Evijärven kunnostushanke. Vesikasvillisuuden niitot Kaisa Kontas

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Evijärven kunnostushanke. Vesikasvillisuuden niitot Kaisa Kontas"

Viljo Tikkanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Evijärven kunnostushanke Kaisa Kontas Vesikasvillisuuden niitot 2016 Niittettävät alueet suunniteltiin Evijärven viiden eri maa- ja vesiosakaskunnan puheenjohtajien/ edustajien kanssa keväällä Niittoalueita tarkennettiin touko-kesäkuun aikana. Niitettävät alueet, sekä niittomassojen läjityspaikat hahmoteltiin kartalle paikkatietoikkunan avulla, laskettiin arvio hehtaarimääristä ja kohteet käytiin tarkastamassa paikan päällä. Osakaskuntien edustajat olivat tiiviisti mukana niitettävien alueiden, sekä läjityspaikkojen suunnittelussa ja koko suunnitelma pohjautui osakaskuntien toiveisiin. Niitettävistä alueista tehtiin niittoilmoitus Eteläpohjanmaan ELY-keskukseen kesäkuun loppupuolella. Suunnitellut niittoalueet ja alueden hehtaariarviot löytyvät liittestä 2. Niittoalueet on merkitty numeroin liitteessä olevaan karttaan (Liite 3.) ja tarkemmat kartat kohteista löytyvät liitteestä 4. Niittoja varten kilpailutettiin urakoitsija toukokuussa. Kilpailuttaminen olisi hyvä tehdä jo kevättalvella, sillä monen urakoitsijan kalenteri täyttyy jo varhaisessa vaiheessa vuotta. Kilpailutuksesta laitettiin ilmoitus Hilmaan ja tarjouspyyntöjä lähetettiin suoraan yrityksille. Tarjouksia tuli ainoastaan yrityksiltä, joille oli suoraan lähetetty tarjouspyyntö. Tarjouspyyntö lähetettiin seuraaville toimitsijoille: - Mehiläispesä - Tmi Hannu Soimavuori - Kaislapojat - Telapari Oy - Ympäristö Ojansuut Oy - MSP-Kuljetus Oy - IMH-Tekniikka Tarjouksia tuli yhteensä neljä. Tarjoukset vaihtelivat siihen sisältyvän kaluston ja täten toimien mukaan, kuitenkin siten että kaikkiin tarjouksiin sisältyi vesikasvien niitto, sekä keräys (Liite 1.). Urakoitsijaksi valittiin IMH-tekniikka halvimman hinnan perusteella. Valittu urakoitsija niitti suunnitellut alueet aikataulussa ( ). Urakoitsijaan oltiin sekä osakaskuntien että kunnan puolesta pääosin erittäin tyytyväisiä. Alun perin oli tarkoitus että urakoitsija olisi niittänyt myös yksityisille henkilöille mökkirantoja ym, mutta alun perin vähäisen kysynnän vuoksi he eivät olleet voineet varata siihen riittävästi aikaa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tiedottaa kyseisestä optiosta mökkiläisiä ja asukkaita jo hyvissä ajoin ja ohjeistaa tilaamaan niitto ajoissa keväällä, jotta urakoitsija pystyy varaamaan riittävästi aikaa alueella. IMH-Tekniikka oli myös tyytyväinen Evijärven urakkaan ja osoitti kiinnostusta tulevaisuuden niitoja kohtaam. Evijärvi oli heidän mukaansa haastava kohde, sillä osassa niitettävistä paikoista oli hyvin kivikkoista ja kasvillisuus oli osittain kasvanut hyvin tiheäksi ja mätäsmäiseksi, jota niittokoneella ei kyennyt leikkaamaan.

2 Niittoalueiden pinta-alat arvioitiin etukäteen kartalta. Toteutuneiden niittoalueiden pinta-alat arvioitiin niittämisen jälkeen paikan päällä silmämääräisesti. Niittoalueiden sekä suunniteltujen että toteutuneiden pinta-alojen arviointi on hyvin vaikeaa. Maastomittaukset ovat mahdottomat välineistön puutteen sekä työläyden vuoksi. Yhdessä tarjouksessa (Ympäristö Ojansuut Oy Liite 1.) olisi palveluun sisältynyt niitettyjen alueiden tallentuminen karttaan, mutta tarjous oli huomattavasti halvinta kalliimpi. Suurimmassa osassa niittoalueista kaikki sujui hyvin, mutta joissain oli ongelmia kivikkoisuuden ym kanssa. Suurin osa niittoalueista kannattaa niittää myös seuraavana kesänä, mutta joitain alueita tulisi harkita uudemman kerran ja kyseisten hehtaareiden siirtämistä uusille kohteille. Läjitys onnistui suurimmalla osalla kohteista niitettävän alueen rantaan (läjitysalueet merkittynä punaisella pisteellä lähi- ja/tai suuressa kartassa Liite 3 ja 4.), mikä on tärkeää niittojen sujuvuuden vuoksi. Puotilahden perästä jätemassa kuljetettiin puotirannasta kauemmas, sekä Kortesaaresta Järvikankaalle. Aluetta nro. 3 ei välttämättä olisi tarpeen niittää, sillä niittojen tarkoituksena on parantaa veden virtaamista eri puolille järveä ja avata pahasti umpeenkasvaneita alueita. Kyseisestä kohdasta virtaa vesi joka tapauksessa voimakkaasti koska se sijaitsee järven luusualle vievän salmen suulla. Alueen kasvillisuus ei ole erittäin voimakasta ja läjitys erittäin haasteellinen. Alue nro. 4 ei sellaisenaan ole kovin hyvä kivikkoisuuden vuoksi. Parempi olisi avata alueella sijaitsevien saarten välejä. Alueella läjitys oli haasteellista rannan kallioisuuden vuoksi. Vesi virtaa tälläkin alueella joka tapauksessa voimakkaasti, koska se sijaitsee järven läpivirtaus alueella. Alue nro. 10 suuren mättään kohdalla oli mahdoton niittää. Mättääseen joudutaan käyttämään kaivinkonetta niittokoneen sijaan. Muutoin salmet hyviä niittokohteita. Alue nro. 20 haasteellinen kivikkoisuuden vuoksi. Kannattaa harkita uudestaan. Alue nro. 21 erittäin haasteellinen kivikkoisuuden vuoksi. Potentiaalista niittää kapeammalti. Alue nro. 23 suurimaksi osaksi niin maatunutta ja matalaa että mahdotonta niittää suunnitellun laajuisesti. Niittyniemen länsireuna ja niittykarin eteläpuoli soveltuvat parhaiten niittämiselle. Alue nro. 24 lokkien pesimämätäs niin maatunutta että niittäminen ei onnistu. Alueen ympäriltä ja etenkin reunasta pidemmältä, mutta kapeammalta matkalta niittäminen on kannattavaa. Kirkonkylän osakaskunnan alueella hehtaareita voisi siirtää jonkin verran esimerkiksi Puntoniemen eteläpuolelle. Lahdenkylän osakaskunnan alueella hehtaareita voisi siirtää Puotilahteen. Osakaskunta Inan alueella sopivia kohteita löytyy esimerkiksi Inansaaren mollemmin puolin. Jokelankylän osakaskunnan alueella niittoaloja voisi lisätä Elviikinlahden puolella. Särkikylän osakaskunnan alueella väyliä voisi avata lisää saarten välistöihin ja lahtien pohjukoihin. Hehtaarimäärät kesän 2016 niitoissa oli hieman reilusti mitoitettu. Seuraavaa kesää varten hehtaarit kannattaisi laskea esimerkiksi 20m x 200 m suuruinen väylä 0,4 ha, eikä suoraan karttasta mittaamalla. Näin niitoista saataisiin potentiaalisesti enemmän irti. Niittoalaa olisi mahdollista lisätä myös ottamalla kaivuri sopivissa kohteissa nostamaan niittojättettä maalle, mikä vapauttaisi niittokoneen keskittymään itse leikkaamiseen.

3 Punaisella merkityt kohdat on laskettu itse tarjouksen tietojen perusteella. Liite 2. Suunnitellut niittoalueet hehtaarimäärineen Lahdenkylän osakaskunta 1. Puotilahden perukka 1 2. Rautasaaren alue 2 3. Kortesaaren itäpuoli 0,5 4. Lammassaaren pohjoispuoli 1,5 6. Kettusaari- Vähäkettusaari välikkö 2 5. Vinsalmi 1 8 Inankylän osakaskunta 10. Kylmälahti 1,5 10. Viikinlahti 9 9. Kaalpakansalmi 1,5 8. Paskaanpää 1 7. Rusiskaanlahti 2 15 Särkikylän osakaskunta 11. Särkikylän uimaranta 0,5 15. Hamppusaaren pohjoispuoli 1,5 13. Kortessaaren alue Korkeasaari pohjois- ja eteläpuoli Pannusaaren väylä 0,5 14. Siilaskaansalmen kärjet 1 6,5 Jokelankylän osakaskunta 19. Veneväylä 0,5 18. Pullosaaren alue 0,2 17. Lakaniemien väylä 1 1,7 Kirkonkylän osakaskunta 24. Puntosenniemi pohjoiseen Sillankorvan alue Niittyniemi-Niittykarit 3,5 22. Kivisillan eteläpuoli 0,5 21. Honkiniemestä Kivisillalle 2 10 YHTEENSÄ 41,2

4 Liite 3. Kartta niittokohteista

5 Liite 4. Tarkemmat kartat niittokohteista.

Samankaltaiset tiedostot

Vesikasvillisuuden niitot 2017

Vesikasvillisuuden niitot 2017 Yleistä Evijärven niitetyt alueet perustuvat viime vuoden vesikasvillisuuden niittoihin (Kontas K. Vesikasvillisuuden niitot 2016) ja Evijärven viiden eri maa- ja vesiosakaskunnan