Toiminnan ja talouden seurantaraportti ajalta

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Toiminnan ja talouden seurantaraportti ajalta STLTK 335 Taloussäännön ohjeiden mukaisesti maa kunnan tulee tehdä talouden ja toiminnan seuranta raportti kaksi ker taa vuodessa. En simmäinen raportti teh dään huhtikuun lopun tilanteesta ja toinen raportti elokuun lopun tilanteesta. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen: Alkuvuoden aikana on jatkettu Kainuun hal lintokokeilun jatkon valmistelua edelleen. Laki Kai nuun hallintoko keilun jatkamisesta (L 508/2011) vuoden 2016 loppuun on hy väksytty presi dentin esittelyssä Lisäksi kunnanjohta jat ovat tehneet oman ehdotuksensa perus sopimuksesta ja yhteis toimintasopimukses ta vuosille Kokeilunjatkosta päättävät kunnat yksimieli sellä päätöksellä. Tähän mennessä kuusi kuntaa on tehnyt päätök sen kokeilun jatka miseksi, Ristijärven kun nanvaltuusto ei ole vielä tehnyt päätöstään ja Puolangan kun nanvaltuusto on tehnyt jat kosta kielteisen päätöksen. Maakuntavaltuusto teki periaatelinjauksen kokouksessaan ja lopullisen pää töksen erikoissairaanhoidon ke hittämi sestä Kainuussa. Asiasta järjestettiin kansa lais kuulemiset kaikissa Kainuun kun nissa huhti - toukokuussa. Kunnilta pyydet tyjen lausuntojen mukaan kunnat lukuun ot tamat ta Puolangan kuntaa kannattivat vaati van erikoishoidon jatka mista siten, että päi vys tysaikainen toiminta turvataan. Koulutustoimialan osalta vuosi 2011 on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja anne tuissa bud jettiraameissa tul laan pysymään koko toimialan osalta. Ke vään yhteisvalin taan osallistui, ai nakin tois taiseksi, Kainuun viimeinen yli opis kelijan ikäluokka. Seuraavan kahden vuo den aikana perus opetuksessa päättävä ikä luokka putoaa 20% ja sillä on vastaavan suuruiset talou delliset vaikutukset. Jokainen kainuulainen keväällä peruskoulunsa päät tänyt opiskelija sai jatko-opiskelupaikan. Vaikka taloudellinen epävarmuus maas samme jatkuu edelleen, on toimeentulotuen kehitys Kainuussa ollut erittäin maltillista. Osaltaan myönteiseen kehitykseen on vai kuttanut onnistu nut työl listämispolitiikka ja käynnistetyt kuntoutta van työtoiminnan toi menpiteet, jotka ovat tuottaneet tulosta. Terveydenhuoltolaki on tullut voimaan alkaen ja sen mukana asteittain useita ase tuspohjaisia toimin nan muutok sia. Useissa muutoksissa Kai nuulla on ollut kehityspotentiaa lia, joka tulee säilyttää myös jatkossa. Hallintokokeilun jatkoaika ja sen jälkeistä aikaa suunni-

2 tellaan Tervey denhuol tolain ja siihen liitty vien asetusten mukaisesti. Maakunnan alu eella toiminta tu lee jatkossa to teuttaa ter veydenhuollon jär jestämissuunnitelman ja erityisvastuualueel la sairaanhoitopiirien väli sen järjestämisso pimuksen pohjalta. Par haillaan käsittelyssä on OYS -erityisvastuu alueen strategia, jos sa on linjattu erikoissai raanhoidon työnja koa, yhteistä työnantaja politiikkaa, tie tojär jestelmien yhteensopi vuutta sekä tutkimus- ja kehittämistoimin taa. Sovituista peruslinjauksista on pystytty pitä mään kiinni. Näitä ovat olleet: - väestön terveydentilan ja hyvinvoinnin edistäminen - terveyserojen kaventaminen - uusien toimintatapojen etsiminen ja työn tuottavuuden jatkuva kasvu, joka on välttä mätön edellytys tuleville kehittämistoimille Palveluita tuotetaan sovittujen peruslinjaus ten mukaisesti. Joillakin alueilla palveluiden saata vuudessa on edel leenkin ongelmia. Erityisesti tämä koskee lääkärin vastaanot toja terveys asemilla sekä eräiden erityis työntekijöiden ja ajoittain työ terveyshuollon palvelujen saatavuut ta. Uut ta henkilöstöä on palkattu sovittuihin kohtei siin ja myös muutoin niin, että HTV2 -mää rätavoite on ylittynyt. Eläköityvien työnteki jöiden määrä on lähtenyt suurten ikäluok kien myötä kasvuun. Henkilöstömäärän kasvuvauhti on saatava talousarviotavoitteen mukaiseksi mah dollisimman pian. Potilastietojärjestelmän käyttöönotto ja sii hen liittyvien integraatioiden toteuttaminen on eden nyt, mutta käyt töönottoaikaa joudu taan todennäköisesti jatkamaan. Sosiaali- ja terveystoimialan budjetti ylittyy noin 5,3 milj. euroa 1-8 kuukauden toteu man poh jalta tehdyn en nusteen mukaan. Henkilöstökulut ja asia kaspalvelujen ostot ovat suurimmat ylittäjät. Ostot muilta sai raanhoitopiireiltä lähinnä OYS:sta ovat kas vaneet. Ostopalvelujen kasvun aiheuttajana on ollut laskutusperus teen eli DRG -järjes telmän käyttöönotto ja kustan nusrakenteen muutos. Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen: Maakunnan talousarvio 2011 ja toiminta suunnitelma hy väksyttiin maa kuntaval tuustossa Käyttösuunnitel ma on hy väksytty sosiaali- ja ter veyslautakun nassa ja maakuntahallituksessa TOIMINTATUOTOT Maakunnan toimintatuotot ovat vuodelle 2011 arvioitu yhteensä 295 milj. euron suu ruisiksi. Tuloja on kertynyt elokuun loppuun mennessä 191,6 M, joka on 64,9 prosent tia koko vuo den talousar vion mukaisesta osuudesta. Vuoden 2010 ennakkoverotieto jen mukaan kuntien mak suosuus kuluvalle vuodelle tulisi olemaan 237,7 M 236,7M :n sijasta. Maksuosuu den lopulli nen määrä selviää lokakuussa, kun vuoden 2010 verotus valmistuu. Koko naisuutena toimintatuotot toteutuvat tämän hetken ar vion mukaan 1,1 M talousarviota suurem pina.

3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökuluja on kertynyt elokuun lop puun mennessä 104,9 M. Tämä on 67,5 prosenttia koko vuodelle va ratusta käyttö suunnitelmasta, joka on 155,5 M. Arvio lo makorvauksista ja lomapalkka varauksen li säyksestä on jaksotettu kuu kausikohtai sesti. Kertymästä puuttuu kui tenkin yhden kuukauden työvuorolisät. Näi den mukaan ennustettuna henkilöstökulut tulevat toteu tumaan - 4,0 M käyttösuunni telmaa suu rempana. Henkilötyövuositavoite koko vuo delle on htv2. Elokuun lo pussa kumu latiivinen toteutuma oli htv2. Sosiaali- ja terveys toimessa ylitystä on tällä hetkellä 80 htv:tä ja maakuntahallituk sen alainen toi minta ylittävät tavoitteensa yhteensä 11 htv:llä. Kuukausikohtaiset henkilötyövuodet (2) oli vat elokuun lopussa henkilöä. Vas taava luku 2010 oli ja henkilöä. Kasvu on 282 htv2. Ostopalvelujen siirty minen omaksi toimin naksi on lisännyt palvelussuhteita yh teensä 44 henkilöllä vuosina Asiakaspalvelujen ostoja on kertynyt elo kuun loppuun mennessä yhteensä 30,6 M. Tämä on 69,5 prosenttia käyttösuunnitel maan varatusta määrärahas ta. Summasta puuttuu ostoja yhteensä noin 1,0 M. Asia kaspalvelujen ostot ylittävät näillä näkymin käyttösuunnitelman - 3,4 M. Tämä johtuu OYS:in ostojen liian pienestä määrärahava rauksesta verrattuna muut tu neeseen kus tannusrakenteeseen, joka to teutui vuonna 2010 laskutusperusteiden muutok sen myö tä. Lisäksi asumispalvelut ylittyvät 0,4 milj. euroa koska ostopalvelupaikkoja on jou dut tu lisäämään kaikkiaan 10 paikan verran. Muiden palvelujen ostot ovat kertyneet 60,4 prosenttia budjetoidusta eli 23,1 M. Lasku tuk set ovat jäljessä toimi tuksista n. 2 viikkoa - 1 kuukausi ja näin saapumattomia laskuja arvioi daan olevan n. 1,0 M. Elokuun en nusteen mukaan mui den palvelujen ostot jäävät 2,0 M alle käyt tösuunnitelmaan va ratun määrärahan. Tä mä johtuu talousar vion kohdentamattomis ta eristä, jotka on budjetoitu muiden palvelujen ostoiksi. Tarvikehankinnat ovat toteutuneet elokuun loppuun mennessä 65,3 prosenttia budjetoi dusta eli 15,4 M. Viime vuoden vastaava toteutuma oli 64,8 %. Elo kuun ennusteen perusteella tarvikemenojen ennustetaan hieman alittavan talousarvios sa varatun määrärahan. Avustukset ovat toteutuneet 65,3 prosenttia budjetoidusta eli 11,2 M. Vastaava luku vii me vuonna oli 10,9 M, joka oli 67,2 pro senttia koko vuoden to teumasta. Avustuk siin kirjattava omaishoi dontukien maksatus on jäljessä ja se on huomioitu ennusteessa. Avustusten ennus tetaan jäävän 0,2 M alle budjetoidun mää rän. Muut toimintakulut ja vuokrat ovat toteutu neet 66,7 prosenttia budjetoidusta eli 8,7 M. Vas taava luku edellise nä vuonna oli 7,7 M eli 65,0 prosenttia to teumasta. Muiden kulujen arvioi daan toteu tuvan talousarvios sa suunnitellulla tavalla.

4 Rahoituserät: Rahoitustuotot ja -kulut toteu tuvat käyttösuunnitelman mukaisesti. Käyttöomaisuuden poistot: Poistot tulevat ylittämään budjetoidun määrärahan - 0,5 M. TULOSENNUSTE Kuluvan vuoden tilikauden tulos tulee ole maan noin 4,5 milj. euroa alijäämäinen. Ali jäämää tulee henkilöstöku luista ja asiakas palveluiden ostoista. Koko vuoden tuottojen kasvu tulee olemaan n. 3,5 % ja menojen kasvu tämän hetken ar vion mukaan n. 6,3 %. Muualla maassa so siaali- ja terveyden huollon toimintamenojen kasvu on arvioitu olevan tänä vuonna n. 5 %. Talouden ja toiminnan seurantaraportti ajal ta on erillisliitteenä. Erillisliite nro: 2 Lisätietoja asiasta antavat maakuntajohtaja Alpo Jokelainen, puh , va. so si aali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto, puh , koulu tustoimialan johta ja Anssi Tuominen, puh ja talousjohtaja Asta Tolo nen, tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan ajalta teh dyn toi min nan ja ta lou den seurantaraportin osalta seuraavaa: Maakuntahallitus merkitsi talouden ja toi minnan seurantaraportin ajalta tie doksi Maakuntahallitus edellytti, että kaikista harkinnanvaraisista me noista on pidättäy dyttävä. Maakuntahallitus totesi, että seuraaviin toi menpiteisiin on ryhdytty tai niihin on ryhdyt tävä: - Palveluprosessien uudelleen läpikäynti si ten, että voimavarat kohdennetaan ydin prosessei hin. - On selvitettävä talousarvion henkilöstöta voitteen ylittyminen tulos-, vastuualueittain ja yksi köittäin. - Täyttölupamenettelyä jatketaan tavoitteena talousarvion henkilöstö tavoitteen saavutta mi nen. - Annettua hankintakieltoa eli rajoitusta on ehdottomasti noudatettava. - Koulutusmenojen kasvutavoite on 0 % eli säästötavoite noin euroa. - Koulutusta hankitaan vain silloin, kun se on työyksikön toiminnan ja asianomaisen hen kilön tehtävien hoidon kannalta välttämätön tä. Maakuntahallitus päätti saattaa asian ja edellä mainitut toimenpi teet maa kuntaval tuustolle tiedoksi.

5 Va. sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta keskustelee asiasta ja merkitsee tiedoksi talouden ja toi minnan seurantarapor tin ajalta sekä maakuntahal lituksen päätök sessä edellytetyt toimenpiteet. Hyväksyi päätösehdotuksen.