Keuhkosyöpäpotilas terveyskeskuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keuhkosyöpäpotilas terveyskeskuksessa"

Transkriptio

1 tieteessä Eeva-Maija Nieminen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Medisiininen tulosyksikkö, keuhkosairauksien klinikka, Helsingin yliopisto, Kliininen laitos, sisätautien osasto Marja Nores LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys, Espoon kaupunki, Leppävaaran terveysasema Keuhkosyöpäpotilas terveyskeskuksessa Keuhkosyöpä on yleinen, pääosin tupakoinnin aiheuttama syöpäsairaus, johon sairastuvat potilaat ovat melko iäkkäitä. Sairauden ennuste on huono, koska suurin osa tapauksista todetaan vasta siinä vaiheessa, kun leikkaushoito ei ole enää mahdollista. Potilaat hyötyvät säännöllisestä hoitosuhteesta omaan terveyskeskukseen, vaikka syövän hoito tapahtuu erikoissairaanhoidossa. Hoito painottuu elämänlaadun kohentamiseen ja oireiden minimoimiseen. Koska kyseessä on kuolemaan johtava sairaus, hoitojen rajallisuudesta ja taudin luonnollisesta kulusta pitäisi keskustella jo diagnoosivaiheessa. Vertaisarvioitu VV Keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin ja naisten neljänneksi yleisin syöpäsairaus Suomessa: vuonna 2009 keuhkosyöpään sairastui miestä ja 691 naista (1). Tavallisimmin keuhkosyövän epäily herää perusterveydenhuollossa, kun tupakoitsijalle tulee keuhkosyöpään viittaavia oireita. Syöpä voidaan havaita muun sairauden tutkimusten tai seurantakäynnin yhteydessä myös oireettomalta potilaalta. Myöhemmin keuhkosyöpä aiheuttaa monenlaisia oireita (taulukko 1). Sairauden edetessä potilas tarvitsee ongelmiinsa usein lääkärin apua (2,3). Keuhkosyövän ennuste on huono. Yleisistä syövän hoidon edistysaskelista huolimatta suurin osa keuhkosyöpää sairastavista kuolee syöpäänsä: viiden vuoden kuluttua diagnoosista vain 8 % miehistä ja 12 % naisista on elossa (1). Huono ennuste selittyy sillä, että keuhkosyöpä havaitaan myöhäisessä vaiheessa, jolloin parantavaan hoitoon ei enää ole mahdollisuutta. Paikallinen, mahdollisesti parannettavissa oleva syöpä on usein oireeton, ja suurin osa potilaista hakeutuu lääkäriin vasta syövän oireiden ilmaannuttua. Keuhkosyöpää sairastavien elämänlaatu on heikentynyt, ja heillä esiintyy usein masennusta sekä ahdistuneisuutta (4,5). Sairauteen liittyy toivottomuutta, syyllisyyden tunnetta ja itse aiheutetun sairauden leima (6). Tilannetta pahentaa, jos lääkärilläkin on syyllistävä asenne. Keuhkosyövän hoidossa on tapahtunut edistymistä viime vuosina, ja lyhyen aikavälin eloonjäämisaika on pidentynyt solunsalpaajahoitojen kehittymisen ja uusien molekyylikohdennettujen hoitojen ansiosta, vaikka 5-vuotisennusteessa ei ole parantumista juuri tapahtunut. Solunsalpaajahoidon on osoitettu kohentavan myös elämänlaatua (7). Elinaikaa lisää myös leikkauksen jälkeinen liitännäissolunsalpaajahoito (8). Keuhkosyövän onkologinen hoito suunnitellaan ja pääosin annetaan erikoissairaanhoidossa, mutta perusterveydenhuollolla on tärkeä merkitys potilaan seurannassa ja hoidossa. Hoitovastuu yleensä siirtyy perusterveydenhuoltoon aktiivisen syöpähoidon päätyttyä sekä silloin, kun siirrytään saattohoitovaiheeseen. Syövän ohella potilailla voi olla muita terveysongelmia, joiden kokonaisvaltainen hoito onnistuu parhaiten perusterveydenhuollossa. Kenellä pitäisi epäillä keuhkosyöpää? Keuhkosyöpä on ikääntyvien sairaus. Potilaiden keski-ikä on noin 68 vuotta (9), mutta esiintyvyyden huippu ilmaantuu vasta noin 80 vuoden iässä (1). Naisten osuus sairastuneista kasvaa koko ajan, johtuen naisten tupakoinnin lisääntymisestä. Vaikka miesten tupakointi on vähentynyt, keuhkosyövän kokonaisesiintyvyys ei tule lähivuosina pienenemään, vaan pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Tärkein riskitekijä on tupakointi: jopa % tupakoitsijoista sairastuu keuhkosyöpään (10). Tupakoimattomia on vain noin 10 % potilasta. Sairastuneista miehistä vain muutama prosentti ja naisista noin kolmasosa ei ole tupakoinut (9). Muita riskitekijöitä ovat asbesti- tai radonsäteilyaltistus sekä passiivinen altistuminen tupakansavulle. Tupakoinnin aiheuttama keuhkosyöpäriski on riippuvainen tupakoinnin mää- 1905

