Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN 0785-0344. Kuopion kaupunki"

Transkriptio

1

2

3 Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2011

4

5 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan kokonaistulot ja menot v Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Strategisten tavoitteiden seuranta Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Investointiosan rakenne ja sitovuus Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat

6 4. Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot, vastaavaa Taseen liitetiedot, vastattavaa Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpäätös Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten tilinpäätökset Kuopion Energia Liikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitos Kuopion Ateria Liikelaitos Kallaveden Työterveys Liikelaitos Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä

7 1 Toimintakertomus 5

8 6

9 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantalouden epävarmuus jatkuu. Alkuvuoden 2011 kohtalaisen ripeä talouskasvu alkoi hidastua loppuvuonna, mutta maailman bruttokansantuote kasvoi kuitenkin vielä noin 4 % kehittyvien maiden vaikutuksesta. Suomen talouskasvu jäi vajaaseen kolmeen prosenttiin. Vuonna 2012 kasvun ennakoidaan edelleen hiipuvan jopa puoleen prosenttiin. Kasvu on kokonaan kotimaisen kysynnän varassa. Suomen työttömyysaste aleni edellisestä vuodesta puoli prosenttia, ollen noin 7,9 %. Työttömyysasteen odotetaan nousevan vuonna Kuluttajahinnat nousivat vuonna ,5 %. Huolimatta hiipuvasta talouskasvusta, inflaation arvioidaan pysyvän Suomessa kilpailijamaita korkeampana ja alenevan vain 2,7 %:iin. Talouskasvun ansiosta julkisen talouden tila koheni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pysyi edelleen alijäämäisenä noin 0,9 mrd. euroa. Hitaasta talouskasvusta johtuen alijäämä tulee syvenemään vuonna Kuntatalous heikkeni vuonna Kuntatalouden rahoitusalijäämä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta 0,8 mrd. euroon. Alijäämän suurenemiseen vaikuttivat verotulojen ja valtionosuuksien hidastunut sekä kulutusmenojen edellisvuotta suurempi kasvu. Kuntatalouden arvioidaan edelleen heikkenevän vuonna Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni noin 15 %. Vuosikate riitti kattaman poistot 122 prosenttisesti, mutta investointien omahankintamenosta se peitti vain 77 %. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 11,2 mrd. euroon, ollen noin euroa asukasta kohden. Kuopion kaupungin tilikauden tulos oli 5,1 milj. euroa ylijäämäinen. Toimintatulot kasvoivat toimintamenoja ripeämmin. Toimintatuottojen suuri kasvu johtui kuitenkin pääosin kertaluontoisesta, tavanomaista suuremmasta omaisuuden myynnistä saadusta voitosta. Toimintakate kasvoi noin 3 %, mikä vastaa kuntien keskimääräistä toimintakatteen kasvua. Verorahoitus kasvoi hitaammin kuin kunnissa keskimäärin, kasvun ollessa noin 2 %. Kuopion kaupungin investoinnit olivat 52 milj. euroa. Merkittävin uusi investointikohde on kaupunginteatteri, jonka peruskorjaus ja laajennus alkoi vuonna Kohde valmistuu vuonna 2014 ja sen kustannusarvio on 27 miljoonaa euroa. Kuopion vuosikate poistoista oli 106 %, kun kuntien keskimääräinen vastaava tunnusluku on 122 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 84 % investointien omahankintamenosta. Kuntatalouden vastaava tunnusluku oli ennakkotietojen mukaan noin 77 %. Kuopion lainakanta kasvoi 14,5 milj. euroa 172 miljoonaan euroon. Kuopiolla oli vuodenvaihteessa lainaa 1765 euroa asukasta kohden, kun kunnilla oli keskimäärin lainaa asukasta kohden 2085 euroa. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi siten edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2011 lopussa oli 6151 henkilöä, joista ydinkaupungin palveluksessa 4886 henkilöä, liikelaitosten palveluksessa 674 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 591 henkilöä. Verrannollinen henkilötyövuosimäärä väheni hiukan edellisestä vuodesta. Ensimmäinen toimintavuosi organisaatiouudistuksen jälkeen on onnistunut hyvin. Toimintatapoja on uudistettu vastaamaan entistä paremmin asiakastarpeita ja saavuttamaan vaikuttavuutta. Marraskuussa vietetty Kuopio-viikko keräsi yhteen tuhansia kuopiolaisia tekemään hyviä tekoja toisilleen. Koulujen hiihto- ja syyslomalla koululaisille ja senioreille järjestetyt tapahtumat saivat valtakunnallistakin huomiota. Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisen tueksi on mm. perustettu vanhuspalveluissa ja työllistymisen palveluluissa asiakasraadit, mistä on saatu hyviä kokemuksia. Palvelusetelin käyttöä on laajennettu tuetun kotona asumisen ja päivätoiminnan piiriin. Kuopion päivähoito-, peruskoulu- ja lukioverkostoselvitys, jossa tarkastellaan verkostojen kehittämis- ja investointitarpeita aina vuoteen 2025 saakka, valmistui ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan syyskuussa

