KITO - Kirjastopäivät. Aarrevaara

Transkriptio

1 KITO - Kirjastopäivät Aarrevaara

2 Kuka tuo on? LY strateginen painoala pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ Professori, hallintotiede, julkisjohtaminen Academic Profession in the Knowledge-based Society (APIKS), survey in 30+ countries, successor of the international CAP survey, co-ordinators group Arctic Smartness Excellence, kehittävä arviointi , Riikka Kangas. Tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksen arviointi, VN-TEAS, , Kirsi Pulkkinen; Ramboll, Gaia, Tempo The Changing Academy-sarja, co-editor, Springer.

3 APIKS survey themes in Yleinen tilanne työssä ja profession asema työurat Opetus tutkimus - yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus Hallinto ja johtaminen Työn kansainvälinen ulottuvuus Tohtoriopiskelijat

4 FINNUT-PERFECT-hanke Does it matter? Assessing the performance effects of changes in leadership and management structures in Nordic Higher Education (PERFECT) Koordinaattori University of Agder ja partnerit University of Copenhagen, KTH Royal Institute of Technology, University of Lapland, University of Oslo and University of Tampere; rahoitus NFR Hankkeessa tarkastellaan, miten johtamisen rakenteet ovat ohjanneet opetuksen ja tutkimuksen tuloksia neljässä pohjoismaassa Aarrevaara & Pulkkinen 2016

5 Johtaminen: instituution tuomaa auktoriteettia vai kollektiivista päätöksentekoa ja verkostoja? Tyytymättömyyttä aiheuttavat työhön kohdistuvat tekijät erityisesti nuoremmilla ikäluokilla työsuhteiden määrä-aikaisuus, vanhemmilla vaikutusvallan puute oman työn sisältöihin Hallinnon ja akateemisen työn ristiriita aiheutuu sekä korkeakoulun ulkoisista että sisäisistä tekijöistä: yliopistojen tehtävien lisääntyminen, vastuun epätasainen jakautuminen Korkeakoulutuksen globalisaatio ja toteutumaton oletus olosuhteiden yhdenmukaistumisesta Tulosohjausta täydentävät Norjan järjestelmän huokoisuus, Ruotsin kollegiaalisuus ja Tanskan työnjaon tasaaminen. Mikä on Suomen erityispiirre?

6 Hallinnon tehtävissä toimivilla akateemisia tehtäviä joita ei tunnisteta (NUAS) Identiteettiin perustuva taipumus keskittyä moniin asioihin samanaikaisesti, työtä ohjaavat työyhteisön jaetut käytännöt ja työ on enemmin generalistista kuin yksityiskohtiin ulottuvaa täydellisyyttä yhteisön toimijat tarkastelevat itseään suhteessa muihin (posionality) Tieteenalaan, instituutioon ja professioon kohdistuvien odotusten rikkominen on riski motivaation, sitoutumisen ja työn tuottavuuden kannalta Hallinnon tehtävissä toimiville se on myös henkilökohtanen riski myös työsopimusten (formal contracts) ja palkkausjärjestelmän vuoksi; akateemiset meriitit eivät ole vahvoja hallinnon henkilöstön arvioinnissa Aarrevaara, T. & Dobson, I.R. (2016). An Analysis of the Opinions of University Non-Academic Staff in the Nordic Countries. Journal of the European Higher Education Area 3:2016

7 Strategisen tutkimuksen neuvosto on tuonut näkyväksi toimintatapojen muutosta Toimintojen, käytäntöjen ja toimintatavan määrittäminen STN-hankkeiden suhteuttaminen laajempaan vuorovaikutustarkasteluun STN ensimmäisen kierroksen hankkeiden toimintamallien ja työskentelytapojen analyysi tiedon tuottamisen, hyödyntämisen ja jakamisen tavoista Aarrevaara & Pulkkinen

8 Tieto on perusta jonka varaan korkeakoulutuksen instituutiot rakentuvat Tieteen normit CUDOS (Merton 1987; Merton & Barber 2004 ).Universalismi, tieteellinen kommunismi, pyytettömyys, järjestäytynyt epäily PLACE (Ziman, 2000) Yksinoikeus tuloksiin, paikallisuus, auktoriteetti, valtuutus ja asiantuntemus Yhteiskunnassa päätöksenteko on yhä vahvemmin tietoperusteista (Näyttöön perustuva päätöksenteko - Raivio 2014) - Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa ongelmakeskeistä, ohjelmamuotoista tutkimusta liittyen yhteiskunnallisten suurten haasteiden ratkaisuun Yliopistoilla on perinteisten tehtävien rinnalla tiedonmuodostukseen perustuva välittäjärooli

9 Yliopistoilla on monta syytä hakea asemaansa korkeakoulujärjestelmässä Heikot tutkimusjärjestelmät painotavat suoraa ohjausta, etukäteen asetettujen kriteerien kuten tutkimusohjelmien määrä usein vähäinen. Keskeinen merkitys tulosten toteutumiseksi tieteen auktoriteeteilla. Vahvat tutkimusjärjestelmät painottavat tiedeinstituutioiden kuten yliopistojen ja tutkimuslaitosten merkitystä, niillä on myös vakiintuneet standardit kuten arviointijärjestelmät ja rankingit (Whitley & Glässer 2010; Postiglione & Jung 2017) Kasvavat vaatimukset avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä Korkeakoulujen toimintatapojen ja käytäntöjen modernisaatio ja koulutusmarkkinoiden synty Informaatio-ohjauksen merkitys budjettiohjauksen ja regulaation rinnalla

10 Yliopistot käyvät läpi julkisrahoitteisille palvelurakenteille tyypillistä muutosta Vaikka yliopistot ovat siirtyneet valtion suoran budjettitalouden ulkopuolelle ja niiden vastuu taloudestaan on vahvistunut, toiminta ei kuitenkaan ole puhtaasti markkinaehtoista vaan julkinen tehtävä korostuu Akateeminen professio voi itse vaikuttaa kilpailullisuuden painoarvoon ymmärtämällä ja kontrolloimalla omaa käyttäytymistään ja toimintaansa ohjaavia arvoja (Deem) koulutuksen markkinoilla Akateeminen vapaus on laajentunut enemmän taloudellisen vapauden suuntaan kuin perinteisen tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen vapauden suuntaan se näkyy akateemisen profession statuksen kyseenalaistamisena, kiristyvänä työtahtia sekä asteittaista professionaalisen itsesääntelyn vähenemisenä

11 Muutos näkyy palvelujen käyttäjien roolissa Tuote-näkulmasta tarkasteltuna (productdominant theory) julkisrahoitteiset palvelut näyttäytyvät päätöksenteon ja palvelun ammattilaisten luomina tuotteina, käyttäjät osallistuvat yhdessä tuottamiseen profession ehdoilla. Palvelu-näkökulma (service-dominant locig of public services delivery) hyödyntää mahdollisuudet käyttäjien osallistumiseen palvelun määrittämiseen, yhdessä tuottamisen ja arviointiin Osborne, S.P., Radnor, Z., Nasi, G. (2013): A new theory of public service management? The American Review of Public Administration.

12 Keskeisiä yliopistojen asemaan vaikuttavia uudistuksia Rakenteellisten uudistusten valmistelu Vuodet , luvun alku kuvaus Ohjausjäjrestelmän muutos Tulosohjaus Tavoitteiden ja resurssien allokoinnin yhdistäminen, kustannustehokkuus Yhdistymiset Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrän väheneminen Yliopistolaki 2010 Vahvempi taloudellinen ja hallinnollinen autonomia, kolikon toisen puolena akateemisen yhteyden väheneminen yliopistojen välillä Hallitusohjelma Tutkimusjärjestelmän uudistukset Rahoitusmallien uudistamiset, profiilit Korkeakoulujen pääomittaminen; tuottavuus, laatu ja vaikuttavuus Tutkimusjärjestelmän uudistukset, rakenteelliset uudistukset yhdistymisinä ja, rahoitusuudistus

13 Pohjoismaisten korkeakoulujärjestelmien muutosten tulkinta professiot Professioiden ja julkisen sektorin eriytyminen julkinen valta markkinat Clark 1983; Saks 2010; Virtanen & Stenvall 2014; Aarrevaara & Dobson 2016 Legitimaation ja taloudellisen perustan eriytyminen; kiinnittyminen strategisiin profiileihin

14 Pohjoismaiden korkeakoulujärjestelmissä o Tunnusomaista instituutioiden autonomian vahvistuminen, rakenteelliset reformit ja tulosohjauksen keskeinen merkitys o Autonomia vahvistunut erityisesti Tanskassa (2003) ja Suomessa (2010) o Vahvan tulosohjauksen maissa instituutioiden toiminnalliset tulokset kiinnittyvät yksilöiden suorituksiin (Tanska RBS 1998, BRI 2010); Tanskassa valtion tutkimuslaitosten liittäminen yliopistoihin toteutunut Suomea kattavammin o Norjassa 1994 toteutui 98 alueellisen yksikön yhdistäminen 26:een; akateeminen imu on nostanut yliopistojen määrää o Ruotsissa uudistukset ja yhdistymiset huokoisia nykyisen tulosohjauksen mallin toteuduttua 2009

15 Yliopistojen työnjaon muutos Suomessa Yliopistoille toiminnan pirstoutuminen, laajeneminen ja profiloituminen usein samanaikaisia ilmiöitä - voi olla ongelma, mutta tuottaa myös tieteenala- ja sektorirajoja ylittäviä ratkaisuja Akateeminen vapaus toteutuu enemmän taloudellisena vapautena kuin perinteisenä tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen vapauden suuntaan Tämä näkyy kiristyvänä työtahtia sekä asteittaista professionaalisen itsesääntelyn vähenemisenä

16 Työnjaon muutos Yliopistoille toiminnan pirstoutuminen, laajeneminen ja profiloituminen usein samanaikaisia ilmiöitä - voi olla ongelma, mutta tuottaa myös tieteenala- ja sektorirajoja ylittäviä ratkaisuja Akateeminen vapaus toteutuu enemmän taloudellisena vapautena kuin perinteisenä tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen vapauden suuntaan Tämä näkyy kiristyvänä työtahtia sekä asteittaista professionaalisen itsesääntelyn vähenemisenä

17 Yliopistojen toimintaympäristön monimutkaistuminen o Toimintatapojen ja käytäntöjen modernisaatio epävakauden oloissa o Tulos, laatu ja toimintakulttuurien muutokset määrittyvät o Toimintatapa verkostoissa: institutionaalisten ja akateemisten sitoutumisen rinnalla vahvempi sosiaalinen sitoutuminen o Johtamisen tehtävänä arvon luominen uudistumalla ja huomioimalla toiminnan vaikutukset Ongelmien muodostaminen ratkaistaviksi: Tasapainon löytäminen odotusten ja todellisuuden välillä (Maassen & Olsen 2007)

18 Työn sisällön ja aikaansaannosten kytkeytyneisyys on muodostunut ongelmaksi Toimijoiden samanaikainen kytkeytyneisyys organisaation sisällä ja ulkoisissa verkostoissa Tulokseen perustuva palkkaus Vuosittaisen työajan määrittäminen Neliportainen tutkijanura, akateemisten ja muiden tehtävien eriytyminen Affiliaation päällekkäisyys Sosiaalisten ja akateemisten sitoumusten tunnistaminen - ajattelutapojen tuottaminen, testaaminen ja kilpailuttaminen sekä oleellisten ongelmien tunnistaminen

19 Nothing is more important than getting the authority structure working reasonably well in a proactive fashion. (Burton Clark, 2001)

20 Mikä muuttuu? Yliopistojen perinteinen johtaminen täydentyy ohjauksella ja järjestelmillä: vaikuttavuus, tehokkuus, laatu Sidosryhmien kasvava rooli Työn sisältö: opetuksen kustannusten kasvu, sisäiset ja ulkoiset intressit kilpailutettavaan tutkimusrahoitukseen, tukipalvelujen eriytyminen Senioritehtävissä toimivienja muiden erilaiset painotukset työn sisällössä tämä näkyy erilaisena suhtautmisena yhteiskunnalliseen relevanssiin