän kaupunki liittyy osaksi Kuopion kaupunkia alkaen. Maaningan kunnanhallitus teki kokouksessaan esityksen Kuopion kaupungille kuntien yhdistymisselvityksen käynnistämiseksi. Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvitys käynnistyi yhteisellä tapaamisella Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimukseksi siten, että Maaningan kunta liittyy osaksi Kuopion kaupunkia vuoden 2015 alusta lukien. Palveluiden osalta Kuopio jatkaa terveyspalveluiden tuottamista Tuusniemen kunnalle päivitetyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Lisäksi päätettiin tuottaa Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vuosina Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi yhteistoimintasopimuksen Kuopion ja Suonenjoen ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan palveluista siten, että Kuopio toimii palvelujen osalta isäntäkuntana vuoden 2013 alusta. 9

12 Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv , 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja - Seudullisen joukkoliikennelautakunnan esittelijä - Tilakeskuksen toimitilajohtaja - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden työterveyden työterveyshuollon johtaja - Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Yleinen kehitys Kuopiossa oli vuoden 2013 alussa asukasta (Kuopio ja Nilsiä 6487). Nilsiän ja Kuopion yhdistyminen lisäsi Kuopion väestöä noin 6,6 %. Kuntaliitoksen myötä Kuopiosta tuli Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Vuosi 2012 oli väestökehityksellä mitaten Kuopiolle huippuvuosi. Suhteellinen väestönlisäys nousi edellistenvuosien 0,7 prosentista 1,2 prosenttiin ja väestömäärä lisääntyi ennätykselliset 1216 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys oli 216 henkeä; syntyneitä oli 1134 lasta ja kuolleita 918 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike oli edelleen vilkasta ja Kuopio sai siirtolaisuus mukaan lukien muuttovoittoa noin 1000 henkeä. Kuopion seudun väestömäärän lisäys oli 1321 henkeä. Kuopiossa oli vuoden 2010 lopulla työpaikkaa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 469 työpaikkaa. Työpaikat lisääntyivät vain miehillä ja naisten työpaikkamäärä pysyi lähes ennallaan. Työpaikkamäärät kasvoivat eniten rakentamisen, kaupan, majoituksen ja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Palvelujen työpaikat lisääntyivät monilla toimialoilla lukuun ottamatta julkisen hallinnon, koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden työpaikkoja. Työnantajasektoreittain mitaten työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 670 työpaikkaa ja kuntatyönantajalla 136 työpaikkaa ja vähenivät valtiolla tai valtioenemmistöisellä työnantajalla 377 työpaikkaa. Yrittäjien määrä kasvoi muutamilla kymmenillä yrittäjillä. Työministeriön tiedon mukaan Kuopiossa oli vuoden 2012 aikana kuukausittain keskimäärin 4856 työtöntä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Työttömänä oli noin 2050 naista ja 2800 miestä. Työttömyysaste oli 10,4 %. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli noin 670 ja 50 vuotta täyttäneitä 1700 henkilöä. Lomautettujen määrä kuukausittain oli keskimäärin 300 henkilöä. Koko maan työttömyysaste oli 9,4 %. Koko maan heikkenevästä työllisyyskehityksestä huolimatta, Kuopion työttömyys pysyi edellisen vuoden tasolla (10,5 % v.2011). Työttömyysaste Kuopion seudulla oli 9,8 %. 14 vertailukaupungin joukossa Kuopio oli pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Vaasan jälkeen viidentenä. Rakentaminen jatkui vilkkaana vuonna Kuopiossa valmistui vuoden 2012 aikana 566 rakennusta, joiden tilavuus oli yhteensä noin m 3 ja kerrosalaa oli yhteensä noin m 2. Rakennuksista vajaa puolet oli asuinrakennuksia. Asuntoja valmistui 790 kpl. Vuonna 2012 rakentaminen oli vilkasta ja myönnettyjä lupia oli tavanomaista enemmän. Asuntorakentaminen jatkui edelleen Keskustan kohteissa, Pihlaja- 10