10 Kunnallistekniikan rakentamista ja katujen ja alueiden puhtaanapitotehtäviä varten perustettu Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Seudullisen hankintatoimen tehtävät yhtiöitettiin IS-Hankinta Oy:ksi ja yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Kuopiossa oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Väestön kasvu jatkui edellisen vuoden tasoisena lisäyksen ollessa 640 asukasta vuonna Kuopion seudun väestö lisääntyi 949 henkilöllä, ollen Pohjois-Savon maakunnan väkiluku kasvoi ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen, kasvun ollessa 187 henkilöä. Vuotta 2011 leimasi voimakas elinkeinoelämän elpyminen Kuopiossa, joka näkyi vilkastuneena rakentamisena, uusina elinkeinoelämän investointeina ja runsaina kehittämishankkeina. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli vuoden 2011 aikana kuukausittain keskimäärin noin 1900 työtöntä. Työttömyys oli 10,5 %, joka on viidenneksi alhaisin vertailukaupunkien joukossa. Kuopiossa valmistui vuoden aikana 561 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli 226. Asuntotuotanto painottui kerrostaloasuntoihin, joiden määrä yli kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia asuntoja valmistui vajaat 800. Uuden asuntoalueen rakentaminen keskustan läheisyyteen Pihlajalaaksoon alkoi. Vuonna 2011 Ikea ja Ikano aloittivat kauppakeskuksen rakentamisen Kuopion eteläpuolelle Matkuksen alueelle ja keskus valmistuu kesällä Yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa lisättiin vuoden aikana ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen panostettiin, mikä näkyi Suomen yrittäjien tekemän yrityskyselyn positiivisissa tuloksissa. Kuopion ja Nilsiän kaupungit valmistelevat kuntaliitosta toteutuvaksi Päätökset yhdistymisestä tehdään valtuustoissa huhtikuun lopussa. Kuopion kaupunki on tehnyt kuntayhteistyötä Tuusniemen kunnan kanssa tuottamalla kunnalle terveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 lähtien. Palveluyhteistyön lisäämistä vuoden 2013 alusta valmistellaan yhteistyössä Suonenjoen ja Maaningan kuntien kanssa. Maaningan kanssa on käynnistetty kuntaliitosselvitys. Pitkäjänteinen palveluiden kehittämistyö tasapainoisen talouden turvaamiseksi ja julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi edellyttää vahvaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Edessä olevat haasteet vaativat tiukkaa taloudenpitoa, viisasta henkilöstöpolitiikkaa sekä palveluja koskevien valintojen tekemistä kaikilla tasoilla. Kiitän osaltani Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa kuluneen vuoden rakentavasta yhteistyöstä. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 8

11 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin hallinto Kaupungin hallinnossa tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2011 alusta. Kuopion ja Karttulan kunnat yhdistyivät ja palvelualueuudistuksen mukaiset uudet luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot aloittivat toimintansa. Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä kohosi Kuopion ja Karttulan kuntien yhdistyttyä. Muutos perustuu kuntajakolain säännöksiin. Niiden mukaan uuden kunnan valtuustoon tulee aina vähintään neljäsosa yhdistyvän kunnan valtuutetuista silloin, kun kuntien yhdistyminen tapahtuu kesken kunnallisen vaalikauden. Vuosina varsinaisia valtuutettuja oli 59 ja vuosina valtuuston jäsenten lukumäärä on 65. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2011 alussa olivat seuraavat: Valtuusto Hallitus Kokoomus 16 3 Keskustapuolue 16 2 Sosiaalidemokraattinen puolue 14 3 Vihreät 9 1 Vasemmistoliitto 5 1 Perussuomalaiset 3 1 Kristillisdemokraatit 2 - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuoden 2011 alussa Marja-Leena Puputti. Kaupunginvaltuusto valitsi Puputin kuoltua uudeksi puheenjohtajakseen Markku Rossin kokouksessaan Valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Matti Mänttäri ja toisena varapuheenjohtajana Pirkko-Liisa Piironen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Sari Raassina. Ensimmäinen varapuheenjohtaja oli Pekka Kaartinen ja toinen varapuheenjohtaja Hetti Rytsy. Kaupunginhallituksen kokouksissa on yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä puhe- ja läsnäolo-oikeus vaalikauden loppuun saakka. Sama, kuntaliitossopimukseen perustuva osallistumisoikeus on yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä myös kaikkien lautakuntien kokouksiin. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Uuden organisaation mukaisina palvelualuejohtajina toimivat kaupunginjohtaja Paronen (konsernipalvelut ja vetovoimaisuuden palvelualue), Jarmo Pirhonen (kaupunkiympäristön palvelualue), Markku Tervahauta (perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet) sekä Pekka Vähäkangas (kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet). Kuopion ja Nilsiän yhdistymisselvityksen valmistelu käynnistyi vuoden 2011 syksyllä. Selvitys valmistui vuoden 2012 helmikuun alussa. Valtuustojen on tarkoitus päättää kuntien yhdistymisestä huhtikuun lopulla. Kuntien mahdollinen yhdistyminen tapahtuu Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv , 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: asiakkuusjohtaja, johtaja, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, hoivajohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja 9

