Ruutinlammen kunnostus- ja hoito toimenpiteet

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ruutinlammen kunnostus- ja hoito toimenpiteet"

Helinä Katajakoski
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ruutinlammen kunnostus- ja hoito toimenpiteet Nummi-Pusula Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry Aarre Arrajoki

2 Ruutinlammen kunnostustoimenpiteet Yleistä vesistöjen kuntoon vaikuttavista tekijöistä Lähtötilanne Ruutinlammella vuonna 2002 Tehtyjä kunnostustoimenpiteitä Koetoiminta ja julkaisut Kustannukset Tavoitteet

Vesitase sadanta-haihdunta= valunta Järvien veden laatuun vaikuttavia riippuvuuksia Tuuliolot Valaistusolot Virtausolot virtaama, virtausnopeus Kerrostuneisuus Lämötilaolot Alueen laajuus

3 Vesitase sadanta-haihdunta= valunta Järvien veden laatuun vaikuttavia riippuvuuksia Tuuliolot Valaistusolot Virtausolot virtaama, virtausnopeus Kerrostuneisuus Lämötilaolot Alueen laajuus ala,järvisyys Happiolot Syvyyssuhteet Veden fysikaaliskemialliset ominaisuudet Ympäristöstä tulevat tekijät maaperä, kallioperä, jätevedet, valumat, hajakuormitus ym. Ravinteisuus Eliötoiminnan määrä ja tasapaino Hiilidioksiini, happamuus kemiallinen hapenkulutus, biologinen hapenkulutus happi

Sietokyky ylittynyt Rehevöityminen luonnontilaista Yhdyskunta Teollisuus Haja-asutus

4 Jätevesien puhdistus Kuormituksen vähentämisen vaikutus vesistöön Hajakuormituksen vähentäminen Sisäisen kuormituksen vähentäminen Järvi sietää kuormitusta rehevöitymättä Sietokyky ylittynyt Rehevöityminen luonnontilaista Yhdyskunta Teollisuus Haja-asutus Peltoviljely Metsätalous Muu luonnosta tuleva kuormitus Kasvillisuuden poisto Roskakalojen poisto Ilmastus

Ruutinlampi ajalla 1985 2009 Valuma-alue Järven pinta-ala n.

5 Ruutinlampi ajalla Valuma-alue Järven pinta-ala n. 9 ha Keskisyvyys 1,2 m Valuma-alue 1,14 km² Viljeltyä maata 37 ha Metsä tontti- ja joutomaata 77 ha

6 Kasvikartoitus 1987 Ruutinlammella Kelluslehtiset Uistinvita Ulpukka Palpakko Uposkasvit Ahvenvita Isovesiherne Näkinpartanen lmaversoiset Osmankäämi Kurjenmiekka Raate Rantakukka Kurjenjalka

7 Kanadan vesirutto ( Elodea canadensis ) Vesirutto kasvustoa

8 1990 luvun puolessavälissä runsaasti leväkukintaa

9 Ruutinlampi kesäkuussa 2001 vesiruton valtaamana

10 happikato aiheutti runsaasti kalakuolemia

14 Tapahtumia Ruutinlammella happikadon aiheuttamat kalakuolemat Infotilaisuus kyläläisille Lammen syvyysluotaus keväällä 2002

15 Syvyysluotaus keväällä 2002 Keskisyvyys 1,2 m Syvin kohta 1.7m Vesitilavuus n m³ Runsas ravinteinen

16 Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry:n perustava kokous 2002 Päätös järven kunnostamistoimen piteistä Yleisluonteinen Tavoitteena järven maisemallisen arvon ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Kalakannan säilyttäminen Happipitoisuuden seurantaa ja ilmastusta

17 Kunnostustoimenpiteiden toteutus Valuma - alue ja suojavyhyke suunnitelma Uudenmaan ympäristökeskus 2003 Rannan rakentaminen vesikasvuston ylösottopaikaksi lammen pohjoispäähän Vesikasvien poistoa kesäisin tarpeen ja voimavarojen mukaan Happipitoisuuden seurantaa ja ilmastusta Uud.ymp.keskus ja omat mittaukset

18 Raivausnuotta kokeilu kesäkuu 2002

19 Vesiruton kuormaus

21 Luonnontilassa oleva ranta Kuva vuodelta 1965

Vesikasvien poisto Vuosien 2002-2008 aikana vesikasveja poistettu n. 225 tn Kuiva-aineena 24,52 tn Fosforin poistuma n. 117 kg Typpeän poistettu n.

