Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki

Transkriptio

1

2

3 Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2011

4

5 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan kokonaistulot ja menot v Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Strategisten tavoitteiden seuranta Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Investointiosan rakenne ja sitovuus Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat

6 4. Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot, vastaavaa Taseen liitetiedot, vastattavaa Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpäätös Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten tilinpäätökset Kuopion Energia Liikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitos Kuopion Ateria Liikelaitos Kallaveden Työterveys Liikelaitos Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä

7 1 Toimintakertomus 5

8 6

9 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantalouden epävarmuus jatkuu. Alkuvuoden 2011 kohtalaisen ripeä talouskasvu alkoi hidastua loppuvuonna, mutta maailman bruttokansantuote kasvoi kuitenkin vielä noin 4 % kehittyvien maiden vaikutuksesta. Suomen talouskasvu jäi vajaaseen kolmeen prosenttiin. Vuonna 2012 kasvun ennakoidaan edelleen hiipuvan jopa puoleen prosenttiin. Kasvu on kokonaan kotimaisen kysynnän varassa. Suomen työttömyysaste aleni edellisestä vuodesta puoli prosenttia, ollen noin 7,9 %. Työttömyysasteen odotetaan nousevan vuonna Kuluttajahinnat nousivat vuonna ,5 %. Huolimatta hiipuvasta talouskasvusta, inflaation arvioidaan pysyvän Suomessa kilpailijamaita korkeampana ja alenevan vain 2,7 %:iin. Talouskasvun ansiosta julkisen talouden tila koheni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pysyi edelleen alijäämäisenä noin 0,9 mrd. euroa. Hitaasta talouskasvusta johtuen alijäämä tulee syvenemään vuonna Kuntatalous heikkeni vuonna Kuntatalouden rahoitusalijäämä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta 0,8 mrd. euroon. Alijäämän suurenemiseen vaikuttivat verotulojen ja valtionosuuksien hidastunut sekä kulutusmenojen edellisvuotta suurempi kasvu. Kuntatalouden arvioidaan edelleen heikkenevän vuonna Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni noin 15 %. Vuosikate riitti kattaman poistot 122 prosenttisesti, mutta investointien omahankintamenosta se peitti vain 77 %. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 11,2 mrd. euroon, ollen noin euroa asukasta kohden. Kuopion kaupungin tilikauden tulos oli 5,1 milj. euroa ylijäämäinen. Toimintatulot kasvoivat toimintamenoja ripeämmin. Toimintatuottojen suuri kasvu johtui kuitenkin pääosin kertaluontoisesta, tavanomaista suuremmasta omaisuuden myynnistä saadusta voitosta. Toimintakate kasvoi noin 3 %, mikä vastaa kuntien keskimääräistä toimintakatteen kasvua. Verorahoitus kasvoi hitaammin kuin kunnissa keskimäärin, kasvun ollessa noin 2 %. Kuopion kaupungin investoinnit olivat 52 milj. euroa. Merkittävin uusi investointikohde on kaupunginteatteri, jonka peruskorjaus ja laajennus alkoi vuonna Kohde valmistuu vuonna 2014 ja sen kustannusarvio on 27 miljoonaa euroa. Kuopion vuosikate poistoista oli 106 %, kun kuntien keskimääräinen vastaava tunnusluku on 122 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 84 % investointien omahankintamenosta. Kuntatalouden vastaava tunnusluku oli ennakkotietojen mukaan noin 77 %. Kuopion lainakanta kasvoi 14,5 milj. euroa 172 miljoonaan euroon. Kuopiolla oli vuodenvaihteessa lainaa 1765 euroa asukasta kohden, kun kunnilla oli keskimäärin lainaa asukasta kohden 2085 euroa. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi siten edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2011 lopussa oli 6151 henkilöä, joista ydinkaupungin palveluksessa 4886 henkilöä, liikelaitosten palveluksessa 674 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 591 henkilöä. Verrannollinen henkilötyövuosimäärä väheni hiukan edellisestä vuodesta. Ensimmäinen toimintavuosi organisaatiouudistuksen jälkeen on onnistunut hyvin. Toimintatapoja on uudistettu vastaamaan entistä paremmin asiakastarpeita ja saavuttamaan vaikuttavuutta. Marraskuussa vietetty Kuopio-viikko keräsi yhteen tuhansia kuopiolaisia tekemään hyviä tekoja toisilleen. Koulujen hiihto- ja syyslomalla koululaisille ja senioreille järjestetyt tapahtumat saivat valtakunnallistakin huomiota. Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisen tueksi on mm. perustettu vanhuspalveluissa ja työllistymisen palveluluissa asiakasraadit, mistä on saatu hyviä kokemuksia. Palvelusetelin käyttöä on laajennettu tuetun kotona asumisen ja päivätoiminnan piiriin. Kuopion päivähoito-, peruskoulu- ja lukioverkostoselvitys, jossa tarkastellaan verkostojen kehittämis- ja investointitarpeita aina vuoteen 2025 saakka, valmistui ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan syyskuussa

10 Kunnallistekniikan rakentamista ja katujen ja alueiden puhtaanapitotehtäviä varten perustettu Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Seudullisen hankintatoimen tehtävät yhtiöitettiin IS-Hankinta Oy:ksi ja yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Kuopiossa oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Väestön kasvu jatkui edellisen vuoden tasoisena lisäyksen ollessa 640 asukasta vuonna Kuopion seudun väestö lisääntyi 949 henkilöllä, ollen Pohjois-Savon maakunnan väkiluku kasvoi ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen, kasvun ollessa 187 henkilöä. Vuotta 2011 leimasi voimakas elinkeinoelämän elpyminen Kuopiossa, joka näkyi vilkastuneena rakentamisena, uusina elinkeinoelämän investointeina ja runsaina kehittämishankkeina. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli vuoden 2011 aikana kuukausittain keskimäärin noin 1900 työtöntä. Työttömyys oli 10,5 %, joka on viidenneksi alhaisin vertailukaupunkien joukossa. Kuopiossa valmistui vuoden aikana 561 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli 226. Asuntotuotanto painottui kerrostaloasuntoihin, joiden määrä yli kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia asuntoja valmistui vajaat 800. Uuden asuntoalueen rakentaminen keskustan läheisyyteen Pihlajalaaksoon alkoi. Vuonna 2011 Ikea ja Ikano aloittivat kauppakeskuksen rakentamisen Kuopion eteläpuolelle Matkuksen alueelle ja keskus valmistuu kesällä Yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa lisättiin vuoden aikana ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen panostettiin, mikä näkyi Suomen yrittäjien tekemän yrityskyselyn positiivisissa tuloksissa. Kuopion ja Nilsiän kaupungit valmistelevat kuntaliitosta toteutuvaksi Päätökset yhdistymisestä tehdään valtuustoissa huhtikuun lopussa. Kuopion kaupunki on tehnyt kuntayhteistyötä Tuusniemen kunnan kanssa tuottamalla kunnalle terveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 lähtien. Palveluyhteistyön lisäämistä vuoden 2013 alusta valmistellaan yhteistyössä Suonenjoen ja Maaningan kuntien kanssa. Maaningan kanssa on käynnistetty kuntaliitosselvitys. Pitkäjänteinen palveluiden kehittämistyö tasapainoisen talouden turvaamiseksi ja julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi edellyttää vahvaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Edessä olevat haasteet vaativat tiukkaa taloudenpitoa, viisasta henkilöstöpolitiikkaa sekä palveluja koskevien valintojen tekemistä kaikilla tasoilla. Kiitän osaltani Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa kuluneen vuoden rakentavasta yhteistyöstä. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 8

11 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin hallinto Kaupungin hallinnossa tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2011 alusta. Kuopion ja Karttulan kunnat yhdistyivät ja palvelualueuudistuksen mukaiset uudet luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot aloittivat toimintansa. Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä kohosi Kuopion ja Karttulan kuntien yhdistyttyä. Muutos perustuu kuntajakolain säännöksiin. Niiden mukaan uuden kunnan valtuustoon tulee aina vähintään neljäsosa yhdistyvän kunnan valtuutetuista silloin, kun kuntien yhdistyminen tapahtuu kesken kunnallisen vaalikauden. Vuosina varsinaisia valtuutettuja oli 59 ja vuosina valtuuston jäsenten lukumäärä on 65. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2011 alussa olivat seuraavat: Valtuusto Hallitus Kokoomus 16 3 Keskustapuolue 16 2 Sosiaalidemokraattinen puolue 14 3 Vihreät 9 1 Vasemmistoliitto 5 1 Perussuomalaiset 3 1 Kristillisdemokraatit 2 - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuoden 2011 alussa Marja-Leena Puputti. Kaupunginvaltuusto valitsi Puputin kuoltua uudeksi puheenjohtajakseen Markku Rossin kokouksessaan Valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Matti Mänttäri ja toisena varapuheenjohtajana Pirkko-Liisa Piironen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Sari Raassina. Ensimmäinen varapuheenjohtaja oli Pekka Kaartinen ja toinen varapuheenjohtaja Hetti Rytsy. Kaupunginhallituksen kokouksissa on yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä puhe- ja läsnäolo-oikeus vaalikauden loppuun saakka. Sama, kuntaliitossopimukseen perustuva osallistumisoikeus on yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä myös kaikkien lautakuntien kokouksiin. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Uuden organisaation mukaisina palvelualuejohtajina toimivat kaupunginjohtaja Paronen (konsernipalvelut ja vetovoimaisuuden palvelualue), Jarmo Pirhonen (kaupunkiympäristön palvelualue), Markku Tervahauta (perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet) sekä Pekka Vähäkangas (kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet). Kuopion ja Nilsiän yhdistymisselvityksen valmistelu käynnistyi vuoden 2011 syksyllä. Selvitys valmistui vuoden 2012 helmikuun alussa. Valtuustojen on tarkoitus päättää kuntien yhdistymisestä huhtikuun lopulla. Kuntien mahdollinen yhdistyminen tapahtuu Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv , 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: asiakkuusjohtaja, johtaja, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, hoivajohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja 9