12 - Tilakeskuksen rakennuspäällikkö - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Ateria liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden työterveys liikelaitoksen työterveyshuollon johtaja - Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Yleinen kehitys Karttulan ja Kuopion yhdistyminen lisäsi Kuopion väestöä noin 3,7 %. Väestön määrä yhdistyneessä kunnassa oli vuoden 2011 alkaessa (Kuopio ja Karttula 3 498). Väestönkasvu jatkui edellisten vuosien tasoisena myös vuoden 2011 aikana. Väestömäärä vuoden 2011 lopussa oli Väestön lisäys oli 640 henkilöä ja noin 0,7 %. Kuopion seudulla asukkaita oli vuoden 2011 päättyessä Seudun asukasluvun lisäys oli noin 950 henkilöä ja suhteellinen lisäys 0,8 %. Pohjois-Savon maakunnan väkiluku kääntyi ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen kasvuun. Lisäys oli 187 henkilöä. Työllisyystilanne parani vuoden 2011 aikana. Koheneminen kuitenkin likimain pysähtyi vuoden lopulla taloudellisen epävarmuuden lisäännyttyä ja suhdanneodotusten heikettyä. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli keskimäärin 4866 työtöntä. Edellisen vuoden vastaava luku oli Työttömien määrä väheni liki 400 henkilöä. Työttömyysprosentti oli vuonna 2011 keskimäärin 10,5 % kun se vuotta aiemmin oli 11,6 %. Kuopion työttömyysprosentti on pääkaupunkiseudun ja Vaasan jälkeen viidenneksi alhaisin suurista kaupungeista. Rakentaminen jatkui Kuopiossa vilkkaana vuonna Suurimpia rakennuskohteita kaupungin alueella olivat Kallansiltojen rakennustöiden jatkuminen, Matkuksen kauppakeskuksen rakentaminen sekä Alatorin rakennustyöt kaupungin keskustassa. Tilinpäätösvuoden aikana Kuopiossa valmistui 561 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli 226. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä oli hieman pienempi kuin vuotta aiemmin. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kaikkein ripeimmän kasvuvaiheen jälkeen talouskasvu alkoi hidastua v Bruttokansantuote kasvoi maailmanlaajuisesti kuitenkin vielä noin 4 % kasvun painopisteen ollessa kehittyvissä maissa kuten Kiinassa. Loppukesästä alkanut, erityisesti euroaluetta koskettava taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen välittyi nopeasti reaalitalouden puolelle hidastaen loppuvuoden talouskasvua merkittävästi. Tilastokeskuksen maaliskuun alun ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi Suomessa vuonna 2011 noin 2,9 % siitä huolimatta, että talouskasvu pysähtyi vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Edellisen vuoden aikana bruttokansantuote kasvoi liki 4 % vuoden 2009 yli 8 prosentin rajun pudotuksen jälkeen. Bruttokansantuotetta kasvattivat vuonna 2011 erityisesti yksityinen kulutus ja investoinnit. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,3 % ja investoinnit lisääntyivät 4,6 %. Viennin volyymi putosi hieman edellisestä vuodesta. Julkisen kulutuksen muutos jäi alle yhden prosentin. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvun viriävän uudelleen vuoden 2012 loppupuoliskolla. Kasvu jää ministeriön arvion mukaan kokovuotisena kuitenkin noin puolen prosentin tasolle ja on kokonaan kotimaisen kysynnän varassa viennin jäädessä vaimeaksi. Talouskasvun myötä tapahtunut työttömyysasteen aleneminen pysähtyi vuoden 2011 lopulla. Viime vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli noin 7,9 % ja 0,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden työttömyysastetta alempi. Vuonna 2012 työttömyys kääntynee nousuun. Työttömyysasteen muutos jäänee kuitenkin pieneksi kun työpanoksen kysynnän vähenemiseen sopeudutaan pääosin työajan erilaisia lyhentämiskeinoja käyttäen. Ministeriön arvio vuoden 2012 työttömyysasteeksi on 8,1 %. Väestörakenteen muutos alkaa näkyä siinä, että työttömyysasteen kohoamisesta ja työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste säilynee vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla 68,5 prosentissa. Talouskasvun ja maailmanmarkkinahintojen ripeän muutoksen myötä kuluttajahinnat nousivat ripeästi. Hintaindeksin muutos oli Suomessa vuonna 2011 noin 3,5 %. Vaatimattomat talouden näkymät hidastavat hintojen nousupaineita, mutta inflaation arvioidaan pysyvän Suomessa kilpailijamaita nopeampana ja olevan v noin 2,7 %. 10

13 Julkisen talouden tila koheni vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pysyi edelleen alijäämäisenä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan alijäämän suuruus oli noin 0,9 mrd. euroa. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aiemmin alijäämä oli vielä 2,5 %. Julkisen talouden alijäämä syvenee vuonna 2012 erittäin hitaan talouskasvun oloissa. Julkinen alijäämä ja velka pysynevät kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvojen alapuolella. Julkisen sektorin eri osapuolista paras rahoitusasema oli työeläkelaitoksilla, joiden ylijäämä oli yli 5 mrd. euroa. Heikoin rahoitusasema on ollut valtionhallinnolla. Valtiosektorin alijäämä vuonna 2011 oli 5,4 mrd. euroa. Vuotta aiemmin alijäämää syntyi peräti 9,5 mrd. euroa. Alijäämän vähenemiseen vaikutti erityisesti valtion verokertymän merkittävä, noin 13 %:n kasvu. Vuonna 2012 valtiontalouden alijäämä kääntyy talouskasvun pysähdyttyä jälleen nousuun. Valtiovarainministeriö arvioi alijäämän suuruudeksi noin 7,4 mrd. euroa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen nousee liki 46 prosenttiin kun se vuoden 2008 lopussa oli vielä alle 30 %. Valtionvelan määrä nousee vuoden 2012 lopulla liki 90 mrd. euroon. Kuntatalouden tilanne heikkeni vuoden 2011 aikana. Kuntatalouden rahoitusalijäämä yli kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen rahoitusalijäämän suuruus oli 0,8 mrd. euroa. Alijäämän suurenemisen taustalla oli verotulojen ja valtionosuuksien hidastunut sekä kulutusmenojen edellistä vuotta suurempi kasvu. Kuntatalouden ennakoidaan edelleen heikkenevän vuonna 2012 valtionosuusleikkausten, kuntien yhteisöveroosuuden kaventamisen sekä veropohjan kasvun hitauden vuoksi. Kunnista kerättyjen tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni noin 15 % riittäen kattamaan poistot 122 prosenttisesti. Vuonna 2010 vastaava tunnusluku oli 145 %. Investointien omahankintamenoista vuosikate riitti peittämään noin 77 % (vuonna 2010 noin 99 %). Näiden tunnuslukujen osalta ennakkotiedot ovat olleet lopullisia heikompia. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan kohoten 10,45 mrd. eurosta 11,2 mrd. euroon eli noin 7 prosenttia. Lainakannan kasvuvauhti nopeutui edellisestä vuodesta. Kuntien keskimääräinen lainamäärä kohosi noin euroon asukasta kohden. Kuopion talouden kehitys Kuopion tilikauden tulos on tuloslaskelman mukaan noin +3,2 milj. euroa ja ylijäämä tuloksen käsittelyerien jälkeen 5,1 milj. euroa. Talous heikkeni hieman vuodesta 2010, jolloin tilinpäätös osoitti 8,4 milj. euron ylijäämää. Osan ylijäämän pienenemisestä selittää muutos laskennallisen lomapalkkavelan kirjaamisessa. Kirjapitolautakunnan kuntajaosto antoi asiasta kunnille uuden sitovan ohjeen vuoden 2012 tammikuun lopulla. Aiemman kirjaustavan mukaan lomapalkkavelka olisi jäänyt noin 2,4 milj. euroa pienemmäksi kuin uuden kirjaustavan mukainen lomapalkkavelka. Talous heikkeni erityisesti ydinkaupungissa. Sen alijäämäksi muodostui 4 milj. euroa. Vuosi 2010 oli ydinkaupungin osalta vielä 3,9 milj. euroa ylijäämäinen. Liikelaitosten ja muut taseyksiköt tuottivat sen sijaan edellistä vuotta suuremman ylijäämän. Sen suuruus oli 9,1 milj. euroa. Vuotta aiemmin vastaava ylijäämä oli 4,6 milj. euroa eli puolet tilinpäätösvuoden ylijäämästä. Taloudellinen tulos koheni erityisesti Kuopion Energia Liikelaitoksessa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi v tilinpäätöksessä noin 0,7 milj. euron alijäämäiseksi. Tulorahoitusvaje jäi kuitenkin niukaksi kun edellistä vuotta huomattavasti suuremmat, noin 16 milj. euron omaisuuden myyntitulot (=pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot) kohensivat merkittävästi varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa. Lainamäärä kasvoi tilinpäätösvuoden aikana noin 14,5 milj. euroa. Lainakanta oli vuoden 2011 lopussa noin 172 milj. euroa. Lainamäärää kasvatti läpilainaus Kuopion Pysäköinti Oy:lle torinaluspysäköinnin rakentamiseen. Asukasta kohden laskettuna Kuopion lainamäärä on noin euroa Talouden heikkeneminen johtui siitä, että verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvu oli toimintakatteen (toimintamenojen ja tulojen erotus) muutosta hitaampaa. Verorahoituksen kasvu jäi 2 prosentin suuruusluokkaan. Toimintakate kasvoi kaikki taseyksiköt (ydinkaupunki, liikelaitokset ja muut taseyksiköt) huomioiden 3,2 %. Ydinkaupungin toimintakatteen kasvu Kuopion ja Karttulan yhteenlaskettuun toimintakatteeseen oli edellä mainittua suurempaa johtuen valtuuston tilinpäätösvuoden aikana tekemistä määrärahan korotuksista sekä palvelualueiden määrärahaylityksistä. Osa ylityksistä johtui palkka- ja hintatason ennakoitua ripeämmästä kasvusta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntatalouden hintaindeksin muutos oli 3,2 %. 11

