Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN 0785-0344. Kuopion kaupunki"

Transkriptio

1

2

3 Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2011

4

5 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan kokonaistulot ja menot v Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Strategisten tavoitteiden seuranta Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Investointiosan rakenne ja sitovuus Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat

6 4. Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot, vastaavaa Taseen liitetiedot, vastattavaa Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpäätös Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten tilinpäätökset Kuopion Energia Liikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitos Kuopion Ateria Liikelaitos Kallaveden Työterveys Liikelaitos Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä

7 1 Toimintakertomus 5

8 6

9 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantalouden epävarmuus jatkuu. Alkuvuoden 2011 kohtalaisen ripeä talouskasvu alkoi hidastua loppuvuonna, mutta maailman bruttokansantuote kasvoi kuitenkin vielä noin 4 % kehittyvien maiden vaikutuksesta. Suomen talouskasvu jäi vajaaseen kolmeen prosenttiin. Vuonna 2012 kasvun ennakoidaan edelleen hiipuvan jopa puoleen prosenttiin. Kasvu on kokonaan kotimaisen kysynnän varassa. Suomen työttömyysaste aleni edellisestä vuodesta puoli prosenttia, ollen noin 7,9 %. Työttömyysasteen odotetaan nousevan vuonna Kuluttajahinnat nousivat vuonna ,5 %. Huolimatta hiipuvasta talouskasvusta, inflaation arvioidaan pysyvän Suomessa kilpailijamaita korkeampana ja alenevan vain 2,7 %:iin. Talouskasvun ansiosta julkisen talouden tila koheni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pysyi edelleen alijäämäisenä noin 0,9 mrd. euroa. Hitaasta talouskasvusta johtuen alijäämä tulee syvenemään vuonna Kuntatalous heikkeni vuonna Kuntatalouden rahoitusalijäämä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta 0,8 mrd. euroon. Alijäämän suurenemiseen vaikuttivat verotulojen ja valtionosuuksien hidastunut sekä kulutusmenojen edellisvuotta suurempi kasvu. Kuntatalouden arvioidaan edelleen heikkenevän vuonna Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni noin 15 %. Vuosikate riitti kattaman poistot 122 prosenttisesti, mutta investointien omahankintamenosta se peitti vain 77 %. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 11,2 mrd. euroon, ollen noin euroa asukasta kohden. Kuopion kaupungin tilikauden tulos oli 5,1 milj. euroa ylijäämäinen. Toimintatulot kasvoivat toimintamenoja ripeämmin. Toimintatuottojen suuri kasvu johtui kuitenkin pääosin kertaluontoisesta, tavanomaista suuremmasta omaisuuden myynnistä saadusta voitosta. Toimintakate kasvoi noin 3 %, mikä vastaa kuntien keskimääräistä toimintakatteen kasvua. Verorahoitus kasvoi hitaammin kuin kunnissa keskimäärin, kasvun ollessa noin 2 %. Kuopion kaupungin investoinnit olivat 52 milj. euroa. Merkittävin uusi investointikohde on kaupunginteatteri, jonka peruskorjaus ja laajennus alkoi vuonna Kohde valmistuu vuonna 2014 ja sen kustannusarvio on 27 miljoonaa euroa. Kuopion vuosikate poistoista oli 106 %, kun kuntien keskimääräinen vastaava tunnusluku on 122 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 84 % investointien omahankintamenosta. Kuntatalouden vastaava tunnusluku oli ennakkotietojen mukaan noin 77 %. Kuopion lainakanta kasvoi 14,5 milj. euroa 172 miljoonaan euroon. Kuopiolla oli vuodenvaihteessa lainaa 1765 euroa asukasta kohden, kun kunnilla oli keskimäärin lainaa asukasta kohden 2085 euroa. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi siten edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2011 lopussa oli 6151 henkilöä, joista ydinkaupungin palveluksessa 4886 henkilöä, liikelaitosten palveluksessa 674 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 591 henkilöä. Verrannollinen henkilötyövuosimäärä väheni hiukan edellisestä vuodesta. Ensimmäinen toimintavuosi organisaatiouudistuksen jälkeen on onnistunut hyvin. Toimintatapoja on uudistettu vastaamaan entistä paremmin asiakastarpeita ja saavuttamaan vaikuttavuutta. Marraskuussa vietetty Kuopio-viikko keräsi yhteen tuhansia kuopiolaisia tekemään hyviä tekoja toisilleen. Koulujen hiihto- ja syyslomalla koululaisille ja senioreille järjestetyt tapahtumat saivat valtakunnallistakin huomiota. Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisen tueksi on mm. perustettu vanhuspalveluissa ja työllistymisen palveluluissa asiakasraadit, mistä on saatu hyviä kokemuksia. Palvelusetelin käyttöä on laajennettu tuetun kotona asumisen ja päivätoiminnan piiriin. Kuopion päivähoito-, peruskoulu- ja lukioverkostoselvitys, jossa tarkastellaan verkostojen kehittämis- ja investointitarpeita aina vuoteen 2025 saakka, valmistui ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan syyskuussa

