Sivistystoimen strategian toimeenpano

Transkriptio

1 Sivistystoimen strategian toimeenpano 1. JOHDANTO Siikajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt (83 /2014) Sivistystoimenstrategian vuosille Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen vaatii erillistä, yksityiskohtaisempaa, taktista ja operatiivista valmistelua sekä päätöksentekoa. Sivistystoimen strategian toimeenpano on ajankohtainen, koska valtuuston päätöksen mukaisesti strategian tulosalueissa tapahtuvia muutoksia tulee voimaan viimeistään Muutoksen valmistelu aloitettiin sivistyslautakunnan lähetekeskustelulla (22 /2015). Lähetekeskustelun perusteella sivistyslautakunta ohjeisti sivistystoimenjohtajan valmistelemaan sivistystoimen strategian toimeenpanemiseksi toiminnallisia ja taloudellisia malleja aikatauluineen huhtikuun lautakuntakäsittelyä varten. Siikajoelle, Ruukkiin valmistuva koulukeskus, toisen asteen koulutuksen järjestämisluvan säilyminen peruskunnassa sekä sivistystoimen tulosalueiden johtamisen huomioiminen mahdollistavat sivistystoimen keskeisten virkojen uudelleen järjestelyt toiminnallisena kokonaisuutena. Strategian toimeenpanon valmistelussa on kuultu varhaiskasvatusjohtajaa, lukion apulaisrehtoria, Ruukin koulun rehtoria, Gumeruksen koulun rehtoria, Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion rehtoria. Aikanaan strategian valmisteluvaiheessa parlamentaarinen työryhmä vastasi myös henkilöstön kuulemisesta osaltaan. Tästä johtuen nyt ei tehty laajempaa henkilöstön kuulemista. Henkilöstö osallistetaan muutoksen valmisteluun tarpeen mukaan, esim. koulukeskukseen siirtymisen valmistelu toteutetaan lukuvuoden aikana, yhteistyössä henkilöstön kanssa. Toiminnalliset ja taloudelliset mallit esitetään kolmitasoisesti: hallintohenkilöstö ja toiminnan organisointi sekä taloudelliset vaikutukset kokonaisuutena. Taloudesta annetaan yksityiskohtaisemmin tiedot sivistyslautakunnassa oheisena materiaalina. 1

2 2. Nykytilanne - Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion rehtori Siikajoen lukion ovo-apulaisrehtori vararehtori - Ruukin koulun rehtori vararehtori - Sivistystoimenjohtaminen Sivistystoimenjohtaja Hallinnon kustannukset 13222,00e/kk 2

3 3.Toiminnallisia ja taloudellisia malleja 3.1. Malli 1 Tässä mallissa Ruukin yhtenäiskoulusta, Siikajoen lukiosta ja sivistystoimen johtamisesta vastaavat eri viranhaltijat. - Ruukin yhtenäiskoulu rehtori ovo- apulaisrehtori: 5-10 tuntia +TVA 300,00-500,00e (opettajan virka) - Siikajoen lukio rehtori - Sivistystoimenjohtaminen sivistystoimenjohtaja Toiminnallisuudesta Lukiolla ja yhtenäiskoululla on yhteistä henkilökuntaa (n.15 opettajaa), sekä suurin osa tiloista on yhteisiä. Tässä mallissa henkilöhallinto jakautuu kahdelle rehtorille, josta johtuen suunnittelua ja toimintaa on limittyvien asioiden vuoksi tehtävä voimakkaasti yhteistyössä. Ovo-apulaisrehtorin tehtävät voisivat olla esim. kolmiportaisen tuen johtaminen ja kehittäminen sekä erityisopetuksen päätöksenteko, oppilashuoltotyön johtaminen, kehittäminen ja tukeminen, pedagogisten prosessien kehittäminen (OPS). Olennaista apulaisrehtorin toimenkuvan laadinnassa olisi tehtävien ulottuvuus ns. alhaalta ylös, jotta toimivalta koskisi aina koko yhtenäiskoulua. Lukion rehtorin viranhaltija (opinto-ohjaajan kelpoisuus) vastaisi lukio-opiskelijoiden opintojen ohjauksesta kokonaan. Yhtenäiskoulussa on oma opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaukseen käytettävät resurssit olisivat kahdella eri viranhaltijalla jakautuen perusopetukseen ja lukioon. Tehtäviä hoitaisi, kuten tähän asti kaksi henkilöä, mutta käytettävät resurssit kasvaisivat olennaisesti. Sivistystoimenjohtaminen olisi nykytilanteen mukaisesti omalla viranhaltijalla. Aikaresurssi ko. virassa on riittävä, kansalaisopiston rehtorin tehtävistä huolimatta. Koko talon johtajana toimisi yhtenäiskoulun rehtori, joka vastaisi myös koulukiinteistöstä. Vararehtorien tehtävät lakkaavat koulukeskuksen myötä Hallinnon kustannukset 12903, ,05e/kk 3

4 3.2. Malli 2 Tässä mallissa Ruukin yhtenäiskoulun hallinnosta vastaa rehtori. Lukiosta ja sivistystoimen johtamisesta vastaa yhteinen viranhaltija. - Ruukin yhtenäiskoulu rehtori ovo- apulaisrehtori: 5-10 tuntia +TVA 300,00-500,00e (opettajan virka) - Siikajoen lukion ja sivistystoimenjohtaminen lukion rehtori, jonka tehtäviin kuuluu sivistystoimenjohtajan tehtävät Toiminnallisuudesta Lukiolla ja yhtenäiskoululla yhteistä henkilökuntaa (n.15 opettajaa), sekä suurin osa tiloista yhteisiä. Tässä mallissa henkilöhallinto jakautuisi kahdelle rehtorille, josta johtuen suunnittelua ja toimintaa olisi limittyvien asioiden vuoksi tehtävä voimakkaasti yhteistyössä. Ovo-apulaisrehtorin tehtävät voisivat olla esim. kolmiportaisen tuen johtaminen ja kehittäminen sekä erityisopetuksen päätöksenteko, oppilashuoltotyön johtaminen, kehittäminen ja tukeminen, pedagogisten prosessien kehittäminen (OPS). Olennaista apulaisrehtorin toimenkuvan laadinnassa olisi tehtävien ulottuvuus ns. alhaalta ylös, jotta toimivalta koskisi aina koko yhtenäiskoulua. Opinto-ohjaukseen käytettävä resurssi jakautuisi perusopetuksen ja lukio-opetuksen kesken. Koko talon johtajana toimisi yhtenäiskoulun rehtori, joka vastaisi myös koulukiinteistöstä. Lukion rehtorin ja sivistystoimenjohtajan tehtävä olisi ilman opetusvelvollisuutta.rehtorit olisivat toistensa varahenkilöitä ja sijaistaisivat toisiaan lyhyissä poissaoloissa. (1pv- 2vkoa). Vararehtorien tehtävät lakkaavat koulukeskuksen myötä Hallinnon kustannukset 10047, ,88e/kk 4

5 3.3. Malli 3. Tässä mallissa Ruukin yhtenäiskoulun ja Siikajoen lukion hallinnosta vastaa yhteinen rehtori, jolla kaksi ovo- apulaisrehtoria. Sivistystoimen johtamisesta ja kansalaisopistosta vastaa oma viranhaltija. - Ruukin yhtenäiskoulun ja Siikajoen lukion johtaminen rehtori ovo- apulaisrehtori: 3-6 tuntia +TVA 300,00-500,00e (opinto-ohjaajan virka) ovo- apulaisrehtori: 3-6 tuntia +TVA 300,00-500,00e (opettajan virka) - Sivistystoimenjohtaminen sivistystoimenjohtaja Toiminnallisuudesta Lukiolla ja yhtenäiskoululla on yhteistä henkilökuntaa n. 15 opettajaa sekä yhteiset tilat. Yhteinen kahden koulumuodon kokonaisuudesta vastaava rehtori pystyisi huomioimaan henkilökunnan, tilojen, talouden ja toiminnan kokonaisuuden. Opinto- ohjaajan virassa oleva ovo-apulaisrehtori vastaisi lukion opiskelijoiden opintojen ohjauksesta, ylioppilaskirjoitusten organisoinnista, koeviikkojen järjestelyistä sekä lukion kurssitarjottimen laatimisesta yhteistyössä rehtorin kanssa. Perusopetuksen vastuualueella toimivalla apulaisrehtorilla voisi olla esim. kolmiportaisen tuen järjestelyt ja toimintakulttuuriin liittyviä asioita ja muita mahdollisia työnantajan määräämiä tehtäviä. Olennaista yhtenäiskoulun apulaisrehtorin toimenkuvan laadinnassa olisi tehtävien ulottuvuus ns. alhaalta ylös, jotta toimivalta koskisi aina koko yhtenäiskoulua. Toinen ovo-apulaisrehtori toimisi rehtorin sijaisena lyhyissä poissaoloissa (1pv-2vkoa). Lukion ovo-apulaisrehtorin kelpoisuusvaatimuksena opintoohjaajan kelpoisuus (uusi virka). Yhtenäiskoulussa olisi oma opinto-ohjaaja. Opintoohjauksen resurssit kasvaisivat huomattavasti. Sivistystoimenjohtaminen olisi nykytilanteen mukaisesti omalla viranhaltijalla. Aikaresurssi ko. virassa on riittävä, kansalaisopiston rehtorin tehtävistä huolimatta. Vararehtorien tehtävät lakkaavat koulukeskuksen myötä Hallinnon kustannukset: 10760, ,00e/kk 5

6 3.4. Malli 4. Tässä mallissa yhtenäiskoulun rehtori toimii myös koko sivistystoimen johtajana. Lukion ja kansalaisopiston toiminnasta vastaa yhteinen rehtori. - Ruukin yhtenäiskoulun ja sivistystoimen johtaminen rehtori virka-apulaisrehtori - Siikajoen Lukio rehtori Toiminnallisuudesta: Rehtorin viranhaltija vastaisi yhtenäiskoulun toiminnasta ja toimii sivistystoimen johtajana. Lukiolla ja yhtenäiskoululla yhteistä henkilökuntaa (n.15 opettajaa), sekä suurin osa tiloista yhteisiä. Tässä mallissa henkilöhallinto jakautuisi kahdelle rehtorille, josta johtuen suunnittelua ja toimintaa olisi limittyvien asioiden vuoksi tehtävä voimakkaasti yhteistyössä.virka-apulaisrehtorin tehtäviin kuuluisivat koulun kolmiportaisen tuen johtaminen ja kehittäminen sekä erityisopetuksen päätöksenteko, oppilashuoltotyön johtaminen, kehittäminen ja tukeminen, pedagogisten prosessien kehittäminen (OPS), sivistystoimen hankkeiden hallinta ja koordinointi sekä sivistystoimen täydennyskoulutuksen suunnittelu, päätöksenteko ja muut työnantajan määräämät tehtävät. Apulaisrehtori vastaisi opettajien sijaisjärjestelyistä ja avustaa opettajia työrauhan ylläpidossa. Olennaista apulaisrehtorin toimenkuvan laadinnassa olisi tehtävien ulottuvuus ns. alhaalta ylös, jotta toimivalta koskisi aina koko yhtenäiskoulua. Lukion rehtori toimisi koko koulukeskuksen johtajana, vastaten myös koulukiinteistöstä. Lukion rehtorin virkaan liitettäisiin myös kansalaisopiston rehtorin tehtävät. Lukion rehtorin viranhaltija vastaisi lukio-opiskelijoiden opintojen ohjauksesta kokonaan. Opinto-ohjaukseen käytettävät resurssit olisivat kahdella eri viranhaltijalla jakautuen perusopetukseen ja lukioon. Tehtäviä hoitaisi, kuten tähän asti kaksi henkilöä, mutta käytettävä resurssit kasvaisivat olennaisesti. Rehtorit olisivat toistensa varahenkilöitä ja sijaistaisivat toisiaan lyhyissä poissaoloissa. (1pv-2vkoa). Vararehtorien tehtävät lakkaavat koulukeskuksen myötä Hallinnon kustannukset 12311, ,84e/kk 6

7 3.5. Malli 5. Tässä mallissa Ruukin yhtenäiskoulua ja Siikajoen lukiota ja sivistystoimea johtaa yhteinen viranhaltija, jolla kaksi apulaisrehtoria, toinen virka apulaisrehtori. - Rehtori virka-apulaisrehtori, kokonaistyöajassa ovo- apulaisrehtori: 3-6 tuntia +TVA 300,00-500,00e (opettajan virka) Toiminnallisuudesta Rehtorin viranhaltija vastaisi yhtenäiskoulun ja lukion toiminnasta ja toimisi sivistystoimenjohtajana. Virka-apulaisrehtorin tehtäviin kuuluisi esim. koulun kolmiportaisen tuen johtaminen ja kehittäminen sekä erityisopetuksen päätöksenteko, oppilashuoltotyön johtaminen, kehittäminen ja tukeminen, ylioppilaskirjoitusten organisointi, koeviikkojen järjestelyt sekä lukion kurssitarjottimen laatiminen yhteistyössä rehtorin kanssa, sijaisjärjestelyt ja opettajien avustaminen työrauhan ylläpidossa ja mahdolliset muut työnantajan määräämät tehtävät. Opetusvelvollisuus täytettäisiin lukion opintojen ohjauksella. Olennaista apulaisrehtorin toimenkuvan laadinnassa olisi tehtävien ulottuvuus ns. alhaalta ylös, jotta toimivalta koskisi aina koko yhtenäiskoulua. Ovo-apulaisrehtori vastaisi sivistystoimen hankkeiden hallinnasta, koordinoinnista ja täydennyskoulutuksen suunnittelusta sekä johtaisi koulun toimintakulttuuriin liittyviä asioista yhteistyössä rehtorin kanssa. Rehtorin sijaisena toimii virka-apulaisrehtori lyhyissä poissaoloissa (1pv-2vkoa). Opinto-ohjaukseen käytettävät resurssit kasvavat olennaisesti Vararehtorien tehtävät lakkaavat koulukeskuksen myötä Kansalaisopiston rehtorin tehtävät liitetään jonkun muun koulunjohtajan/rehtorin virkaan. Hallinnon kustannukset: 11217, ,00e/kk 7

8 3.6. Malli 6. Tässä mallissa Ruukin yhtenäiskoulua ja esim. perusopetuksen tulosaluetta johtaisi rehtori, jolla virka- apulaisrehtori. Lukiolla oma rehtori, joka toimii myös Ruukin kansalaisopiston rehtorina. Sivistystoimen johtajan tehtävät hajautetaan rehtoreille/koulunjohtajille. - Ruukin yhtenäiskoulun hallinto ja esim. perusopetuksen johtaminen Rehtori Virka-apulaisrehtori - Lukion hallinto, kansalaisopiston rehtorin tehtävät ja esim. kolmen tulosalueen johtaminen Rehtori - Joku muu rehtori/johtaja esim. kolmen tulosalueen johtaminen Toiminnallisuudesta Sivistystoimen johtamisen hajauttaminen ei ole järkevää toimintojen päällekkäisyyksien vuoksi. Lukion rehtorin viranhaltija toimisi myös kansalaisopiston rehtorina. Mallia ei viedä pidemmälle. Malli ei ole myöskään talouden näkökulmasta järkevä vaihtoehto. Hallinnon kustannukset 13621, ,84e/kk 8

9 4. Henkilöjärjestelyt Edellä esitetyt mallit johtavat nykymuotoisten Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion rehtorin sekä Ruukin koulun rehtorin virkojen lakkauttamisiin/ muuttamisiin tarvittaessa. Laki kunnallisesta viranhaltijasta määrää tulevista virkajärjestelyistä seuraavaa: 4.1. Julkinen hakumenettely 4 Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 :ssä säädetyllä tavalla. Virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai virkasuhteen täyttämättä jättämisestä. Uutta hakumenettelyä koskevassa ilmoituksessa on mainittava, otetaanko aikaisemmat hakemukset huomioon. Virkasuhteeseen voidaan 1 momentista poiketen ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi, taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen, 22 :ssä tarkoitettu virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle, 24 :ssä tarkoitettu tai muussa laissa säädetty viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 24 Viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 37 Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien 9

10 uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun: 1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; tai 2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /986 Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 1) ylempi korkeakoulututkinto; 2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä 4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. ( /865) Jos samassa oppilaitoksessa järjestetään usean eri koulutusmuodon piiriin kuuluvaa koulutusta tai jos rehtori vastaa kahden tai useamman sellaisen oppilaitoksen toiminnasta, joissa järjestetään eri koulutusmuotojen piiriin kuuluvaa koulutusta, rehtorilla tulee olla 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu opettajan kelpoisuus johonkin niistä. Oppilaanohjaajan kelpoisuus Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö: 10

11 1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n 1 momentin 4 kohdassa tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 :n 2 momentissa tarkoitetut opinnot; 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 :n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai 3) jolla on tämän asetuksen 15 :n 1 momentissa säädetty kelpoisuus. ( /865) Koulukodissa toimivassa koulussa oppilaanohjausta voi antaa myös henkilö, jolla on muu perusopetuksen opettajalta tämän asetuksen mukaan vaadittava kelpoisuus Yhteenveto henkilötason järjestelyistä Kaikissa edellä esitetyissä vaihtoehdoissa täytyy huomioida ettei julkinen hakumenettely ole mahdollista kaikkiin virkoihin, kuten yllä olevista julkisen viranhaltijan lain kohdista 4, 24, 37 ja asetuksesta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista käy ilmi. Virkoihin ei voida valita ketään ulkopuolelta, mikäli jouduttaisiin irtisanomaan kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Irtisanominen ei myöskään ole mahdollista, koska irtisanomista ei saa edeltää tai seurata uuden henkilön ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Eikä tehtävien uudelleen järjestely tosiasiallisesti vähennä tehtäviä tai muuta tehtävien laatua. Vaihtoehdoksi jää viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen suostumuksellaan. Ovo-apulaisrehtorin virkaan (malli 3) haetaan julkisen hakumenettelyn kautta oppilaanohjaajan kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Eduksi katsotaan myös opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. 5. Rehtorin tehtävistä yleensä Rehtori johtaa koulun opetustyötä. Työhön kuuluu paljon hallinnollisia tehtäviä mm. lukuvuoden työsuunnitelman tekoa, kokousten valmistelua, johtamista, viranhaltijapäätöksiä sekä pedagogisia päätöksiä. Työ vaatii esimiesosaamista, 11

12 pedagogista osaamista ja kiinnostusta työyhteisön kehittämiseen. Tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa koulun opetus- ja kasvatustyötä. Rehtorin toimenkuva on laaja pitäen sisällään taloudenhoitoa, henkilöstöhallintoa ja opetustehtäviä. Rehtorilta edellytetään kyseisen koulumuodon opettajan pätevyyttä. Peruskoulujen ja lukioiden rehtoreilla on aina opetustunteja, joiden määrä vaihtelee koulun koon mukaan. Rehtorilla on paljon hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä, mm. vastaamista päätösten toimeenpanosta ja tiedottamisesta. Johtajana rehtorin on osattava ottaa huomioon päätöksenteossaan opettajat, oppilaat kuin vanhemmatkin sekä työnantajan asettamat vaatimukset. Koulun työyhteisön esimiehenä rehtorin vaikutus ja vastuu työskentelyilmapiirin muotoutumiseen on suuri. Koulun koosta riippuen rehtorilla on apuna muuta henkilökuntaa. Apulaisrehtorit, koulusihteerit, kuraattorit ja opot sekä muut rehtorit ovat yleensä rehtorin lähimmät työkumppanit. Yhteistyökumppaneita ovat lisäksi lukuisat koulun ulkopuoliset tahot ja opetusalan viranomaiset sekä muut viranomaiset. Rehtorin tehtäville on ominaista siihen kuuluvien määrittelemättömien tehtävien suuri määrä, asioiden tuleminen yllättäen ja tehtäviin liittyviin ratkaisuihin kuuluva joskus hyvinkin nopean päätöksenteon vaatimus. Rehtori on vastuussa viime kädessä kaikesta koulun toiminnasta. Rehtori vastaa myös koulun turvallisuuteen ja yleensä kiinteistöönkin liittyvistä asioista. Koululla tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. (POL 8. luku) 12

13 6. Sivistystoimenjohtajan tehtävistä yleensä Kunnassa voi olla opetus- ja kulttuuritoimen johtava viranhaltija, esimerkiksi sivistystoimenjohtaja. Sivistystoimenjohtaja toimii sivistysosaston osastopäällikkönä ja sivistyslautakunnan esittelijänä. Johtavan viranhaltijan virkanimike, tehtävät ja kelpoisuus ovat kunnan päätettävissä. Perehtyneisyyttä kunnallishallintoon sekä osaamista johtamis- ja esimiestehtävissä vaaditaan eri tulosalueiden johtamisessa. Tehtävän hoitaminen edellyttää myös yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta sekä kokonaisuuksien ymmärtämistä ja hallintaa. Sivistystoimen suurin yksittäinen tulosalue on poikkeuksetta opetustoimi, jonka johtamisen hallinta vaatii yleensä rehtorin kelpoisuuden. Sivistystoimenjohtajan kelpoisuusvaatimukset määritellään yleensä rehtorin kelpoisuuden mukaisesti. Sivistystoimenjohtaja vastaa taloudesta, toimii esittelijänä, tekee päätöksiä kunnan johtosäännön mukaisesti sekä toimii sivistystoimen viranhaltijoiden esimiehenä. Työtehtävät liittyvät usein tilastointiin, hankkeisiin, raportointiin, asioiden valmisteluun ja suunnitteluun, strategisten valintojen ja johtopäätösten tekemiseen sekä hallintokuntien väliseen yhteistyöhön. Tiivistetysti ilmaistuna sivistystoimenjohtajan tehtävänä on kokonaisvaltaisesti johtaa, valvoa ja kehittää toimintaa sekä huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä sekä toimialan resurssien tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta käytöstä. 7. Aikataulu Päätös toiminnallisesta ja taloudellisesta mallista täytyy tehdä, jotta uuteen koulukeskukseen siirtymisen valmistelua voidaan aloittaa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Käynnissä oleva sivistystoimen hallinnon järjestelyiden siirtymäaika hoidetaan jakamalla työt lukion rehtorin lisäksi myös toiselle rehtorille. 8. Yhteenvetoa Sivistyslautakunnan on päätettävä hallintomallista ja tarkasteltava voidaanko nykyisiä rehtorin viranhaltijoita siirtää virkoineen tai tarvittavin virkanimikemuutoksin uusiin tehtäviin. Tämä prosessi vaatii mahdolliset yt-neuvottelut. Kelpoisuusvaatimukset on huomioitava. 13