14 Vertailtaessa Kuopion taloutta ja sen kehitystä muihin kuntiin, voidaan todeta seuraavaa: - Kuopion verorahoituksen kasvu jäi 2 prosentin suuruusluokkaan ja kuntien keskimääräistä hitaammaksi. Tilannetta selittävät useiden kuntien veronprosenttien korotukset, verolajeista nopeimmin kasvaneen yhteisöveron vähäinen osuus Kuopion verotuloista sekä valtionosuusjärjestelmään sisältyvän kuntien välisen verotulotasauksen putoaminen kuntaliitoksen ja tasauksen keskeisenä perustana olleen vuoden 2009 kunnallisveron ripeän kasvun myötä. - toimintakate (-menojen ja -tulojen erotus) kasvoi hieman hitaammin kuin kunnissa keskimäärin. Sekä toimintamenot että erityisesti toiminnan tulot kasvoivat kuitenkin kuntien keskiarvoa nopeammin. Kuopion toimintatulojen ripeä kasvu johtui pääosin omaisuuden myyntivoittojen lisäyksestä. Kuntaliitoksesta ja organisaatiomuutoksista johtuen vuosien 2011 ja 2010 menojen ja tulojen välillä ei ole täyttä vertailukelpoisuutta. - Kuopion vuosikatteen suhde poistoihin jää edelleen v kuntien keskimääräistä heikommaksi (Kuopio 106 %, ennakkotieto kuntien keskiarvosta 122 %). - Investointien tulorahoitusprosentti on Kuopiossa kuntien keskimääräistä korkeampi (Kuopio 84 %, ennakkotieto kunnista keskimäärin 77 %). - Kuopion asukaskohtainen lainamäärä on edelleen maan keskimääräistä pienempi (Kuopio euroa/asukas, kunnat keskimäärin euroa/asukas). Toki myös Kuopion rahavarat ovat vähäisemmät kuin kunnissa keskimäärin. Henkilöstö Kuopion kaupungissa kokonaistyöaika henkilötyövuosina oli 5691,2 htv, josta liikelaitosten osuus oli 662,4 htv ja taseyksiköiden osuus oli 573,9 htv. Kaupunkitasoinen henkilötyövuosien määrä kasvoi yhteensä 179,6 htv. Muutos johtuu Karttulan kuntaliitoksesta. Palvelualueuudistuksen johdosta muutosta organisaation eri tasoilla ei voida ilmoittaa. KOKONAISTYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA Palvelualue Muutos Tarkastustoimi 2 Konsernipalvelu 89,1 Yleishallinto 11,1 Vetovoimaisuuden palvelualue 37,5 Kaupunkiympäristön palvelualue 172,1 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 394,2 Kasvun ja oppimisen palvelualue 2089 Perusturvan palvelualue 907,5 Terveydenhuollon palvelualue 752,4 Ydinkaupunki yhteensä 4514,3 4454,9-59,4 Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 31,5 32,9 1,4 Kuopion Ateria 248,1 244,2-3,9 Kuopion Energia Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos 221,2 221,2 Kuopion Vesi 70,3 75,1 4,8 Liikelaitokset yhteensä 436,9 662,4 225,5 Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 249,6 261,3 11,7 Tilakeskus 269,1 269,6 0,5 Isäntäkuntapalvelut 41,7 43 1,3 Taseyksiköt yhteensä 560,4 573,9 13,5 Kuopion kaupunki yhteensä 5511,6 5691,2 179,6 12