10 Kunnallistekniikan rakentamista ja katujen ja alueiden puhtaanapitotehtäviä varten perustettu Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Seudullisen hankintatoimen tehtävät yhtiöitettiin IS-Hankinta Oy:ksi ja yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Kuopiossa oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Väestön kasvu jatkui edellisen vuoden tasoisena lisäyksen ollessa 640 asukasta vuonna Kuopion seudun väestö lisääntyi 949 henkilöllä, ollen Pohjois-Savon maakunnan väkiluku kasvoi ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen, kasvun ollessa 187 henkilöä. Vuotta 2011 leimasi voimakas elinkeinoelämän elpyminen Kuopiossa, joka näkyi vilkastuneena rakentamisena, uusina elinkeinoelämän investointeina ja runsaina kehittämishankkeina. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli vuoden 2011 aikana kuukausittain keskimäärin noin 1900 työtöntä. Työttömyys oli 10,5 %, joka on viidenneksi alhaisin vertailukaupunkien joukossa. Kuopiossa valmistui vuoden aikana 561 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli 226. Asuntotuotanto painottui kerrostaloasuntoihin, joiden määrä yli kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia asuntoja valmistui vajaat 800. Uuden asuntoalueen rakentaminen keskustan läheisyyteen Pihlajalaaksoon alkoi. Vuonna 2011 Ikea ja Ikano aloittivat kauppakeskuksen rakentamisen Kuopion eteläpuolelle Matkuksen alueelle ja keskus valmistuu kesällä Yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa lisättiin vuoden aikana ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen panostettiin, mikä näkyi Suomen yrittäjien tekemän yrityskyselyn positiivisissa tuloksissa. Kuopion ja Nilsiän kaupungit valmistelevat kuntaliitosta toteutuvaksi Päätökset yhdistymisestä tehdään valtuustoissa huhtikuun lopussa. Kuopion kaupunki on tehnyt kuntayhteistyötä Tuusniemen kunnan kanssa tuottamalla kunnalle terveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 lähtien. Palveluyhteistyön lisäämistä vuoden 2013 alusta valmistellaan yhteistyössä Suonenjoen ja Maaningan kuntien kanssa. Maaningan kanssa on käynnistetty kuntaliitosselvitys. Pitkäjänteinen palveluiden kehittämistyö tasapainoisen talouden turvaamiseksi ja julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi edellyttää vahvaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Edessä olevat haasteet vaativat tiukkaa taloudenpitoa, viisasta henkilöstöpolitiikkaa sekä palveluja koskevien valintojen tekemistä kaikilla tasoilla. Kiitän osaltani Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa kuluneen vuoden rakentavasta yhteistyöstä. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 8

11 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin hallinto Kaupungin hallinnossa tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2011 alusta. Kuopion ja Karttulan kunnat yhdistyivät ja palvelualueuudistuksen mukaiset uudet luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot aloittivat toimintansa. Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä kohosi Kuopion ja Karttulan kuntien yhdistyttyä. Muutos perustuu kuntajakolain säännöksiin. Niiden mukaan uuden kunnan valtuustoon tulee aina vähintään neljäsosa yhdistyvän kunnan valtuutetuista silloin, kun kuntien yhdistyminen tapahtuu kesken kunnallisen vaalikauden. Vuosina varsinaisia valtuutettuja oli 59 ja vuosina valtuuston jäsenten lukumäärä on 65. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2011 alussa olivat seuraavat: Valtuusto Hallitus Kokoomus 16 3 Keskustapuolue 16 2 Sosiaalidemokraattinen puolue 14 3 Vihreät 9 1 Vasemmistoliitto 5 1 Perussuomalaiset 3 1 Kristillisdemokraatit 2 - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuoden 2011 alussa Marja-Leena Puputti. Kaupunginvaltuusto valitsi Puputin kuoltua uudeksi puheenjohtajakseen Markku Rossin kokouksessaan Valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Matti Mänttäri ja toisena varapuheenjohtajana Pirkko-Liisa Piironen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Sari Raassina. Ensimmäinen varapuheenjohtaja oli Pekka Kaartinen ja toinen varapuheenjohtaja Hetti Rytsy. Kaupunginhallituksen kokouksissa on yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä puhe- ja läsnäolo-oikeus vaalikauden loppuun saakka. Sama, kuntaliitossopimukseen perustuva osallistumisoikeus on yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä myös kaikkien lautakuntien kokouksiin. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Uuden organisaation mukaisina palvelualuejohtajina toimivat kaupunginjohtaja Paronen (konsernipalvelut ja vetovoimaisuuden palvelualue), Jarmo Pirhonen (kaupunkiympäristön palvelualue), Markku Tervahauta (perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet) sekä Pekka Vähäkangas (kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet). Kuopion ja Nilsiän yhdistymisselvityksen valmistelu käynnistyi vuoden 2011 syksyllä. Selvitys valmistui vuoden 2012 helmikuun alussa. Valtuustojen on tarkoitus päättää kuntien yhdistymisestä huhtikuun lopulla. Kuntien mahdollinen yhdistyminen tapahtuu Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv , 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: asiakkuusjohtaja, johtaja, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, hoivajohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja 9