12 - Tilakeskuksen rakennuspäällikkö - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Ateria liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden työterveys liikelaitoksen työterveyshuollon johtaja - Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Yleinen kehitys Karttulan ja Kuopion yhdistyminen lisäsi Kuopion väestöä noin 3,7 %. Väestön määrä yhdistyneessä kunnassa oli vuoden 2011 alkaessa (Kuopio ja Karttula 3 498). Väestönkasvu jatkui edellisten vuosien tasoisena myös vuoden 2011 aikana. Väestömäärä vuoden 2011 lopussa oli Väestön lisäys oli 640 henkilöä ja noin 0,7 %. Kuopion seudulla asukkaita oli vuoden 2011 päättyessä Seudun asukasluvun lisäys oli noin 950 henkilöä ja suhteellinen lisäys 0,8 %. Pohjois-Savon maakunnan väkiluku kääntyi ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen kasvuun. Lisäys oli 187 henkilöä. Työllisyystilanne parani vuoden 2011 aikana. Koheneminen kuitenkin likimain pysähtyi vuoden lopulla taloudellisen epävarmuuden lisäännyttyä ja suhdanneodotusten heikettyä. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli keskimäärin 4866 työtöntä. Edellisen vuoden vastaava luku oli Työttömien määrä väheni liki 400 henkilöä. Työttömyysprosentti oli vuonna 2011 keskimäärin 10,5 % kun se vuotta aiemmin oli 11,6 %. Kuopion työttömyysprosentti on pääkaupunkiseudun ja Vaasan jälkeen viidenneksi alhaisin suurista kaupungeista. Rakentaminen jatkui Kuopiossa vilkkaana vuonna Suurimpia rakennuskohteita kaupungin alueella olivat Kallansiltojen rakennustöiden jatkuminen, Matkuksen kauppakeskuksen rakentaminen sekä Alatorin rakennustyöt kaupungin keskustassa. Tilinpäätösvuoden aikana Kuopiossa valmistui 561 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli 226. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä oli hieman pienempi kuin vuotta aiemmin. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kaikkein ripeimmän kasvuvaiheen jälkeen talouskasvu alkoi hidastua v Bruttokansantuote kasvoi maailmanlaajuisesti kuitenkin vielä noin 4 % kasvun painopisteen ollessa kehittyvissä maissa kuten Kiinassa. Loppukesästä alkanut, erityisesti euroaluetta koskettava taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen välittyi nopeasti reaalitalouden puolelle hidastaen loppuvuoden talouskasvua merkittävästi. Tilastokeskuksen maaliskuun alun ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi Suomessa vuonna 2011 noin 2,9 % siitä huolimatta, että talouskasvu pysähtyi vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Edellisen vuoden aikana bruttokansantuote kasvoi liki 4 % vuoden 2009 yli 8 prosentin rajun pudotuksen jälkeen. Bruttokansantuotetta kasvattivat vuonna 2011 erityisesti yksityinen kulutus ja investoinnit. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,3 % ja investoinnit lisääntyivät 4,6 %. Viennin volyymi putosi hieman edellisestä vuodesta. Julkisen kulutuksen muutos jäi alle yhden prosentin. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvun viriävän uudelleen vuoden 2012 loppupuoliskolla. Kasvu jää ministeriön arvion mukaan kokovuotisena kuitenkin noin puolen prosentin tasolle ja on kokonaan kotimaisen kysynnän varassa viennin jäädessä vaimeaksi. Talouskasvun myötä tapahtunut työttömyysasteen aleneminen pysähtyi vuoden 2011 lopulla. Viime vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli noin 7,9 % ja 0,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden työttömyysastetta alempi. Vuonna 2012 työttömyys kääntynee nousuun. Työttömyysasteen muutos jäänee kuitenkin pieneksi kun työpanoksen kysynnän vähenemiseen sopeudutaan pääosin työajan erilaisia lyhentämiskeinoja käyttäen. Ministeriön arvio vuoden 2012 työttömyysasteeksi on 8,1 %. Väestörakenteen muutos alkaa näkyä siinä, että työttömyysasteen kohoamisesta ja työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste säilynee vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla 68,5 prosentissa. Talouskasvun ja maailmanmarkkinahintojen ripeän muutoksen myötä kuluttajahinnat nousivat ripeästi. Hintaindeksin muutos oli Suomessa vuonna 2011 noin 3,5 %. Vaatimattomat talouden näkymät hidastavat hintojen nousupaineita, mutta inflaation arvioidaan pysyvän Suomessa kilpailijamaita nopeampana ja olevan v noin 2,7 %. 10