15 Kuopion kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 674 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 591 henkilöä. Henkilöiden lukumäärätietoon vaikuttaa mm. sijaisten, määräaikaisten ja osa-aikaisten määrä tilastointipäivänä ( ). Lisäksi henkilöstön määrän kehitykseen vaikuttaa mm. Karttulan kuntaliitos ja Kuhilas Oy:ltä ostetun henkilöstövuokrauspalvelun siirtyminen kaupungin omaksi toiminnaksi. Kuntaliitoksen yhteydessä Karttulan kunnasta siirtyi 142 henkilöä ja Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä 42 henkilöä kaupungin palvelukseen. HENKILÖIDEN MÄÄRÄ PALVELUALOITTAIN Palvelualue Muutos Tarkastustoimi 2 Konsernipalvelu 103 Yleishallinto 11 Vetovoimaisuuden palvelualue 41 Kaupunkiympäristön palvelualue 181 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 525 Kasvun ja oppimisen palvelualue 2266 Perusturvan palvelualue 934 Terveydenhuollon palvelualue 823 Ydinkaupunki yhteensä Liikelaitokset Kallaveden Työterveys Kuopion Ateria Kuopion Energia Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitokset yhteensä Taseyksiköt Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Taseyksiköt yhteensä Kuopion kaupunki yhteensä Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2011 aikana ole ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ja investoinnit ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin muinakin vuosina eikä ympäristövahinkoja ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuopion kaupungin palvelujen ja toiminnan järjestämiseen ei liity sellaisia merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka olennaisesti poikkeaisivat suurten kaupunkien vastaavasta tilanteesta. Väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu ja julkisen talouden kestävyysvaje muodostavat yhdessä haasteellisen ympäristön kuntapalvelujen järjestämiselle. Valtion raju velkaantuminen johtaa väistämättä kuntien valtionosuuksien erittäin hitaaseen kehittymiseen lähivuosina ja lisää ahtautta kuntapalvelujen tuottamisen taloudellisiin rajoihin. 13

16 Pitemmällä tähtäimellä ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus nousee olennaiseksi epävarmuustekijäksi suurten ikäluokkien siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Ilmiö on jo näkyvissä eräillä palvelutuotannon alueilla Kuopiossakin. Yhteiskunnan elintärkeisiin energia- ja vesihuollon toimintoihin liittyvät riskit voivat olla niiden toteutuessa seurauksiltaan erityisen merkittäviä. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien merkitys on kasvanut kun kaupungin palvelutuotanto perustuu yhä enemmän tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Kuntayhteistyö Kuopion alueella Vuosi 2011 oli hyvin vilkas kuntarakenteiden ja kuntien palveluyhteistyön osalta. Suonenjoen kumppanuusmallin jatkaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Tehdyn linjauksen mukaisesti perusturvan ja terveydenhuollon palvelut tullaan tuottamaan Kuopion toimesta alkaen. Asian valmistelu aloitettiin välittömästi. Muiden palveluiden osalta laaditaan tarkempi aikataulu. Tuusniemen kunnalle on tuotettu terveydenhuollon palvelut vuodesta Toiminta jatkui tehtyjen sopimusten mukaisesti. Loppuvuonna Tuusniemen palveluiden tuleva laajentaminen kytkettiin samaan prosessin Suonenjoen palveluiden kanssa. Kaupunkien yhdistymisselvitys Nilsiän kaupungin kanssa aloitettiin marraskuussa. Tavoitteeksi annettiin tehdä selvitys siten, että kaupunkien yhdistyminen olisi mahdollista alkaen. Maaningan kunta teki avauksen Maaningan ja Kuopion yhdistymisselvityksen tekemisestä. Työn käytännön aloittaminen siirtyi vuoden 2012 puolelle. Toteutuneista kuntien yhdistymisestä Karttulan kunnan yhdistyminen Kuopion kaupunkiin toteutui Ensimmäinen toimintavuosi laajentuneena kaupunkina sujui hyvin. Kuopion toiminnallisen alueen kuntajohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti koko vuoden ajan. Kuntajohtajien tapaamisissa (ns. työvaliokunta) on käsitelty yhteisiä ajankohtaisia asioita. Eräs merkittävä asiakokonaisuus on ollut toiminnallisen alueen rakennemallityö, eli ns. MALP-kokonaisuus (maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut). Työvaliokunta on ohjannut myös Kuopion alueen KOKO-ohjelman toteutusta, johon on osallistuneet myös Sisä- Savon ja Koillis-Savon kunnat. Kuopion alueella on jatkettu PARAS-lain mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman seurantaa. Toiminnassa on ollut mukana myös useita yksittäisiä kehittämishankkeita ja yhteiseksi koettuja asioita, kuten maakunnallisen markkinointi- ja brändihankkeen edistäminen. Kuopion toiminnallisen alueen hallitusten puheenjohtajistot toteuttivat loppuvuonna yhteisen tapaamisen poliittisten näkemysten ja tavoitteiden yhteiseksi keskustelemiseksi. Toimintaa päätettiin jatkaa. Laatutyö Palvelualueuudistuksen jälkeen laatutyön edistämistä jatkaa laatutiimi, joka perustettiin huhtikuussa. Laatutiimin jäsenet edustavat palvelualueita, konsernipalvelun palveluyksiköitä sekä henkilöstöä. Laatutiimi kertasi jo tehdyn työn, kuten hyvän toiminnan periaatteet ja käsikirjapohjan. Tehty työ todettiin konkreettiseksi ja toimivaksi, mutta hyvän toiminnan käsikirjan jatkuva ylläpitäminen omana työnä olisi vaatinut resursseihin nähden liian paljon työpanosta. Kaupungin johtoryhmälle esitettiin standardin laadunhallintamallin käyttöönottoa ja malliksi valikoitui julkisen sektorin ominaispiirteitä tukeva CAF-laadunhallintamalli. Lisää tietoa CAF-mallista Johtoryhmä hyväksyi CAF-mallin kaupungin yhteisesti standardiksi. Laadunhallintamallin käyttöönoton suunnitelma hyväksyttiin Pian tämän jälkeen julkistettiin tieto kevään kuntaliitosselvityksistä, joilla oli vaikutusta myös laatutiimin jäsenten ajankäyttöön. Käyttöönoton aikataulua sopeutettiin kiireellisimpien töiden mukaisesti ja muutokset hyväksyttyiin Käyttöönotto käynnistyy infoilla ja koulutuksella 03-05/2012 ja jatkuu vuoden 2013 puolelle. 14