12 - Tilakeskuksen rakennuspäällikkö - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Ateria liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden työterveys liikelaitoksen työterveyshuollon johtaja - Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Yleinen kehitys Karttulan ja Kuopion yhdistyminen lisäsi Kuopion väestöä noin 3,7 %. Väestön määrä yhdistyneessä kunnassa oli vuoden 2011 alkaessa (Kuopio ja Karttula 3 498). Väestönkasvu jatkui edellisten vuosien tasoisena myös vuoden 2011 aikana. Väestömäärä vuoden 2011 lopussa oli Väestön lisäys oli 640 henkilöä ja noin 0,7 %. Kuopion seudulla asukkaita oli vuoden 2011 päättyessä Seudun asukasluvun lisäys oli noin 950 henkilöä ja suhteellinen lisäys 0,8 %. Pohjois-Savon maakunnan väkiluku kääntyi ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen kasvuun. Lisäys oli 187 henkilöä. Työllisyystilanne parani vuoden 2011 aikana. Koheneminen kuitenkin likimain pysähtyi vuoden lopulla taloudellisen epävarmuuden lisäännyttyä ja suhdanneodotusten heikettyä. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli keskimäärin 4866 työtöntä. Edellisen vuoden vastaava luku oli Työttömien määrä väheni liki 400 henkilöä. Työttömyysprosentti oli vuonna 2011 keskimäärin 10,5 % kun se vuotta aiemmin oli 11,6 %. Kuopion työttömyysprosentti on pääkaupunkiseudun ja Vaasan jälkeen viidenneksi alhaisin suurista kaupungeista. Rakentaminen jatkui Kuopiossa vilkkaana vuonna Suurimpia rakennuskohteita kaupungin alueella olivat Kallansiltojen rakennustöiden jatkuminen, Matkuksen kauppakeskuksen rakentaminen sekä Alatorin rakennustyöt kaupungin keskustassa. Tilinpäätösvuoden aikana Kuopiossa valmistui 561 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli 226. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä oli hieman pienempi kuin vuotta aiemmin. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kaikkein ripeimmän kasvuvaiheen jälkeen talouskasvu alkoi hidastua v Bruttokansantuote kasvoi maailmanlaajuisesti kuitenkin vielä noin 4 % kasvun painopisteen ollessa kehittyvissä maissa kuten Kiinassa. Loppukesästä alkanut, erityisesti euroaluetta koskettava taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen välittyi nopeasti reaalitalouden puolelle hidastaen loppuvuoden talouskasvua merkittävästi. Tilastokeskuksen maaliskuun alun ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi Suomessa vuonna 2011 noin 2,9 % siitä huolimatta, että talouskasvu pysähtyi vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Edellisen vuoden aikana bruttokansantuote kasvoi liki 4 % vuoden 2009 yli 8 prosentin rajun pudotuksen jälkeen. Bruttokansantuotetta kasvattivat vuonna 2011 erityisesti yksityinen kulutus ja investoinnit. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,3 % ja investoinnit lisääntyivät 4,6 %. Viennin volyymi putosi hieman edellisestä vuodesta. Julkisen kulutuksen muutos jäi alle yhden prosentin. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvun viriävän uudelleen vuoden 2012 loppupuoliskolla. Kasvu jää ministeriön arvion mukaan kokovuotisena kuitenkin noin puolen prosentin tasolle ja on kokonaan kotimaisen kysynnän varassa viennin jäädessä vaimeaksi. Talouskasvun myötä tapahtunut työttömyysasteen aleneminen pysähtyi vuoden 2011 lopulla. Viime vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli noin 7,9 % ja 0,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden työttömyysastetta alempi. Vuonna 2012 työttömyys kääntynee nousuun. Työttömyysasteen muutos jäänee kuitenkin pieneksi kun työpanoksen kysynnän vähenemiseen sopeudutaan pääosin työajan erilaisia lyhentämiskeinoja käyttäen. Ministeriön arvio vuoden 2012 työttömyysasteeksi on 8,1 %. Väestörakenteen muutos alkaa näkyä siinä, että työttömyysasteen kohoamisesta ja työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste säilynee vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla 68,5 prosentissa. Talouskasvun ja maailmanmarkkinahintojen ripeän muutoksen myötä kuluttajahinnat nousivat ripeästi. Hintaindeksin muutos oli Suomessa vuonna 2011 noin 3,5 %. Vaatimattomat talouden näkymät hidastavat hintojen nousupaineita, mutta inflaation arvioidaan pysyvän Suomessa kilpailijamaita nopeampana ja olevan v noin 2,7 %. 10

13 Julkisen talouden tila koheni vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pysyi edelleen alijäämäisenä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan alijäämän suuruus oli noin 0,9 mrd. euroa. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aiemmin alijäämä oli vielä 2,5 %. Julkisen talouden alijäämä syvenee vuonna 2012 erittäin hitaan talouskasvun oloissa. Julkinen alijäämä ja velka pysynevät kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvojen alapuolella. Julkisen sektorin eri osapuolista paras rahoitusasema oli työeläkelaitoksilla, joiden ylijäämä oli yli 5 mrd. euroa. Heikoin rahoitusasema on ollut valtionhallinnolla. Valtiosektorin alijäämä vuonna 2011 oli 5,4 mrd. euroa. Vuotta aiemmin alijäämää syntyi peräti 9,5 mrd. euroa. Alijäämän vähenemiseen vaikutti erityisesti valtion verokertymän merkittävä, noin 13 %:n kasvu. Vuonna 2012 valtiontalouden alijäämä kääntyy talouskasvun pysähdyttyä jälleen nousuun. Valtiovarainministeriö arvioi alijäämän suuruudeksi noin 7,4 mrd. euroa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen nousee liki 46 prosenttiin kun se vuoden 2008 lopussa oli vielä alle 30 %. Valtionvelan määrä nousee vuoden 2012 lopulla liki 90 mrd. euroon. Kuntatalouden tilanne heikkeni vuoden 2011 aikana. Kuntatalouden rahoitusalijäämä yli kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen rahoitusalijäämän suuruus oli 0,8 mrd. euroa. Alijäämän suurenemisen taustalla oli verotulojen ja valtionosuuksien hidastunut sekä kulutusmenojen edellistä vuotta suurempi kasvu. Kuntatalouden ennakoidaan edelleen heikkenevän vuonna 2012 valtionosuusleikkausten, kuntien yhteisöveroosuuden kaventamisen sekä veropohjan kasvun hitauden vuoksi. Kunnista kerättyjen tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni noin 15 % riittäen kattamaan poistot 122 prosenttisesti. Vuonna 2010 vastaava tunnusluku oli 145 %. Investointien omahankintamenoista vuosikate riitti peittämään noin 77 % (vuonna 2010 noin 99 %). Näiden tunnuslukujen osalta ennakkotiedot ovat olleet lopullisia heikompia. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan kohoten 10,45 mrd. eurosta 11,2 mrd. euroon eli noin 7 prosenttia. Lainakannan kasvuvauhti nopeutui edellisestä vuodesta. Kuntien keskimääräinen lainamäärä kohosi noin euroon asukasta kohden. Kuopion talouden kehitys Kuopion tilikauden tulos on tuloslaskelman mukaan noin +3,2 milj. euroa ja ylijäämä tuloksen käsittelyerien jälkeen 5,1 milj. euroa. Talous heikkeni hieman vuodesta 2010, jolloin tilinpäätös osoitti 8,4 milj. euron ylijäämää. Osan ylijäämän pienenemisestä selittää muutos laskennallisen lomapalkkavelan kirjaamisessa. Kirjapitolautakunnan kuntajaosto antoi asiasta kunnille uuden sitovan ohjeen vuoden 2012 tammikuun lopulla. Aiemman kirjaustavan mukaan lomapalkkavelka olisi jäänyt noin 2,4 milj. euroa pienemmäksi kuin uuden kirjaustavan mukainen lomapalkkavelka. Talous heikkeni erityisesti ydinkaupungissa. Sen alijäämäksi muodostui 4 milj. euroa. Vuosi 2010 oli ydinkaupungin osalta vielä 3,9 milj. euroa ylijäämäinen. Liikelaitosten ja muut taseyksiköt tuottivat sen sijaan edellistä vuotta suuremman ylijäämän. Sen suuruus oli 9,1 milj. euroa. Vuotta aiemmin vastaava ylijäämä oli 4,6 milj. euroa eli puolet tilinpäätösvuoden ylijäämästä. Taloudellinen tulos koheni erityisesti Kuopion Energia Liikelaitoksessa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi v tilinpäätöksessä noin 0,7 milj. euron alijäämäiseksi. Tulorahoitusvaje jäi kuitenkin niukaksi kun edellistä vuotta huomattavasti suuremmat, noin 16 milj. euron omaisuuden myyntitulot (=pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot) kohensivat merkittävästi varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa. Lainamäärä kasvoi tilinpäätösvuoden aikana noin 14,5 milj. euroa. Lainakanta oli vuoden 2011 lopussa noin 172 milj. euroa. Lainamäärää kasvatti läpilainaus Kuopion Pysäköinti Oy:lle torinaluspysäköinnin rakentamiseen. Asukasta kohden laskettuna Kuopion lainamäärä on noin euroa Talouden heikkeneminen johtui siitä, että verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvu oli toimintakatteen (toimintamenojen ja tulojen erotus) muutosta hitaampaa. Verorahoituksen kasvu jäi 2 prosentin suuruusluokkaan. Toimintakate kasvoi kaikki taseyksiköt (ydinkaupunki, liikelaitokset ja muut taseyksiköt) huomioiden 3,2 %. Ydinkaupungin toimintakatteen kasvu Kuopion ja Karttulan yhteenlaskettuun toimintakatteeseen oli edellä mainittua suurempaa johtuen valtuuston tilinpäätösvuoden aikana tekemistä määrärahan korotuksista sekä palvelualueiden määrärahaylityksistä. Osa ylityksistä johtui palkka- ja hintatason ennakoitua ripeämmästä kasvusta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntatalouden hintaindeksin muutos oli 3,2 %. 11