13 laaksossa ja Saaristokaupungissa. Kuopion maaseutualueille valmistui 236 rakennusta ja 67 asuntoa. Matkuksen kauppakeskukseen valmistui liike- ja toimistotilaa lähes m 3 ja noin kerrosneliömetriä. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui merkittävästi vuoden 2011 syksyllä. Kasvu jatkui hyvin vaatimattomana koko vuoden 2012 ajan. Myös alkaneen vuoden ensimmäinen vuosipuolisko on hitaan talouskasvun aikaa. Tilanteen taustalla on yksityisen kysynnän vähäisyys sekä hallitusten elvytystoimien päättyminen lukuisissa valtioissa. Euroalue on kääntynyt lievään taantumaan, jonka Suomen valtiovarainministeriö arvioi oikenevan hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden valtioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Tilastokeskuksen maaliskuun alun ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui vuonna 2012 Suomessa noin 0,2 prosenttia. Vuoden 2013 bkt:n kasvuksi VM ennustaa 0,5 % vuoden lopulla nopeutuvan kasvun ansiosta. Kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 bkt:n kasvun arvioidaan nopeutuvan liki 1 ½ prosentin lukemiin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä vuonna Viennin volyymin VM arvioi laskeneen liki 2 % edellisestä vuodesta ja viennin osuus bkt:stä putoaa alle 40 prosentin. Vuonna 2013 vienti kääntyy hitaaseen kasvuun. Kuluttajien kokema epävarmuus lisääntyi selvästi vuoden 2012 aikana. Odotukset niin oman talouden kuin erityisesti kansantalouden kehityksestä heikentyivät tuntuvasti. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan yltäneen kuluneena vuonna 1,5 prosenttiin. Kotitalouksien velan kasvu jatkui nopeana, voimakkaimmin kasvoivat asuntoluotot. Työttömyys väheni vielä vuoden 2012 syksyyn saakka, mutta kääntyi vuoden lopulla nousuun. Tilastokeskuksen maaliskuun alun tietojen mukaan työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutoksia vuosien 2011 ja 2012 välillä vuosikeskiarvolla mitattuna. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,7 %, kun se oli v ,8 %. Työttömänä oli vuonna 2012 keskimäärin henkeä. Vuoden 2013 työttömyyden vuosikeskiarvoksi valtiovarainministeriö ennakoi 8,1 %. Inflaatio hidastui vuonna 2012 edellisen vuoden 3,5 prosentin tasolta noin 2,7 prosenttiin. Vuoden 2013 vuosimuutokseksi VM ennakoi 2,2 %, kun vaatimattomat talouden näkymät vähentävät kuluttajahintojen nousupaineita. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardia euroa 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bkt:n määrään nousi 1,9 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 0,8 %. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvojen alapuolella. Julkisen talouden eri osapuolista paras rahoitusasema oli tavanomaisesti työeläkelaitoksilla ja muilla sosiaaliturvarahastoilla, jotka keräsivät 5,1 miljardin euron ylijäämän. Valtiosektorin alijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa 6,7 miljardiin euroon. Kuntasektorin kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä oli ennakkotietojen mukaan 2,1 miljardia euroa (vuotta aiemmin 1,0 miljardia euroa). Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 % ja valtionosuudet 5,3 %. Tämä noin 0,66 miljardin euron verorahoituksen lisäys ei riittänyt kattamaan kuntien toimintakatteiden noin 1,5 miljardin euron heikkenemistä, joka muodostui toimintatulojen noin 2 ja toimintamenojen noin 5 prosentin kasvusta. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 1,3 mrd. euroa ja heikkeni kolmanneksen edellisestä vuodesta. Vuosikate kattoi ennakkotietojen mukaan noin 70 % poistoista ja kolmanneksen investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä liki kaksinkertaistui ja oli 63 eli noin viidennes kuntien lukumäärästä. Kuntien lainakanta kasvoi 1,4 mrd. euroa 12,3 miljardiin euroon (2282 euroa/as.). 11