25 Vesikasvien poisto Vuosien aikana vesikasveja poistettu n. 225 tn Kuiva-aineena 24,52 tn Fosforin poistuma n. 117 kg Typpeän poistettu n. 675 kg Kasvimassa kompostoitu tai ajettu suoraan peltoon Talkootyö tunteja n. 650 Työ suoritettu raivausnuotalla tai kuormaavalla niittolaitteella Heinäkuussa 2009 arvioitu liukoisen fosforin määrän olevan lammessa; vesi n. 6 kg + 4 cm.n kerroksessa sedimenttiä n. 136 kg fosforia

26 Vesiruton nuottaus käynnissä

27 Ruutinlammen ilmastuskoe Hapeton tila Fosfori nousee pohjasedimentistä, järven sisäinen kuormitus kasvaa Kalat tarvitsevat happea Ahven 2,5 mg/l Hauki 2 mg/l Ruutana hapeton tila Karppi 1,2-1,5 mg/l

28 Hapen näytteenoton mittauspisteet

Ruutinlammen talvinen happipitoisuus mg/l Vuosina 2002-2007 20 15

29 Ruutinlammen talvinen happipitoisuus mg/l Vuosina pinta 1m

30 Lietepumpun ilmastuskoe Suomenojan laboratoriossa (SYKE)

31 Ruutinlammen happipitoisuudet v eri havaintopisteissä syvyydellä cm Kenttätutkimus lietepumpun ilmastusvaikutuksesta

32 Valon läpäisykoe klorofylliarvon nostamiseksi

33 Koe klorofylliarvon nostamiseksi

34 Veden korkeuden seuranta

35 Kokonais fosfori Uudenmaan Ympäristökeskus Ruutinlampi kokonaisfosfori µg/l avoimet symbolit talviarvoja

36 Kalakannan koenuottaus 2002

37 Suomen suurin ruutana 44,5 cm pitkä, paino 2,762 kg

38 Lammen kalalajisto Ahven Suutari Ruutana Karppi Hauki

39 Julkaisut ja tutkimukset joissa Ruutinlampi mukana Ruutinlammen ilmastuskokeilu talvella Uudenmaan Ympäristökeskus Moniste 135 Aarre Arrajoki Lietepumpun ilmastustestit SYKE:n Suomenojan tutkimusasemalla VTT Jukka Sassi & Anton Keto hätäilmastuslaite A. Arrajoki Järvien kunnostuksen menetelmät Hapetuslaitteiden laboratorio- ja kenttäkokeet VTT Jukka Sassi & Anton Keto kenttäkoe A. Arrajoki

40 Uposkasvien runsastumisesta 2000 luvun alussa Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 20 / 2007 Järvien kunnostus ympäristöopas 114 SYKE Ruutinlammen linnustoselvitys 2008 SYKE Koekalastus Nordick verkoilla 2009 SYKE kalastusmestari Matti Huttune

41 Ruutinlammen ekologia, lammen kunnostus- ja hoitotoimenpiteet (julkaisematon) Julkaisut lehdisssä Vesienhoidon netti-tv PhosLock ( fosforilukko modifoitu savi) koetoiminta alkamassa Suomen ympäristö- keskuksen kanssa. Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistykselle lupa yhteisen vesialueen osakaskunnalta Harjoittelijan palkkaaminen opinnäytetyön tekemiseen koetoiminnasta Ruutinlammella

42 Toiminnan ja järvikunnostuksen perusajatuksia Järjestäytynyt yhteisö Vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta Tulokset hitaita Riittävän suuri joukko aktiiveja Suunnitelmallisuus, tietojen taltiointi Yhteydenpito viranomaisiin Taloudellisesti mahdollisuus toimia Valmius omaan panostukseen Hyväksyminen ja kannustus vaikka ei itse mukana

43 Ruutinlammen strategia

44 Ruutinlammen kunnostus-strategia Arvot: 1. Maisemallinen arvo. 2. Luonnon monimuotoisuus. 3. Ekologinen tasapaino. 4. Koko kyläyhteisölle mahdollistava monipuolinen virkistyskäyttö.

45 2. Toimenpiteet: 1. Haja- ja pistekuormituksen vähentäminen. 2. Lammen ravinnekierron vähentäminen. 3. Umpeenkasvun hidastaminen ja liiallisen kasvuston vähentäminen. 4. Yhteisrannan kunnostus. 5. Kalakannan säilyttäminen ja monipuolistaminen. 6. Linnuston ja muiden eläinlajien lajirikkauden säilyttäminen. 7. Rantavyöhykkeen kunnostus. 8. Yhteisen vesialueen osakkaiden suostumus kunnostus- ja koetoimintaan

46 1. Haja- ja pistekuormituksen vähentäminen Valuma-alue ja suojavyöhyke suunnitelman päivittäminen Suojavyöhykkeiden uudelleen suunnittelu ja toteutus Laskeutusaltaiden rakentaminen niskakaivojen eteen ojankaivuun jälkeen metsäojitus Fosforin saostusaineen käyttö Kosteikon rakentaminen (1-2 %, valumaalueenpinta-alasta) Haja-asutuksen jätevedet

47 2. Lammen ravinnekierron vähentäminen. Sisäisenkuormituksen vähentäminen Kasvien poisto Ilmastus PhosLock koe- ja kunnostus- projekti vuosille

48 PhosLock projekti yhteistoiminnassa Suomen Ympäristökeskuksen kanssa PhosLock, modifioitua savea oleva sidonta-aine, joka sitoo liuenneen fosforin kiinteään muotoon. Levitetään järveen joka reaktiivisena aineena sitoo pohjasedimentistä liukenevaa fosforia

49 3. Umpeenkasvun hidastaminen ja liiallisen kasvuston vähentäminen. Kasvien poisto Rantojen kunnostaminen tuulivirtauksien vapaampi pääsy lammelle

50 4. Yhteisrannan käyttötarkoituksen muutos (ent. pellavanliotuspaikka) Alueen kunnostaminen yhteiseen virkistyskäyttöön (vene- ja laituripaikaksi) Järven kunnostamis- ja tutkimuspaikaksi Osakkaiden luvalla (päätöksellä)» Uima-, laituri- ja venepaikaksi Ilmoitus Maanmittaustoimistoon

51 5. Kalakannan säilyttäminen ja monipuolistaminen. Happipitoisuuden säilyttäminen ympäri vuoden. lammen ilmastus talvella tuulivirtauksien vapaampi pääsy lammelle

52 Ilmastus talvina Kilowatteja kulunut n kw Talkootyötunteja kulunut n. 200 PICT1964

53 6. Linnuston ja muiden eläinlajien lajirikkauden säilyttäminen 7. Rantavyöhykkeen kunnostus Puuston raivaus Rantojen ylösnosto 8. Yhteisen vesialueen osakkaiden suostumus kunnostus- ja koetoimintaan

55 Kunnossapitokustannukset Kesäkunnossapito 3041, ,00 Ilmastus 474, ,00 Tutkimus ym. muu toiminta 474, ,00 Yhteensä (käypien arvojen mukaan) 33356,00 Rahoitus vaje ,24 Maksettu kuluja yhteensä 4744, ,76

58 Pienten järvien yhteistoiminta Tavoitteet - Lisätä tiedon- ja kokemusten vaihtoa sekä yhteistoimintaa kunnostusasioissa - Lisätä tietämystä ja kiinnostusta järvikunnostuksesta - Edistää luonnon- ja ympäristönhoitoa vesistöjen vaikutuspiirissä - Lisätä yhteistyötä muiden luontoarvoista ja järvikunnostuksesta kiinnostuneiden tahojen kanssa

59 Tiedon- ja kokemusten vaihto sekä yhteistoiminta kunnostusasioissa Yhteisten tilaisuuksien järjestäminen Yhteishankkeet ja tiedottaminen Tiedotteet alueella toimiville suojeluyhdistyksille ja aktiivitoimijoille Yhteistoimintaryhmä Osoitteisto

60 Lisätä tietoa ja kiinnostusta järvikunnostuksesta ja edistää luonnon- ja ympäristönhoitoa vesistöjen vaikutuspiirissä Koulutus Yhteiset retket tutustumiskohteisiin Tiedonvaihto Yhteiset kotisivut

61 Lisätä yhteistyötä muiden järvikunnostuksesta kiinnostuneiden tahojen kanssa Alueen suojeluyhdistykset Osakaskunnat Mtk:n paikallisyhdistykset, metsänhoitoyhd. Metsästysseurat Lintuharrastajat Ympäristöasioista kiinnostuneet yritykset

63 Kiitos mielenkiinnosta Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. Aarre Arrajoki Gsm Sähköposti aarre.arrajoki(at)kolumbus.fi

Samankaltaiset tiedostot

Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen.

Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen. Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. 1. Hanke Toimenpiteillä on pyritty edistämään järven tilan säilymistä lähtötilannetta paremmassa kunnossa, sekä lisäämään sen virkistyskäyttö mahdollisuuksia.