14 Vertailtaessa Kuopion taloutta ja sen kehitystä muihin kuntiin, voidaan todeta seuraavaa: - Kuopion verorahoituksen kasvu jäi 2 prosentin suuruusluokkaan ja kuntien keskimääräistä hitaammaksi. Tilannetta selittävät useiden kuntien veronprosenttien korotukset, verolajeista nopeimmin kasvaneen yhteisöveron vähäinen osuus Kuopion verotuloista sekä valtionosuusjärjestelmään sisältyvän kuntien välisen verotulotasauksen putoaminen kuntaliitoksen ja tasauksen keskeisenä perustana olleen vuoden 2009 kunnallisveron ripeän kasvun myötä. - toimintakate (-menojen ja -tulojen erotus) kasvoi hieman hitaammin kuin kunnissa keskimäärin. Sekä toimintamenot että erityisesti toiminnan tulot kasvoivat kuitenkin kuntien keskiarvoa nopeammin. Kuopion toimintatulojen ripeä kasvu johtui pääosin omaisuuden myyntivoittojen lisäyksestä. Kuntaliitoksesta ja organisaatiomuutoksista johtuen vuosien 2011 ja 2010 menojen ja tulojen välillä ei ole täyttä vertailukelpoisuutta. - Kuopion vuosikatteen suhde poistoihin jää edelleen v kuntien keskimääräistä heikommaksi (Kuopio 106 %, ennakkotieto kuntien keskiarvosta 122 %). - Investointien tulorahoitusprosentti on Kuopiossa kuntien keskimääräistä korkeampi (Kuopio 84 %, ennakkotieto kunnista keskimäärin 77 %). - Kuopion asukaskohtainen lainamäärä on edelleen maan keskimääräistä pienempi (Kuopio euroa/asukas, kunnat keskimäärin euroa/asukas). Toki myös Kuopion rahavarat ovat vähäisemmät kuin kunnissa keskimäärin. Henkilöstö Kuopion kaupungissa kokonaistyöaika henkilötyövuosina oli 5691,2 htv, josta liikelaitosten osuus oli 662,4 htv ja taseyksiköiden osuus oli 573,9 htv. Kaupunkitasoinen henkilötyövuosien määrä kasvoi yhteensä 179,6 htv. Muutos johtuu Karttulan kuntaliitoksesta. Palvelualueuudistuksen johdosta muutosta organisaation eri tasoilla ei voida ilmoittaa. KOKONAISTYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA Palvelualue Muutos Tarkastustoimi 2 Konsernipalvelu 89,1 Yleishallinto 11,1 Vetovoimaisuuden palvelualue 37,5 Kaupunkiympäristön palvelualue 172,1 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 394,2 Kasvun ja oppimisen palvelualue 2089 Perusturvan palvelualue 907,5 Terveydenhuollon palvelualue 752,4 Ydinkaupunki yhteensä 4514,3 4454,9-59,4 Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 31,5 32,9 1,4 Kuopion Ateria 248,1 244,2-3,9 Kuopion Energia Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos 221,2 221,2 Kuopion Vesi 70,3 75,1 4,8 Liikelaitokset yhteensä 436,9 662,4 225,5 Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 249,6 261,3 11,7 Tilakeskus 269,1 269,6 0,5 Isäntäkuntapalvelut 41,7 43 1,3 Taseyksiköt yhteensä 560,4 573,9 13,5 Kuopion kaupunki yhteensä 5511,6 5691,2 179,6 12