14 1.1.4 Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kuopion kaupungin kiinteistönhoidon ja ateriapalvelun tuotanto siirrettiin vuoden 2012 alusta Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhdessä perustamaan Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymään. Henkilöstö siirtyi vanhoina työntekijöinä liiketoiminnan siirtona uuden yhteisön palvelukseen. Järjestelyn vaikutuksesta kustannusrakenne muuttui siten, että palkka-, tarvike- ja vuokrakustannukset alenivat, mutta palvelujen ostot lisääntyivät. Järjestelyllä tavoitellaan tehokkaampaa toimintaa kyseisissä tukipalveluissa ja sitä kautta kustannushyötyjä. Tilinpäätösvuoden aikana päätettiin kahdesta kuntaliitoksesta. Nilsiä yhdistyi Kuopioon tilinpäätösvuoden loputtua. Maaninka liittyy Kuopioon vuoden 2015 alusta. Vuoden 2012 talousarviossa kaupungin toimintakatteen eli toimintamenojen ja tulojen erotuksen kasvu edellisestä vuodesta rajattiin nimellisesti 2,9 prosenttiin ja reaalisesti 0,4 %:iin. Tavoitteen saavuttaminen jäi kauaksi. Toimintakate kasvoi nimellisesti 8,2 prosenttia ja reaalisesti 5,4 %. Ydinkaupungin toimintakatteen kasvu jäi hieman koko kaupungin kasvua pienemmäksi. Nimelliskasvu oli 7,2 % ja reaalinen kasvu 4,4 %. Tuottavuuden parantamisen tukemiseksi asiakkuusjohtajille asetettiin tavoite järjestää palvelut siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä 50 henkilötyövuotta vastaava määrä tai vaihtoehtoisesti säästää vastaava summa ostopalveluista (noin 2,5 milj. euroa). Henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin ydinkaupungissa noin 105 henkilötyövuotta, josta noin puolet selittyy rekrytointitoiminnan siirtämisellä Kuhilas Oy:ltä kaupungin omaksi toiminnaksi. Koko kaupungin henkilöstötyövuosien määrä väheni noin 346 kpl johtuen otsikon ensimmäisessä kappaleessa mainitusta liiketoimintasiirrosta Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymään. Pitemmän aikavälin tavoitteena, joka koski myös tilinpäätösvuotta, on toimitilojen käytön tehostaminen keskimäärin 2,5 % vuodessa. Tehostamistavoitetta ei tilinpäätösvuonna saavutettu. Valtaosalle alkuperäisen talousarvion poikkeamista on talousarviomuutoksilla saatu kaupunginvaltuuston hyväksyntä. Suurimmat poikkeamat muutettuun talousarvioon syntyivät perusturvan palvelualueella, jonka menot ylittivät muutetun talousarvion peräti 6,5 milj. euroa ja 4,5 %. Muutos lomapalkkavelan kirjaustavassa selittää pääosan po. palvelualueen henkilöstökulujen 2,6 milj. euron ylityksestä. Ostopalvelujen 3,4 milj. euron ylitys kohdistuu pääosin vammaisten asumispalveluostoihin Vaalijalan kuntayhtymältä. Vammaisten asumispalveluihin on kirjattu myös Vaalijalaan kiireellisesti sijoitettujen haasteellisten lastensuojeluasiakkaiden kustannuksia. Perusturvan palvelualueen rajua toimintamenojen ylitystä paikkasi osittain toimintatulojen 1,9 milj. euron ja 7,1 %:n ylitys. Ylitys kohdistui pääosin hankerahoitukseen ja pakolaisten toimeentulotuen korvauksiin. Muita euromääräisesti merkittäviä talousarviopoikkeamia syntyi terveydenhuollon palvelualueella, jonka menot ylittyivät 1,8 milj. euroa sekä kasvun ja oppimisen palvelualueella, jonka menot alittuivat 1,1 milj. euroa. Terveydenhuollon palvelualueen talousarviopoikkeama kohdistui pääosin erikoissairaanhoidon ostopalveluihin. Kasvun ja oppimisen palvelualueella palkkamenojen alitus aiheutui lomapalkkavelan kirjaustavan muutoksesta. Kuopion kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2012 on tuloslaskelman mukaan -19 milj. euroa. Tilikauden alijäämä on 6,5 milj. euroa, kun yleisen vahinkorahaston pääoman vähennys (12,1 milj. euroa) kaventaa merkittävästi alijäämää. Po. rahasto lakkautettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä, kun kaupungin riskiä vahinko- ja vastuutapauksissa rajattiin olennaisesti vakuutusturvaa lisäämällä. Kuopion talous heikkeni merkittävästi vuodesta Kuopion kaupungin tilikauden tulos oli vuonna 2011 vielä +3,2 milj. euroa ja ylijäämä 5,1 milj. euroa. Talouden heikkenemisen keskeinen syy on verorahoituksen (verot +valtionosuudet) kasvun jääminen 13,1 milj. euroon ja 2,9 prosenttiin, kun taas kaupungin toimintakate (toiminnan menojen ja tulojen erotus) kasvoi noin 34 milj. euroa ja 8,2 %. Kuopion investoinnit olivat vuonna 2012 merkittävästi edellistä vuotta suuremmat. Investointien bruttomäärä oli kolmanneksen edellistä vuotta suurempi ja nettomäärä yli kaksinkertaistui 71,3 milj. euroon omaisuuden myyntitulojen supistuttua merkittävästi. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta jäi 51,6 milj. euroa alijäämäiseksi kun vastaava alijäämä vuotta aiemmin oli vain 0,7 milj. euroa. Merkittävin investointi on vuo- 12