13 Julkisen talouden tila koheni vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pysyi edelleen alijäämäisenä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan alijäämän suuruus oli noin 0,9 mrd. euroa. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aiemmin alijäämä oli vielä 2,5 %. Julkisen talouden alijäämä syvenee vuonna 2012 erittäin hitaan talouskasvun oloissa. Julkinen alijäämä ja velka pysynevät kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvojen alapuolella. Julkisen sektorin eri osapuolista paras rahoitusasema oli työeläkelaitoksilla, joiden ylijäämä oli yli 5 mrd. euroa. Heikoin rahoitusasema on ollut valtionhallinnolla. Valtiosektorin alijäämä vuonna 2011 oli 5,4 mrd. euroa. Vuotta aiemmin alijäämää syntyi peräti 9,5 mrd. euroa. Alijäämän vähenemiseen vaikutti erityisesti valtion verokertymän merkittävä, noin 13 %:n kasvu. Vuonna 2012 valtiontalouden alijäämä kääntyy talouskasvun pysähdyttyä jälleen nousuun. Valtiovarainministeriö arvioi alijäämän suuruudeksi noin 7,4 mrd. euroa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen nousee liki 46 prosenttiin kun se vuoden 2008 lopussa oli vielä alle 30 %. Valtionvelan määrä nousee vuoden 2012 lopulla liki 90 mrd. euroon. Kuntatalouden tilanne heikkeni vuoden 2011 aikana. Kuntatalouden rahoitusalijäämä yli kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen rahoitusalijäämän suuruus oli 0,8 mrd. euroa. Alijäämän suurenemisen taustalla oli verotulojen ja valtionosuuksien hidastunut sekä kulutusmenojen edellistä vuotta suurempi kasvu. Kuntatalouden ennakoidaan edelleen heikkenevän vuonna 2012 valtionosuusleikkausten, kuntien yhteisöveroosuuden kaventamisen sekä veropohjan kasvun hitauden vuoksi. Kunnista kerättyjen tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni noin 15 % riittäen kattamaan poistot 122 prosenttisesti. Vuonna 2010 vastaava tunnusluku oli 145 %. Investointien omahankintamenoista vuosikate riitti peittämään noin 77 % (vuonna 2010 noin 99 %). Näiden tunnuslukujen osalta ennakkotiedot ovat olleet lopullisia heikompia. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan kohoten 10,45 mrd. eurosta 11,2 mrd. euroon eli noin 7 prosenttia. Lainakannan kasvuvauhti nopeutui edellisestä vuodesta. Kuntien keskimääräinen lainamäärä kohosi noin euroon asukasta kohden. Kuopion talouden kehitys Kuopion tilikauden tulos on tuloslaskelman mukaan noin +3,2 milj. euroa ja ylijäämä tuloksen käsittelyerien jälkeen 5,1 milj. euroa. Talous heikkeni hieman vuodesta 2010, jolloin tilinpäätös osoitti 8,4 milj. euron ylijäämää. Osan ylijäämän pienenemisestä selittää muutos laskennallisen lomapalkkavelan kirjaamisessa. Kirjapitolautakunnan kuntajaosto antoi asiasta kunnille uuden sitovan ohjeen vuoden 2012 tammikuun lopulla. Aiemman kirjaustavan mukaan lomapalkkavelka olisi jäänyt noin 2,4 milj. euroa pienemmäksi kuin uuden kirjaustavan mukainen lomapalkkavelka. Talous heikkeni erityisesti ydinkaupungissa. Sen alijäämäksi muodostui 4 milj. euroa. Vuosi 2010 oli ydinkaupungin osalta vielä 3,9 milj. euroa ylijäämäinen. Liikelaitosten ja muut taseyksiköt tuottivat sen sijaan edellistä vuotta suuremman ylijäämän. Sen suuruus oli 9,1 milj. euroa. Vuotta aiemmin vastaava ylijäämä oli 4,6 milj. euroa eli puolet tilinpäätösvuoden ylijäämästä. Taloudellinen tulos koheni erityisesti Kuopion Energia Liikelaitoksessa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi v tilinpäätöksessä noin 0,7 milj. euron alijäämäiseksi. Tulorahoitusvaje jäi kuitenkin niukaksi kun edellistä vuotta huomattavasti suuremmat, noin 16 milj. euron omaisuuden myyntitulot (=pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot) kohensivat merkittävästi varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa. Lainamäärä kasvoi tilinpäätösvuoden aikana noin 14,5 milj. euroa. Lainakanta oli vuoden 2011 lopussa noin 172 milj. euroa. Lainamäärää kasvatti läpilainaus Kuopion Pysäköinti Oy:lle torinaluspysäköinnin rakentamiseen. Asukasta kohden laskettuna Kuopion lainamäärä on noin euroa Talouden heikkeneminen johtui siitä, että verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvu oli toimintakatteen (toimintamenojen ja tulojen erotus) muutosta hitaampaa. Verorahoituksen kasvu jäi 2 prosentin suuruusluokkaan. Toimintakate kasvoi kaikki taseyksiköt (ydinkaupunki, liikelaitokset ja muut taseyksiköt) huomioiden 3,2 %. Ydinkaupungin toimintakatteen kasvu Kuopion ja Karttulan yhteenlaskettuun toimintakatteeseen oli edellä mainittua suurempaa johtuen valtuuston tilinpäätösvuoden aikana tekemistä määrärahan korotuksista sekä palvelualueiden määrärahaylityksistä. Osa ylityksistä johtui palkka- ja hintatason ennakoitua ripeämmästä kasvusta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntatalouden hintaindeksin muutos oli 3,2 %. 11

14 Vertailtaessa Kuopion taloutta ja sen kehitystä muihin kuntiin, voidaan todeta seuraavaa: - Kuopion verorahoituksen kasvu jäi 2 prosentin suuruusluokkaan ja kuntien keskimääräistä hitaammaksi. Tilannetta selittävät useiden kuntien veronprosenttien korotukset, verolajeista nopeimmin kasvaneen yhteisöveron vähäinen osuus Kuopion verotuloista sekä valtionosuusjärjestelmään sisältyvän kuntien välisen verotulotasauksen putoaminen kuntaliitoksen ja tasauksen keskeisenä perustana olleen vuoden 2009 kunnallisveron ripeän kasvun myötä. - toimintakate (-menojen ja -tulojen erotus) kasvoi hieman hitaammin kuin kunnissa keskimäärin. Sekä toimintamenot että erityisesti toiminnan tulot kasvoivat kuitenkin kuntien keskiarvoa nopeammin. Kuopion toimintatulojen ripeä kasvu johtui pääosin omaisuuden myyntivoittojen lisäyksestä. Kuntaliitoksesta ja organisaatiomuutoksista johtuen vuosien 2011 ja 2010 menojen ja tulojen välillä ei ole täyttä vertailukelpoisuutta. - Kuopion vuosikatteen suhde poistoihin jää edelleen v kuntien keskimääräistä heikommaksi (Kuopio 106 %, ennakkotieto kuntien keskiarvosta 122 %). - Investointien tulorahoitusprosentti on Kuopiossa kuntien keskimääräistä korkeampi (Kuopio 84 %, ennakkotieto kunnista keskimäärin 77 %). - Kuopion asukaskohtainen lainamäärä on edelleen maan keskimääräistä pienempi (Kuopio euroa/asukas, kunnat keskimäärin euroa/asukas). Toki myös Kuopion rahavarat ovat vähäisemmät kuin kunnissa keskimäärin. Henkilöstö Kuopion kaupungissa kokonaistyöaika henkilötyövuosina oli 5691,2 htv, josta liikelaitosten osuus oli 662,4 htv ja taseyksiköiden osuus oli 573,9 htv. Kaupunkitasoinen henkilötyövuosien määrä kasvoi yhteensä 179,6 htv. Muutos johtuu Karttulan kuntaliitoksesta. Palvelualueuudistuksen johdosta muutosta organisaation eri tasoilla ei voida ilmoittaa. KOKONAISTYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA Palvelualue Muutos Tarkastustoimi 2 Konsernipalvelu 89,1 Yleishallinto 11,1 Vetovoimaisuuden palvelualue 37,5 Kaupunkiympäristön palvelualue 172,1 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 394,2 Kasvun ja oppimisen palvelualue 2089 Perusturvan palvelualue 907,5 Terveydenhuollon palvelualue 752,4 Ydinkaupunki yhteensä 4514,3 4454,9-59,4 Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 31,5 32,9 1,4 Kuopion Ateria 248,1 244,2-3,9 Kuopion Energia Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos 221,2 221,2 Kuopion Vesi 70,3 75,1 4,8 Liikelaitokset yhteensä 436,9 662,4 225,5 Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 249,6 261,3 11,7 Tilakeskus 269,1 269,6 0,5 Isäntäkuntapalvelut 41,7 43 1,3 Taseyksiköt yhteensä 560,4 573,9 13,5 Kuopion kaupunki yhteensä 5511,6 5691,2 179,6 12

15 Kuopion kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 674 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 591 henkilöä. Henkilöiden lukumäärätietoon vaikuttaa mm. sijaisten, määräaikaisten ja osa-aikaisten määrä tilastointipäivänä ( ). Lisäksi henkilöstön määrän kehitykseen vaikuttaa mm. Karttulan kuntaliitos ja Kuhilas Oy:ltä ostetun henkilöstövuokrauspalvelun siirtyminen kaupungin omaksi toiminnaksi. Kuntaliitoksen yhteydessä Karttulan kunnasta siirtyi 142 henkilöä ja Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä 42 henkilöä kaupungin palvelukseen. HENKILÖIDEN MÄÄRÄ PALVELUALOITTAIN Palvelualue Muutos Tarkastustoimi 2 Konsernipalvelu 103 Yleishallinto 11 Vetovoimaisuuden palvelualue 41 Kaupunkiympäristön palvelualue 181 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 525 Kasvun ja oppimisen palvelualue 2266 Perusturvan palvelualue 934 Terveydenhuollon palvelualue 823 Ydinkaupunki yhteensä Liikelaitokset Kallaveden Työterveys Kuopion Ateria Kuopion Energia Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitokset yhteensä Taseyksiköt Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Taseyksiköt yhteensä Kuopion kaupunki yhteensä Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2011 aikana ole ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ja investoinnit ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin muinakin vuosina eikä ympäristövahinkoja ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuopion kaupungin palvelujen ja toiminnan järjestämiseen ei liity sellaisia merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka olennaisesti poikkeaisivat suurten kaupunkien vastaavasta tilanteesta. Väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu ja julkisen talouden kestävyysvaje muodostavat yhdessä haasteellisen ympäristön kuntapalvelujen järjestämiselle. Valtion raju velkaantuminen johtaa väistämättä kuntien valtionosuuksien erittäin hitaaseen kehittymiseen lähivuosina ja lisää ahtautta kuntapalvelujen tuottamisen taloudellisiin rajoihin. 13

16 Pitemmällä tähtäimellä ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus nousee olennaiseksi epävarmuustekijäksi suurten ikäluokkien siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Ilmiö on jo näkyvissä eräillä palvelutuotannon alueilla Kuopiossakin. Yhteiskunnan elintärkeisiin energia- ja vesihuollon toimintoihin liittyvät riskit voivat olla niiden toteutuessa seurauksiltaan erityisen merkittäviä. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien merkitys on kasvanut kun kaupungin palvelutuotanto perustuu yhä enemmän tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Kuntayhteistyö Kuopion alueella Vuosi 2011 oli hyvin vilkas kuntarakenteiden ja kuntien palveluyhteistyön osalta. Suonenjoen kumppanuusmallin jatkaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Tehdyn linjauksen mukaisesti perusturvan ja terveydenhuollon palvelut tullaan tuottamaan Kuopion toimesta alkaen. Asian valmistelu aloitettiin välittömästi. Muiden palveluiden osalta laaditaan tarkempi aikataulu. Tuusniemen kunnalle on tuotettu terveydenhuollon palvelut vuodesta Toiminta jatkui tehtyjen sopimusten mukaisesti. Loppuvuonna Tuusniemen palveluiden tuleva laajentaminen kytkettiin samaan prosessin Suonenjoen palveluiden kanssa. Kaupunkien yhdistymisselvitys Nilsiän kaupungin kanssa aloitettiin marraskuussa. Tavoitteeksi annettiin tehdä selvitys siten, että kaupunkien yhdistyminen olisi mahdollista alkaen. Maaningan kunta teki avauksen Maaningan ja Kuopion yhdistymisselvityksen tekemisestä. Työn käytännön aloittaminen siirtyi vuoden 2012 puolelle. Toteutuneista kuntien yhdistymisestä Karttulan kunnan yhdistyminen Kuopion kaupunkiin toteutui Ensimmäinen toimintavuosi laajentuneena kaupunkina sujui hyvin. Kuopion toiminnallisen alueen kuntajohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti koko vuoden ajan. Kuntajohtajien tapaamisissa (ns. työvaliokunta) on käsitelty yhteisiä ajankohtaisia asioita. Eräs merkittävä asiakokonaisuus on ollut toiminnallisen alueen rakennemallityö, eli ns. MALP-kokonaisuus (maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut). Työvaliokunta on ohjannut myös Kuopion alueen KOKO-ohjelman toteutusta, johon on osallistuneet myös Sisä- Savon ja Koillis-Savon kunnat. Kuopion alueella on jatkettu PARAS-lain mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman seurantaa. Toiminnassa on ollut mukana myös useita yksittäisiä kehittämishankkeita ja yhteiseksi koettuja asioita, kuten maakunnallisen markkinointi- ja brändihankkeen edistäminen. Kuopion toiminnallisen alueen hallitusten puheenjohtajistot toteuttivat loppuvuonna yhteisen tapaamisen poliittisten näkemysten ja tavoitteiden yhteiseksi keskustelemiseksi. Toimintaa päätettiin jatkaa. Laatutyö Palvelualueuudistuksen jälkeen laatutyön edistämistä jatkaa laatutiimi, joka perustettiin huhtikuussa. Laatutiimin jäsenet edustavat palvelualueita, konsernipalvelun palveluyksiköitä sekä henkilöstöä. Laatutiimi kertasi jo tehdyn työn, kuten hyvän toiminnan periaatteet ja käsikirjapohjan. Tehty työ todettiin konkreettiseksi ja toimivaksi, mutta hyvän toiminnan käsikirjan jatkuva ylläpitäminen omana työnä olisi vaatinut resursseihin nähden liian paljon työpanosta. Kaupungin johtoryhmälle esitettiin standardin laadunhallintamallin käyttöönottoa ja malliksi valikoitui julkisen sektorin ominaispiirteitä tukeva CAF-laadunhallintamalli. Lisää tietoa CAF-mallista Johtoryhmä hyväksyi CAF-mallin kaupungin yhteisesti standardiksi. Laadunhallintamallin käyttöönoton suunnitelma hyväksyttiin Pian tämän jälkeen julkistettiin tieto kevään kuntaliitosselvityksistä, joilla oli vaikutusta myös laatutiimin jäsenten ajankäyttöön. Käyttöönoton aikataulua sopeutettiin kiireellisimpien töiden mukaisesti ja muutokset hyväksyttyiin Käyttöönotto käynnistyy infoilla ja koulutuksella 03-05/2012 ja jatkuu vuoden 2013 puolelle. 14

17 1.1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Kuopion kaupungin ja sen toimintayksiköiden toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista, varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin ja sen toimintayksiköiden toimintaa. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäinen valvonta on varmistamistyötä, joka on kaupungin, sen eri palvelualueiden, liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden johdon tekemää tai johdon lukuun tehtyä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2011 joulukuussa uudistetut sisäisen valvonnan yleisohjeet. Ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä toimintatapoja ja ohjeita noudatetaan Kuopion kaupungin toiminnassa. Ohjeisiin on otettu entistä laajemmin myös hyvän hallinnon ja riskienhallinnan näkökohtia. Kunkin palvelualueen on toiminnan suunnitelmallisuuden edistämiseksi laadittava sisäisen valvonnan suunnitelma käyttösuunnitelman osana tai eri asiakirjana helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteuttamisesta raportoidaan vuoden aikana talousarvion seurantaraportoinnin yhteydessä ja tilinpäätösvaiheessa toimintakertomuksissa. Sisäisen valvonnan kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yleistämiseksi toimii sisäisen valvonnan työryhmä, joka toimii sisäisen tarkastajan johdolla ja jossa on edustus eri hallinnonaloilta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueuudistuksen johdosta uudistettujen johto- ja toimintasääntöjen toimivuutta on arvioitu vuoden aikana ja niihin on tehty tarvittavia tarkistuksia. Johtosäännöt ovat toimineet uudistuksen tavoitteiden mukaisesti kuten myös johtosääntöihin perustuvat toimintasäännöt. Verohallintoa kohtaan on vireillä oikeusprosessi virheellisen verotuksen vuoksi saamatta jääneistä kiinteistöveroista, joiden kokonaismäärä nousee merkittäväksi. Markkinaoikeudessa on tullut vireille kaksi valitusta Kuopion kaupungin v tekemistä hankintapäätöksistä. Toinen päätös koskee kotihoidon hankkimaa sähköistä ovenavausjärjestelmää ja toinen tilahallinnon hankintapäätöstä Vuorelankatu 5-7 rakennushistoriaselvityksestä. Viime mainitun osalta Markkinaoikeus on hylännyt valituksen (MAO 47/2011). Lisäksi Markkinaoikeus on tehnyt vuoden aikana kaksi asumispalvelujen hankintoihin liittyvää päätöstä, joissa molemmissa valitukset on hylätty. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista on kerrottu toisaalla toimintakertomuksessa. Käyttötalouden määrärahojen ylitystä oli eniten perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Palvelualueuudistuksen tavoitteiden toteutumisen varmistaminen oli keskeinen painopiste sisäisen valvonnan suunnitelmissa; tavoitteena on mm. asiakasnäkökulman korostaminen ja toiminnan arvioinnin kehittäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja valvonnassa. Kuopion kaupunki otti käyttöön Microsoft BI tietokanta- ja raportointityökalun. Uuden työkalun käyttöönotto aiheutti viivästystä mm. taloushallinnon raporttien kehittämiseen sekä johdon tietokanta (Johti) projektin aikatauluun. Tietojärjestelmien tukea toimintayksiköiden johtamissa ja raportoinnissa kehitetään edelleen v ja operatiivisten mittarien kehittämistyössä painopistettä suunnataan enemmän tuottavuusmittaukseen. Tämä tarkoittaa panoksien ja tuotoksien selkeämpää erottamista toisistaan sekä kokonaistuottavuutta kuvaavien indeksien käyttöönottoa. 15

18 Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu eri hallinnonalojen säädöspohjaisista riskikartoituksista ja toimialakohtaisista valmiussuunnitelmista sekä vahinkoriskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan ohjeistuksessa on korostettu riskiarviointien tärkeyttä suunniteltaessa sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja raportointia. Riskienhallinnan järjestäminen on kunkin palvelualueen ja liikelaitoksen toimintaan elimellisesti kuuluvana asiana pääsääntöisesti toiminnasta vastaavan tahon vastuulla. Yhteisiä linjauksia varten kaupunginjohtaja on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on avustaa riskienhallintatyön koordinoinnissa ja ohjaamisessa. Kiinteistövahinkoihin on varauduttu vakuuttamisen sijaan kerryttämällä taseessa olevaa vahinkorahastoa. Riskienhallintaa koordinoiva työryhmä on selvittänyt kaupungin vakuutustarvetta ja vakuutusten kilpailutus on meneillään. Mm. toiminnan vastuuvahinkoihin liittyviä riskejä aiotaan rajata vakuuttamalla. Myös henkilöstön tapaturmiin liittyviä riskejä aiotaan rajata vakuutusmuotoa muuttamalla siten, että rajoittamattomasta kaupungin omavastuusta luovutaan. Tällöin mittavia taloudellisia seurauksia aiheuttavissa vahinkotapauksissa riski siirtyy kaupungilta vakuutusyhtiölle. Tämä johtaa vakuutusmaksujen vuosiheilahtelujen tasaantumiseen, maksujen ennakoitavuuden huomattavaan paranemiseen ja tapaturmavakuutusrahaston olemassaolon tarpeen poistumiseen. Tästä syystä tilinpäätökseen sisältyy tapaturmavakuutusrahaston purkamista 1,5 milj. euroa. Rahaston pääomaksi jää 0,4 milj. euroa vakuutusmuodon muuttamista edeltävien vahinkojen varalta. Rahoitukseen liittyviä korkoriskejä on rajattu korkosuojauksilla ja sitomalla merkittävä osuus (n. 70 %) lainakannasta vähintään viiden vuoden kiinteisiin korkoihin. Investointeihin liittyvää riskiä on realisoitunut Kauppatorin pysäköintilaitoksen laajentamisen (Alatori-hankkeen) toteutuksessa ja kustannuksissa. Rakennustyöt aloitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä toukokuussa Hankkeen yhteydessä on ollut tarkoitus purkaa ja korvata ns. Kalahallin rakennus uudisrakennuksella. Kalahallin tukemisesta on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia ja hankkeen viivästymistä. Kaupunkiin on kohdistunut lukuisia korvausvaatimuksia, jotka ovat perustuneet pääosin vahingonkorvauslakiin sekä lakiin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Korvausvaatimusten johdosta kaupunki on maksanut vahingonkorvauksia, joiden yhteismäärä nousee muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovuttamisessa tai käyttöarvossa menetyksiä, merkittäviä arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Kuopion seudun hankintatoimi purki maaliskuun lopussa 2010 syksyllä 2009 tehdyn telepalvelujen puitesopimuksen, jonka mukaan hankintakilpailun voittanut operaattoriyhteisö olisi toiminut ajanjakson telepalvelujen toimittajana seudullisen hankintatoimen yhteisöille. Syynä sopimuksen purkuun tuotiin esiin lukuisat sopimusrikkomukset, joista on syntynyt niin suuria riskejä ja vahinkoa, joista voidaan katsoa aiheutuvan myös vahingonkorvaus- ja sopimussakkosaatavia. Teleoperaattori on riitauttanut purkamisen ehtojen täyttymisestä ja yhteistä näkemystä sopimuksen purkamisen ehtojen täyttymisestä ja mahdollisista korvauksista ei ole syntynyt. Sopimuksen purkauduttua seudullinen hankintatoimi teki toistaiseksi voimassaolevan telepalvelujen toimittamista koskevan pääsopimuksen toisen operaattorin kanssa telepalvelujen turvaamiseksi. Korkein hallinto-oikeus antoi syyskuussa 2009 ratkaisun asfalttialan yritysten kilpailurajoituslain vastaista menettelyä koskevassa asiassa. Korkein hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että Suomen asfalttimarkkinoilla on vallinnut koko valtakunnan laajuinen, yksi ja yhtenäinen kartelli usean vuoden ajan vuosituhannen vaihtuessa. Prosessi korvausten saamiseksi kaupungin teettämistä asfalttitöistä tuomiossa mainittuja tahoja kohtaan on vireillä ja asiaa on valmisteltu yhteistyössä muiden kuntayhteisöjen kanssa. Oikeuskäsittely alkaa vuoden 2012 kuluessa. Katurakentamiseen toimitettujen kiviainesten laatupoikkeamista käynnissä ollut korvausprosessi tavaran toimittajaa kohtaan sai pääosin kaupungin vaateen mukaisen ratkaisun Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Tavarantoimittaja ei ole tyytynyt tuomioon, vaan on valittanut Itä-Suomen hovioikeuteen. Hovioikeuden käsittely on maaliskuussa

19 Markkinaoikeus on antanut lainvoimaisen päätöksen eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta. Kaupunginhallitus on selvittänyt mahdollisen oikeusprosessin aloittamista yhteisesti muiden kuntien kanssa. Sisäisessä valvonnassa ei ole v todettu uusia havaintoja, jotka aiheuttaisivat negatiivisia seurauksia sopimustoiminnassa. Sisäisen valvonnan kehittämistarpeita Sopimushallinnan parantaminen on keskeinen tavoite otettaessa käyttöön uusi asianhallintajärjestelmä vuonna Konsernin sisäisessä sopimustoiminnassa on kehitettävää mm. tiedonkulussa ja laskutuksessa. Toimintojen eriyttämisen ja ulkoistamisten myötä konserniohjaukseen ja valvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kaupungin omistamiin tytäryhteisöihin on sitoutuneena merkittävästi pääomaa ja niillä on merkitystä kaupungin tuloihin. Lisäksi tytäryhteisöt tuottavat asukkaiden näkökulmasta tärkeitä palveluja. On tärkeää nähdä tytär- ja osakkuusyhteisöt kiinteänä osana kaupunkikonsernia ja sitouttaa ne omalta osaltaan toteuttamaan kaupungin tavoitteita muitakin kuin vain taloudellisia tavoitteita. Tuottavuustavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien palvelu- ja tuotantoprosessien kehittämistyön valvonta on tärkeää. Talousraportoinnin ja asianhallintajärjestelmän kehittäminen edesauttaa sisäisen valvonnan toteutumista jatkossa. Kuntarakenteen muutosprosessien hallinta on keskeistä, samoin EU-rahoitteisten markkinointi- ym. projektien toteutuksen valvonta. Kaupunkiympäristön palvelualueella on todettu parannettavaa tilaajaosaamisessa, organisaation yhteistoiminnassa maa- ja rakennusomaisuuden kehittämisessä sekä palvelualueuudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue ja kasvun ja oppimisen palvelualue ovat todenneet raportoinnin kehittämisen ohella seuraavia kehittämistä vaativia asioita: - henkilöstöasioiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessi kaipaa vielä tarkentamista ja selkeyttämistä koko kaupungin osalta - palkanmaksun perintää liittyvien prosessien läpikäyminen ja kuvaaminen, keskitetyn rekrytointipalvelun työnjaon ja tehtävien sopiminen ja kuvaaminen palveluprosessien ja palveluyksiköiden kanssa - sisäisten vuokrien sopimus- ja laskutuskäytäntöjen parantaminen tilakeskuksen kanssa Sisäisen tarkastus Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan valvontavelvollisuuden täyttämisessä avustaa sisäinen tarkastaja. Virka oli täytetty osa-aikaisena syksyyn 2011 saakka, jonka jälkeen virka täytettiin kokoaikaisesti. Sisäistä tarkastusta on tehty kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti ja tehdyistä tarkastuksista on raportoitu kaupunginjohtajalle ja ulkoiselle tarkastukselle. 17

20 1.2 Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista ja sitä, riittääkö tuloina kertynyt rahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Laskelmissa ovat mukana ydinkaupungin, liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden ulkoiset tulot ja menot tuloslaskelmariveittäin yhdisteltyinä. Eri taseyksiköiden väliset taloustapahtumat eli sisäiset erät on tässä laskelmassa eliminoitu. Toimintakate Toimintatulojen ja menojen erotus muodostaa toimintakatteen. Se osoittaa, paljonko toiminnan menoista jää verorahoituksella katettavaksi. Toimintatulojen kokonaismäärä vuoden 2011 tilinpäätöksessä on 198,0 milj. euroa. Tämä on 28,7 milj. euroa ja 16,9 % enemmän kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Muutos Kuopion ja Karttulan edellisen vuoden tilinpäätösten yhteenlaskettuihin toimintatuottoihin on 26,7 milj. euroa ja 15,5 %. Euromääräisesti eniten nousivat yli puolet kaikista toimintatuloista muodostavat myyntitulot, jotka kertyvät pääosin liikelaitoksista ja muista taseyksiköistä. Myyntitulojen kasvu yhdistyneiden kuntien edellisen vuoden myyntituloihin oli 12,4 milj. euroa ja 12,5 %. Suhteellisesti eniten nousivat tulolajiin sisältyvien omaisuuden myyntivoittojen rajusta kasvusta johtuen muut toimintatulot, joiden muutos oli 7,8 milj. euroa ja 108,3 %. Myös tukien ja avustusten kasvu oli nopeaa (4,9 milj. euroa ja 28,8 %) ja johtuu pääosin kuntaliitoksen yhdistymisavustuksesta ja kuntien yhdistämiseen liittyvästä valtionosuuksien vähenemisen korvauksesta. Toimintamenojen kokonaismäärä oli 613,1 milj. euroa. Tämä on 58,8 milj. euroa ja 10,6 % enemmän kuin Kuopion vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Muutos Kuopion ja Karttulan tilinpäätösten toimintamenoihin on 39,4 milj. euroa ja 6,9 %. Suurin muutos toimintamenojen kasvua menolajeittain tarkasteltaessa on palvelujen ostoissa. Niiden kasvu yhdistyneiden kuntien edellisen vuoden palveluostoihin oli noin 19,5 milj. euroa ja 9,2 %. Palkkamenoissa oli nousua 11,6 milj. euroa ja 6,1 %. Noin 2,4 milj. euroa ja 1,3 prosenttiyksikköä palkkamenojen kasvusta selittää muutos laskennallisen lomapalkkavelan kirjauksessa. Asiasta antoi vuoden 2012 tammikuun lopulla Kirjapitolautakunnan kuntajaosto uuden sitovan ohjeen. Toimintakate eli toimintatulojen ja menojen erotus oli 415,1 milj. euroa. Kuopion edellisen vuoden toimintakate oli 384,9 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli 30,2 milj. euroa ja 7,8 %. Muutos Kuopion ja Karttulan tilinpäätösten yhteenlaskettuun toimintakatteeseen on 12,7 milj. euroa ja 3,2 %. Toimintatulot kattoivat toimintamenoista 32,3 %. Vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 30,6 % eli tulojen lisäys on ollut suhteellisesti menojen lisäystä nopeampaa. Verorahoitus Valtionosuudet ja verotulot muodostavat verorahoituksen. Verotulot koostuvat kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverosta. Valtionosuuksiin kirjataan peruspalvelujen eli ns. yhden putken mallin valtionosuudet, jotka sisältävät myös kuntien välisen verotulotasauksen sekä ns. muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (mm. lukio, vammaisten opetus sekä henkilötyövuosiin sidotut kulttuurilaitosten, mm. teatteri, museot, kaupunginorkesteri, valtionosuudet). Verorahoituksen kertymä vuonna 2011 oli 454,5 milj. euroa. Tämä on 26,8 milj. euroa ja 6,3 % edellistä Kuopion tilinpäätöstä enemmän. Muutos Kuopion ja Karttulan vuoden 2010 yhteenlaskettuun verorahoitukseen on 9,2 milj. euroa ja 2,1 %. Verotulojen lisäys yhdistyneiden kuntien vuoden 2010 verotuloihin oli 7,7 milj. euroa ja 2,4 %. Vastaava valtionosuuksien muutos jäi 1,5 milj. euroon ja 1,2 prosenttiin. Tarkemmat erittelyt verotulojen ja valtionosuuksien kertymistä ja kehityksestä on esitetty ydinkaupungin tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa. 18