Työryhmän selvitys ja vaihtoehdot tulee esittää sivistyslautakunnalle mennessä.

Transkriptio

1 Selvitys yhtenäiskoulun perustamisesta Yhtenäiskoulun määritelmä ja lainopillinen perusta Yhtenäiskoulukäsitteellä tarkoitetaan nykyään laajasti sellaisia kouluja, joissa saman koulunimen alla toimii vuosiluokkia esikoulusta yhdeksänteen tai ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan. Perusopetuslain ja -asetuksen uudistuttua vuonna 1998 ja tultua voimaan vuonna 1999 syntyi käsite yhtenäinen peruskoulu. Tässä yhteydessä laista poistuivat käsitteet ylä- ja ala-aste. Lain uudistumisen myötä kunnat alkoivat pohtia opetuksen järjestämistä uusin muodoin ja alkoi syntyä uusia kouluja, yhtenäiskouluja. Näiden koulujen tarkoituksena oli madaltaa ns. nivelvaiheiden ongelmia oppilaiden siirtyessä entisistä ala-asteista yläasteille. Tämä siirtyminen tapahtuu perinteisissä kouluissa tutkijoiden näkemyksen mukaan onnettomaan aikaan, juuri murrosiän kynnyksellä. Sivistyslautakunnan toimeksianto Työryhmän tehtävänä on selvittää: - pedagogiset, toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset - Yhtenäiskoulun hallinnollinen rakenne - vaikutukset henkilöstön asemaan ja tehtäviin - toteutuksen käytännön vaihtoehdot - päätöksenteon ja mahdollisen toteutuksen aikataulu Työryhmän selvitys ja vaihtoehdot tulee esittää sivistyslautakunnalle mennessä. Työryhmää edellytetään hankkimaan lausunnot koulujen hen ki lös töil tä, vanhempaintoimikunnilta, oppilaskunnilta, nuorisovaltuustolta, op pi las huol lon henkilöstöltä, koulujen henkilökunnan henkilöstöjärjestöiltä ja muilta tarpeelliseksi katsotuilta asianosaisilta. Ennen lausuntojen pyytämistä pidetään avoin tiedotus ti lai suus, jossa yhtenäiskoulun mahdollisen perustamisen vaikutuksia esi tel lään. 1

2 Pedagogiset ja toiminnalliset vaikutukset Nykyään useimmat uudet koulut suunnitellaan yhtenäiskouluiksi, koska myönteiset vaikutukset on arvioitu haittoja suuremmiksi. Parhaisiin tuloksiin päästään silloin, kun uusi koulumuoto suunnitellaan alun alkaen toimimaan samassa rakennuksessa. Punkalaitumella tämä ei ole mahdollista, vaikka nykyiselle Yhteiskoululle ja lukiolle suunnitellaankin uusia tiloja. Rakennuksen yhdistäminen Keskuskouluun ei ole teknisesti mahdollista mm. tontin rakennusoikeuden ja korkeuserojen vuoksi. Jotta saataisiin aikaan pedagoginen muutos, on uuden opetussuunnitelman myötä opittava uudenlaiset opettamisen/ohjauksen tavat ja ymmärrettävä uudet oppimisen tarpeet. Tämä voisi toteutua parhaiten erilaisten tiimien ja tiimiopettajuuden myötä. Aineenopettajat osallistuisivat tiimityöhön omien opetettavien aineidensa mukaisesti ja esija luokanopettajat suuntautumisensa mukaisesti. Tiimissä olisi näin asiantuntijuus esiopetuksesta lukioon asti. Yhtenäiskoulu voisi mahdollistaa aineenopettajan ja luokanopettajan tiimityöskentelyn ja samanaikaisopetuksen Näin saataisiin syvällisempi ymmärrys oppimisesta ja opettamisesta ja oman toiminnan kehittämisestä. Voitaisiin luoda yhtenäinen oppimispolku, jossa yhteisöllinen opettajakunta ja koulu tukevat oppilaan kasvua ihmiseksi turvallisessa ympäristössä. Yhtenäiskoulun on arvioitu näkyvän myönteisessä mielessä mm. seuraavissa asioissa: - yhteinen opetussuunnitelma, toimintakulttuuri ja järjestyssäännöt - kummioppilastoiminta, KiVa -koulukäytännöt, KaKe -käytännöt - tapahtumat, juhlat ja teemapäivät, monialaiset oppimiskokonaisuudet, ison henkilökunnan edut järjestelyissä ja osaamisessa - yhteinen oppilashuolto ja joustava erityisopetus - yhteistyö eri-ikäisten oppilaiden välillä lisääntyy, isommat opettavat pienempiä ja päinvastoin, samoin nuorempien oppilaiden huomioon ottaminen toteutuu, muodostuu laajempi kaveripiiri - yhteiset materiaalit ja budjetti sekä opetustilojen yhteiskäyttö, parempi talouden hallinta - yhteinen avustajaresurssi, läksyparkki ja muut tukitoimet 2

3 - nivelvaiheyhteistyön helpottuminen, ei toivottujen roolimallien heikkeneminen, kun siirtyminen yläluokille tapahtuu joustavasti - sisäinen tiedotus ja jaettu johtajuus - laaja asiantuntijuus oppilaan kannalta sekä parantunut oppilastuntemus - huoltajayhteistyön jatkuvuus - ylä- ja alakoulun opettajien ammattitaitoa ja erityisosaamista käytetään joustavasti hyödyksi opetuksen kehittämisessä, muutokset opettajien rooleissa, uudet työkaverit, isompi työyhteisö - aineopettajiin tutustuminen alemmilla luokilla ja tutun luokanopettajan läsnäolo ylemmillä luokilla Haasteina ja riskeinä mainittakoon: - luokanopettajien ja aineenopettajien toimintakulttuurien yhteensovittaminen - koulujen toimiminen erillisissä rakennuksissa ei tue yhteisen toimintakulttuurin syntymistä - ratkaisu jää pelkästään hallinnolliseksi ja myönteisiä toiminnallisia muutoksia ei tapahdu, toimintakulttuurit eivät lähesty toisiaan - Pohjoisseudun sijaitseminen kaukana, mahdolliset edut jäävät vähäisiksi kyseiselle koululle - oppilaan omaksuman roolimallin jatkuminen läpi koko kouluajan - virkarehtorin ylityöllistyminen, hallinnon henkilöresurssin riittävyys - isojen ja pienten oppilaiden kohtaamisen ongelmat (esim. kielenkäyttöön liittyvät) - opettajat vastustavat muutosta ja takertuvat vanhoihin toimintatapoihin - miten saadaan lukio integroitua yhtenäiskouluun, mutta pysymään sopivasti omana erillisenä yksikkönään - yhtenäiskoulu on vain sanahelinää ja mikään ei oikeasti muutu Yhteiskoulu-lukion uudisrakentamisen tuomat mahdollisuudet 3

4 Uuden koulurakennuksen valmistuttua Keskuskoulun ja Yhteiskoulun opetustilat ovat lähempänä toisiaan ja tämä edistää opetustilojen joustavampaa ja monipuolisempaa käyttöä. Yhtenäiskoulua pitää ajatella yhtenä yksikkönä niin, että oppilaat ja opettajat kulkisivat enemmän nykyisen Keskuskoulun ja uuden Yhteiskoulun rakennusten välillä. Varsinkin 5-6- luokkalaiset pystyvät jo tähän, vastaavasti 7-9 luokkien oppilailla voisi olla joitakin tunteja Keskuskoululla. Erityisesti taito- ja taideaineiden ja muiden erikoisluokkien hyödyntämistä tulisi miettiä kaikenikäisille oppilaille kuuluvana toimintana. Hallinnolliset ratkaisut ja taloudelliset vaikutukset Lyhyellä tähtäimellä yhtenäiskoulun perustamisella ei saada säästöjä, sillä virkarehtorin palkka nousee opetusryhmien kasvaessa ja taas apulaisjohtajien korvauksia ja huojennuksia ei ole mielekästä alentaa, koska tehtäviä ei ole mahdollista juurikaan vähentää niin kauan, kuin virkarehtori toimii myös lukion rehtorina. Säästöjä voidaan sen sijaan saada aikaan, jos virkarehtorista tehdään perusopetuksen osaston johtaja ja sivistystoimenjohtajan tehtävät jaetaan osastoesimiesten kesken. Tämä on kuitenkin erillinen organisaatiouudistus eikä sitä pidä kytkeä yhtenäiskoulun perustamiseen. Virkarehtorin ja apulaisjohtajien välistä tehtäväjakoa on syytä miettiä huolella mahdollisen yhtenäiskoulun perustamispäätöksen jälkeen. Luontevammin virkarehtorille kuuluisi talouden ja henkilöstön resursointiin liittyvät tehtävät ja apulaisjohtajat olisivat lähiesimiehiä ja yksiköidensä pedagogisia johtajia. Lisäksi pitäisi miettiä joidenkin asiakokonaisuuksien, kuten esimerkiksi oppilashuollon ja erityisopetuksen, vastuualueiden määräämistä apulaisjohtajalle kuuluvaksi. Em. henkilöille tulee olla valittuna myös varahenkilöt. Pitkällä tähtäimellä säästöjä varmasti syntyy käytettäessä henkilöstöresurssia joustavasti, kun vajaaksi jääviä opetusvelvollisuuksia voidaan helpommin täyttää eri koulumuotojen välillä. Henkilöstön asema, tehtävät ja palkkaus Opetushenkilöstö Nykyinen virkaehtosopimus erottelee selkeästi aineenopettajien ja luokanopettajien palvelussuhteen ehdot ja myös palkkauksen. Tilanne ei muutu, vaikka työn suorittamispaikka olisi yhtenäiskoulu. Kelpoisuusehdot sanelevat pitkälti, mistä työstä opettajan pääasiallinen tuntimäärä koostuu. Niin ikään perusopetusasetuksen 1 määrittelee, että 1-6 luokkien opetus koostuu pääsoin luokanopetuksesta ja 7-9 vuosiluokilla pääosin aineopetuksesta. Käytäntö vaihtelee kuitenkin sellaisissa tilanteissa, 4

5 joissa kelpoisuusehtoja täyttäviä henkilöitä ei ole saatavilla esimerkiksi vähäisen tuntimäärän vuoksi. Tällöin yhtenäisessä perusopetuksessa voidaan parhaiten hyödyntää koko henkilökunnan osaamista ja harrastuneisuutta. Palkkaus määräytyy tällöin opettajan oman viran ja tutkinnon perusteella. Yhtenäiskoulu ei tuo muutoksia opettajan virkojen tai päätoimisten tuntiopettajien määrään. Niihin vaikuttavat tekijät liittyvät oppilasmäärään ja koulujen ja koulumuotojen säilymiseen. Henkilöstön siirtyminen eläkkeelle aiheuttaa sitten aikanaan pohdintoja, täytetäänkö avoimeksi tulleita virkoja ja toimia ja millaisella koulutusprofiililla olevia henkilöitä rekrytoidaan. Avustajat Yhtenäiskoulu ei vaikuta avustajan toimien määrään. Vaikutus näkyy henkilöresurssin joustavana käyttönä koko esi- ja perusopetuksessa. Rehtorit ja koulunjohtajat Kunnan perusopetuksessa on tällä hetkellä kolme koulua, joista Yhteiskoululla on kokonaistyöajassa oleva virkarehtori. Kyseinen henkilö toimii myös Punkalaitumen lukion rehtorina. Keskuskoululla ja Pohjoisseudun koululla on luottamustoiminen koulunjohtaja. Virkarehtorin palkka määräytyy OVTES:n mukaan sekä lukion rehtorin tehtävästä sovitusta TVA lisästä ja opetusvelvollisuudesta. Koulunjohtajien korvaus koostuu TVA tekijästä ja opetusvelvollisuuden huojennuksesta. Mikäli kuntaan päädytään perustamaan yksi yhtenäiskoulu, toimii rehtorina nykyinen Yhteiskoulun ja lukion rehtori. Tällöin tarvitaan Keskuskoululle ja Pohjoisseudun koululle apulaisjohtajat. Virkarehtorin palkka määräytyy OVTES:n mukaan palkkaperusteryhmien (opetusryhmien) lukumäärän perusteella. Apulaisjohtajille voidaan korvata tehtävistä ja vastuista TVA tekijän perusteella ja myöntää opetusvelvollisuuden huojennusta 4-8 tuntia, mikä jaetaan apulaisjohtajien kesken, jos heitä on useampia. Tähän asti virkaehtosopimus on ollut minimi ja paikallisesti on voitu sopia muustakin. Koska Yhteiskoulun rehtori hoitaa nykyään myös lukion rehtorin tehtävät, ei hänen työmääräänsä ole yhtenäiskoulun myötä mahdollista merkittävästi kasvattaa eikä vastaavasti Keskuskoulun ja Pohjoisseudun koulujen johtajien tehtäviä vähentää. Oppilaitosten johtaminen ja siihen varattu oikeanlainen resursointi on merkittävä tekijä oppilaiden hyvinvoinnin ja koulun toimivuuden kannalta. Työnjako ja toimenkuvien vahvistaminen ovat Yhtenäiskoulun perustamisen tärkeitä kulmakiviä, samoin tehtävistä ja vastuista maksettavien korvausten määrittely. Em. ratkaisut on syytä miettiä huolella ja ratkaista erillisenä asiana osana laajempaa organisaatiouudistusta, joka liittyy mm. uuden kuntalain tuomiin muutoksiin seuraavalla valtuustokaudella alkaen. 5

6 Yhteenveto lausuntopyynnöistä Lausuntoja yhtenäiskouluasiasta saatiin kaikkiaan 16 kappaletta. Ne voidaan karkeasti jaotella puoltaviin, varauksellisesti suhtautuviin, kielteisesti suhtautuviin ja Pohjoisseudun näkökulmaan, jonka mukaan Pohjoisseudun pitäisi jatkaa omana yksikkönään, sillä se ei hyödy yhtenäiskouluratkaisusta mitään koulujen välisen pitkän etäisyyden johdosta. Yleisesti Yhtenäiskoulua kannattavissa lausunnoissa pidettiin parhaana vaihtoehtona Keskuskoulun ja Yhteiskoulun muodostamaa yhtenäiskoulua. Yhtenäiskoulun perustamista kannattivat Yhteiskoulun ja lukion henkilökunta, em. koulujen rehtori, Keskuskoulun vanhempaintoimikunta, rehtori ja oppilaskunta sekä JHL, Yhtenäiskoulun perustamista vastustivat Punkalaitumen Nuorisovaltuusto, Yhteiskoulun oppilaskunta ja lukion oppilaskunta. Yhtenäiskoulun perustamiseen kriittisesti suhtautui Keskuskoulun henkilökunta. Neutraaleja näkemyksiä edustivat Punkalaitumen OAJ:n paikallisyhdistys ja JYTY. Lausuntoihin ja niiden perusteluihin voi tutustua tämän selvityksen liitteestä (Liite 1). Toteutuksen kolme käytännön vaihtoehtoa Ensimmäisessä vaihtoehdossa kuntaan perustetaan yksi yhtenäiskoulu, jolloin esi- ja 1-6 luokkien opetusta annetaan nykyisissä Keskuskoulun ja Pohjoisseudun koulun tiloissa ja molemmissa toimipisteissä on apulaisjohtajat, jotka toimivat yksiköidensä lähiesimiehinä ja pedagogisina johtajina. Lisäksi heille voidaan osoittaa koko yhtenäiskoulua koskevia vastuualueita. Vuosiluokkien 7-9 opetus tapahtuu nykyisessä Yhteiskoulu-lukio-rakennuksessa, kunnes uudisrakennus valmistuu. Em. koulurakennus on virkarehtorin työpiste. Toisessa vaihtoehdossa Keskuskoulu ja Yhteiskoulu muodostavat yhtenäiskoulun ja Pohjoisseutu jatkaa omana yksikkönään. Kolmannessa vaihtoehdossa yhtenäiskoulua ei perusteta, vaan koulut lisäävät toiminnallista ja pedagogista yhteistyötä ilman hallinnollisia muutoksia. Päätöksenteon ja toteutuksen aikataulu Sivistyslautakunnan toimeksiannon mukaan selvitystyöryhmän tulee saattaa työnsä tulokset ja vaihtoehdot kuulemisineen lautakunnan ratkaistavaksi mennessä. Tämän jälkeen sivistyslautakunta tekee ehdotuksen kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle yhtenäiskouluasian ratkaisemiseksi. 6

7 Mikäli päädytään perustamaan yhtenäiskoulu, tarkoittaa se mukaan tulevien nykyisten koulujen lakkauttamista ja uuden koulun perustamista. Nykyinen Yhteiskoulun rehtorin virka muutetaan Yhtenäiskoulun rehtorin viraksi, johon viran nykyinen haltija siirretään. Sopiva ajankohta yhtenäiskoulun aloitukseen olisi , jolloin uusi koulurakennus on valmiina otettavaksi käyttöön. Tällöin jäisi riittävästi aikaa pedagogisten muutosten valmisteluun ja yhteistyön lujittamiseen. Myös vuosille sattuvat muutamat mahdolliset eläketapahtumat olisi mahdollista ottaa huomioon henkilöstöratkaisuja tehtäessä. Asian vireille tulo on jo tapahtunut sivistyslautakunnan päätöksellä Tieodotustilaisuudet aiheesta pidettiin , henkilöstölle kello ja avoin yleisötilaisuus kello 18.30, molemmat Yhteiskoulun ruokalassa. Lisäksi tämä tiedonanto on toimitettu edelleen tiedoksi asianosaisille, joilta on pyydetty kirjallinen lausunto kuulemisvelvoitteen toteuttamiseksi. Mikäli päädytään yhtenäiskouluvaihtoehtoon, tulee uuden koulun nimi herättämään todennäköisesti keskustelua. Useimmiten on päädytty nimeen, joka koostuu paikkakunnan nimestä ja koulumuotoa kuvaavasta nimestä. Tällöin uuden koulun nimeksi tulisi Punkalaitumen Yhtenäiskoulu. Tavoite Yhtenäiskoulun perustamisen tavoitteena on tarjota yhtenäinen ja turvallinen oppimispolku esikoulusta lukioon. Onnistuminen riippuu ennen kaikkea henkilöistä, jotka tulevat mahdollisessa uudessa koulumuodossa työskentelemään. Uudet asiat aiheuttavat aina muutosvastarintaa ja hallinnollisten päätösten jälkeen on edessä pitkä prosessi uudenlaisen toimintakulttuurin luomisessa ja sujuvien käytäntöjen toteuttamisessa. Punkalaitumella Yhtenäiskoulun perustamista selvittäneen työryhmän puolesta Kai Lindvall, vt. sivistystoimenjohtaja LIITE 1: Lausuntopyyntö ja niiden vastaukset 7