15 den 2011 lopussa käynnistynyt teatterin peruskorjaus, jonka kokonaiskustannusarvio on 27,3 milj. euroa. Hanke valmistuu vuonna Varsinaisen toiminnan ja investointien tulorahoitusvaje katettiin kassaa vajentamalla (34 milj. euroa) ja lainamäärän lisäyksellä (15,4 milj. euroa). Pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2012 lopussa 187,3 milj. euroa ja asukasta kohden noin euroa. Kuopion talouden vertailussa muihin kuntiin voidaan todeta seuraavaa: - Kuopion toimintamenojen noin 6,8 prosentin kasvu oli selvästi nopeampaa kuin kuntien keskimääräinen kulumuutos (noin 5 %). - Kuopion talouden tasapaino mitattuna vuosikatteen suhteella poistoihin on keskimääräistä heikompi. Vuosikatteen suhde poistoihin jää Kuopiossa noin 50 prosenttiin kun se tilinpäätösarvioiden mukaan on Manner-Suomessa noin 70 %. - Kuopion velkamäärä asukasta kohden (1.899 euroa) on vielä pienempi kuin kunnissa keskimäärin (2.282 euroa). Kuopion rahavarat olivat vuoden 2012 lopussa 111 euroa/asukas. Kuopion rahavarat jäävät velkamäärää enemmän Manner-Suomen kassavaroja (ennakkotieto noin 800 euroa/asukas) pienemmiksi Henkilöstö Talousarviossa selkeinä henkilöstöjohtamisen painopisteinä ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön hankinta ja kehittäminen, työhyvinvointi, tuottavuuden parantaminen ja palkitseminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion kaupungin talousarviotavoitteita tukevan henkilöstöohjelman. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua toteutettiin osana talousarvio- ja käyttösuunnitelmaprosessia. Kaikkien palvelualueiden asiakkuusjohtajien ja palvelupäälliköiden kanssa toteutettiin syksyllä 2012 yhteinen henkilöstösuunnittelukierros työnantajapalvelun johdolla. Tavoitteena oli valmistella talousarviovuotta 2013 koskeva ja suunnittelukautta koskeva pidemmän tähtäyksen henkilöstösuunnitelma henkilöstöohjelman teemoihin. Henkilöstön hankinta on toteutettu kattavasti keskitettynä palveluna Kunta-Rekry järjestelmällä. Toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin rekrytointiin 450 vakituista ja määräaikaisia 287 (muut kuin sijaiset) henkilöä. Tehtäviin oli hakijaa. Työsopimuksia tehtiin vuoden aikana yhteensä kpl. Lukujen perusteella Kuopion kaupunki on erittäin houkutteleva työnantaja. On kuitenkin tehtäviä, joihin on vaikea saada henkilöstöä. Näitä ovat erityisesti lääkärit, hammaslääkärit, lastentarhanopettajat ja psykologit. Esimiehet tilasivat rekrytointijärjestelmän kautta vuoden aikana sijaista. Niistä saatiin täytettyä Täyttöprosentiksi muodostui 85 %. Sijaistarpeista selvästi yli puolet oli enintään kolmen päivän pituisia. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin Perusturvan ja Terveydenhuollon palvelualueiden 110 vakinaisen hoitoalan ammattilaisen varahenkilöstöjärjestelmää, joka käynnistyisi keväällä Sen tavoitteena on kohdentaa työnjohdollisesti sijaiset pääsääntöisesti akuutteihin lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Järjestelyllä haetaan merkittäviä kustannussäästöjä. Sisäinen liikkuvuus on toteutettu siten, että kaupungin palveluksessa oleva on ilmoittautunut työnhakijaksi Kunta-Rekry järjestelmään, josta hänet on otettu huomioon tehtävien sisäisessä täytössä. Sisäisesti täytettiin 88 tehtävää. Henkilöstön kehittäminen on toteutettu keskitetyn koulutusohjelman mukaisesti. Esimiehille järjestettiin syksyllä kattava koulutuspaketti esimiehen ajokortti. Henkilöstön työhyvinvoinnin nykytila kartoitettiin helmikuussa 2012 toteuttamalla Kevan Työhyvinvointi Syke kysely. Siinä vertailtiin Kuopion tietoja muiden kuntien ja kaupunkien vastaaviin kyselyihin. Kuopion tulokset olivat hieman vertailuaineistoa paremmat. Vaikkakin keskiarvotulokset ovat kohtuulliset, on aineistossa poikkeamia laidasta laitaan. Kyselyn tulokset käsiteltiin työpaikkakohtaisesti ja niiden perusteella jokainen työyksikkö velvoitettiin valmistelemaan lokakuun loppuun mennessä kehittämissuunnitelmansa todettujen epäkohtien parantamiseksi. 13

16 Esimiesten, Kallaveden työterveyden ja työnantajapalvelun yhteistyöllä käsiteltiin 55 tapausta, jossa henkilölle etsittiin uutta työtä terveydellisistä syistä. Uusi tai sovellettu työ löytyi ratkaisuksi 30 henkilölle. Kallaveden työterveydellä on ollut jonkin verran vaikeuksia saada palkattua ja pidettyä palveluksessaan työterveyslääkäreitä. Tämä on hidastanut jonkin verran henkilöstön lääkäriin pääsyä. Osittain vajetta on jouduttu paikkaamaan kalliimmalla ostopalvelulla. Kannustavan palkkauksen osalta keskityttiin työn vaativuuden arviointijärjestelmien yhtenäistämiseen KVTES alueella. Valmistelu toteutettiin yhteistyössä ao. asiakkuusjohtajien ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Yhtenäistämisestä sovittiin varhaiskasvatushenkilöstön, päiväkodinjohtajien ja koulunkäynninohjaajien osalta. Yhtenäistäminen toteutetaan järjestelyeristä helmikuussa Henkilöstö- ja palkkahallinnon tuottavuuden parantamiseksi palkkalaskelma on järjestetty sähköisesti ESSjärjestelmään tai vaihtoehtoisesti Netpostiin. Kansalaisopistossa toteutettiin uuden kurssi- ja opetushallinnan järjestelmän (Hellevi) käyttöönottoprojekti keväällä Samassa yhteydessä työnantajapalvelu toteutti palkka-aineiston välityksen Kuhilas Oy:lle ns. csv-siirtona, jolloin kalliista integraatioliittymän rakentamisesta vältyttiin. Csv-siirto lopettaa palkka-aineiston erillisen tallennusvaiheen kokonaan ja mahdollistaa palkanmaksun reaaliaikaisesti aikaisemman arviomaksun sijaan. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen osalta on valmisteltu palkka-aineiston csv-siirtoa yhteistyössä Istekki Oy:n ja Kuhilas Oy:n kanssa. Toteutuessaan vuoden 2013 alusta se lopettaa palkka-aineiston erillisen tallentamisen kokonaan ja vähentää palkanlaskentatyötä arviolta 1 1,5 htv. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on toteutettu vuoden 2012 loppupuolella. Sen käyttöönotto tulee entisestään tehostamaan mm. henkilöstö- ja palkkahallintoa. Talousarviossa asiakkuusjohtajille oli asetettu tavoitteeksi järjestää vastuullaan olevat palvelut siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä neljän vuoden suunnittelukaudella 200 htv eli keskimäärin 50 htv vuodessa. Vaihtoehtoisesti asiakkuusjohtajien oli säästettävä vastaava rahamäärä (2,5 M ) ostopalveluista. Vuonna 2012 henkilöstömäärä kuitenkin lisääntyi ydinkaupungin osalta ja asiakaspalvelujen ostot kasvoivat. Tavoitteiden ja todellisuuden välillä on ristiriita. Jatkuvasti kasvavaan palvelutuotantoon palkataan lisää henkilöstöä ja asiakaspalveluita ostetaan kasvaviin asiakastarpeisiin yhä enemmän. Kuopion kaupungissa kokonaistyöaika henkilötyövuosina oli 5259 htv, josta liikelaitosten osuus oli 428,7 htv ja taseyksiköiden osuus oli 358,1 htv. Kaupunkitasoinen henkilötyövuosien määrä väheni yhteensä 323,3 htv pääasiassa ulkoistusten ja sisäisten järjestelyjen johdosta. Ydinkaupungin henkilöstömäärä kasvoi 104,8 htv. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Servican palvelutuotanto käynnistyi vuoden 2012 alussa. Servican palvelukseen siirtyi koko Kuopion Aterian henkilöstö (244,2 htv) sekä Tilakeskuksen kiinteistö- ja laitoshuoltopalvelujen henkilöstöä (224,6 htv). Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue käynnistyi Isäntäkuntana on Siilinjärven kunta ja henkilöstö (4 htv) siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. Vanhus- ja vammaispalveluiden sekä sairaalahoidon henkilöstön sijaisvälitys siirrettiin Kuhilas Oy:stä kaupungin omaksi toiminnaksi, jonka seurauksena kaupungin henkilötyövuosimäärä kasvoi n. 51 htv. Osa terveydenhuollon henkilötyövuosimäärän kasvusta johtuu henkilöstösuunnitelmaan sisältyneistä terveydenhoitoasetuksen edellyttämistä henkilöstölisäyksistä. Keskitetyn rekrytointipalvelun käynnistyminen koko volyymilla lisäsi työnantajapalvelun henkilötyövuosikertymää 4,5 htv. Kuopion Energialta siirtyi asennusliiketoiminnan siirtymisen yhteydessä 28 henkilöä Kuntatekniikkaliikelaitoksen palvelukseen. 14