2 Kirjallisuutta 1 Suomen syöpärekisteri. 2 Hopwood P, Stephens RJ and Medical Research Council lung cancer working party. Symptoms at presentation for treatment in patients with lung cancer: implications for the evaluation of palliative treatment. Br J Cancer 1995;71: Mäkitaro R. Keuhkosyövän oireet ja diagnostiikka. Suom Lääkäril 2007;62: Hopwood P. Stephens R for the British Medical Research Council lung cancer working party. Depression in patients with lung cancer: prevalence and risk factors derived from quality-of-life data. J Clin Oncol 2000;18: Temel JS, Greer JA, Muzikansky A ym. Early palliative care for patients with metastatic nonsmall-cell lung cancer. NEJM 2010;363: Wassenaar TR, Eickhoff JC, Jarzemsky DR, Smith SS, Larson ML, Schller JH. Differences in primary care clinicians approach to nonsmall cell lung cancer patients compared with breast cancer. J Thorac Oncol 2007;2: Mali P. Levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoito ja uudet täsmälääkkeet. Suom Lääkäril 2007;62: Douillard JY, Tribodet H, Aubert D ym. Adjuvant cisplatin and vinorelbine for completely resected non-small-cell lung cancer: subgroup analysis of the Lung Adjuvant Cisplatin Evaluation. J Thorac Oncol 2010;5: Mäkitaro R, Pääkkö P, Huhti E, Bloigu R, Kinnula VL. An epidemiological study of lung cancer: history and histological types in a general population in northern Finland. Eur Respir J 1999;13: Peto R, Darby S, Deo H, Silcocks P, Whitley E, Doll R. Smoking, smoking cessation, and lung cancer in the UK since 1950: combination of national statistics with two case-control studies. BMJ 2000;321: Kiri VA, Soriano J, Visick G, Fabbri L. Recent trends in lung cancer and its association with COPD: an analysis using the UK GP Research Database. Prim Care Respir J 2010;19: Huerta AH, Marrades RM, Torres A. A clinical pathway for diagnosing and staging lung cancer. Clin Pulm Med 2009;16: Silvestri GA. Screening for lung cancer. It works but does it really work? Ann Intern Med 2011;155: Salomaa ER, Sällinen S, Hiekkanen H, Liippo K. Delays in the diagnosis and treatment of lung cancer. Chest 2005;128: British Thoracic Society Standards of Care Committee. BTS statement on criteria for specialist referral, admission, discharge and follow-up for adults with respiratory disease. Thorax 2007;63(Suppl 1):i1 i16. rästä sekä aloitusiästä. Pitkäaikainen tupakointi lisää riskiä 16-kertaiseksi, ja tämä riski vielä kaksinkertaistuu, kun tupakointi aloitetaan ennen 15. ikävuotta (10). Keuhkoahtaumatautia sairastavan keuhkosyöpäriski on nelinkertainen muuhun väestöön verrattuna (11). Tupakointitiedot myös tupakoinnin lopettaneilta olisi syytä kirjata potilastietoihin, koska tupakointi on keuhkosyövän lisäksi monen muun sairauden olennainen riskitekijä. Keuhkosyöpä on syytä pitää mielessä ja lähettää potilas keuhkokuvaan, kun vastaanotolle tulee pitkään tupakoinut potilas, jolla on keuhkosyöpään viittaavia oireita (taulukko 1). Oireettoman vaiheen keuhkosyöpään ei ole toistaiseksi saatavilla kustannustehokasta seulontamenetelmää radiologisten tutkimusten tai kasvainmerkkiaineiden avulla (12,13). Potilaat seuraavat oireitaan kahdesta viikosta useampaan viikkoon ennen lääkärin vastaanotolle hakeutumista (14). Syynä tähän voi olla potilaan pelko mahdollista keuhkosyöpädiagnoosia kohtaan tai hän voi pitää oireita tupakoinnista johtuvina, eikä sen vuoksi halua mennä lääkäriin. Keuhkokuva on aiheellinen, kun potilaalla on verisiä ysköksiä, pitkittynyt yskä (yli 3 viikkoa), kipua rinnassa tai hartiassa, jatkuva äänen käheys, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet kaulalla tai soliskuopissa, kaulan ja kasvojen turpoaminen (viittaa yläonttolaskimon tukkeutumiseen) sekä rumpupalikkasormien ilmaantuminen (15). Jos keuhkokuvassa on kasvaimeksi epäiltävä muutos, tehdään kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon keuhkosairauksien klinikkaan. Keuhkosyövän hoito Keuhkosyövän hoitolinjat ratkaistaan kasvaimen levinneisyyden, solutyypin ja potilaan perussairauksien sekä yleiskunnon perusteella. Tärkeimmät diagnoosivaiheen tutkimukset erikoissairaanhoidossa ovat keuhkojen ja ylävatsan tietokonetomografia, keuhkoputken tähystys ja tarvittaessa koepalan ottaminen kasvaimesta tai etäpesäkkeestä kaikututkimuksen tai tietokonekuvauksen avulla. Pienisoluinen keuhkosyöpä, jota on noin 20 % kaikista keuhkosyövistä, kasvaa nopeasti ja lähettää etäpesäkkeitä jo varhaisessa vaiheessa. Sen keskeinen hoito on solunsalpaajahoito, johon voidaan liittää sädehoito, jos kasvain on paikallinen. Noin 80 % keuhkosyövistä on kuitenkin ei-pienisoluista muotoa, ja sen tavallisimmat alatyypit ovat adenokarsinooma, levyepiteelikarsinooma ja suurisoluinen karsinooma. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän ainoa tunnettu mahdollisesti parantava hoito on leikkaus. Leikkaushoito Leikkaus voidaan tehdä vain potilaille, joilla on paikallinen kasvain, johon ei liity imusolmukkeiden etäpesäkkeitä tai niitä on korkeintaan keuhkonportin tai lohkovälin imusolmukkeissa. Leikkauksessa poistetaan se keuhkolohko, osa lohkoa tai koko keuhko, jossa kasvain sijaitsee, ja samalla poistetaan välikarsinan imusolmukkeet. Valitettavasti vain noin 20 % keuhkosyöpäpotilaista voidaan hoitaa leikkauksella taudin levinneisyyden vuoksi. Vaikka potilaalle voitaisiin tehdä leikkaus taudin levinneisyyden perusteella, voi perussairaus, kuten pitkälle edennyt keuhkoahtaumatauti, olla sen esteenä (9). Leikkauspäätös tehdään keuhkosyövän hoitoon erikoistuneen työryhmän kokouksessa, johon osallistuu keuhkolääkärin ja kirurgin lisäksi myös syöpätautien erikoislääkäri, radiologi ja joissakin erikoissairaanhoidon yksiköissä myös patologi. Ennen leikkauspäätöksen tekemistä arvioidaan tarkkaan syövän levinneisyys ja potilaan keuhkofunktio, sydämen tilanne sekä suorituskyky. Leikkauksen jälkeen potilaalle pitäisi jäädä riittävä keuhkojen toiminta. Oireileva sepelvaltimotauti tulee hoitaa ennen leikkausta. Tupakoitsijan tulisi lopettaa tupakointi jo ennen leikkausta komplikaatioiden vähentämiseksi. Tupakoinnin lopettaminen pidentää potilaan elinaikaennustetta leikkauksen jälkeen merkittävästi. Tuoreessa meta-analyysissa laskettiin, että 65-vuotiaiden viiden vuoden eloonjäämisennuste oli 33 %, jos potilas sairasti varhaisen vaiheen ei-pienisoluista keuhkosyöpää ja jatkoi silti tupakointiaan, kun se samanikäisillä tupakoinnin lopettaneilla oli 70 % (16). Keuhkosyöpäleikkauksen jälkeen tavallisia ongelmia ovat kipu, hengenahdistus, suorituskyvyn heikentyminen, mielialahäiriöt ja huonontunut elämänlaatu (17). Huonoin elämänlaatu on potilailla, joilta on jouduttu poistamaan koko keuhko. Kipu on torakotomian jälkeen tavallista: 80 % on kivuliaita kolme kuukautta leikkauksesta, ja 61 % vielä vuosi leikkauksesta (18). Tähystyskirurgiseen keuhkosyöpäleikkaukseen liittyy selvästi vähemmän leikkauksenjälkeistä kipua ja muita komplikaatioita 1906

3 tieteessä 16 Parsons A, Daley A, Begh R, Aveyard P. Influence of smoking cessation after diagnosis of early stage lung cancer on prognosis: systematic review of observational studies with meta-analysis. BMJ 2010;340:b Ilonen I, Räsänen JV, Knuuttila A ym. Quality of life following lobectomy or bilobectomy for nonsmall cell lung cancer, a two-year prospective follow-up study. Lung Cancer 2010;70: Perttunen T, Tasmuth T, Kalso E. Chronic pain after thoracic surgery: a follow-up study. Acta Anaesthesiol Scand 1999;43: Anttila V, Rimpiläinen J, Toikkanen V. Keuhkosyövän kirurginen hoito. Suom Lääkäril 2007;62: Andrade RS, Maddaus MA. Thoracoscopic lobectomy for stage I non-small cell lung cancer. Semin Thorac Cardiovasc Surg 2010;22: Knuuttila A, Mali P, Kouri M ym. Keuhkosyövän liitännäislääkehoito. Suom Lääkäril 2007;13: Ojala A, Wigren T. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän sädehoito uudistuu. Suom Lääkäril 2007;62: Rubins J, Unger M, Colice GL. Follow-up and surveillance of lung cancer patient following curative intent therapy. Chest 2007;132:355S 367S. 24 Bischoff HG, van der Borne B, Pimentel FL ym. Observation for the treatment and outcomes of patients receiving chemotherapy for advanced NSCLC in Europe (ACTION study). Curr Med Res Opin 2010;26: Paz-Ares L, Soulieres D, Melezinek ym. Clinical outcomes in nonsmall-cell lung cancer with EGFR mutations: pooled analysis. J Cell Mol Med 2010;14: Airola K. Epidermaalisen kasvutekijän reseptorin estäjistä johtuva ihottuma. Duodecim 2008;124: Jones LE, Carney Doebbeling C. Beyond the traditional prognostic indicators: the impact of primary care utilization on cancer survival. J Clin Oncol 2007;25: Aubin M, Vezina L, Verrault R ym. Family physician involvement in cancer care follow-up: the experience of a cohort of patients with lung cancer. Ann Fam Med 2010;8: Cataldo J, Dubey S, Prochaska JJ. Smoking cessation: an integral part of lung cancer treatment. Oncology 2010;78: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. Käypä hoito -suositus, päivitetty www. kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/ naytaartikkeli/tunnus/hoi Lehto J, Toikkanen V, Saarto T. Hengenahdistuksen palliatiivinen hoito. Suom Lääkäril 2011;66: Lehto J, Mustonen L, Vinkanharju A, Pesso K. Tarvitaanko akuuttisairaalassa saattohoitopäätöksiä? Suom Lääkäril 2011;66: Taulukko 1. Keuhkosyövän oireet. Primaarikasvaimesta johtuva oireet Yskä Tupakoitsijan muuttunut yskä Veriyskä Kipu Hengenahdistus Äänen käheys Toistuva keuhkokuume Yleisoireet: laihtuminen, väsymys, lämpöily Nielemisvaikeudet Hornerin oireyhtymä: toispuolinen mioosi, ptoosi ja kasvojen puoliskon hienerityksen väheneminen Etäpesäkkeistä johtuvat oireet Kipu Hengenahdistus (keuhkopussin ja sydänpussin etäpesäkkeistä johtuva nestekertymä) Patologinen luunmurtuma (luustopesäke) Sekavuus, kouristukset, näköhäiriöt (keskushermoston etäpesäkkeet, hyperkalsemia) Vatsavaivat (vatsan alueen pesäkkeet, hyperkalsemia) kuin avoleikkaukseen, mutta vain osalle potilaista voidaan tehdä tämä leikkaus (19,20). Leikkaushoidon tulokset ovat huonompia kuin monessa muussa syövässä vain noin puolet leikkauspotilaista paranee keuhkosyövästä ja loput menehtyvät etenevään syöpään. Leikkauksen jälkeen annettu liitännäissolunsalpaajahoito lisää potilaiden eloonjäämisen mahdollisuutta noin 4 15 % (21). Hoito annetaan leikkauksesta hyvin toipuneille potilaille, joilla on leikkauksessa todettu kasvainta keuhkon sisäisissä, keuhkoportin tai välikarsinan imusolmukkeissa. Hoitokäytäntönä on antaa platinapohjaista yhdistelmäsolunsalpaajahoitoa yleensä kolme tai neljä kertaa, ja hoidon kokonaiskesto on viikkoa. Hoito pyritään aloittamaan noin kuukauden, mutta viimeistään kahden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Sädehoito Jos paikallista syöpää sairastavalle potilaalle ei perussairauksien tai huonon yleiskunnon vuoksi voi tehdä leikkausta, voidaan hänelle suunnitella kasvaimen radikaalitavoitteinen sädehoito (22). Kasvaimeen ja mahdollisiin imusolmukepesäkkeisiin kohdistetaan suuri, yleensä noin 60 Gy:n sädehoitoannos, joka annetaan päivittäisinä pieninä fraktioina. Hoito kestää noin kuusi viikkoa. Pieneen, yleensä perifeeriseen kasvaimeen voidaan sädehoitoa antaa stereotaktisesesti tarkkaan kohdentaen muutamina suurina kerta-annoksina useista hoitokentistä (22). Sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmää eli kemosädehoitoa käytetään paikallisesti levinneen keuhkosyövän hoitona, kun leikkausta ei voi tehdä. Usein sädehoitoannos jää kuitenkin potilaasta johtuvista syistä pienemmäksi, vain oireita lievittäväksi tai oireiden ilmaantumista siirtäväksi. Palliatiivista sädehoitoa voidaan antaa mm. kivun, patologisen murtuman tai kivuliaan luupesäkkeen, hengenahdistuksen, veriyskän tai aivojen etäpesäkkeiden vuoksi, mikäli potilas ei saa riittävää apua oireenmukaisesta lääkityksestä (22). Noin 10 % radikaalin sädehoidon saaneista saa sädehoidon haittavaikutuksena sädepneumoniitin hoidetulle keuhkoalueelle (23). Sen oireita ovat kuiva yskä, hengenahdistus ja lievä lämpöily. Sädepneumoniitti ilmaantuu yleensä 3 6 kuukauden sisällä sädehoidosta, mutta joskus vasta 24 kuukautta hoidon jälkeen (23). Oireita voidaan helpottaa suun kautta otettavalla kortisonikuurilla. Pienellä osalla potilaista sädevaurio on vaikea ja voi johtaa keuhkofibroosiin, johon potilas menehtyy. Sädehoito voi myös aiheuttaa ihon ärsytystä ja ruokatorven tulehduksen, joka oireilee kipuna ja nielemisvaikeuksina, sekä jopa selkäydinvaurion riippuen sädehoidetusta alueesta. Luustopesäkkeiden kipusädehoidon jälkeen voi hoidettavan alueen kipu väliaikaisesti pahentua ennen kuin hoidon kipua lievittävä vaikutus alkaa tuntua. Aivojen etäpesäkkeitä hoidetaan yleensä palliatiivisella sädehoidolla. Sädehoidon aikana neurologiset oireet voivat korostua, mitä yleensä ennaltaehkäistään kortisonihoidolla. Levinneen keuhkosyövän hoito Solunsalpaajahoito Suurta osaa potilaista ei voi hoitaa parantavasti, koska syöpä on levinnyt liian laajalle. Mikäli potilaan kunto on riittävän hyvä, hänelle voidaan antaa solunsalpaajahoitoa. Hoidon tavoitteena on lisätä elinaikaa muutamilla kuukausilla, lievittää oireita ja kohentaa elämänlaatua. Ilman solunsalpaajahoitoa on pienisoluista keuhkosyöpää sairastavien keskimääräinen elinaika vain 1,5 3 kuukautta ja levinnyttä ei-pieni- 1907

4 Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Eeva-Maija Nieminen: Konsultointipalkkio (Astra-Zeneca, Eli Lilly), asiantuntijalausunto (Astra-Zeneca), luentopalkkio (Astra-Zeneca, Eli Lilly, Amgen, Pfizer, Roche), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Astra-Zeneca, Eli Lilly, Roche), oma koulutusyritys (MeduPort Oy). Marja Nores: Konsultointipalkkio (Astra-Zeneca advisory board), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Astra-Zeneca). Taulukko 2. Syöpälääkehoitojen haittavaikutuksia. Solunsalpaajahoidon haittavaikutuksia Pahoinvointi ja oksentelu Väsymys Ruokahaluttomuus Luuydinsuppressio (neutropenia, trombopenia) Hiustenlähtö Neuropatia Ripuli Munuaisten vajaatoiminta Ihottuma Kuulon heikkeneminen Allergiset reaktiot EGFR-tyrosiinikinaasiestäjien haittavaikutuksia Ihottuma (papulopustulaarinen) Ripuli Ihon kuivuminen ja kutina Haavaumat sormissa ja varpaissa Kynsivallin tulehdus Suutulehdus Maksaentsyymitasojen nousu (ALAT, ASAT) Pahoinvointi, oksentelu Silmätulehdus, silmien kuivuminen Hiustenlähtö Silmäripsien ja kulmakarvojen liikakasvu Interstitiaalinen keuhkosairaus soluista keuhkosyöpää sairastavien noin 4 5 kuukautta. Solunsalpaajahoitoa saaneista, eipienisoluista keuhkosyöpää sairastavista, on noin 40 % elossa vuoden kuluttua, ja keskimääräinen eloonjäämisaika on noin 8 12 kuukautta. Hoitotuloksia on viime vuosina hiukan parantanut kasvaimen histologisen solutyypin mukaan valittu solunsalpaajayhdistelmä. Pienisoluista keuhkosyöpää sairastavien keskimääräinen eloonjäämisaika on 7 11 kuukautta, ja alle 5 % heistä on elossa kahden vuoden kuluttua. Solunsalpaajahoito annetaan hyväkuntoiselle potilaalle platinapohjaisena kahden lääkkeen yhdistelmänä tai hieman huonompikuntoiselle potilaalle yksittäisenä, ei-platinapohjaisena lääkkeenä. Hoitojaksoja on yleensä neljä, yhden hoitojakson kestäessä 3 4 viikkoa. Hoito toteutetaan yleensä avohoidossa joko poliklinikalla tai päiväsairaalassa. Hoidon jatkaminen kevennettynä taudin etenemiseen asti voi osalla potilaista pidentää elinaikaa, mutta toistaiseksi ylläpitohoito ei ole laajassa käytössä. Solunsalpaaja- hoidolla on runsaasti haittoja (taulukko 2). Niitä voidaan lievittää tukihoidoilla. Vaikea pahoinvointi voidaan estää tehokkaalla pahoinvointilääkityksellä. Solunsalpaajahoidon tehoa ei voi ennustaa etukäteen. Hoitovaste arvioidaan yleensä tietokonetomografian avulla. Vaikka solunsalpaajahoito pienentää kasvainta vain vajaalta kolmasosalta potilaista, jopa kaksi kolmasosaa potilaista saa hoidosta lievitystä keuhkosyövän oireisiin (7). Solunsalpaajahoidon kasvainta hillitsevä vaikutus kestää keskimäärin 3 4 kuukautta. Potilaan voinnista ja ensi vaiheen hoitovasteesta riippuen voidaan syövän edetessä antaa toisen vaiheen solunsalpaajahoito. Sitä saa noin 30 % ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavista (24). Hoitovasteet ovat toisen vaiheen hoidossa vaatimattomampia, mutta tavoitteena onkin oireiden lievittyminen. Huonokuntoinen potilas ei hyödy toisen linjan hoidosta, vaan saa siitä haittavaikutuksia. Ikä ei ole yksinomainen este keuhkosyövän solunsalpaajahoidolle. Hyväkuntoinen iäkäs ihminen hyötyy solunsalpaajahoidosta, mutta haittoja voi ilmaantua enemmän kuin nuoremmille (7). Täsmälääkkeet Epidermaalisen kasvutekijän reseptorin (EGFR) tyrosiinikinaasin estäjät, erlotinibi ja gefitinibi ovat täsmälääkkeitä, joita annetaan ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon osalle potilaista jo ensi linjassa, ja osalle taudin edetessä solunsalpaajahoidon jälkeen. Hoito ei vaadi sairaalassaoloa, vaan potilas ottaa lääkkeen tabletteina päivittäin kotona. Lääkettä jatketaan taudin etenemiseen asti, ellei potilaalle tule siitä hankalia haittoja. Hoidon teho on jokseenkin sama kuin toisen linjan solunsalpaajahoidon, mutta pieni osa potilaista saa pitkän, jopa vuoden kestävän hoitovasteen. Näin hyvän vasteen voivat saada ne potilaat, joilla on aktivoivia mutaatioita kasvutekijän reseptorissa (25). Tällaisia mutaatiota on eniten adenokarsinoomaa sairastavilla tupakoimattomilla potilailla, ja näihin mutaatioihin liittyy selvästi parempi ennuste kuin enemmistöllä keuhkosyöpäpotilaista, joilla on villin tyypin reseptori (25). Täsmälääkkeiden haittavaikutukset (taulukko 2) ovat erilaisia ja yleensä harmittomampia kuin solunsalpaajahoitojen, mutta osalla varsin- 1908

5 tieteessä Pitkäaikainen tupakointi lisää keuhkosyövän riskin 16-kertaiseksi, ja tämä riski vielä kaksinkertaistuu, kun tupakointi aloitetaan ennen 15. ikävuotta. kin iho-oireet voivat olla hankalia (26). Tutkimusten mukaan % potilaista saa aggressiiviselta näyttävän aknetyyppisen ihottuman (26). Ihottuma yleensä lievittyy ajan myötä, ja tarvittaessa sitä voidaan rauhoittaa paikallishoidoilla tai antibioottikuurilla. Ihon kuivuminen, kutina ja sormenpäiden haavaumat voivat aiheuttaa ongelmia potilaille, joille saadaan hoidolla pitkäkestoinen (yleensä yli 6 kk) hoitovaste. Näitä voidaan osittain ennaltaehkäistä rasvaamalla iho perusvoiteilla säännöllisesti. Keuhkosyöpäpotilaan hoito terveyskeskuksessa Keuhkosyövän hoito toteutetaan erikoissairaanhoidossa, mutta potilaiden hoitosuhteen omaan terveyskeskukseen pitäisi jatkua. Potilaat ovat usein iäkkäitä ja heillä on paljon perussairauksia (27), joiden hoito voi jäädä vähemmälle huomiolle erikoissairaanhoidon yksikössä. Potilaat toivovat hoitosuhteen jatkumista omassa terveyskeskuksessa erityisesti taudin edenneessä vaiheessa. Pitkäjänteisellä hoitosuhteella perusterveydenhuoltoon on yhteys sekä radikaalisti hoidettujen että levinnyttä keuhkosyöpää sairastavien potilaiden pidempään elinaikaan (27,28). Seuranta Radikaalisti hoidettujen potilaiden seuranta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon, kun erikoissairaanhoidon yksikkö on seurannut potilaita ainakin ensimmäisen puolen vuoden ajan hoidon komplikaatioiden toteamiseksi. Sen jälkeen seurantaa suositellaan puolen vuoden välein kahden vuoden ajan, sitten vuosittain ainakin viiteen vuoteen asti (23). Seurantakäynteihin sisältyy potilaan kliininen tutkimus, keuhkoröntgenkuva ja oireiden selvittäminen. Potilaan tuntemat keuhkosyöpään viittaavat oireet (taulukko 1) ovat tärkein asia syövän etenemisen havaitsemisessa. Syövän etenemistä voidaan tässä vaiheessa enää harvoin estää, mutta lähete erikoissairaanhoidon arvioon on syytä laittaa, jotta voidaan arvioida mahdollisen onkologisen hoidon aloittamista. Suurin osa uusiutumista ilmaantuu yleensä kahden ensimmäisen vuoden aikana. Riski sairastua toiseen keuhkosyöpään on myös lisääntynyt (23). Syöpää sairastava tarkkailee oireitaan ja pienikin uusi muutos voinnissa huolestuttaa. Oireet on syytä ottaa tosissaan ja selvittää niiden tausta. Keuhkosyöpääkin sairastavilla on tavallisia muita sairauksia, eikä jokainen oire sentään merkitse syövän uusiutumista. Potilaalle tieto oireen selvittämisestä vähentää ahdistuneisuutta ja pelkoa. Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettamisen tukeminen on olennainen osa keuhkosyöpää sairastavan hoitoa. Tupakoinnin jatkaminen huonontaa keuhkosyövän levinneisyysennustetta hoidosta tai histologisesta tyypistä huolimatta, kun taas tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa päinvastoin ja lisäksi kohentaa elämänlaatua (29). Radikaalisti hoidettua varhaisvaiheen keuhkosyöpää sairastavien tupakoinnin lopettaminen vähentää merkittävästi kuolleisuutta keuhkosyöpään. Tupakoinnin lopettamisen tukemiseen kannattaa käyttää kehotuksen, kannustuksen sekä nikotiinikorvaushoidon lisäksi farmakologisia keinoja, kuten varenikliinia, bupropionia tai nortriptyliiniä (30). Potilailta kuulee joskus, että lääkäri oli pitänyt tupakoinnin lopettamista tarpeettomana, kun syöpä kerran todettiin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tupakoinnin lopettamiseen on syytä pyrkiä potilasta kannustavin eikä syyllistävin asentein. Hoito terveyskeskuksen akuuttivastaanotolla Äkilliset ongelmat voidaan usein hoitaa perusterveydenhuollossa. Vaikeiden oireiden ilmaannuttua potilas saa luonnollisesti lähetteen sairaalapäivystykseen. Hoitoon ohjauksessa on alueellisia eroja mm. asuinpaikasta riippuen. Hoidosta vastuussa olevan yksikön tulisi sopia potilaan kanssa, mihin terveydenhuollon pisteeseen hän äkillistä apua tarvitessaan hakeutuu. Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä päivystystilanteissa toteutetaan potilaan ajankohtaisen ongelman mukaan noudattaen paikallisia ohjeita hoitoonohjauksesta. Potilaat hakeutuvat akuuttivastaanotolle mm. infektio-oireiden, kivun, hengenahdistuksen ja neurologisten oireiden vuoksi. Solunsalpaajahoitoa saavien potilaiden neutrofiilisten valkosolujen taso on syytä tarkistaa ja muistaa kuumeisen neutropenian mahdollisuus. Kuumeinen neutropenia hoidetaan sairaalassa. Jos potilas kärsii äkillisestä hengenahdistuksesta, voi syynä olla esim. tromboembolinen komplikaatio tai pleuranesteen lisääntyminen. Opioidit 1909

6 Oireettoman vaiheen keuhkosyöpään ei ole saatavilla kustannustehokasta seulontamenetelmää. ovat hyvä apu hankalan hengenahdistuksen hoitoon sekä akuuttitilanteessa että syövän aiheuttamassa kroonisessa hengenahdistuksessa (31). Hengenahdistuksen taustalla voi olla myös keuhkoahtaumataudin pahentuminen. Sekavuutta ja neurologisia oireita on pidettävä merkkinä aivometastaaseista, kunnes toisin osoitetaan. Syövästä johtuva hyperkalsemia voi aiheuttaa sekavuutta ja muitakin epäspesifisiä oireita, kuten vatsakipua ja pahoinvointia. Yleistilan heikkenemistä arvioitaessa otetaan huomioon potilaan muut perussairaudet ja lääkitykset. Kortisonia (esim. prednisoloni mg 1) käytetään usein edenneen syövän oireenmukaisena lääkkeenä. Kortisonin haitat, kuten verensokerin kohoaminen tai elektrolyyttihäiriöt, voivat myös olla potilaan voinnin huononemisen taustalla. Loppuvaiheen hoito Perusterveydenhuollolla on merkittävä tehtävä sairauden edetessä siihen vaiheeseen, jolloin aktiivinen syövän hoito päättyy. Potilaan tukeminen, kotona selviytymisen ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat tärkeä osa hoitoa oireita lievittävän lääkehoidon ohella. Hoitolinjauksista, kuten elvytyksestä pidättäytymisestä, pitäisi keskustella potilaan ja hänen omaistensa kanssa viimeistään aktiivisen hoidon päättyessä erikoissairaanhoidossa. Tiedon välittyminen myös perusterveydenhuoltoon on ensiarvoisen tärkeää. Lähestyvään kuolemaan liittyvät pelot, loppuvaiheen kivut ja tukehtumisen tunne vaivaavat potilasta. Niistä pitää uskaltaa keskustella kaikissa potilaan hoitoon osallistuvissa terveydenhuollon toimipaikoissa hyvissä ajoin, eikä jättää keskustelua sairaalan tai terveyskeskuksen päivystävälle lääkärille, joka kutsutaan paikalle kiireesti päättämään hoitolinjauksesta potilaan tehdessä jo kuolemaa (32). Jatkuvan happihoidon hyöty terminaalivaiheen hengenahdistuksessa on kyseenalaista, ja vain harva potilas kannattaa kytkeä viimeisiksi päivikseen happilaitteisiin (31). Hoitolinjauksesta keskusteleminen voi tuntua vaikealta, kun taudin ennuste on joka tapauksessa huono. On potilaita, jotka eivät kestä tietoa elämän rajallisuudesta ja terminaalivaiheeseen siirtymisestä. Kliinisen kokemuksemme mukaan suurempi ongelma käytännön työssä on hoitolinjausten tekemättä jättäminen. Myös perusterveydenhuollossa tarvitaan tieto potilaan hoitopaikasta voinnin huonontuessa ja kuoleman lähestyessä. Lopuksi Keuhkosyöpä on edelleen huonon ennusteen syöpäsairaus. Vain pieni osa potilaista paranee, mutta suuri osa hyötyy onkologisista hoidoista jossain määrin. Palliatiivinen hoito on merkittävä osa keuhkosyövän hoitoa. Terveyskeskuksella on merkittävä tehtävä sairauden jokaisessa vaiheessa. Erikoissairaanhoidossa on muistettava saumaton tiedon välittäminen perusterveydenhuoltoon. Yhteistyö hoitavien tahojen välillä ja vaivattomat konsultaatiomahdollisuudet näiden vaikeasti sairaiden potilaiden hoidossa takaavat potilaalle mahdollisimman hyvän kokonaishoidon. n English summary > in english Lung cancer patients in primary health care 1910

7 tieteessä ENGLISH SUMMARY Eeva-Maija Nieminen M.D., Ph.D. Helsinki University Central Hospital, Department of Medicine, Division of Pulmonary Diseases University of Helsinki, Institute of Clinical Medicine Marja Nores M.D. Lung cancer patients in primary health care Lung cancer is a common and lethal cancer mainly caused by cigarette smoking. The incidence of lung cancer has not decreased during the last few years and is going to rise due to the increase in female smoking. The prognosis of lung cancer is poor with 5-year survival rates of 8% nad 12 % in males and females, respectively. The only possibly curative treatment is surgery. However, less than 20% of patients are able to undergo surgery and the majority of patients are beyond curative treatment. The main reason for this is advanced disease stage at diagnosis. Specialist health care is responsible for the oncology treatments. Involvement of primary health care physicians in the care of lung cancer patients is important at the different stages of cancer. The suspicion of cancer usually arises in primary health care. Lung cancer patients are usually lifelong smokers and they are elderly (mean age 68 years). Thus they have often other health issues besides lung cancer. Lung cancer patients are mostly symptomatic and their condition may worsen within a short period of time. Smooth communication concerning oncology treatments, palliative care, and end of life care is needed to facilitate the shared care. 1910a

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona?

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Katsaus AIJA KNUUTTILA, EEVA-MAIJA KARJALAINEN, ANNAMARI ROUHOS JA PEKKA MALI Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Levinneeseen tai paikallisesti edenneeseen, leikkaukseen soveltumattomaan,

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Keuhkosyöpäpotilaan. Keuhkosyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään. Eeva-Maija Nieminen Marika Javanainen

Keuhkosyöpäpotilaan. Keuhkosyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään. Eeva-Maija Nieminen Marika Javanainen Keuhkosyöpäpotilaan opas Keuhkosyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Eeva-Maija Nieminen Marika Javanainen 1. painos Suomen Syöpäpotilaat ry ja Marika Javanainen Teksti Asiantuntijat Kuvitus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa 24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Mitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa

Mitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa Mitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa Antti Jekunen Kliinisen lääketutkimuksen dosentti, kliininen farmakologia HY Soveltavan onkologian dosentti, syöpätautien klinikka, TY Kliinisen onkologian professori,

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Syöpätautien klinikan (TAYS) erikoistuva lääkäri Leena Tiainen

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Sidonnaisuudet Taloudelliset riippuvuudet: Konsultointi: - Tutkimusrahoitus: - Honorariat:

Lisätiedot

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Keuhkosyövän uudet lääkkeet Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n ja Suomen onkologiayhdistys ry:n asettama työryhmä DUODECIM 2009 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN BRAKYTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TAYSISSA 2000-LUVULLA

KEUHKOSYÖVÄN BRAKYTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TAYSISSA 2000-LUVULLA KEUHKOSYÖVÄN BRAKYTERAPIAN VAIKUTTAVUUS TAYSISSA 2000-LUVULLA Katarina Kuusela Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Maaliskuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Tupakkalain muutos 2010

Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalaki Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalain muutos tuli voimaan 1.10.2010. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. 2010 Suomessa työssään päivittäin passiivisesti tupakalle

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Luentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Hengitystieoireet

Luentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Hengitystieoireet Luentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Hengitystieoireet Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 8.7.2013 Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D

Lisätiedot

Keuhkosyöpäpotilaan. opas. Keuhkosyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde

Keuhkosyöpäpotilaan. opas. Keuhkosyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde Keuhkosyöpäpotilaan opas Keuhkosyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde S i s ä l l y s Johdanto Keuhkosyöpä kehittyy hitaasti Keuhkosyövän toteaminen Keuhkosyövän levinneisyysluokittelu

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012 PAKSU- JA PERÄSUOLEN SYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu syöpä paksu- tai peräsuolen alueella. Sairastuminen herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. On hyvä tietää, ettei syöpädiagnoosi tarkoita

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Edmonton Symptons Assessment Scale (ESAS)- pilotti ja keuhkosyöpäpotilaan oireenmukainen hoito (caset)

Edmonton Symptons Assessment Scale (ESAS)- pilotti ja keuhkosyöpäpotilaan oireenmukainen hoito (caset) Edmonton Symptons Assessment Scale (ESAS)- pilotti ja keuhkosyöpäpotilaan oireenmukainen hoito (caset) Pirkko Bellaoui Osastonhoitaja, HYKS, Sydänkeuhkokeskus, Kolmiosairaala osasto 6 8.5.2014 Joensuu

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot