Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen."

Transkriptio

1 Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. 1. Hanke Toimenpiteillä on pyritty edistämään järven tilan säilymistä lähtötilannetta paremmassa kunnossa, sekä lisäämään sen virkistyskäyttö mahdollisuuksia. Samalla tavoitteena on ollut löytää pienelle järvelle soveliaita edullisia toiminta- ja työsovelluksia, joita voidaan toteuttaa rajallisella työvoimalla ja kalustolla. 2. Yhteisranta Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen. Alue on jyrkän rinteen alla josta joskus on ajettu suomaata pellolle. Kuorma-autolla tuotu sora on jouduttu siirtämään traktorin etukuormaajalla alas rantaan. Osa hiekasta on ajettu traktorilla ja kipattu suoraan kohteeseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä oli vastapenkan rakentaminen järvelle rantaa vasten. Ranta- alue on rakennettu löysäpohjaiseen paikkaan risupatjan päälle. Koska vaarana on että massa vähitellen painuu ja valuu järveen, vastapenkan rakentaminen oli tarpeen. Soraa ajettiin n. 28 m³. Tämän lisäksi hankittiin soraa ostopalveluna n.160 tonnia. Hiekka siirrettiin etukuormain traktorilla rantaan ja edelleen rantaveteen kourakuormaimella n.6 metrin etäisyydelle, joka tasoitettiin käsityökaluilla. Kauemmaksi hiekka siirrettiin ponttonilautan avulla. Lauttaan oli liitetty putkiponttoni kippilava. Kippilavan avulla voitiin soraa viedä kauemmaksi järvelle. g

2 Ongelmana kesäaikaiseen sorastukseen on soran saanti riittävän kauas rannasta. Myös suodatinkankaan levitys sulanveden aikana oli hyvin haastava toimenpide löysäpohjaisen sedimentin päälle. Jo aikaisemmin levitetyn ja kevyesti painotetun kankaan ongelmana oli metaani kaasun nostattamat alueet. Asia korjaantui rejittämällä kangasta niiltä kohdin. Ruutinlammella metaanikaasun tuotto paksusta sedimenttikerroksesta on runsasta. Hienojakoinen sedimentti tukkii kankaan eikä kaasu pääse nousemaan sen läpi. Putkiponttoni kippilava osoittautui käyttökelpoiseksi ja edulliseksi ratkaisuksi sorastettaessa järvenpohjaa sulanveden aikana. Kippilava lastattiin traktorin etukuormaajalla. 3. Kasvillisuuden poisto Keväällä 2013 järven tila näytti hyvältä. Vesiruton esiintyminen oli poikkeuksellisen vähäistä verrattuna aikaisempien vuosien määrään. Vesiruton määrän vähenemistä oli tietojen mukaan muissakin järvissä. Vesiruton nuottaus tehtiin järven pohjoispäässä, mutta tulos ei määrältään ollut aikaisempien vuosien tasoa. Nuotattaessa pienestä kasvimassasta johtuen raivausnuotan alapaula painui

3 sedimenttiin tuoden runsaasti kuraa rantaan tehden työskentelyn ongelmalliseksi. Osasyynä on myös jatkuva vuodesta toiseen tapahtuva nuottaaminen samaan paikkaan ja tehtiin kasvien niittoa Ruutinlammella leikkaavalla kuormaan ottavalla laitteella. niittosyvyyden ollessa n. 50 cm. Niitettävä kasvusto oli etupäässä uistinvitaa, ulpukkaa ja vesiruttoa. Osmankäämiä on poistettu käsin omilta ranta-alueilta. Niittokone kuormasi kasvimassan ponttonille jolla se kuljetettiin rantaan. Rannassa kourakuormaimella massa lastattiin rantaan kasaan, vietäväksi edelleen kompostoitumaan metsään. Menetelmä nopeutti siipirattailla liikkuvan niittokoneen työskentelyä. Lautalle kone pystyi tyhjentämään lastinsa kolme kertaa. Niiton tuloksena massa kertyi yhteensä n. 25 tonnia. Ulpukan poistoon käytettiin V muotoisia ketjulla painotettuja teriä joita vedettiin järven pohjaa pitkin. Terät leikkasivat ulpukanvarret juurakon pintaa pitkin leikaten osittain juurakoitakin. Teriä vedettiin ponttonilautalla, työskentelyleveyden ollessa n.5 m. Niiton aikana huomioitiin tuulen suunta, tavoitteena saada kasvimassa ajautumaan pohjoispäässä olevaa nuottaa vasten. Nuotalla massa vedettiin kasaan pois vietäväksi. Massa kertyi n. 4 tonnia.