17 KOKONAISTYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA Palvelualue Muutos Muutos % Tarkastustoimi 2 2,1 0,1 5 % Konsernipalvelu 89,1 91,3 2,2 2 % Yleishallinto 11 16,7 5,7 52 % Vetovoimaisuuden palvelualue 37,5 39,1 1,6 4 % Kaupunkiympäristön palvelualue 172,1 181,8 9,7 6 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 394,1 393,8-0,3 0 % Kasvun ja oppimisen palvelualue ,9-10,6-1 % Perusturvan palvelualue ,1 83,1 9 % Terveydenhuollon palvelualue 762,8 776,1 13,3 2 % Ydinkaupunki yhteensä ,8 2 % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 33,6 35,5 1,9 6 % Kuopion Ateria 244, ,2-100 % Kuopion Energia % Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos 221,2 247,5 26,3 12 % Kuopion Vesi 75,4 76,7 1,3 2 % Liikelaitokset yhteensä ,7-234,7-35 % Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 261,4 268,3 6,9 3 % Tilakeskus 269,9 45,3-224,6-83 % Isäntäkuntapalvelut 43 44,5 1,5 3 % Taseyksiköt yhteensä ,1-216,2-38 % Kuopion kaupunki yhteensä ,1-6 % Työllistämisvaroin palkattujen htv 136,5 113,7-22,8-17 % Kuopion kaupunki yhteensä ilman työll.var ,3-6 % Kuopion kaupungin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 5506 henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 407 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 359 henkilöä. Työllistämisvaroin palkattuja oli 68 henkilöä. Henkilöiden lukumäärätietoon vaikuttaa mm. sijaisten, määräaikaisten ja osa-aikaisten määrä tilastointipäivänä ( ). Lisäksi henkilöstön määrän kehitykseen vaikuttaa mm. liikelaitoskuntayhtymä Servicaan siirtynyt henkilöstö ja Kuhilas Oy:ltä ostetun henkilöstövuokrauspalvelun siirtyminen kaupungin omaksi toiminnaksi. 15

18 HENKILÖIDEN MÄÄRÄ Palvelualue Muutos Muutos % Tarkastustoimi % Konsernipalvelu % Yleishallinto % Vetovoimaisuuden palvelualue % Kaupunkiympäristön palvelualue % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue % Kasvun ja oppimisen palvelualue % Perusturvan palvelualue % Terveydenhuollon palvelualue % Ydinkaupunki yhteensä % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys % Kuopion Ateria % Kuopion Energia % Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos % Kuopion Vesi % Liikelaitokset yhteensä % Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos % Tilakeskus % Isäntäkuntapalvelut % Taseyksiköt yhteensä % Kuopion kaupunki yhteensä % Työllistämisvaroin palkattujen lkm % Kuopion kaupunki yhteensä ilman työll.var % Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuopion kaupungin palvelujen ja toiminnan järjestämiseen ei liity sellaisia merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka olennaisesti poikkeaisivat suurten kaupunkien vastaavasta tilanteesta. Väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu ja julkisen talouden kestävyysvaje muodostavat yhdessä haasteellisen ympäristön kuntapalvelujen järjestämiselle. Valtion raju velkaantuminen johtaa väistämättä kuntien valtionosuuksien erittäin hitaaseen kehittymiseen lähivuosina ja lisää ahtautta kuntapalvelujen tuottamisen taloudellisiin rajoihin. Epäonnistuminen kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden sopeuttamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa voivat johtaa merkittävään velkaantumisen kasvuun ja verotuksen kiristämiseen lähivuosina. Investointien tulorahoitus pitäisi pystyä pitämään kohtuullisella tasolla ottaen huomioon mm. rakennusten sisäilmaongelmista johtuvat peruskorjaustarpeet. Kuntaliitokset laajentanevat kaupungin vastuualuetta myös tulevaisuudessa. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus lisännee Kuopion kaupungin vastuita palvelujen järjestämisessä. Pitemmällä tähtäimellä ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus nousee olennaiseksi epävarmuustekijäksi suurten ikäluokkien siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Ilmiö on jo näkyvissä eräillä palvelutuotannon alueilla Kuopiossakin. Energia- ja vesihuollon toimintoihin liittyvät riskit voivat olla toteutuessaan seurauksiltaan merkittäviä. Toisaalta hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta edellyttää kustannustehokkuuden parantamista. 16