15 Kuopion kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 674 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 591 henkilöä. Henkilöiden lukumäärätietoon vaikuttaa mm. sijaisten, määräaikaisten ja osa-aikaisten määrä tilastointipäivänä ( ). Lisäksi henkilöstön määrän kehitykseen vaikuttaa mm. Karttulan kuntaliitos ja Kuhilas Oy:ltä ostetun henkilöstövuokrauspalvelun siirtyminen kaupungin omaksi toiminnaksi. Kuntaliitoksen yhteydessä Karttulan kunnasta siirtyi 142 henkilöä ja Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä 42 henkilöä kaupungin palvelukseen. HENKILÖIDEN MÄÄRÄ PALVELUALOITTAIN Palvelualue Muutos Tarkastustoimi 2 Konsernipalvelu 103 Yleishallinto 11 Vetovoimaisuuden palvelualue 41 Kaupunkiympäristön palvelualue 181 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 525 Kasvun ja oppimisen palvelualue 2266 Perusturvan palvelualue 934 Terveydenhuollon palvelualue 823 Ydinkaupunki yhteensä Liikelaitokset Kallaveden Työterveys Kuopion Ateria Kuopion Energia Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitokset yhteensä Taseyksiköt Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Taseyksiköt yhteensä Kuopion kaupunki yhteensä Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2011 aikana ole ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ja investoinnit ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin muinakin vuosina eikä ympäristövahinkoja ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuopion kaupungin palvelujen ja toiminnan järjestämiseen ei liity sellaisia merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka olennaisesti poikkeaisivat suurten kaupunkien vastaavasta tilanteesta. Väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu ja julkisen talouden kestävyysvaje muodostavat yhdessä haasteellisen ympäristön kuntapalvelujen järjestämiselle. Valtion raju velkaantuminen johtaa väistämättä kuntien valtionosuuksien erittäin hitaaseen kehittymiseen lähivuosina ja lisää ahtautta kuntapalvelujen tuottamisen taloudellisiin rajoihin. 13

16 Pitemmällä tähtäimellä ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus nousee olennaiseksi epävarmuustekijäksi suurten ikäluokkien siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Ilmiö on jo näkyvissä eräillä palvelutuotannon alueilla Kuopiossakin. Yhteiskunnan elintärkeisiin energia- ja vesihuollon toimintoihin liittyvät riskit voivat olla niiden toteutuessa seurauksiltaan erityisen merkittäviä. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien merkitys on kasvanut kun kaupungin palvelutuotanto perustuu yhä enemmän tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Kuntayhteistyö Kuopion alueella Vuosi 2011 oli hyvin vilkas kuntarakenteiden ja kuntien palveluyhteistyön osalta. Suonenjoen kumppanuusmallin jatkaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Tehdyn linjauksen mukaisesti perusturvan ja terveydenhuollon palvelut tullaan tuottamaan Kuopion toimesta alkaen. Asian valmistelu aloitettiin välittömästi. Muiden palveluiden osalta laaditaan tarkempi aikataulu. Tuusniemen kunnalle on tuotettu terveydenhuollon palvelut vuodesta Toiminta jatkui tehtyjen sopimusten mukaisesti. Loppuvuonna Tuusniemen palveluiden tuleva laajentaminen kytkettiin samaan prosessin Suonenjoen palveluiden kanssa. Kaupunkien yhdistymisselvitys Nilsiän kaupungin kanssa aloitettiin marraskuussa. Tavoitteeksi annettiin tehdä selvitys siten, että kaupunkien yhdistyminen olisi mahdollista alkaen. Maaningan kunta teki avauksen Maaningan ja Kuopion yhdistymisselvityksen tekemisestä. Työn käytännön aloittaminen siirtyi vuoden 2012 puolelle. Toteutuneista kuntien yhdistymisestä Karttulan kunnan yhdistyminen Kuopion kaupunkiin toteutui Ensimmäinen toimintavuosi laajentuneena kaupunkina sujui hyvin. Kuopion toiminnallisen alueen kuntajohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti koko vuoden ajan. Kuntajohtajien tapaamisissa (ns. työvaliokunta) on käsitelty yhteisiä ajankohtaisia asioita. Eräs merkittävä asiakokonaisuus on ollut toiminnallisen alueen rakennemallityö, eli ns. MALP-kokonaisuus (maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut). Työvaliokunta on ohjannut myös Kuopion alueen KOKO-ohjelman toteutusta, johon on osallistuneet myös Sisä- Savon ja Koillis-Savon kunnat. Kuopion alueella on jatkettu PARAS-lain mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman seurantaa. Toiminnassa on ollut mukana myös useita yksittäisiä kehittämishankkeita ja yhteiseksi koettuja asioita, kuten maakunnallisen markkinointi- ja brändihankkeen edistäminen. Kuopion toiminnallisen alueen hallitusten puheenjohtajistot toteuttivat loppuvuonna yhteisen tapaamisen poliittisten näkemysten ja tavoitteiden yhteiseksi keskustelemiseksi. Toimintaa päätettiin jatkaa. Laatutyö Palvelualueuudistuksen jälkeen laatutyön edistämistä jatkaa laatutiimi, joka perustettiin huhtikuussa. Laatutiimin jäsenet edustavat palvelualueita, konsernipalvelun palveluyksiköitä sekä henkilöstöä. Laatutiimi kertasi jo tehdyn työn, kuten hyvän toiminnan periaatteet ja käsikirjapohjan. Tehty työ todettiin konkreettiseksi ja toimivaksi, mutta hyvän toiminnan käsikirjan jatkuva ylläpitäminen omana työnä olisi vaatinut resursseihin nähden liian paljon työpanosta. Kaupungin johtoryhmälle esitettiin standardin laadunhallintamallin käyttöönottoa ja malliksi valikoitui julkisen sektorin ominaispiirteitä tukeva CAF-laadunhallintamalli. Lisää tietoa CAF-mallista Johtoryhmä hyväksyi CAF-mallin kaupungin yhteisesti standardiksi. Laadunhallintamallin käyttöönoton suunnitelma hyväksyttiin Pian tämän jälkeen julkistettiin tieto kevään kuntaliitosselvityksistä, joilla oli vaikutusta myös laatutiimin jäsenten ajankäyttöön. Käyttöönoton aikataulua sopeutettiin kiireellisimpien töiden mukaisesti ja muutokset hyväksyttyiin Käyttöönotto käynnistyy infoilla ja koulutuksella 03-05/2012 ja jatkuu vuoden 2013 puolelle. 14

17 1.1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Kuopion kaupungin ja sen toimintayksiköiden toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista, varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin ja sen toimintayksiköiden toimintaa. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäinen valvonta on varmistamistyötä, joka on kaupungin, sen eri palvelualueiden, liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden johdon tekemää tai johdon lukuun tehtyä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2011 joulukuussa uudistetut sisäisen valvonnan yleisohjeet. Ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä toimintatapoja ja ohjeita noudatetaan Kuopion kaupungin toiminnassa. Ohjeisiin on otettu entistä laajemmin myös hyvän hallinnon ja riskienhallinnan näkökohtia. Kunkin palvelualueen on toiminnan suunnitelmallisuuden edistämiseksi laadittava sisäisen valvonnan suunnitelma käyttösuunnitelman osana tai eri asiakirjana helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteuttamisesta raportoidaan vuoden aikana talousarvion seurantaraportoinnin yhteydessä ja tilinpäätösvaiheessa toimintakertomuksissa. Sisäisen valvonnan kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yleistämiseksi toimii sisäisen valvonnan työryhmä, joka toimii sisäisen tarkastajan johdolla ja jossa on edustus eri hallinnonaloilta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueuudistuksen johdosta uudistettujen johto- ja toimintasääntöjen toimivuutta on arvioitu vuoden aikana ja niihin on tehty tarvittavia tarkistuksia. Johtosäännöt ovat toimineet uudistuksen tavoitteiden mukaisesti kuten myös johtosääntöihin perustuvat toimintasäännöt. Verohallintoa kohtaan on vireillä oikeusprosessi virheellisen verotuksen vuoksi saamatta jääneistä kiinteistöveroista, joiden kokonaismäärä nousee merkittäväksi. Markkinaoikeudessa on tullut vireille kaksi valitusta Kuopion kaupungin v tekemistä hankintapäätöksistä. Toinen päätös koskee kotihoidon hankkimaa sähköistä ovenavausjärjestelmää ja toinen tilahallinnon hankintapäätöstä Vuorelankatu 5-7 rakennushistoriaselvityksestä. Viime mainitun osalta Markkinaoikeus on hylännyt valituksen (MAO 47/2011). Lisäksi Markkinaoikeus on tehnyt vuoden aikana kaksi asumispalvelujen hankintoihin liittyvää päätöstä, joissa molemmissa valitukset on hylätty. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista on kerrottu toisaalla toimintakertomuksessa. Käyttötalouden määrärahojen ylitystä oli eniten perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Palvelualueuudistuksen tavoitteiden toteutumisen varmistaminen oli keskeinen painopiste sisäisen valvonnan suunnitelmissa; tavoitteena on mm. asiakasnäkökulman korostaminen ja toiminnan arvioinnin kehittäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja valvonnassa. Kuopion kaupunki otti käyttöön Microsoft BI tietokanta- ja raportointityökalun. Uuden työkalun käyttöönotto aiheutti viivästystä mm. taloushallinnon raporttien kehittämiseen sekä johdon tietokanta (Johti) projektin aikatauluun. Tietojärjestelmien tukea toimintayksiköiden johtamissa ja raportoinnissa kehitetään edelleen v ja operatiivisten mittarien kehittämistyössä painopistettä suunnataan enemmän tuottavuusmittaukseen. Tämä tarkoittaa panoksien ja tuotoksien selkeämpää erottamista toisistaan sekä kokonaistuottavuutta kuvaavien indeksien käyttöönottoa. 15

18 Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu eri hallinnonalojen säädöspohjaisista riskikartoituksista ja toimialakohtaisista valmiussuunnitelmista sekä vahinkoriskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan ohjeistuksessa on korostettu riskiarviointien tärkeyttä suunniteltaessa sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja raportointia. Riskienhallinnan järjestäminen on kunkin palvelualueen ja liikelaitoksen toimintaan elimellisesti kuuluvana asiana pääsääntöisesti toiminnasta vastaavan tahon vastuulla. Yhteisiä linjauksia varten kaupunginjohtaja on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on avustaa riskienhallintatyön koordinoinnissa ja ohjaamisessa. Kiinteistövahinkoihin on varauduttu vakuuttamisen sijaan kerryttämällä taseessa olevaa vahinkorahastoa. Riskienhallintaa koordinoiva työryhmä on selvittänyt kaupungin vakuutustarvetta ja vakuutusten kilpailutus on meneillään. Mm. toiminnan vastuuvahinkoihin liittyviä riskejä aiotaan rajata vakuuttamalla. Myös henkilöstön tapaturmiin liittyviä riskejä aiotaan rajata vakuutusmuotoa muuttamalla siten, että rajoittamattomasta kaupungin omavastuusta luovutaan. Tällöin mittavia taloudellisia seurauksia aiheuttavissa vahinkotapauksissa riski siirtyy kaupungilta vakuutusyhtiölle. Tämä johtaa vakuutusmaksujen vuosiheilahtelujen tasaantumiseen, maksujen ennakoitavuuden huomattavaan paranemiseen ja tapaturmavakuutusrahaston olemassaolon tarpeen poistumiseen. Tästä syystä tilinpäätökseen sisältyy tapaturmavakuutusrahaston purkamista 1,5 milj. euroa. Rahaston pääomaksi jää 0,4 milj. euroa vakuutusmuodon muuttamista edeltävien vahinkojen varalta. Rahoitukseen liittyviä korkoriskejä on rajattu korkosuojauksilla ja sitomalla merkittävä osuus (n. 70 %) lainakannasta vähintään viiden vuoden kiinteisiin korkoihin. Investointeihin liittyvää riskiä on realisoitunut Kauppatorin pysäköintilaitoksen laajentamisen (Alatori-hankkeen) toteutuksessa ja kustannuksissa. Rakennustyöt aloitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä toukokuussa Hankkeen yhteydessä on ollut tarkoitus purkaa ja korvata ns. Kalahallin rakennus uudisrakennuksella. Kalahallin tukemisesta on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia ja hankkeen viivästymistä. Kaupunkiin on kohdistunut lukuisia korvausvaatimuksia, jotka ovat perustuneet pääosin vahingonkorvauslakiin sekä lakiin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Korvausvaatimusten johdosta kaupunki on maksanut vahingonkorvauksia, joiden yhteismäärä nousee muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovuttamisessa tai käyttöarvossa menetyksiä, merkittäviä arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Kuopion seudun hankintatoimi purki maaliskuun lopussa 2010 syksyllä 2009 tehdyn telepalvelujen puitesopimuksen, jonka mukaan hankintakilpailun voittanut operaattoriyhteisö olisi toiminut ajanjakson telepalvelujen toimittajana seudullisen hankintatoimen yhteisöille. Syynä sopimuksen purkuun tuotiin esiin lukuisat sopimusrikkomukset, joista on syntynyt niin suuria riskejä ja vahinkoa, joista voidaan katsoa aiheutuvan myös vahingonkorvaus- ja sopimussakkosaatavia. Teleoperaattori on riitauttanut purkamisen ehtojen täyttymisestä ja yhteistä näkemystä sopimuksen purkamisen ehtojen täyttymisestä ja mahdollisista korvauksista ei ole syntynyt. Sopimuksen purkauduttua seudullinen hankintatoimi teki toistaiseksi voimassaolevan telepalvelujen toimittamista koskevan pääsopimuksen toisen operaattorin kanssa telepalvelujen turvaamiseksi. Korkein hallinto-oikeus antoi syyskuussa 2009 ratkaisun asfalttialan yritysten kilpailurajoituslain vastaista menettelyä koskevassa asiassa. Korkein hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että Suomen asfalttimarkkinoilla on vallinnut koko valtakunnan laajuinen, yksi ja yhtenäinen kartelli usean vuoden ajan vuosituhannen vaihtuessa. Prosessi korvausten saamiseksi kaupungin teettämistä asfalttitöistä tuomiossa mainittuja tahoja kohtaan on vireillä ja asiaa on valmisteltu yhteistyössä muiden kuntayhteisöjen kanssa. Oikeuskäsittely alkaa vuoden 2012 kuluessa. Katurakentamiseen toimitettujen kiviainesten laatupoikkeamista käynnissä ollut korvausprosessi tavaran toimittajaa kohtaan sai pääosin kaupungin vaateen mukaisen ratkaisun Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Tavarantoimittaja ei ole tyytynyt tuomioon, vaan on valittanut Itä-Suomen hovioikeuteen. Hovioikeuden käsittely on maaliskuussa

19 Markkinaoikeus on antanut lainvoimaisen päätöksen eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta. Kaupunginhallitus on selvittänyt mahdollisen oikeusprosessin aloittamista yhteisesti muiden kuntien kanssa. Sisäisessä valvonnassa ei ole v todettu uusia havaintoja, jotka aiheuttaisivat negatiivisia seurauksia sopimustoiminnassa. Sisäisen valvonnan kehittämistarpeita Sopimushallinnan parantaminen on keskeinen tavoite otettaessa käyttöön uusi asianhallintajärjestelmä vuonna Konsernin sisäisessä sopimustoiminnassa on kehitettävää mm. tiedonkulussa ja laskutuksessa. Toimintojen eriyttämisen ja ulkoistamisten myötä konserniohjaukseen ja valvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kaupungin omistamiin tytäryhteisöihin on sitoutuneena merkittävästi pääomaa ja niillä on merkitystä kaupungin tuloihin. Lisäksi tytäryhteisöt tuottavat asukkaiden näkökulmasta tärkeitä palveluja. On tärkeää nähdä tytär- ja osakkuusyhteisöt kiinteänä osana kaupunkikonsernia ja sitouttaa ne omalta osaltaan toteuttamaan kaupungin tavoitteita muitakin kuin vain taloudellisia tavoitteita. Tuottavuustavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien palvelu- ja tuotantoprosessien kehittämistyön valvonta on tärkeää. Talousraportoinnin ja asianhallintajärjestelmän kehittäminen edesauttaa sisäisen valvonnan toteutumista jatkossa. Kuntarakenteen muutosprosessien hallinta on keskeistä, samoin EU-rahoitteisten markkinointi- ym. projektien toteutuksen valvonta. Kaupunkiympäristön palvelualueella on todettu parannettavaa tilaajaosaamisessa, organisaation yhteistoiminnassa maa- ja rakennusomaisuuden kehittämisessä sekä palvelualueuudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue ja kasvun ja oppimisen palvelualue ovat todenneet raportoinnin kehittämisen ohella seuraavia kehittämistä vaativia asioita: - henkilöstöasioiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessi kaipaa vielä tarkentamista ja selkeyttämistä koko kaupungin osalta - palkanmaksun perintää liittyvien prosessien läpikäyminen ja kuvaaminen, keskitetyn rekrytointipalvelun työnjaon ja tehtävien sopiminen ja kuvaaminen palveluprosessien ja palveluyksiköiden kanssa - sisäisten vuokrien sopimus- ja laskutuskäytäntöjen parantaminen tilakeskuksen kanssa Sisäisen tarkastus Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan valvontavelvollisuuden täyttämisessä avustaa sisäinen tarkastaja. Virka oli täytetty osa-aikaisena syksyyn 2011 saakka, jonka jälkeen virka täytettiin kokoaikaisesti. Sisäistä tarkastusta on tehty kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti ja tehdyistä tarkastuksista on raportoitu kaupunginjohtajalle ja ulkoiselle tarkastukselle. 17

20 1.2 Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista ja sitä, riittääkö tuloina kertynyt rahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Laskelmissa ovat mukana ydinkaupungin, liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden ulkoiset tulot ja menot tuloslaskelmariveittäin yhdisteltyinä. Eri taseyksiköiden väliset taloustapahtumat eli sisäiset erät on tässä laskelmassa eliminoitu. Toimintakate Toimintatulojen ja menojen erotus muodostaa toimintakatteen. Se osoittaa, paljonko toiminnan menoista jää verorahoituksella katettavaksi. Toimintatulojen kokonaismäärä vuoden 2011 tilinpäätöksessä on 198,0 milj. euroa. Tämä on 28,7 milj. euroa ja 16,9 % enemmän kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Muutos Kuopion ja Karttulan edellisen vuoden tilinpäätösten yhteenlaskettuihin toimintatuottoihin on 26,7 milj. euroa ja 15,5 %. Euromääräisesti eniten nousivat yli puolet kaikista toimintatuloista muodostavat myyntitulot, jotka kertyvät pääosin liikelaitoksista ja muista taseyksiköistä. Myyntitulojen kasvu yhdistyneiden kuntien edellisen vuoden myyntituloihin oli 12,4 milj. euroa ja 12,5 %. Suhteellisesti eniten nousivat tulolajiin sisältyvien omaisuuden myyntivoittojen rajusta kasvusta johtuen muut toimintatulot, joiden muutos oli 7,8 milj. euroa ja 108,3 %. Myös tukien ja avustusten kasvu oli nopeaa (4,9 milj. euroa ja 28,8 %) ja johtuu pääosin kuntaliitoksen yhdistymisavustuksesta ja kuntien yhdistämiseen liittyvästä valtionosuuksien vähenemisen korvauksesta. Toimintamenojen kokonaismäärä oli 613,1 milj. euroa. Tämä on 58,8 milj. euroa ja 10,6 % enemmän kuin Kuopion vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Muutos Kuopion ja Karttulan tilinpäätösten toimintamenoihin on 39,4 milj. euroa ja 6,9 %. Suurin muutos toimintamenojen kasvua menolajeittain tarkasteltaessa on palvelujen ostoissa. Niiden kasvu yhdistyneiden kuntien edellisen vuoden palveluostoihin oli noin 19,5 milj. euroa ja 9,2 %. Palkkamenoissa oli nousua 11,6 milj. euroa ja 6,1 %. Noin 2,4 milj. euroa ja 1,3 prosenttiyksikköä palkkamenojen kasvusta selittää muutos laskennallisen lomapalkkavelan kirjauksessa. Asiasta antoi vuoden 2012 tammikuun lopulla Kirjapitolautakunnan kuntajaosto uuden sitovan ohjeen. Toimintakate eli toimintatulojen ja menojen erotus oli 415,1 milj. euroa. Kuopion edellisen vuoden toimintakate oli 384,9 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli 30,2 milj. euroa ja 7,8 %. Muutos Kuopion ja Karttulan tilinpäätösten yhteenlaskettuun toimintakatteeseen on 12,7 milj. euroa ja 3,2 %. Toimintatulot kattoivat toimintamenoista 32,3 %. Vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 30,6 % eli tulojen lisäys on ollut suhteellisesti menojen lisäystä nopeampaa. Verorahoitus Valtionosuudet ja verotulot muodostavat verorahoituksen. Verotulot koostuvat kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverosta. Valtionosuuksiin kirjataan peruspalvelujen eli ns. yhden putken mallin valtionosuudet, jotka sisältävät myös kuntien välisen verotulotasauksen sekä ns. muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (mm. lukio, vammaisten opetus sekä henkilötyövuosiin sidotut kulttuurilaitosten, mm. teatteri, museot, kaupunginorkesteri, valtionosuudet). Verorahoituksen kertymä vuonna 2011 oli 454,5 milj. euroa. Tämä on 26,8 milj. euroa ja 6,3 % edellistä Kuopion tilinpäätöstä enemmän. Muutos Kuopion ja Karttulan vuoden 2010 yhteenlaskettuun verorahoitukseen on 9,2 milj. euroa ja 2,1 %. Verotulojen lisäys yhdistyneiden kuntien vuoden 2010 verotuloihin oli 7,7 milj. euroa ja 2,4 %. Vastaava valtionosuuksien muutos jäi 1,5 milj. euroon ja 1,2 prosenttiin. Tarkemmat erittelyt verotulojen ja valtionosuuksien kertymistä ja kehityksestä on esitetty ydinkaupungin tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa. 18

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki

Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN 0785-0344 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2011 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 5 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat... 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa klo 9. Kuopion kaupunki Tilinpäätös

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa klo 9. Kuopion kaupunki Tilinpäätös Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 3.4.2012 klo 9 Kuopion kaupunki Tilinpäätös 2011 2.4.2012 Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantalouden epävarmuus jatkuu. Alkuvuoden 2011 kohtalaisen ripeä talouskasvu alkoi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 44 TULOSSUUNNITELMA 45 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot