Timo Aarrevaara Strategia ja ratkaisujen etsiminen

Transkriptio

1 Timo Aarrevaara Strategia ja ratkaisujen etsiminen

2 LY strateginen painoala pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ Professori, hallintotiede, julkisjohtaminen ProSoc-tutkimusryhmä ( Academic Profession in the Knowledge-based Society (APIKS), survey in 30+ countries, successor of the international CAP survey, co-ordinators group Arctic Smartness Excellence, kehittävä arviointi Tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksen arviointi, VN-TEAS, ; Ramboll, Gaia, Tempo The Changing Academy-sarja, co-editor, Springer

3 Epäjatkuvuuskohdat yhteiskunnallisessa kehyksessä Rikkovat lineaarisen kehityskulun ja ovat vaikeasti ennakoitavissa Niistä aiheutuviin muutoksiin ohjaa vastuu sidosryhmille, työntekijöille ja muuttuville olosuhteille Simon, Smithburg & Thompson 1950 Kuntalain (2015) velvoittavuus valtuuston päättämälle strategialle tuo selkeyttä monimutkaiseen toimintaympäristöön, valmisteluun ja päätöksentekoon Strategian ytimessä on arvio Lähtö/nykytilanteesta, toimintaympätistön muutoksista ja nideen vaikutuksista tehtävien toteuttamiseen.

4 Julkisrahoitteisen toimintaympäristön muutokset professiot Johtamisen kohteena organisaation ominaisuudet ja piirteet informaatio rahoitus inhimilliset resurssit Profession ja julkisen sektorin eriytyminen Työmarkkinoiden ja työolosuhteiden eriytyminen julkinen valta markkinat Legitimaation ja taloudellisen perustan eriytyminen

5 Muutosten hallinnan neljä katalyyttista tehtävää julkisrahoitteisissa organisaatioissa 1) erillisten ongelmien tarkastelu laajemmassa yhteiskuntapoliittisessa agendassa: ongelmien tunnistaminen, niiden ratkaisun mielekkyyden avaaminen ja julkisen intressin herättäminen 2) osallisten tunnistaminen ja sitouttaminen 3) strategioiden vahvistaminen ja toimintamallien vaihtoehtoihin varautuminen 4) toiminnan ylläpitäminen ja samanaikaisesti muutoksen mahdollisuuksiin tarttuminen; keskeisten toimijoiden tuen varmistaminen Denhardt & Denhardt 2015

6 Toimintaympäristö tuottaa erilaisia ja ristiriitaisia päämääriä ja prioriteetteja Strategia antaa vastauaksia alueilla joissa ovat ainakin 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Julkisrahoitteinen toiminta tavoittelee ensisijaisesti legitoitumista, siksi näitä alueita on mielekästä tarkastella ulkoisen vaikuttavuuden näkökulmasta

7 Itseisarvoinen ja toiminnallinen demokratia demokratia toimintana Julkisen vallan mahdollistava strategia demokratia itseisarvona Julkisen vallan verkostostrategia Julkisen vallan ensisijaisuutta korostava strategia KunL 38 Kunnan johtaminen Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari

8 Kansalaisen rooli aktiivisena arvon tuottajana Tehtäväjaon muutokset kuntien, maakuntien ja valtion välillä ovat epäjatkuvuuskohta, jonka ylittämiseksi haetaan vastauksia osallistumisjärjestelmistä ja toimijoiden sitoutumisesta uusia malleja päätöksenteon vahvistamiseksi tarvitaan myös siksi, että vaikuttamis-, osallistumis- ja valitusoikeudet voidaan taata erilasissa olosuhteissa teknologia kansalaisten ja yhteisöjen osallistumisen mahdollistajana osallisuuden irrottaminen kotipaikasta, toimintojen rakentuminen asiakokonaisuuksiin ja tilanteisiin sopivilla osallistumisen muodoilla

9 Deliberatiivinen lähtökohta Keskusteluun, väittelyyn ja dialogiin perustuva deliberatiivinen lähtökohta vahvistaa päätöksentekijöiden ymmärtämystä kunnallisten rakenteiden ja niiden kompleksisen ympäristön ja toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta (Morton 2010; Bächtiger & Hangartner 2010). Deliberatiivisen demokratian lähtökohtana on sitouttaa yhteisöä avoimen ja tietoon perustuvan keskustelun avulla tavoitteena Yhteisöllisen toimintatavan elvyttäminen Avoimen keskustelun mahdollistaminen Poliittisen tahdon edistäminen väistämättä vaikeasti käsiteltäviä ongelmia (Weeks)

10 Sitoutumisen rakentuminen o kohdistuu prosesseihin, joiden avulla tuotetaan uusia tapoja liittää sidosryhmiä ja kuntalaisia suunnitteluun ja toimeenpanoon o Oleellista on hahmottaa demokratian tila ja se, miten tiedontuottamiseksi käytössä olevia taitoja ja resursseja voidaan ottaa osaksi päätöksentekoa o Tästä näkökulmasta tarkastellen osallistuminen ei ole palveluprosesseista erillinen tehtävä o Sitoutumisen rakentumiseen voi kohdistua ylimitoitettuja odotuksia Aarrevaara & al FINAL.pdf

11 Katalyyyttinen puhe-tutkimus (Harisalo & Aarrevaara 2015) Kyselyyn osallistuivat kuuden kaupungin lautakunnan jäsenet, joita oli yhteensä 715 vastausprosentiksi muodostui 55 Lautakuntien jäsenten mielestä tärkeimmät keskustelut käydään jo asioita valmisteltaessa, jolloin lautakuntien päätettäväksi tulevat asiat ovatkin entistä enemmän luonteeltaan strategisia keskustelut ja väittelyt ovat hakeneet uusia vaikutusmahdollisuuksia asioiden hallinnollisesta valmistelusta katalyyttista puhetta tarvitaan lautakuntien jäsenten näkemyksellisyyden laajentamiseen, käsiteltäviä ongelmia koskevan ymmärryksen syventämiseen ja alkuperäisiä ristiriitoja ylittävien ratkaisujen tunnistamiseen katalyyttista keskustelua lautakunnissa voidaan edistää vahvistamalla strategista ulottuvuutta, jäsenten välistä luottamista, valmistelijoiden ammattitaitoa ja myön-teisyyttä ylläpitävää neuvottelutekniikkaa

12 Aineisto tuo esille kolme rationaalisuuden tekijää 1) uusien ulottuvuuksien työstäminen, 2) katalyyttinen väittely eri ulottuvuuksia koskevana argumentointina, 3) katalyyttinen dialogi alkuperäisen ristiriidan ylittävän ratkaisun luomisena Katalyyttinen puhe avaa kuntapäättäjille mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin etenemistapoihin sekä päätösehdotusten selkeyttämiseen ja kiteyttämiseen Näin luottamushenkilöt ja viranhaltijat lunastavat johtajuutta Poliittisessa päätöksenteossa tärkeintä ei aina ole päättäminen, vaan ongelman määrittely ja sitä koskevien vaihtoehtojen valinta