19 Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien merkitys on kasvanut kun kaupungin palvelutuotanto perustuu yhä enemmän tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2012 aikana ole ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ja investoinnit ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin muinakin vuosina eikä ympäristövahinkoja ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedoissa Kuntayhteistyö Kuopion alueella Vuosi 2012 oli hyvin vilkas kuntarakenteiden ja kuntien yhteistyön osalta. Vuoden 2011 marraskuussa aloitettu Nilsiän ja Kuopion kaupunkien yhdistymisselvitys valmistui alkuvuonna 2012 ja päätökset yhdistymisestä tehtiin keväällä Kaupunkien yhdistymisen toimenpiteitä valmisteltiin loppuvuosi ja yhdistyminen toteutui Maaningan ja Kuopion yhdistymisselvitys aloitettiin käytännössä vuoden 2012 keväällä Nilsiän ja Kuopion selvityksen valmistumisen jälkeen. Selvitystyö valmistui elokuussa Molemmat osapuolet tekivät myönteisen yhdistymispäätöksen syksyn 2012 aikana. Päätetty kuntien yhdistyminen tulee tapahtumaan Ennen yhdistymistä Kuopion kaupunki tuottaa Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntana alkaen. Tarvittavat selvitykset ja valmistelut suoritettiin vuoden 2012 aikana. Tuusniemen kunnalle on tuotettu terveydenhuollon palvelut vuodesta Vuoden 2012 aikana neuvoteltiin palveluiden tuottamisen jatkumisesta ja yhteisten linjausten mukaisesti palveluiden tuottamista jatketaan alkaen tehtyjen sopimusten mukaisesti. Kuopion kaupunki neuvotteli vuoden 2012 kirjastopalveluiden tuottamisesta Koillis-Savon kunnille alkaen. Käytyjen neuvottelujen tuloksena Kuopion kaupunki ryhtyi tuottamaan kyseiset palvelut Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kunnille. Suonenjoen kumppanuusmallin jatkaminen on hyväksytty kesäkuussa 2011 kaupunginvaltuustoissa. Tehdyn linjauksen mukaisesti perusturvan ja terveydenhuollon palvelut olisi ryhdytty tuottamaan Kuopion toimesta alkaen. Asiassa ei kuitenkaan päästy vuoden 2012 aikana etenemään suunnitellusti, joten palveluyhteistyön avaaminen suunnitellulla tavalla ei toteutunut. Kuopion toiminnallisen alueen kuntajohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti koko vuoden ajan. Kuntajohtajien tapaamisissa (ns. työvaliokunta) on käsitelty yhteisiä ajankohtaisia asioita. Eräs merkittävä asiakokonaisuus on ollut toiminnallisen alueen rakennemallityö, eli ns. MALP-kokonaisuus (maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut). Toiminnassa on ollut mukana myös useita yksittäisiä kehittämishankkeita ja yhteiseksi koettuja asioita, kuten maakunnallisen markkinointi- ja brändihankkeen edistäminen. Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupunkien yhteistyötä on jatkettu ns. kehityskäytävän puitteissa. Kuopion ja Joensuun kaupunkinen yhteistyötä on syvennetty käsittämään yhä enenevästi yhteisiä ja merkittäviä kaupunkien kehitykseen liittyviä kysymyksiä ja periaatelinjauksia. Molemmissa yhteistyökuvioissa on kokoonnuttu säännöllisesti sekä luottamushenkilö- että viranhaltijajohdon toimesta. Kuopion kaupunki on osallistunut aktiivisesti vuoden 2012 aikana moniin suurten kaupunkien yhteistyöverkostoihin sekä valtion asettamien sekä Kuntaliiton kutsumien kaupunkipoliittisten työryhmien toimintaan Laatutyö ja kehittämisen hallinta 2012 Prosessikuvausten tekeminen ja päivittäminen on jatkunut palvelualueilla ja osaamisen tueksi tehtiin menettelytapaohjeistus, joka hyväksyttiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä kesäkuussa. Menettelytavoista järjestettiin perehdytystä 5 kertaa syksyn aikana. Lisäksi prosessikuvaustyötä on tuettu tarjoamalla asiantuntijatukea vastuualueille ja palveluyksiköille. 17

20 Laatutiimi valmisteli ja pilotoi vuonna 2012 keväällä CAF-laadunhallintamallin mukaista pika-arviointia. CAFmallista ja menetelmästä järjestettiin asiakkuusjohtajille, palvelupäälliköille ja laatuverkostolle keväällä 3 infoa. Pika-arvioinnin sisältö ja menetelmä hyväksyttiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä kesäkuussa. Käyttöönoton tueksi järjestettiin syksyllä useita työpajoja, joiden tavoitteena oli tehdä itsearviointia asiakkuusjohtaja palvelupäällikkö tasolla ja toisaalta työskentelyn kautta perehdyttää itsearviointiin. Palvelualueilla on tehty työpajojen jälkeen itsenäisesti arviointeja ja tavoitteena on saada ensimmäinen arviointikierros käytyä 03/2013 mennessä. Kehittämisen hallintamallin puitteissa käynnistyi kaksivuotinen projekti, jossa vuoden 2012 aikana mallinnettiin kehittämisen hallintaprosessi, kehitettiin aiempaa ohjeistusta ja käynnistettiin projektityöverkoston toiminta. Projektityöverkosto on kokoontunut aktiivisesti menetelmäkoulutusten ja keskinäisen tiedonjaon puitteissa Tuottavuuden kehittäminen Konsernipalvelujen vuoden 2012 toiminnan painopisteenä oli tuotteistusmallien kehittäminen mm. tukemalla palvelualueita työn tuottavuutta ja kokonaistuottavuutta kuvaavien mittareiden kehittämisessä. Kehittämistyössä korostui ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja palvelujen eri tuottamistapojen kustannusvaikuttavuus. Konsernipalvelujen tuottavuuden parantamista koskeva tuki kohdistui vuoden 2012 aikana kotihoitopalveluihin ja palveluasumiseen, joissa tuotteistusmalli uudistettiin Asiakaskortti hankkeessa. Hanke loppuu vuoden 2013 huhtikuun loppuun mennessä ja sen tuloksena syntyy uudenlaista asiakassegmentointia ja sen seurantaa tukeva arviointiväline sekä tuottavuusmittaristo apumittaristoineen. Nämä käyttöönotetaan vuoden 2013 puolella. Kuopion kaupunki on mukana valtakunnallisten tuottavuusmittareiden kehittämistyössä. Kehittämistyö kohdistuu koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntaliitto kerää vuosittain kehittämistyössä mukana olleiden kaupunkien tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut ja julkaisee niistä yhteenvedon kaupunkien käyttöön ja mahdollista benchmarkkausta varten. Tuottavuusmittauksen kehittämistyö on vielä kesken Kuopion kaupungilla. Kehittämistyötä ja sitä tukevien työvälineiden suunnittelua jatketaan edelleen ja konsernipalvelujen kehittämistyön tuki kohdistetaan suunnitellusti vuosittain. 18

KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2012

KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2013:1 ISSN 0785-0344 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 5 1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki

Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN 0785-0344 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2011 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 5 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat... 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 357 Asianro 5469/02.02.02/2015 Talousarviomuutokset vuodelle 2015 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Talousarviomuutoksia vuodelle

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Kuopion kaupunki Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Vuoden 2013 tilinpäätös on 18.2.2014 tilanne. Ydinkaupungin lopulliset poistot ovat vielä kirjaamatta ja joitakin

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 25 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Asianro 279/02.06.01/2015 Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio 25.2.2015: Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot