Svartträsket. Vihdin vesistöpäivät Vihdin kunnantalo, Nummela. Jarkko Lehtinen Svartträsket

Transkriptio

1 Svartträsket Vihdin vesistöpäivät Vihdin kunnantalo, Nummela Jarkko Lehtinen Svartträsket Ilmakuva Svartträsketistä kesällä 2016 (Google-maps) Svartträsket, pieni järvi Uudellamaalla

2 Järvi sijaitsee Raaseporin kaupungissa Tenholan ja Tammisaaren välissä Salon tien varrella (MML- kansalaisen karttapalvelut) Tietoja järvestä Kuten järven nimi Svartträsket kertoo, se on aina ollut tummahko, samea luvun loppupuolella järvi oli vielä hyvässä kunnossa. Muistikuvamme mukaan, siellä oli joitakin lumpeita ja ulpukoita. Järveä reunusti järviruoko, joka kuitenkin oli melko vähäinen luvun loppupuolella järvellä pystyi kalastamaan joka paikassa, mutta ulpukat olivat hieman lisääntyneet luvulle tultaessa mökkiläiset ensimmäistä kertaa kiinnittivät huomiota ulpukoiden lisääntymiseen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana rehevöityminen lisääntyi räjähdysmäisesti. Uutena kasvina järvelle ilmestyi limainen ja lauttoina kasvava ahvenvita (en ole varma nimestä). Pitääksemme järven uimakelpoisena, olemme viikatteella niittäneet järven mökkien puoleista osaa. Tämä on toki osoittautunut väliaikaiseksi helpotukseksi, koska muutamassa viikossa uudet ulpukat valtaavat tyhjäksi jääneen alan. Viimeisen parin vuoden aikana on silmämääräisesti vaikuttanut siltä, että rehevöitymisen lisääntyminen on päättynyt. Ainakin vaikuttaa, että tuo limainen vita olisi jopa hieman vähentynyt luvun alkuvuosina yhtenä pitkänä ja kylmänä talvena järvellä happikato tuhosi valtaosan kalakannasta. Keräsin niitä jään seasta useita jätesäkkejä. Haju oli

3 kuvottava. Suurimmat hauet olivat yli viisi kiloisia. Muita kaloja olivat särjet, sorvat, suutarit ja ahvenet. Seuraavana kesänä vihreitä mädäntyneitä raatomöhkäleitä kellui vedessä, jolloin keräsin niitä ämpärillä isompaan astiaan ja kompostoin niitä. Tästä katastrofista eteenpäin järvestä ei ole kalastettu muuten kuin nähdäkseen, onko kalakanta toipunut. Järvessä on nykyään erittäin runsas särkikanta. Olemme niitä pyydystäneet jonkin verran täkyverkoilla sekä katiskalla isompaan järveen, Stortträsket, laskevasta ojasta. Haukikanta on ainakin jossakin määrin toipunut / toipumassa. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että tuon kohtalokkaan kalakuolematalven jälkeen särkikalat valtasivat järven ja syövät hauen ja ahventen mädin. Ojitukset Järveen laskee kaksi ojaa. Pienempi niistä sijaitsee järven läntisessä päässä. Oja päättyy monttuun, joka sijaitsee noin 15 metrin päähän järvestä. Tässä kohdassa on järven reuna soinen. Oja on lähinnä tehty kuivatusta varten, eikä sen alueella ole peltoja. Suurempi ojista, järven keskellä pohjoisrannalla, on tyypillinen usealta pellolta laskeva kaivettu oja, jonka pisimmät haarat ulottuvat noin kilometrin päähän järvestä. Oheinen karttakuva antaa käsityksen ojituksista. Osa pelloista on viime vuosina ollut pois maanviljelyksestä, mutta osalla viljelyä edelleen harrastetaan. Keväisin oja on varsin vuolas ja loppukesästä vain pieni lorina kertoo sen olemassaolosta.

4 Järven pohja on mutainen. Muta on todennäköisesti ajautunut järveen vuosikymmenten aikana pelloilta. Syvimmältä kohdalta järvi on noin 2,5 3 metriä syvä. Laskuoja Storträskettiin Vielä luvun puolivälissä järvet yhdistävä oja oli luonnontilainen, parikymmentä senttiä matala pikkuoja, joka saattoi ajoittain kuivua kesäisin. Oja ruopattiin joskus 1960-luvun loppupuolella silloisen maanomistajan toimesta. Minun on vaikeata ymmärtää ruoppauksen motiivia. Toimenpiteellä tuskin ainakaan saatiin vettä isommasta järvestä noin 20 cm korkeampaan Svartträsketiin. En ole varma, mutta oletan että toimenpiteen seurauksena Svartträsketin keskimääräinen veden korkeus laski. Ison järven puoleinen osa ojasta on rehevöitynyt, estäen tai vaikeuttaen kalojen normaalin liikkumisen. Järven asukkaat Järven rannalla on neljä kesämökkiä. Lisäksi järven vaikutuspiirissä, takamaastossa sijaitsee puolisen tusinaa asumuksia. Järven mökkiläisten harmaan veden ja käymälöiden asianmukaisuus tarkastettiin joitakin vuosia sitten. Tämänkin perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että mökkiläisten aiheuttama kuormitus järvelle on minimaalinen. Asukkaat ovat huolestuneita järven rehevöitymisestä. Taaempana olevien asukkaiden aiheuttamasta kuormituksesta minulla ei ole tarkkaa käsitystä. Oletan kuitenkin, että kuormitusta ei esiinny.

5 Kuva tonteista Tälle hankkeelle asettamamme tavoitteet Toivomme, että muutaman vuoden kuluttua Svarträsketin järvi on palautettu normaaliin tilaan. Taikarannantien toimikunta Toimikunta muodostuu mökkiläisistä sekä tien varren vakituisista asukkaista. Näiden lisäksi myös tien vaikutusalueella olevat maanomistajat kuuluvat tiekuntaan. Toimikunnalla on puheenjohtaja sekä sihteeri, jotka hoitavat tien hallinnolliset tehtävät. Asukkaat huolehtivat pääsääntöisesti tien kunnostuksesta itsenäisesti paikallisen yrittäjän kanssa. Tietoimikunta kokoontuu noin kerran vuodessa. Kokouksessa käsitellään tienhoitoon, jätehuoltoon sekä muihin asukkaiden esille tuomiin kysymyksiin. Svartträsketin kysymyksiä olemme käsitelleet asukkaiden kanssa erikseen. Järvitoimikunta Olemme perustamassa järvitoimikunnan järven kunnostusta varten. Asukkaiden ja maanomistajien kanssa on alustavasti asiasta puhuttu ja sovittu siten, että kun hanke on virallisesti alkanut ja hankkeen budjettia aletaan laatia, toimikunta aktivoituu.