4 ! kasvien niitto jatkui toistamiseen tavoitteena poistaa talveksi mahdollisimman paljon kasvustoa pois parantaen järven talvista happitilannetta. Massaa kertyi noin 9 tonnia. Edellisen niittokerran jälkeen vesiruton kasvu lisääntyi. Vesirutto pysyi kiinni pohjassa. Mougeotia yhtymälevän kasvu lisääntyi merkittävästi haitaten järven virkistyskäyttöä ja niittoa. Levä tarttui niittolaitteen terään ja kuljettimeen, jota rihmamaisuudesta johtuen oli vaikea poistaa. Levää oli kokojärven alueella. Kesän aikana järvestä poistetun kasvimassan yhteismäärä oli noin 37 tonnia, joka on kuljetettu metsään kompostoitavaksi. 4. Kalakanta Kesän aikana haukea ja ahventa on saatu runsaasti virvelöinnillä, samoin suutaria ja jonkin verran ruutanaa on katiskapyynnillä. Syksyn niiton yhteydessä ensimmäisen kesän ahventa nousi runsaasti kuin myös haukea ylös kasvimassan mukana. Myös karpin poikasia oli muutama havaittavissa. 5. Hankkeen loppuarvio Kokonaisuutta arvioiden kesän aikana tehdyt työt ovat sujuneet suunnitelman mukaisesti. Talkooväkeä on ollut riittävästi eri työ vaiheissa, etenkin yhteisrannan kunnostamisessa useampi henkilö oli tarpeen. Pääosiltaan työt ovat olleet konetyötä ja hyvin hetkellisiä, jolloin tekijöiden määrä rajoittuu kaluston saatavuuteen eikä urakoitsijoita ole saatavilla. Työmahdollisuudesta on tiedotettu koko yhteisen vesialueen osakaskunnalle, mutta yhteydenottoja ei tullut.

5 Poikkeuksellisen lämmin sää on mahdollisesti vaikuttanut mougeat yhtymälevän runsaaseen esiintymiseen eikä näin ollen järven syksyinen tila ole aivan odotettu. Lohjalla Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. Hallitus

Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus 2007 1 Yleistä Järven kasvillisuus on osa sen ekologista kokonaisuutta kun rantakunnostuksilla muutetaan yhtä osaa, se vaikuttaa

Lisätiedot

Ruutinlammen kunnostus- ja hoito toimenpiteet

Ruutinlammen kunnostus- ja hoito toimenpiteet Ruutinlammen kunnostus- ja hoito toimenpiteet 2002-2010 Nummi-Pusula Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry 28.11.2010 Aarre Arrajoki Ruutinlammen kunnostustoimenpiteet 2002-2010 Yleistä vesistöjen

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Toimintamalli vesiruton hyötykäytön edistämiseksi Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? Seminaari ja työpaja 21.3.

Toimintamalli vesiruton hyötykäytön edistämiseksi Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? Seminaari ja työpaja 21.3. Toimintamalli vesiruton hyötykäytön edistämiseksi Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? Seminaari ja työpaja 21.3.2017, Kuusamo Teemu Ulvi, Suomen ympäristökeskus Miksi toimintamallia tarvitaan?

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Suutarinjärven kunnostus alkuun

Suutarinjärven kunnostus alkuun Vaikka talvi koetteli hermoja! Suutarinjärven kunnostus alkuun Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen alueen huonoimpaan kuntoon päässeen Suutarinjärven kunnostus on saatu näyttävästi ja hienosti

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Lempellonjärvi, Janakkala

Lempellonjärvi, Janakkala Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Tuorla Matti Eskonen

Tuorla Matti Eskonen * Valkjärvi on pieni 33 ha järvi Salossa entisten Kiskon ja Perttelin kuntien rajalla. Järvi on erittäin rehevä ja maataloudesta tulee suurimmat ravinnekuormitukset nykyisin Vehasen sahan lopetettua puun

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

13.11.2014. Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi

13.11.2014. Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi 13.11.2014 Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi Sisältö LIITELUETTELO 1. Sijaintikartta 1:40 000 2. Suunnitelmakartta 1:5000 3. Kustannusarvio 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot

Lisätiedot

LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007

LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007 1 LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007 Tausta: Särkijärven kalastuskunta on perustettu v 1994, osakasmäärä

Lisätiedot

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle.

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle. Tässä harvinainen kuvasarja hevosponttuunin valmistuksesta. Ponttuuni valmistettiin Sonkajärven Koirakoskella vuonna 1984. Alunperin diafilmille otetut kuvat on digitoitu keväällä 2014. Kuvia on yhteensä

Lisätiedot

Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä

Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä 14.6.2014 Kanadanvesirutto (Elodea canadensis, Hydrocharitaceae) Pohjois-Amerikasta peräisin

Lisätiedot

RaMeC UUTISET nro 1/2013

RaMeC UUTISET nro 1/2013 RaMeC UUTISET nro 1/2013 1. 200 mm :n, 300 mm :n ja 400-500 mm :n TUKIN KLAPITUSTEHO RaMeC 520 :lla TYÖTEHOMITTAUKSIA Pituus tyvi halk. cm latva halk. cm m 3 jatkuva teho 1) 6m 25 18 0,22 8.0 heitto m

Lisätiedot

HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN

HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN Vesikasvienpoistoo virkistyskäyttösyistä 5.6.2012/Tuorla Illan ohjelma 17:15 Kurssin avaus, Sanna Tikander, VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus, - Omat vedet paremmiksi

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1 Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei?

Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei? Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei? Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 26.1.2017, Lahti Jarkko Leka Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Vesiruttotutkimuksista Kuusamossa. Anna Väisänen Kitka-Muha-hankkeen työryhmän kokous

Vesiruttotutkimuksista Kuusamossa. Anna Väisänen Kitka-Muha-hankkeen työryhmän kokous Vesiruttotutkimuksista Kuusamossa Anna Väisänen Kitka-Muha-hankkeen työryhmän kokous 16.6.2014 Vesirutto? Kuusamon tutkimuksia ja tuloksia Ala-Kitka Partasenlahti Kitka-Muha Torjunnasta Sisältö 2 3 Pohjois-Amerikasta

Lisätiedot

KUHAJÄRVEN HOITOKALASTUS

KUHAJÄRVEN HOITOKALASTUS 20.8.2015 KUHAJÄRVEN HOITOKALASTUS Kuhan Erän kokouksessa 15.8.2015 oli allekirjoittanut valittu Kuhajärven hoitokalastusmoottoriksi. Valittiin Kauko Kuha hoitokalastuksen vastuuhenkilöksi organisoimaan

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32296 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 30.04.2015 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

Kaija Saramäki, Jari Spoof, Tarmo Tossavainen ja Ilona Joensuu. Niitto- ja ruoppausopas

Kaija Saramäki, Jari Spoof, Tarmo Tossavainen ja Ilona Joensuu. Niitto- ja ruoppausopas Kaija Saramäki, Jari Spoof, Tarmo Tossavainen ja Ilona Joensuu Niitto- ja ruoppausopas KARELIA-ammattikorkeakoulu Sisällys Julkaisusarja B: 27 Vastaava toimittaja Toimittajat Graafinen suunnittelu, taitto

Lisätiedot

Järviruo on korjuun työajan jakautuminen

Järviruo on korjuun työajan jakautuminen Järviruo on korjuun työajan jakautuminen 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Tarmo Tossavainen Karelia-ammattikorkeakoulu JÄREÄ-HANKKEEN KESÄN 2013 NIITOT JÄREÄ-hankkeessa tehtiin

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITO JA HIUKAN PERUSPARANTAMSESTA

YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITO JA HIUKAN PERUSPARANTAMSESTA YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITO JA HIUKAN PERUSPARANTAMSESTA Auraus ja linkous Asutuilla teillä sallitaan lunta yleensä max 8-10 cm Sohjoa max 4-5 cm Tie aurattu yleensä klo 6-7 Kuorma-auto- tai traktoriaura

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Firmaliiga Högbacka

Firmaliiga Högbacka Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.

Lisätiedot

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma 32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola

Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola Eeva-Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesi ja ympäristö PL 87 68600 PIETARSAARI Asia: ESITYS PARHAAKSI POHJALAISEKSI VESISTÖTEOKSI Esitän Parhaaksi Pohjalaiseksi vesistöteoksi Kuortaneen Porraslammella toimivan

Lisätiedot

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Työnsuunnittelija Erkki Kupari on laatinut loppuraportit Uuraisten työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden henkilötyöpäivät. Uuraisten

Lisätiedot

Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt

Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset Järviruokoa järvestä peltoon 26.1.2017 Talviseminaari Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset 1 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Keskeisimmät teemat 2015-2019 Ravinteiden kierron

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289 METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisoneuvoston jäseniltä pyydettiin edellisen kokouksen päätöksen mukaisesti:

Lapsi- ja nuorisoneuvoston jäseniltä pyydettiin edellisen kokouksen päätöksen mukaisesti: Lapsi- ja nuorisoneuvosto 8 05.05.2015 Lapsi- ja nuorisoneuvosto 9 12.04.2016 Lapsi- ja nuorisoneuvosto 20 01.11.2016 Lapsi- ja nuorisoneuvosto 10 04.04.2017 Lapsi- ja nuorisoneuvoston jäsenten palautteiden

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi Yhteenveto seurantajaksolta 1. ( )

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi Yhteenveto seurantajaksolta 1. ( ) Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi 2009 Yhteenveto seurantajaksolta 1. (1.1.-30.6.2009) Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla 2 GNA - HSM indikaattorit (Terveys, Turvallisuus,

Lisätiedot

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä

Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä Muistio maastokäynnistä Suojärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä Maastokäynti suoritettiin 23.9.2015. Maastokäynnillä

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -

Lisätiedot

RANNAT KUNTOON

RANNAT KUNTOON RANNAT KUNTOON 2015-2016 Nurmesjärvi, Kangaslahti / Pohjois-Savo Raportti 2016 Sinikka Jokela, Maisemasuunnittelun asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo, Maa- ja kotitalousnaiset Sisällysluettelo 1. Taustaa...

Lisätiedot

jukka.leinonen~hotmail.com

jukka.leinonen~hotmail.com ~ b. i.ì'l 3.8.2012 ;-'"... r. ~.F!C:r A HANKESUUNNITELMA 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT hankkeen hakija: Suurjärven osakaskunta yhteyshenkilö: Jukka Leinonen osoite: Koivumäentie 89 58420 Silvola puhelin sähköposti

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA

UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA 3.12.2012 UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön luonnonvara Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi Biotalous tänään ja huomenna seminaari Saarijärvi 28.1.2016 Rehevöityvät umpeutuvat vesialueet Kasvibiomassaa

Lisätiedot

Osakaskuntien rooli kunnostuksissa

Osakaskuntien rooli kunnostuksissa Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Suomen ympäristökeskus 26.1.2012 Osakaskuntien rooli kunnostuksissa Juha Keto Päijät Hämeen Kalatalouskeskus ry keto.juha@gmail.com Mikä on yhteinen

Lisätiedot

Svartträsket. Vihdin vesistöpäivät Vihdin kunnantalo, Nummela. Jarkko Lehtinen Svartträsket

Svartträsket. Vihdin vesistöpäivät Vihdin kunnantalo, Nummela. Jarkko Lehtinen Svartträsket Svartträsket Vihdin vesistöpäivät 12.11.2016 Vihdin kunnantalo, Nummela Jarkko Lehtinen Svartträsket Ilmakuva Svartträsketistä kesällä 2016 (Google-maps) Svartträsket, pieni järvi Uudellamaalla Järvi sijaitsee

Lisätiedot

Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio 2020. Tilander Golf Design Oy, 2008

Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio 2020. Tilander Golf Design Oy, 2008 Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma Visio 2020 Tilander Golf Design Oy, 2008 Seuraavilla sivuilla on esitetty järjestyksessä kaikki Nurmijärven Golfkeskuksen reiät ja niille tehtävät korjaus-/muutosehdotukset.

Lisätiedot

PALAX KLAPIKONEMALLISTO

PALAX KLAPIKONEMALLISTO COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva

Lisätiedot

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

Maattomien maasauna Kasvimaan perustaminen Maasaunan rakentaminen

Maattomien maasauna Kasvimaan perustaminen Maasaunan rakentaminen Maattomien maasauna Juhannus ja sauna ovat omavaraiseläjällekin mieluinen yhdistelmä. Kuitenkin paatuneimmat puurtajat yhdistävät aina huvin ja hyödyn keskenään. Kasvimaata perustettaessa sivutuotteena

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

PORORANNAN UIMAVESIPROFIILI 1

PORORANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 PORORANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 PORORANNAN UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

Evijärven kunnostushanke. Vesikasvillisuuden niitot Kaisa Kontas

Evijärven kunnostushanke. Vesikasvillisuuden niitot Kaisa Kontas Evijärven kunnostushanke Kaisa Kontas Vesikasvillisuuden niitot 2016 Niittettävät alueet suunniteltiin Evijärven viiden eri maa- ja vesiosakaskunnan puheenjohtajien/ edustajien kanssa keväällä 2016. Niittoalueita

Lisätiedot

KITKAJÄRVIEN JA POSIONJÄRVEN HOIDON JA KUNNOSTUKSEN TYÖRYHMÄN 3. KOKOUS

KITKAJÄRVIEN JA POSIONJÄRVEN HOIDON JA KUNNOSTUKSEN TYÖRYHMÄN 3. KOKOUS KITKAJÄRVIEN JA POSIONJÄRVEN HOIDON JA KUNNOSTUKSEN TYÖRYHMÄN 3. KOKOUS Aika: Maanantai 16.6.2014 klo 15.00 18.00 Paikka: Lomakeskus Himmerki (osoite: Himmerki 8, Posio) Osallistujat: Teemu Junttila, Kuusamon

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

LOPPUMAKSATUSHAKEMUS JA LOPPURAPORTTI

LOPPUMAKSATUSHAKEMUS JA LOPPURAPORTTI LOPPUMAKSATUSHAKEMUS JA LOPPURAPORTTI 1. Hanketta ja hakijaa koskevat tiedot: Hankkeen nimi: Kiikoisjärven kunnostushanke Rahoituspäätös, pvm: 14.03.2001 Dnro: 0201J0008-52 Projektinro: BE3330448 Hyväksyttävät

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä

Lisätiedot

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS TUTKIMUS Huoli: urakoitsijoiden kyky selviytyä velvoitteistaan kannattavasti Tutkimus: talvihoidon toimijoiden haastattelut Tavoite: talvihoidon

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Kuusimäen, Kourulan ja Lavolan asukasyhdistys 17.2.2011

Kuusimäen, Kourulan ja Lavolan asukasyhdistys 17.2.2011 LÄNTISEN ALUEEN TAVOITTEET 2015 - päivitys Asukasyhdistyksemme hallituksen kannanotto eri kohteisiin: 3. Kourulan liikekeskuksen ja ympäristön kunnostus Toimintakeskus: Ikkunakorjausten loppuun saattaminen.

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Mikko Heikkinen KAISLALEIKKURIN ESISUUNNITTELU

Mikko Heikkinen KAISLALEIKKURIN ESISUUNNITTELU Mikko Heikkinen KAISLALEIKKURIN ESISUUNNITTELU Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Kevät 2004 INSINÖÖRITYÖ TIIVISTELMÄ Osasto

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 265/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 19.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Arrajärven kunnostussuunnitelmaa.

Lisätiedot

Hoida ja kunnosta kotirantaasi

Hoida ja kunnosta kotirantaasi Hoida ja kunnosta kotirantaasi Rantojen kunnostustoimien menettelytapasuosituksia (ks. myös sivu 4) Kunnostustoimenpide: Rantaan ajelehtineen kasvimassan poisto Vähäinen lietteen poisto (alle 100 m 3 *)

Lisätiedot

Teettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta

Teettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta Teettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta Pekka Puska/Kalmar Industries Oy Ab 12.3.2008 1 16 April 2008 Teollisuusalueen ilmakuva 2 16 April 2008 Esitysrunko 1. Yleistä

Lisätiedot

Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen

Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen Tässä infokortissa esitellään Keski-Suomen Saarijärveltä malli siitä, kuinka voidaan rakentaa kevytrakenteinen metsätie edullisesti. Kahden maanomistajan yhteinen

Lisätiedot

Lattialautojen irrottaminen kiilan avulla

Lattialautojen irrottaminen kiilan avulla Rossilattian kunnostus Hannu Rinne / 16.1.20220 Vanhat ponttaamattomat lattialankut on alunperin kiinnitetty toisiinsa ainoastaan sivusuunnassa puutapeilla ja myöhempinä aikoina tätä on vahvistettu päältä

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Kunnost us-tarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Digitoija Pinta-ala (ha)

Kunnost us-tarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Digitoija Pinta-ala (ha) Soranottoalueen numero Jälkihoidon tila Kunnost us-tarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Digitoija Pinta-ala (ha) Pohjavesialueen nimi Hirvikangas 1 4 1 lampi vedenottamon läheisyys 10.10.2007/28.6.2011

Lisätiedot

Siipiratasalus. Petri Sinivuori 92

Siipiratasalus. Petri Sinivuori 92 Siipiratasalus Petri Sinivuori 92 Tehtävänä on tehdä annettujen ohjeiden mukaan siipiratasalus, joka sopivalla moottorilla toimii myös sähkövoimalana. Silloin voima voidaan ottaa esim. vesihanasta ja patteri

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot