Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Transkriptio

1 Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Muuttuvat korjuukustannukset alenevat vuositasolla, jos nurmi korjataan vain kerran kasvukaudessa. MTT:n Mikkelin tutkimusasemalla ja tilakokeessa tutkittiin yhden niiton vaikutusta luonnonmukaisen apilaheinänurmen talvehtimiseen, sadontuotantoon ja sadon laatuun seuraavana kesänä. Kokeessa tehtiin kolme käsittelyä: 1. Kaksi säilörehuniittoa normaaliin korjuuaikaan (kesä- ja elokuun loppu), 2. Yksi niitto kesäkuun lopussa ilman syyssadon korjuuta ja 3. Yksi niitto kesäkuun lopussa siten, että syyssato murskattiin ja jätettiin murskattuna paikalleen. Havainnot ja tulokset Koealojen apilapitoisuus ja sato eivät eronneet toisistaan koetta perustettaessa. Tutkimusaseman kokeessa puna-apilapitoisuus oli keskimäärin 43 % ja kuiva-ainesato kg/ha ensimmäisessä niitossa (Kuva 1) kaikilla koejäsenillä. Kuva 1. MTT Mikkelin apilaheinäkasvuston puna-apilapitoisuus oli koko alueella tasainen koetta perustettaessa.

2 Sivu 2 / 5 Kaksi kertaa niitettävän nurmen toisen niiton kuiva-ainesato elokuun lopussa oli kg/ha. Yhden niiton nurmille talveksi jäävä tuoremassa mitattiin MTT Mikkelin tutkimusasemalla (Kuvat 2 ja 3). Se oli keskimäärin kg/ha (5 930 kg/ha kuiva-ainetta). Käsittelyn 3 koealoilla kasvimassa murskattiin ja jätettiin paikoilleen. Kuva 2. MTT Mikkelin tutkimusasemalla korjaamatta jätetty syyssato marraskuun alussa (vasemmalla). Sama kasvusto seuraavana keväänä (oikealla). Kuva 3. MTT Mikkelin tutkimusasemalla murskattu ja paikoilleen jätetty syyssato marraskuun alussa (vasemmalla). Sama kasvusto seuraavana keväänä (oikealla). Tilakoe toteutettiin vuotta aiemmin kuin MTT Mikkelin koe. Tilakokeessa ensimmäinen korjuu tehtiin noin kolme viikkoa myöhemmin heinäkuun puolen välin jälkeen vuonna 2010 kuin vastaava korjuu Mikkelissä vuonna Tilakokeessa yhden niiton koealoille jäi talveksi jonkin verran, joskaan ei

3 Sivu 3 / 5 peittävyydeltään merkittävästi vähäisempi tuoremassa kuin MTT Mikkelin kokeessa (Kuva 4). Tilakokeessa apilaheinäseoksessa oli myös alsikeapilaa. Kuva 4. Tilakokeen kerran niitetyn apilaheinänurmen syyskasvusto (vasemmalla), joka murskattiin ja jätettiin paikalleen. Oikealla on kasvusto seuraavana keväänä. Yhden niiton nurmille talveksi jätetty kasvusto heikensi apilan talvehtimista sekä tutkimusasemalla että tilakokeessa (Kuvat 2-4). Kaksi kertaa niitetyille nurmille ei jäänyt paksua kasvustomassaa syksyllä ja apilan tiheys oli näillä nurmilla seuraavana keväänä keskimäärin 35 % (Kuvat 5-6). Apilan tiheys oli noin 16 % nurmilla, joille syyssato murskattiin ja jätettiin paikoilleen. Ilman syyskorjuuta jätetyillä nurmilla apilan tiheys oli noin 10 %. Kuva 5. Kaksi kertaa niitetty apilaheinäkasvusto myöhään syksyllä tilakokeessa (vasemmalla) ja MTT Mikkelin tutkimusaseman kokeessa (oikealla).

4 Sivu 4 / 5 Kaksi kertaa niitettyjen nurmien seuraavan kesän ensimmäinen puna-apilaheinäseoksen kuiva-ainesato oli 6390 kg/ha ja apilapitoisuus keskimäärin 29 % (Kuva 7). Vastaavasti nurmilla, joiden syyssatoa ei käsitelty mitenkään, punaapilaheinäseoksen kuiva-ainesato oli 7670 kg/ha ja apilapitoisuus 8 %. Kerran niitetyillä nurmilla, joille jätettiin murskattu syyssato, seuraavan Kuva 6. Kaksi kertaa niitetty apilanurmi kasvuun lähdössä seuraavana keväänä. kesän ensimmäinen seoksen kuiva-ainesato oli 5660 kg/ha ja sadon apilapitoisuus 21 % Kuiva-ainesato kg/ha Tuoremassa kg/ha Heinän kuivaaine Apilan kuivaaine Kaksi niittoa Yksi niitto Yksi niitto, murskattu syyssato Edellisen syksyn tuoremassa Kuva 7. Syksyn tuoremassa koealoilla (punainen kolmio, oikea akseli) ja seuraavan kesän ensimmäinen rehun kuiva-ainesato (vihreät palkit, vasen akseli) MTT Mikkelissä. Niittokäsittely vaikutti seuraavan kesän rehusadon laatuun ainoastaan apilapitoisuuden alenemisen kautta. D-arvo oli keskimäärin 600 g /ka kuiva-ainetta ja raakavalkuainen 82 g/kg kuiva-ainetta. Sadon sulavuus ja valkuainen oli heikko, mikä kertoo alhaisesta apilapitoisuudesta ja liian myöhäisestä niitosta.

5 Sivu 5 / 5 Johtopäätelmät Kahteen niittoon verrattuna apilaheinänurmen kokonaissadosta menetettiin lähes 50 % kerran niitettäessä. Heinä hyötyi yhdestä niitosta suhteessa apilaan, kun syyssatoa ei murskattu. Seuraavan kesän heinän sato lisääntyi, mutta laatu heikkeni nopeasti sadon korsiintuessa. Syksyn tuoremassan murskaus ei tuonut lisäetua. Apilasato väheni seuraavana vuonna, mikä ei ole suositeltavaa luomunurmen satomäärän ja rehun laadun kannalta. Edellisen kesän niittokäsittely ei suoraan vaikuttanut seuraavan kesän rehun energia-arvoon tai sulavuuteen. Rehun laatu oli kaikissa näytteissä alhainen kertoen liian myöhäisestä niitosta suhteessa sadon kasvilajikoostumukseen. Apilapitoisuuden väheneminen näkyi valkuaispitoisuuden ja sulavuuden alentumisena. Sato niitettiin kesäkuun lopussa. Sadossa ei esiintynyt kuloa, vaikka sitä oli vielä keväällä runsaasti kasvustossa. Nurmen muuttuvia korjuukustannuksia hehtaaria kohti voidaan alentaa korjaamalla apilaheinänurmi ainoastaan kerran kasvukaudessa. Hyvälaatuista nurmirehua on tällöin oltava riittävästi saatavissa muilta lohkoilta. Seuraavana vuonna nurmen apilapitoisuus on alhainen ja hyvälaatuisen rehun korjuu on entistä haastavampaa.