HEINÄVEDEN YHTENÄISKOULUN PERUSTAMINEN

Transkriptio

1 KUNNANHALLITUKSEN ESITYSLISTAN liite nro 8 HEINÄVEDEN YHTENÄISKOULUN PERUSTAMINEN Otto Kotilaisen koulu valmistui 12/2011 samaan pihapiiriin yläkoulun ja lukion kanssa. Samassa pihapiirissä ovat esiopetus, vuosiluokat 1-9 ja lukio. Koulujen fyysinen läheisyys, opettajien yhteiskäyttö, tuntikehyksen rakenne, opettajien opetusvelvollisuuden täyttyminen, oppilaiden määrän muutokset ovat tekijöitä joiden muutoksien myötä ajatus yhtenäisestä perusopetuksesta on noussut esille. Asian vireille tulo Asia on tullut vireille sivistyslautakunnan päätöksellä Sivistyslautakunta perusti työryhmän selvittämään yhtenäiskoulun perustamista: koulun hallinnollinen rakenne pedagogiset, toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset vaikutukset henkilöstön asemaan ja tehtäviin toteutuksen käytännön vaihtoehdot päätöksenteon ja toteutuksen aikataulu Työryhmä: Selvitystyöryhmässä ovat olleet sivistysjohtaja/kunnanjohtaja Maarika Kasonen, rehtorit Seppo Kotilaisen, Aki Tölli ja Sari Kääriäinen, varhaiskasvatusjohtaja Paula Ukkonen, rehtorien esityksestä alakoulujen edustajana luokanopettaja Eija Leskinen (hänen sijaisena toiminut Anne Vattulainen) ja yläkoulun edustajana/jukon edustajana lehtori Petri Eränen ja sivistyslautakunnan edustajana pj. Sari Juvonen ja kunnanhallituksen edustajana Leena Laukkanen. Työryhmä on kokoontunut kolme (3) kertaa: 16.3., sekä sekä vieraillut kahdella yhtenäiskoululla tutustumassa niiden toimintakulttuuriin ja hallintomalliin Mertalan koulu Savonlinna Tuusniemen yhtenäiskoulu Sen lisäksi on saatu Valtimon, Joroisten ja Vesannon kunnilta mallit heidän yhtenäiskoulujen organisaatiosta. Ensi vaiheessa työryhmässä linjattiin, että tässä vaiheessa yhtenäiskouluun ei yhdistetä Karvion koulua ja esiopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta on kirkonkylällä toistaiseksi varhaiskasvatuksen alaista. Opetushenkilöstö Nykyinen virkaehtosopimus erottelee selkeästi aineenopettajien ja luokanopettajien palvelussuhteen ehdot ja myös palkkauksen. Tilanne ei muutu, vaikka työn suorittamispaikka olisi yhtenäiskoulu. Kelpoisuusehdot sanelevat pitkälti, mistä työstä opettajan pääasiallinen tuntimäärä koostuu. Niin ikään perusopetusasetuksen 1 määrittelee, että 1-6 luokkien opetus koostuu pääsoin luokanopetuksesta ja 7-9 vuosiluokilla pääosin aineopetuksesta. Käytäntö vaihtelee kuitenkin sellaisissa tilanteissa, joissa kelpoisuusehtoja täyttäviä henkilöitä ei ole saatavilla esimerkiksi vähäisen tuntimäärän vuoksi.

2 Tällöin yhtenäisessä perusopetuksessa voidaan parhaiten hyödyntää koko henkilökunnan osaamista. Palkkaus määräytyy tällöin opettajan oman viran ja tutkinnon perusteella. Yhtenäiskoulu ei tuo muutoksia opettajan virkojen tai päätoimisten tuntiopettajien määrään. Niihin vaikuttavat tekijät liittyvät oppilasmäärään ja koulujen ja koulumuotojen säilymiseen Opettajille on pidetty yhteinen vesopäivä yhtenäiskouluun siirtymisen suunnitelmista. (Diaesitys liitteenä 1 ja opettajien ajatuksia liitteenä 2) Esityksen liitteenä 3 on koulujen henkilökuntaluettelo. Hallintomalli Heinäveden yhtenäiskoulun hallintorakennetta on kaavailtu seuraavien vaihtoehtojen kautta: Nykyinen malli Sivistysjohtajan tehtävät kunnanjohtaja Yläkoulun ja lukion rehtori Yläkoulun ja lukion luottamustoiminen apulaisrehtori Otto Kotilaisen koulun luottamustoiminen koulunjohtaja Otto Kotilaisen koulun luottamustoiminen apulaisjohtaja Karvion koulun luottamustoiminen koulunjohtaja Vaihtoehto 1 Yhtenäiskoulun virkarehtori + lukion rehtorin tehtävät + sivistysjohtajan tehtävät Apulaisrehtori virka Pedagoginen vastuuopettaja lukio (luottamustoimi) Karvion koulun luottamustoiminen koulunjohtaja Vaihtoehto 2 Yhtenäiskoulun virkarehtori + lukion rehtorin tehtävät * Apulaisrehtori virka Sivistysjohtajan tehtävät kunnanjohtaja Pedagoginen vastuuopettaja lukio (luottamustoimi) / määräajan Karvion koulun luottamustoiminen koulunjohtaja * Sivistysjohtajan tehtävät, jos lukio lakkautuu. Virat tulee perustaa ja vanha yläkoulun- ja lukion rehtorin virka lakkauttaa. Rehtorien kelpoisuusehdot määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/1998 mukaisesti. Asetuksen mukaisesti rehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto, asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä työkokemus opettajan tehtävistä sekä opetushallituksen hyväksymien perusteidenmukainen opetushallinnon tutkinto, 15 opintoviikon (tai 25 opintopisteen) laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

3 Yhtenäiskoulun rehtorin palkkaus on OVTES:n mukainen. Lukion rehtorin hallinnollisesta vastuusta maksetaan erillinen korvaus työnvaativuuden perusteella. Ensimmäisenä toimintavuonna olisi hyvä työn vaativuuden avulla ohjata rehtoreiden avuksi 1-9-luokkien pedagoginen vastuuopettaja. Julkinen hakumenettely 4 Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 108 :ssä säädetyllä tavalla. Virkasuhteeseen voidaan 1 momentista poiketen ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi, taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen, 22 :ssä tarkoitettu virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle, 24 :ssä tarkoitettu tai muussa laissa säädetty viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste. Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 24 Viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 37 Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun: 1. irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; 2. irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua. Vaihtoehdoissa täytyy huomioida ettei julkinen hakumenettely ole mahdollista kaikkiin virkoihin, kuten yllä olevista julkisen viranhaltijan lain kohdista 4, 24, 37 ja asetuksesta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista käy ilmi.

4 Virkoihin ei voida valita ketään ulkopuolelta, mikäli jouduttaisiin irtisanomaan kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Irtisanominen ei myöskään ole mahdollista, koska irtisanomista ei saa edeltää tai seurata uuden henkilön ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Eikä tehtävien uudelleen järjestely tosiasiallisesti vähennä tehtäviä tai muuta tehtävien laatua. Vaihtoehdoksi jää viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen suostumuksellaan. Eteneminen: Päätös toiminnallisesta ja taloudellisesta mallista täytyy tehdä, jotta yhtenäiskouluun siirtymisen valmistelua voidaan aloittaa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kunnanhallituksen on päätettävä hallintomallista ja jonka jälkeen on tarkasteltava voidaanko nykyisiä viranhaltijoita siirtää uusiin tehtäviin. Tämä prosessi vaatii mahdolliset yt-neuvottelut. Kelpoisuusvaatimukset on huomioitava. Esityksenä on, että hallinnollisesti Heinäveden kirkonkylän yhtenäiskoulu perustettaisiin Käytännössä koulujen opetus ja oppilaat siirretään nyt perustettavan hallinnollisen yksikön alaisuuteen uuden lukuvuoden alusta. Hallinnollisia valmisteluja ja toimenpiteitä voidaan tehdä liukuvasti vuoden 2018 alusta alkaen.

5 MALLI TEHTÄVÄNJAOSTA: Yhtenäiskoulun virkarehtori vastaa koulun pedagogisesta johtamisesta, opetussuunnitelmasta, taloudesta, resurssin jaosta ja käytöstä, lukuvuosisuunnitelmatyöstä ja työjärjestystyön koordinoinnista vastaa luokanopettajien, erityisopettajien ja aineopettajien opetuksellisen yhteistyön kehittämisestä vastaa koulun toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä vastaa koko koulua koskevasta julkisuudesta ja tiedottamisesta vastaa koulun turvallisuustyöstä vastaa opetushenkilöstön kehityskeskusteluista vastaa oppilashuollosta ja erityisopetuksesta valmistelee ja johtaa koko henkilökuntaa koskevat kokoukset vastaa henkilökunnan perehdyttämisestä vastaa henkilöstöhallinnon linjauksista ja henkilöstökoulutuksen suunnittelusta vastaa kodin ja koulun yhteistyöstä vastaa koulua koskevasta tiedottamisesta vastaa henkilökunnan rekrytoinnista yhdessä virka-apulaisrehtorin kanssa Virka-apulaisrehtori vastaa päivittäisten oppilas- ja henkilöstöasioiden hoitamisesta ja arkikäytäntöjen sujumisesta vastaa työjärjestyksen laatimisesta ja tilojen yhteiskäytön suunnittelusta vastaa oppilasarvioinnin käytännön toteutuksesta yhteistyössä toimistosihteerin kanssa laatii ruokailuvuorot ja välituntivalvonnat vastaa hankkeista vastaa henkilökunnan perehdyttämisestä toimii koulunkäynninohjaajien esimiehenä osallistuu henkilökunnan rekrytointiin

6 Suuntaa antava oppilasennuste: Esiopetus Otto Kotilainen Perusopetu (varh.) Karvio Yläkoulu Lukio s

7 Opetustunnit: Oppiaineet: YHT YHT uus uus uus uus uus uus i i i i i i Oppiaineet: uusi uusi uusi Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli A1-kieli B1-kieli 2 2 B1-kieli Matematiikka Matematiikka Ympäristöoppi Ympäristöoppi 0 Biologia ja maantiede* 0 Biologia ja maantiede* Fysiikka ja kemia* 0 Fysiikka ja kemia* Terveystieto* 0 Terveystieto* Uskonto ja Et Uskonto ja Et Historia ja yhteiskuntaoppi Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Musiikki 2 2 Kuvataide Kuvataide 1,6 0,4 2 Käsityö Käsityö 2 2 Liikunta Liikunta Kotitalous 0 Kotitalous 3 3 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset 0 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Oppilaanohjaus 0 Oppilaanohjaus 0,4 0,6 1 2 Valinnaiset aineet 0 Valinnaiset aineet uusi tuntimäärä uusi tuntimäärä valtakunnallinen minimi valtakunnallinen minimi 0 vapaaehtoinen A2-kieli 0 vapaaehtoinen A2-kieli 0 vapaaehtoinen B2-kieli 0 vapaaehtoinen B2-kieli 0 * Ainetta voidaan opettaa osana ympäristöopin opetusta integroidusti vuosiluokilla 1-6

8 Liite 2: Mikä on hyvää yhtenäiskoulussa - kouluruokailu, tiedotus (YK), ilmapiiri, ryhmäkoot (OKK), tilat, digi (padit jne.), hallinto - yhteisöllisyys, oppilas opettaja suhteet, opettajien ammattitaito/pätevyys - avustajapalvelut - OKK -yhteisten asioiden suunnittelu, teemojen toteutus, pyritään hyvään tiedottamiseen (yhteissuunnittelutunnit), oppilastuntemus, oppilaslähtöisyys - K-K: - tiedonsiirto, nopea reagointikyky, viikoittaiset palaverit, oppilastuntemus - oppilastuntemus hyvä (alakoulu), jaksojärjestelmä (yläkoulu), yhteistyö vanhempiin (alakoulu), ohjaajapalvelut, ryhmäkoot pääasiassa - opettajat/henkilökunta osaavat työnsä/ovat päteviä, oppilaantuntemus - hyvä yhteishenki: opettaja-opettaja, opettaja-oppilas, alakoulujen tilat hyvät, koulunkäynninohjaajat Kehittäminen - tiedottamisen yhtenäistäminen, välituntitoiminnan aikataulujen yhtenäistäminen, järjestyssäännöt yhteisiksi - yhteiset järjestys- ym. säännöt (myös opet ja ohjaajat), yhteinen välituntialue - raja-aidat, tietojärjestelmät, yhteistyö - opehuone, koulujen välinen tiedonkulku, aikataulujen ja oppituntien yhteensovittaminen kiireisyys, oppilaantuntemus, jos opettajia on paljon/oppilas, selkeät säännöt - välituntijärjestelyt, aktivoidaan oppilaita/suunniteltu toiminta välitunneille - liikkuva koulu, johon ohjaajat, joille työstä maksetaan - nimi vaihtuu, vaihtuuko mikään muu? - positiivinen tulevaisuuden kuva sen välittäminen kiinnitetään huomiota Mikä estää yhtenäiskoulun - erilliset opehuoneet (yhteinen fyysinen koulurakennus), TVT tarvitaan osaamista: laitteet + pedagoginen tuki, yläkoulun/lukion tilat, tiedotus koulujen välillä Wilma viestit - ei ole yhteistyötä tarvitaan esim. yhteisiä vesoja ja yhteisiä juhlia ym. projekteja - yhteiset perussäännöt, tasa-arvoinen työnjako - lukuvuoden jaksottuminen yhtenevästi, yläkoulun ja lukion jaksot vs alakoulun pysyvä lukujärjestys, alakoulun ja yläkoulun erilaiset säännöt, käyttäytymisnormit (kiroilu yms), opettajien työskentelytilat vaihtelevat, pienet opetusryhmät ovat mahdollisuus/uhka - soolotyöskentelyä vähennettävä, luokka-asteen raja-aitojen kaataminen, käytöksen ja kulttuurin muutos alakoulusta yläkouluun siirtyessä (oppilas) mullilauma, erilliset välitunnit ja alueet pois - oppilaiden kohtaaminen ei toimi, henkilökunnan kohtaaminen ei toimi, inkluusio ei toimi