17 1.1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Kuopion kaupungin ja sen toimintayksiköiden toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista, varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin ja sen toimintayksiköiden toimintaa. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäinen valvonta on varmistamistyötä, joka on kaupungin, sen eri palvelualueiden, liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden johdon tekemää tai johdon lukuun tehtyä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2011 joulukuussa uudistetut sisäisen valvonnan yleisohjeet. Ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä toimintatapoja ja ohjeita noudatetaan Kuopion kaupungin toiminnassa. Ohjeisiin on otettu entistä laajemmin myös hyvän hallinnon ja riskienhallinnan näkökohtia. Kunkin palvelualueen on toiminnan suunnitelmallisuuden edistämiseksi laadittava sisäisen valvonnan suunnitelma käyttösuunnitelman osana tai eri asiakirjana helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteuttamisesta raportoidaan vuoden aikana talousarvion seurantaraportoinnin yhteydessä ja tilinpäätösvaiheessa toimintakertomuksissa. Sisäisen valvonnan kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yleistämiseksi toimii sisäisen valvonnan työryhmä, joka toimii sisäisen tarkastajan johdolla ja jossa on edustus eri hallinnonaloilta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueuudistuksen johdosta uudistettujen johto- ja toimintasääntöjen toimivuutta on arvioitu vuoden aikana ja niihin on tehty tarvittavia tarkistuksia. Johtosäännöt ovat toimineet uudistuksen tavoitteiden mukaisesti kuten myös johtosääntöihin perustuvat toimintasäännöt. Verohallintoa kohtaan on vireillä oikeusprosessi virheellisen verotuksen vuoksi saamatta jääneistä kiinteistöveroista, joiden kokonaismäärä nousee merkittäväksi. Markkinaoikeudessa on tullut vireille kaksi valitusta Kuopion kaupungin v tekemistä hankintapäätöksistä. Toinen päätös koskee kotihoidon hankkimaa sähköistä ovenavausjärjestelmää ja toinen tilahallinnon hankintapäätöstä Vuorelankatu 5-7 rakennushistoriaselvityksestä. Viime mainitun osalta Markkinaoikeus on hylännyt valituksen (MAO 47/2011). Lisäksi Markkinaoikeus on tehnyt vuoden aikana kaksi asumispalvelujen hankintoihin liittyvää päätöstä, joissa molemmissa valitukset on hylätty. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista on kerrottu toisaalla toimintakertomuksessa. Käyttötalouden määrärahojen ylitystä oli eniten perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Palvelualueuudistuksen tavoitteiden toteutumisen varmistaminen oli keskeinen painopiste sisäisen valvonnan suunnitelmissa; tavoitteena on mm. asiakasnäkökulman korostaminen ja toiminnan arvioinnin kehittäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja valvonnassa. Kuopion kaupunki otti käyttöön Microsoft BI tietokanta- ja raportointityökalun. Uuden työkalun käyttöönotto aiheutti viivästystä mm. taloushallinnon raporttien kehittämiseen sekä johdon tietokanta (Johti) projektin aikatauluun. Tietojärjestelmien tukea toimintayksiköiden johtamissa ja raportoinnissa kehitetään edelleen v ja operatiivisten mittarien kehittämistyössä painopistettä suunnataan enemmän tuottavuusmittaukseen. Tämä tarkoittaa panoksien ja tuotoksien selkeämpää erottamista toisistaan sekä kokonaistuottavuutta kuvaavien indeksien käyttöönottoa. 15

18 Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu eri hallinnonalojen säädöspohjaisista riskikartoituksista ja toimialakohtaisista valmiussuunnitelmista sekä vahinkoriskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan ohjeistuksessa on korostettu riskiarviointien tärkeyttä suunniteltaessa sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja raportointia. Riskienhallinnan järjestäminen on kunkin palvelualueen ja liikelaitoksen toimintaan elimellisesti kuuluvana asiana pääsääntöisesti toiminnasta vastaavan tahon vastuulla. Yhteisiä linjauksia varten kaupunginjohtaja on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on avustaa riskienhallintatyön koordinoinnissa ja ohjaamisessa. Kiinteistövahinkoihin on varauduttu vakuuttamisen sijaan kerryttämällä taseessa olevaa vahinkorahastoa. Riskienhallintaa koordinoiva työryhmä on selvittänyt kaupungin vakuutustarvetta ja vakuutusten kilpailutus on meneillään. Mm. toiminnan vastuuvahinkoihin liittyviä riskejä aiotaan rajata vakuuttamalla. Myös henkilöstön tapaturmiin liittyviä riskejä aiotaan rajata vakuutusmuotoa muuttamalla siten, että rajoittamattomasta kaupungin omavastuusta luovutaan. Tällöin mittavia taloudellisia seurauksia aiheuttavissa vahinkotapauksissa riski siirtyy kaupungilta vakuutusyhtiölle. Tämä johtaa vakuutusmaksujen vuosiheilahtelujen tasaantumiseen, maksujen ennakoitavuuden huomattavaan paranemiseen ja tapaturmavakuutusrahaston olemassaolon tarpeen poistumiseen. Tästä syystä tilinpäätökseen sisältyy tapaturmavakuutusrahaston purkamista 1,5 milj. euroa. Rahaston pääomaksi jää 0,4 milj. euroa vakuutusmuodon muuttamista edeltävien vahinkojen varalta. Rahoitukseen liittyviä korkoriskejä on rajattu korkosuojauksilla ja sitomalla merkittävä osuus (n. 70 %) lainakannasta vähintään viiden vuoden kiinteisiin korkoihin. Investointeihin liittyvää riskiä on realisoitunut Kauppatorin pysäköintilaitoksen laajentamisen (Alatori-hankkeen) toteutuksessa ja kustannuksissa. Rakennustyöt aloitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä toukokuussa Hankkeen yhteydessä on ollut tarkoitus purkaa ja korvata ns. Kalahallin rakennus uudisrakennuksella. Kalahallin tukemisesta on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia ja hankkeen viivästymistä. Kaupunkiin on kohdistunut lukuisia korvausvaatimuksia, jotka ovat perustuneet pääosin vahingonkorvauslakiin sekä lakiin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Korvausvaatimusten johdosta kaupunki on maksanut vahingonkorvauksia, joiden yhteismäärä nousee muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovuttamisessa tai käyttöarvossa menetyksiä, merkittäviä arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Kuopion seudun hankintatoimi purki maaliskuun lopussa 2010 syksyllä 2009 tehdyn telepalvelujen puitesopimuksen, jonka mukaan hankintakilpailun voittanut operaattoriyhteisö olisi toiminut ajanjakson telepalvelujen toimittajana seudullisen hankintatoimen yhteisöille. Syynä sopimuksen purkuun tuotiin esiin lukuisat sopimusrikkomukset, joista on syntynyt niin suuria riskejä ja vahinkoa, joista voidaan katsoa aiheutuvan myös vahingonkorvaus- ja sopimussakkosaatavia. Teleoperaattori on riitauttanut purkamisen ehtojen täyttymisestä ja yhteistä näkemystä sopimuksen purkamisen ehtojen täyttymisestä ja mahdollisista korvauksista ei ole syntynyt. Sopimuksen purkauduttua seudullinen hankintatoimi teki toistaiseksi voimassaolevan telepalvelujen toimittamista koskevan pääsopimuksen toisen operaattorin kanssa telepalvelujen turvaamiseksi. Korkein hallinto-oikeus antoi syyskuussa 2009 ratkaisun asfalttialan yritysten kilpailurajoituslain vastaista menettelyä koskevassa asiassa. Korkein hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että Suomen asfalttimarkkinoilla on vallinnut koko valtakunnan laajuinen, yksi ja yhtenäinen kartelli usean vuoden ajan vuosituhannen vaihtuessa. Prosessi korvausten saamiseksi kaupungin teettämistä asfalttitöistä tuomiossa mainittuja tahoja kohtaan on vireillä ja asiaa on valmisteltu yhteistyössä muiden kuntayhteisöjen kanssa. Oikeuskäsittely alkaa vuoden 2012 kuluessa. Katurakentamiseen toimitettujen kiviainesten laatupoikkeamista käynnissä ollut korvausprosessi tavaran toimittajaa kohtaan sai pääosin kaupungin vaateen mukaisen ratkaisun Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Tavarantoimittaja ei ole tyytynyt tuomioon, vaan on valittanut Itä-Suomen hovioikeuteen. Hovioikeuden käsittely on maaliskuussa

19 Markkinaoikeus on antanut lainvoimaisen päätöksen eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta. Kaupunginhallitus on selvittänyt mahdollisen oikeusprosessin aloittamista yhteisesti muiden kuntien kanssa. Sisäisessä valvonnassa ei ole v todettu uusia havaintoja, jotka aiheuttaisivat negatiivisia seurauksia sopimustoiminnassa. Sisäisen valvonnan kehittämistarpeita Sopimushallinnan parantaminen on keskeinen tavoite otettaessa käyttöön uusi asianhallintajärjestelmä vuonna Konsernin sisäisessä sopimustoiminnassa on kehitettävää mm. tiedonkulussa ja laskutuksessa. Toimintojen eriyttämisen ja ulkoistamisten myötä konserniohjaukseen ja valvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kaupungin omistamiin tytäryhteisöihin on sitoutuneena merkittävästi pääomaa ja niillä on merkitystä kaupungin tuloihin. Lisäksi tytäryhteisöt tuottavat asukkaiden näkökulmasta tärkeitä palveluja. On tärkeää nähdä tytär- ja osakkuusyhteisöt kiinteänä osana kaupunkikonsernia ja sitouttaa ne omalta osaltaan toteuttamaan kaupungin tavoitteita muitakin kuin vain taloudellisia tavoitteita. Tuottavuustavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien palvelu- ja tuotantoprosessien kehittämistyön valvonta on tärkeää. Talousraportoinnin ja asianhallintajärjestelmän kehittäminen edesauttaa sisäisen valvonnan toteutumista jatkossa. Kuntarakenteen muutosprosessien hallinta on keskeistä, samoin EU-rahoitteisten markkinointi- ym. projektien toteutuksen valvonta. Kaupunkiympäristön palvelualueella on todettu parannettavaa tilaajaosaamisessa, organisaation yhteistoiminnassa maa- ja rakennusomaisuuden kehittämisessä sekä palvelualueuudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue ja kasvun ja oppimisen palvelualue ovat todenneet raportoinnin kehittämisen ohella seuraavia kehittämistä vaativia asioita: - henkilöstöasioiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessi kaipaa vielä tarkentamista ja selkeyttämistä koko kaupungin osalta - palkanmaksun perintää liittyvien prosessien läpikäyminen ja kuvaaminen, keskitetyn rekrytointipalvelun työnjaon ja tehtävien sopiminen ja kuvaaminen palveluprosessien ja palveluyksiköiden kanssa - sisäisten vuokrien sopimus- ja laskutuskäytäntöjen parantaminen tilakeskuksen kanssa Sisäisen tarkastus Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan valvontavelvollisuuden täyttämisessä avustaa sisäinen tarkastaja. Virka oli täytetty osa-aikaisena syksyyn 2011 saakka, jonka jälkeen virka täytettiin kokoaikaisesti. Sisäistä tarkastusta on tehty kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti ja tehdyistä tarkastuksista on raportoitu kaupunginjohtajalle ja ulkoiselle tarkastukselle. 17

20 1.2 Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista ja sitä, riittääkö tuloina kertynyt rahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Laskelmissa ovat mukana ydinkaupungin, liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden ulkoiset tulot ja menot tuloslaskelmariveittäin yhdisteltyinä. Eri taseyksiköiden väliset taloustapahtumat eli sisäiset erät on tässä laskelmassa eliminoitu. Toimintakate Toimintatulojen ja menojen erotus muodostaa toimintakatteen. Se osoittaa, paljonko toiminnan menoista jää verorahoituksella katettavaksi. Toimintatulojen kokonaismäärä vuoden 2011 tilinpäätöksessä on 198,0 milj. euroa. Tämä on 28,7 milj. euroa ja 16,9 % enemmän kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Muutos Kuopion ja Karttulan edellisen vuoden tilinpäätösten yhteenlaskettuihin toimintatuottoihin on 26,7 milj. euroa ja 15,5 %. Euromääräisesti eniten nousivat yli puolet kaikista toimintatuloista muodostavat myyntitulot, jotka kertyvät pääosin liikelaitoksista ja muista taseyksiköistä. Myyntitulojen kasvu yhdistyneiden kuntien edellisen vuoden myyntituloihin oli 12,4 milj. euroa ja 12,5 %. Suhteellisesti eniten nousivat tulolajiin sisältyvien omaisuuden myyntivoittojen rajusta kasvusta johtuen muut toimintatulot, joiden muutos oli 7,8 milj. euroa ja 108,3 %. Myös tukien ja avustusten kasvu oli nopeaa (4,9 milj. euroa ja 28,8 %) ja johtuu pääosin kuntaliitoksen yhdistymisavustuksesta ja kuntien yhdistämiseen liittyvästä valtionosuuksien vähenemisen korvauksesta. Toimintamenojen kokonaismäärä oli 613,1 milj. euroa. Tämä on 58,8 milj. euroa ja 10,6 % enemmän kuin Kuopion vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Muutos Kuopion ja Karttulan tilinpäätösten toimintamenoihin on 39,4 milj. euroa ja 6,9 %. Suurin muutos toimintamenojen kasvua menolajeittain tarkasteltaessa on palvelujen ostoissa. Niiden kasvu yhdistyneiden kuntien edellisen vuoden palveluostoihin oli noin 19,5 milj. euroa ja 9,2 %. Palkkamenoissa oli nousua 11,6 milj. euroa ja 6,1 %. Noin 2,4 milj. euroa ja 1,3 prosenttiyksikköä palkkamenojen kasvusta selittää muutos laskennallisen lomapalkkavelan kirjauksessa. Asiasta antoi vuoden 2012 tammikuun lopulla Kirjapitolautakunnan kuntajaosto uuden sitovan ohjeen. Toimintakate eli toimintatulojen ja menojen erotus oli 415,1 milj. euroa. Kuopion edellisen vuoden toimintakate oli 384,9 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli 30,2 milj. euroa ja 7,8 %. Muutos Kuopion ja Karttulan tilinpäätösten yhteenlaskettuun toimintakatteeseen on 12,7 milj. euroa ja 3,2 %. Toimintatulot kattoivat toimintamenoista 32,3 %. Vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 30,6 % eli tulojen lisäys on ollut suhteellisesti menojen lisäystä nopeampaa. Verorahoitus Valtionosuudet ja verotulot muodostavat verorahoituksen. Verotulot koostuvat kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverosta. Valtionosuuksiin kirjataan peruspalvelujen eli ns. yhden putken mallin valtionosuudet, jotka sisältävät myös kuntien välisen verotulotasauksen sekä ns. muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (mm. lukio, vammaisten opetus sekä henkilötyövuosiin sidotut kulttuurilaitosten, mm. teatteri, museot, kaupunginorkesteri, valtionosuudet). Verorahoituksen kertymä vuonna 2011 oli 454,5 milj. euroa. Tämä on 26,8 milj. euroa ja 6,3 % edellistä Kuopion tilinpäätöstä enemmän. Muutos Kuopion ja Karttulan vuoden 2010 yhteenlaskettuun verorahoitukseen on 9,2 milj. euroa ja 2,1 %. Verotulojen lisäys yhdistyneiden kuntien vuoden 2010 verotuloihin oli 7,7 milj. euroa ja 2,4 %. Vastaava valtionosuuksien muutos jäi 1,5 milj. euroon ja 1,2 prosenttiin. Tarkemmat erittelyt verotulojen ja valtionosuuksien kertymistä ja kehityksestä on esitetty ydinkaupungin tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa. 18

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki

Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN 0785-0344 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2011 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 5 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat... 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa klo 9. Kuopion kaupunki Tilinpäätös

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa klo 9. Kuopion kaupunki Tilinpäätös Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 3.4.2012 klo 9 Kuopion kaupunki Tilinpäätös 2011 2.4.2012 Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantalouden epävarmuus jatkuu. Alkuvuoden 2011 kohtalaisen ripeä talouskasvu alkoi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Kuopion kaupunki Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Vuoden 2013 tilinpäätös on 18.2.2014 tilanne. Ydinkaupungin lopulliset poistot ovat vielä kirjaamatta ja joitakin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot