OppiaNo ja ammati Ladomsgrad och yrke. Oppiarvo ja ammalti Ldrdomsgrad och yrke. t/o - tirt qtt t. Ohjaajan allekirjoitus Handledarens nderskrift

Transkriptio

1 j i...wd, Helsingin kaupunki lli Sosiaalr- ta terveysvirasto Helsingfors stad Social' och h6lsovdrdsverket TUTKIMUSLUPAHAKEMUS ANS6KAN OM 1(7),,,.Jiti#:,!#ii,,t?lt#ii*m 1. TUTKT[.4US- LUVAN HAKIJA DEN SO[.4 ANSOKER OIV FORSKNINGS. TILLSTAND 2. TUTKII\4US- RYHMAN IVUUT JASENEI (larvattaessa liitteella) OVRIGA MEDLEMIV1AR IFORSK- NINGSGRUP. PEN (vid behov i en bilaga) 3. TUTKIMUK- SEN OHJAAJA/ JOHTAJA HANDLEDARE/ LEDARE FOR UNDERSOK- NINGEN 4. TUTKI]\'US Ohjaajan allekirjoitus Handledarens nderskrift A-#il- Tutkimuksen njmi, aihe ja lyhyt kuvaus (tutkimuksen tavoitleet, tutkimusongelma) Undersdkningen" n"rnn,gmi-ihikoft beskrivning av undersdkningen (malen f6a unders6kningen, undersdkningsproblemet) UNDERSOK- NING Nimi Namn Emma Saarinen Wallininkuja 4a4, Helsinki r.uneinnumero Ja sahk0postiosoite Telefonnummer och e_posladress emma.saarinen@hetsinki.fi Toimipaikka, tutkimustaitos, oppitaitos tai muu yhteisd Enhet, Helsingin yliopjsto Suoritetut tutkinnotja lamanhelkinen tydtehtavi tai koutulusata Avlagda examina och aktuell arbetsuppgift e er aktue t ulbildnjngsomrade Kasvatustieteiden kandidaatti, kotitaloustiede - Nimi Namn Sdhkdpostiosoite E-postadress Nimi Namn Sehkdpostiosoile E-oostadress Nimi Namn Piiivi Palojoki OppiaNo ja ammati Ladomsgrad och yrke Oppiarvo ja ammalti Ldrdomsgrad och yrke 0nfo/Dnr Opettajankoulutuslaitos, PL I (Siltavuorenpenger 1O), 2jB, Hetsingin yli Prh"linnumero;a rrih paivi.palojoki@helsinki.fi. 5Eld 25 O O t/o - tirt qtt t Toimipaikka, tutkimuslaii@ Helsingin yliopisto Oppiarvo ja ammatlr Latdomsgrad och Vrkc trt,?(dksta n Tulkimussuunnitelman hyvaksymispaivdmedra oppilaitoksessa Datum dd forskningsplanen godkandes vid ldroanslalten i --?- \) (/ Toimiparkka Enhet Puhelin Telefon foimipaikka Enhet Puhelin Telefon 201t+ annan sammanslutning Install eller annan sammanslutntng Pro gradu- tutkielman nimi on "vanhusten ajatuksia laitosruokailusta ja sen merkityksista". Aihe kasittelee vanhusten ruokailun muutoksia aina kotoa laitoshoitoon muutettaessa kiinnitteen eritvista huomiola valinnanvapauden ja itsem.ierdamisen mahdollisiin muutoksiin. Tutkimuksessa ovrikiin saamaan vanhusten omia kasityksia ruokailusta ja sen merkityksiste seka mycis hoitajien ji keittion henkilokunnan. Tutkimukseen osallistuvat saavat esittaa myds omalta kannaltaan tarkeite kehitysideoita liittyen ruokaan ja ruokailuun. Tutkimuskysymykset ovat: '1. Milld tavoin vanhukset kokevat ruokailunsa muuttuneen kotoa laitokseen muutettaessa? 2. Millaiseksi vanhukset kokevat oman roolinsa vaikuttaa ruokailuun seka tarjottuun ruokaan laitoshoidossa? 3. l\,4itei laitoksen ruokahuollosta vastaavat henkilot ajattelevat vanhusten vapauksista, toiveista ja tarpeista liittyen ruokailuun ja tarjottuun ruokaan? 1 Iutkimuksen laso/laatu Undersdkningens *.l nive/kvalitet I Vaildsirrjd fl 2 trsensraanrlutkrmus J Doktorsavhandling - Lrcentialavhandling _-l 5 YlempiAMK HdqTe YHS f-l 6 A[jlK YHS 17 E 3 Pro gradu Avhandling pro gradu 7 Muu, mjke fl 4 Kandidaatin tutkielma Kandjdatavhandlinq /hleyshenkild sosiaali- ja leneysviraslossa, virka-asema, puhelinnumero (ontaklperson vid sociaf ocb hdlsovardsverket, tj,jnslestallning, telefonnummer

2 l*s-l Helsingin kaupunki i-wi Sosraali- ia terveysvirasto Helsingtors stad Social- och halsov6rdsverkel TUTKIMUSLU PAHAKEMUS ANSOKAN OM FORSKNINGSTILLSTAND Sosraali ia teruevsviraston yksikdujaos joissa tulkimus on larkollus lehoa 6.-"nn"tlrrio"n,ir"r uid so;ral_ och hetsovardsverket ddf undersdkningen dr avsedd att genomfdras 2(7) 1 Perhe- ja sosiaalipalvel!l Familje- och socia[ianster E Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys Valbefinnande och halsa fdr bamfamiljer n Lastensuojelu Barnskydd n Nuorten palvelut ja aikuissosiaalityd Tjensterfttr unga och vuxen-socialarbete! Vammaistyd Handikapparbete n Ladkairipalvelut Lakartjenster ^t","t""*rrr."*,"*4)! t xysety Enket f, 4 Ko."""t"rru Fdrs6ksutformning 234 Terveys-ja peihdepalvelut Sairaala-, kuntoutus- ja E Terveysasemat ja sisdtautien poliklinikka Hdlsostalionema och inremedicinska polikliniken Hallinto-ia tukipalvelut Habovards- och hoivapalvelut Fiirvalinings' och missbrukartienste. Sjukhus-, rehabiliterings' stiidtianster och omsorgstjanstgr Zl setuitys, arviointi ja sijoitus Utredning, bedaimning och placering n Eteldn palvelualue! eaivystys Sddra serviceomridet n ldiin palvelualue Ostra serviceomddet E Psykiatria- ja paihdepalvelut! Lannen palvelualue Psykiatri- och Vdstra serviceom16det missbrukadjanster I Pohjoisen palvelualue Norra serviceomredet! Suun terveydenhuolto n Kaupungtnsairaata Munhalsovd.d Materialinsamlingsmetod(er) Z 2 Haastatlelut Intervjuer n 5 Havainnointi Observalion Aineislon suunniteltu keruuaika Planerad tidsperiod Idr insam ng av matenal Alkaa Eorjar lpri,ttyy Upphol I Stadssjukhuset E Kuntoutuksen osaamiskeskus Kompetenscentret fdr rfh.hililfrino E 3 Asiakirja-/tilastoanalyysi Dokumenl-/statistikanalys n 6 N4uu, mika Annan, vilken n Henkiliistd- ja kehittajmispalvelut PersonaF och utvecklingstj6nster n lalous- ja tukipalvelut Ekonomi och stddtjansler! letot'attinto- 1a viestintepalvelut Informalionsf 6rvaltningsoch kommunikations!anster Tutkimuksen arvioitu valmislumisaika Uppskattad tidpunkt dd undersdkningen antas bli fardig Pdivamdard Datum ',t4 5, TUTKII\4US- SUUNNI- TELIMAN JULKISUUS FORSKNINGS- PLANENS OFFENT. LIGHET 6, TUTKI. I\4UKSEN EETTINEN ARVIOINTI ETISK UT- VARDERING AV UNDER. SOKNINGEN L! Annan sosiaali- ja terveysvirastolle luvan antaa tutkimussuunnitelmaani koskevia tietoja ulkopuolisille. Jag ger sociaf och hdlsoverdsverket milt samtycke till att lamna ut uppgifter om min forskningsplan till ulomstdende. Ll Tutkimussuunnitelmastani ei saa antaa tietoja ulkopuolisille. Ljppgifter om min forskningsplan fer inle ldmnas ut tall utomst;ende. Miten tulkimuksen eettiset ndkdkohdat on otettu huomioon tulkimuksessa? Hur beaktas de etiska synpunkterna i undersdkningen? Tutkimuksen osallistuvia laitoksia ei esitellai nimeltaan, vaan niistd puhutaan "Etela- Suomen alueella siaitsevina laitoksina". Tutkimukseen osallistuvien nimitietoja ei tallenneta mihinke2in ja haastattelut havitetaan litteroinnin jalkeen. Tutkimukseen osallistuville painotetaan, ettd yhteydenotto myos haastattelun jalkeen on mahdollista, jos haluaa muuttaa haastattelusta jotain kohtaa tai ei haluakaan osallistua. Myos tutkimuksesta saatu tieto on mahdollista jakaa myohemmin tutkittaville heidan ndin halutessaan.

3 Helsingin kaupunki >osraatf Ia tervevsvirasto Helsingfors stad Social- och hdlsovdrdsverket 7. SOSIAALI JA ferveys. VIRASTOLLE AIHEUTUVAT KUSTANNUK. KOSTNADER sot\4 0R- SAKAS soctal- och HALSOV VERKET TUTKIMUSLUPAHAKEMUS ANSOKAN OM FORSKNINGSTILLSTAND Arvio sosiaali- ja terv"ysvir".ffi (ta*empi kuvaus tarvittaessa tjitteeksi) Uppskattning av extra kostnader som orsakas social- och heboviirdsverket henkrlokunnan lydpanos personalens arbelsinsats ATK- palvelut (esim. tjetojen poiminla asiakasrekislerisl?j) lt-ljdnster (t.ex. ullag av uppgifler ur kundregistretj maleriaalipalvelut. poslituspalvetul. tilat ja vdtineet materaaltjdnster, postningsuanster, lokaler och utrustninq 3(7) Rahoiltaia(t) Finansiar(er) 8- ASIAKIRJA- TIEDOT, JOIHIN TASSA HAKEMUK- SESSA HAETAAN Tarvittaval salassapideltavait asiakirjatjedot, mita fietoja ja mistii N6dvendiga sekreiessbelagda dokumentuppgifter, vilka uppgifter och varifren Ei tarvita. DOKUMENT- UPPGIFTER FOR VILKA TILLSTAND 10. MUUT TUTKI- MUKSESSA KAYIET. TAVAT TIEDOT JA SUOSTUMUS OVRIGA UPPGIFTER sol\4 ANVANDS I UNDERSOK. NINGEN och Onko haettu taihaelaanko tutkimusla vanen kdytt6oikeufla sosiaali- ja terveysviraston tietojdrjestelm6an? Harden sdkande ansdkt eller tanke r han e er hon ansdka anvandningsrdttigheter lill social- och halsov6rdsverkets dalasystem fdr undersdkningen? [] r ei Nul! zxyrra r" [,4ihin jarjestelmaijn ja mille ajalle? Tillvilkel system och fdr vilken tidsp riod? Muut asiakirjaliedot, mitk6, mista ja millaisin luvin Ovriga dokumenluppgifler, vilka, varifren och med vilka tillslend Muul tiedot (esim. tutkittavilla haastattetuin/kyselyin saatavat tiedol, ndytteet yms. Andra uppgifler (t.ex. uppgifler som erhallits genom intervjuer/enkater, prover m.m.) Lupa tutkittavien haastatteluun.!1j Liitteend yhteydenotto- ja informointikirjeet ja suostumusasiakirjat Kontakl och informationsbrev samt dokument om samtvcke bifooas REKISTERIN TIETOTYYPIT TYPER AV DATA I UNDERSOK. NINGS- REGISTRET LLl 1 Tutkimus ei sis.ille henkildiden tunnistetieloja. Ei synny rekisleria. Undersdkningen inneh6ller inte uppgifier som personer kan identifieras av. N6got regisler uppster inte L-l 2 Tutkimusrekisteriin kereteval tunnisle- ja yksildintitiedot eriteltyin.i (myds esim. kuva- tai videomateriaati. joisla henkild on lljnnistettavissa. ede yll6d tutkimusrekisterid) Specifikation av personuppgifter som ska samlas in i ett underscikningsregister (ajven t. ex. bitd_ och videomaterial, ur vilket pefsoner kan identifieras, krever e undefsdkningsregister)

4 j-w-l Helsingin kaupunki lhi Sosiaalr- ia lerveysvrrasto Helsinglors stad Social och hiilsov6rdsverket 12, TUTKI AINEISTON HAVITTA- MINEN/ ARKISTOINTI RING/ ARKIVERING AV UNDER- SOKNINGS- MATERIALET TUTKIMUSLUPAHAKEMUS ANSOKAN OM FORSKNINGSTILLSTAND Henkildrekisteri on kayttotarkoituksensa vuoksiyhleenkuuluvisla merkinnoista muodostuvaa henkildtietoja sisdtevad ii"toiorii"". J"t" ra"ii"iladn osin tai kokonaan ;utomaa isen rrerojenkdsrueryn.avura_taikka joka,:liit:,:il I*,':f[:: il""i'"i;i:ili il..;ili;;j" "i"", Jtia n""r,iioa ioskevat tiedot voi;aan l6ytiiai. Henkildliedolla tarkoitelaan henkildtietolain 3 Stn-.rLaan Laiienlai.ia luonnollista henkil6a taikka hanen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintdja. jotka ioiaaa n iu n nistaa nanta 1"i hanen perhettean tai hanen kanssaan yhteisessd taloudessa el?ivia koskeviksi HenkildlietoIain,Io $:n mukaan rekisterinpitaian on Iaadittava henkiiorekislerisls rekisteriseioste' Tutkimuslupahakeriukseen edellytetaan talldin liitettaivaksi tieleellisen tutkimuksen rekisteriseloste (!444d.1ielt9s!qiAlli - lomakkeet) Personregister ar en dahmangd som inneheller personuppgifter och som bester av anteckningar som hor samman pa grund av sitt an;aindningsdndamal, o;h som helt eller delvis behandlas med automatisk dalabehandling eller har ordnais som ell trarto't'el( en forteitning eller pa ett annat molsvarande sat sa att information om en bestemd person kan hittas Med DersonuDoqifter avses enliqt 3 S i personuppgiflslagen alla slags anteckningar som beskriver en fysisk person eller hans eller lennes!66nstaper errer t&naisfbrhaltanden som kan henfdras till honom eller henne sjdlv eller till hans eller hennes familj elter nagon som lever i gemensamt hushall med honom eller henne Enligt l0 s i personuppgiftslagen ska den registeransvarige gdra upp en registerbeskrivning dver personregistrel. Till ;ns6kan om forskningstillst6nd ska da bifogas en registerbeskrivning av den vetenskapliga undersdkningen. (htto:// /1 559.htm - blanketter) Ll Liitteena tieteellisen tutkimuksen rekisteriselosle En registerlceskrivning avden vetenskapliga undersdkningen bifogas Tutkimusaineiston havit*iminen tai arkistointi tutkimuksen peeq tya FOrstdring sller arkivering av undeas6kningsmaterialel efter avslutad undersdkning 12.1 Tutkimuksen henkil6rekisteri hevite6en tutkimuksen paatyttya Person reg istret fd r unders6kningen f6rsttirs efler avslutad understikning F7_t '1 Tutkimusaineisto ia tunntstetiedot havitetden kokonaisuudessaan, miten ja milloin? UJ Undersdkninqsmaterialet och identifieringsuppgifterna f6rsldrs i sin helhet, ner och hul? Liitteroinnin jdlkeen kuukauden sisslla haastatteluista. f.l 2 Tutkimusaineisto sailyletean ilman tunnistelietoja, lunnistetielojen hdviftamislapa? t-j Unders6kningsmaterialet fdrvaras utan identifieringsuppgifter, hur och nar fdrstairs identifieringsuppgifterna? 4(7) 12.2 Tutkimusaineisto a*istoidaan tunnistetiedoin tutkimuksen paetyttya Undersdkningsmaterialet arkiveras med indetifierings!ppgiftet elter undetsiikn!ngen T--t 'l Arkistolaissa tarkoitettuna viranomaisen aineistona arkistolain saanndslen nojalla arkistonmuodostussuunnitelman L-J mukaisesti, mihin? Enligt arkivbildningsplanen som myndighetsmaterial med stdd av stadagandena i arkivlagen, var? T-_l 2 Aineiston arkistointiin haelaan Kansallisarkiston lupa ilman tunnisletietoja. Ll Fdr arkivering av materialel utan identilieringsuppgifter anhells tillstend hos Nalionalarkivel. Sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa oleville seuraaville tutkimusryhman jasenille haetaan sivuloimilupaa tutkimuksen suorittamiseen. Fdr fdljande medlemmar i forskningsgruppen som er anstellda vid social och helsovdrdsverket ansdks om bisysslolillstand 16r genomfdrande av unders6kningen.

5 jj#,,i Helsingin kaupunki [T'j Sosiaati- ia terveysvirasto Helsingfors stad Social- och halsovdrdsverket TUTKIM USLUPAHAKEM US ANSOKAN OM FORSKNINGSTILLSTAND 5(7) I4. SALASSA PIDETTAVIA TIETOJA KOSKEVA SITOUMUS FORBINDELSE ANGAENDE SEKRETESS- BELAGDA UPPGIFIER sitoudunsiihen,efteeni Edelld mainiltu sitoumus tarkoittaa tulkimlksen yhteydesse saamieni tielojen vaitiolo-ja salassapjlovelvollisuutta. Kajkkien niiden henkildiden, jolka kdsitteleviit salassa pidettdviin asiaki4oi;in tai henkilorekistereihin sisajltyvia tietoja, on annettava siloumusroko tdlla lomakkeella tai samansisdltdisend eritliseiie tiitlee e. siloumus on aina toimiteflava alkuperdisene (ei sdhk6posti a eika tebkopiona). Jag fiirbinder mig tirr aft inte avsrtiia konfidentiefla uppgifter tii utomsgrende i samband med unde.6kningen. ovan n-emnda fdrbinderse belyder tystnads- och sekretessprikt som garer de uppgifierjag erhetit i samband med underc6kninoen Alla de personer som behandrar uppgifter som ingar i de sekretessberagda dokumenten errcr personregistren ska ge en fiirbindelse antingen pe denna blankett eller i en separat bitaga m;d samma inneh6. Fdrbindeb;n ska alltid skickas eier Allekiqoitus p nimenselvennys Undelskrifl och namntbrtydtrgande ( i'ufi.u^. (mrvw Jrnu,i,uLrl AllekirjoitusF nimens tvennys ljndelskrjft och namnfortydtigande Allekirjoitus ja nimenselvennys Underskdft oci namnfbrtydtigande Allekiioilusl? nimensetvennys Underskrift och namnfo(ydtigande Allekirjoitus ja nimenselvennys Undersk n ocn namnforiydtigande

6 ]olqri Helsingin kaupunki Sosiaali- ia terveysvlraslo Helsingfors stad Social- och hdisov6rdsverket TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 6(7) ANSOKAN OM FORSKNINGSTILLSTAND OHJEITA Tutkimuslupahakemus tulee tayted huolellisesti. Tutkimuslupahakemuksessa tai sen liitteisse tulee kdyde ilmi ainakin seuraavat asiat:. Tutkimuksen nima. Tutkimuksen suorittaja/suorittajat. Kaupallisissatutkimuksissatoimeksiantaja. Tutkimuksen tarkoitus/tutkimusongelmat. Tutkimusaineisto. Tutkimusmenetelmdt. Selkedsti esitettyna, mitd sosiaali- ja terveysvirastolta toivotaan (so., mihin sosiaali- ja terveysvirasto sitoutuu myonteessaan tutkimusluvan). Tutkimuksen kohdeyksikkd tai -yksikdt sosiaali- ja terveysvirastossa. Asiakirjatutkimuksissa:Mitdtietojaasiakirjoistahalutaan. Potilaita koskevissa tutkimuksissa: Selostus, miten potilaisiin otetaan yhteyttd - potilas/asiakas saa yleensa tiedon tutkimuksesta seka tutkimukseen liittyvdn potilasohjeen sen osaston tai yksikdn henkildkunnalta, jossa tutkimus tehdeen.. Kuvaus tutkimuksen mahdollisesti aiheuttamasta haitasta tutkimuskohteelle tai tutkimusyksikolle, jossa tutkimus toteutetaan. Kuvaus, miten tutkimuksessa kaytetyt yksittaista henkilda koskevat tiedot, daninauhat ja videot sailytetedn ja hdviteteen tar arkistoidaan henkildtietolaissa sdaidetylla tavalla. Rekisteriseloste ( Kuvaus, miten huolehditaan siite, ette tutkimusraportista ei ole yksiloitevissa tutkimukseen osallistunutta henkildat tai tydyhteisdaiitydryhmaa. Jos tutkimus on osa suuremgaa tutkimus- iai kehittdmishanketta, tulee sen ilmeta tutkimussuunnitelmassa ja yksiloid6 tutkimuslupaa haettavan tutkimuksen osuus suuremmasta hankkeesta. Sosiaali-ja terveysvirastolle mahdollisesti aiheutuvat kustannukset (Kustannuksia ovat myds mm. henkildkunnan tyoajasta ja asiakirjojen kopioinnista aiheutuvat kustannukset) TutkimusluDahakemuksen liitteenii tulee olla:. Tutkimussuunnitelma ja, jos sen tekstiosa ylitia:i 10 sivua, myits tiivistelma, josta kdyvet ilmi edella mainitut seikat. Tutkimuksen kohteena olevalle henkildlle jaettavat aineistot (tiedotteet, suostumuslomakkeet, kyselylomakkeet) Lddketieteellisestd tutkimuksesta annetun lain 6 S:ssa tarkoitetun suostumusasiakirjan tulee siseltda: '1) tutkittavan nimi, henkilotunnus tai syntymaaika ja osoite; 2) selvitys siitii, onko tutkittava lain 7-10 S:ssd tarkoitettu henkild, 3) selvitys lain 6 S:n 2 momentin mukaisen selvityksen antamisesta tutkittavalle seke tietojen antajasta; 4) selvitys siit?t, mista muualta tutkittavaa koskevia tietoja tullaan keraamaan; 5) selvitys siit?,, kenelle tutkimuksen aikana kerettyja tietoja voidaan luovuttaa sekd miten tietojen luottamuksellisuus on suojariu; 6) tutkittavan vapaaehtoinen suostumus; seka 7) maininta oikeudesta peruuttaa suostumus ilman, ettd peruutus vaikuttaisi tulkittavan oikeuteen saada tarvitsemaansa hoitoa., Suostumusasiakirja on pdivdttave ja sen allekirjoittavat suostumuksen antaja ja vastaanottaja. JAljennds asiakirjasta on annettava suostumuksen antajalle. - Tiedotteen, suostumusasiakirjan ja kyselylomakkeen tulee olla saatavana tarvittaessa myds ruotsinkielisend.. Eettisen toimikunnan tai valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan tutkimuseettisen jaoston lausunto, mikdli kyseinen lausunto Iain mukaan vaadataan (ks. Laki laaketieteellisest6 tutkimuksesta 4BB/1999). LddketutkimuksissaLddkelaitoksenlausunto Hakemus toimitetaan osoitteella: Helsingin kaupunki Kirjaamo/Sosiaali- ja terveysviraslo PL 10, Helsingin kaupunki 1

7 Helsingin kaupunki Sosiaali- ia terveysvirasto Helsingfor$ stad Social- och halsovdrdsverket TUTKIMUSLUPAHAKEM US ANSoKAN OM FORSKNTNGSTILLSTAND 7 (7) ANVISNINGAR Fyll noggrant i ansokan om forskn jngstillst6nd. Av anstikan om forskningstillstand eller dess bilagor ska atminstone fiiljande framga:. Undersdkningens namn. Vem som genomfdr undersdkningen. Vidkommersiellaundersokningaruppdragsgjvare. Unders6kningensavsikvunders6kningsproblem. Undersdkningsmaterial. Undersdkningsmetoder ' Anse ty.dligt-vad du dnskar dig av social- och hdlsoverdsverket (dvs. vad social- och halsovardsverket forbinder srg ti ndr det beviljar forskningstillstiind) ' Enheten eller enheterna vid sociar- och haboverdsverket som er f6remar for undersdkningen Vid dokumentundersokningar: Vilka uppgifter onskar man fa ur dokumenten. Vid patientundersdkningar; En beskrivning av hur patienterna kontaktas - Patienten/klienten far iregel ett.besked om undersdkningen samt en patientanvisning om undersdkningen av personalen vid den avdelning eller den enhet ddr undersdkningen genomfors. ' Beskrivning av oldgenheter som undersdkningen eventuellt orsaiar undersdkningsobjektet eller enheten ddr undersdkningen genomfdrs ' Beskrivning av hur de uppgifter, tonban-d och videor om enskilda personer som anvdnds i undersdkningen forvaras och fdrstdrs eller arkiveras p6 det sdtt som fdreskrivs i personuppgiftslagen. Registerbeskrivning ( ' Beskrivning av hur man ser till att inga personer eller arbetsgemenskaper/arbetsgrupper som deltar i undersoknrngen kan identifi eras av undersdkn jngsrapporten ' Om undersdkningen utgdr en del av ett stdrre forsknings- eller utvecklingsprojekt ska detta framge av forskningsptanen och den del av undersdkningen av det stdne projektet fdr vilken tillstilnd soksska specificeras - ' Kostnader som eventuellt orsakas social- och hdlsoverdsverket (Ockse kostnader som fdranleds av personalens arbetstid och kopiering av dokument m.m.) Till anstikan om forskningstillstand ska f6liande bifogas: ' Forskningsplan och, sevida textdelen dverstjgertio sidor, ocksa en sammanfattning varav de ovan namnda uppgifterna framgar ' Material (meddelanden, samtycke-sblanketter, fregeformular) som delas ut till personen som dr fijremel fdr undersokningen Samtvckesdokumentet som avses i6 6 ilaoen om medicinsk forsknina ska innehella fdljande: 1) den undersdkta personens namn, personbeteckning eller fddelsedatum och adress; 2) utredning av huruvida den som undersdks dr en person som avses i 7-10 S i lagen; 3) utredning av givande av utredning enligt 6 S 2 mom. i lagen tillden som undersdks samt en utrednjng av informanten; 4) utredning av fran vilka andra hall man kommer att samla in uppgifter om den som undersdks; 5) utredning avtill vem de uppgifter som samlats in under undersdkningen kan civerldtas samt hur uppgjfternas konfidentiella natur har skyddats; 6) ett frivilligt samtycke fren den som undersoks: samt 7) omnemnande av ratten att eterta samtycket utan att 6tertagandet skulle inverka pe den undersdkta personens ratt att f: n0dvdndig behandling. - Samtyckesdokumentet ska dateras och undertecknas av den som ger samtycket och den som mottar samtycket. Den som ger sjtt samtycke ska fa en kopia av dokumentet. - l'4eddelandet, samtyckesdokumentet och frageformuleret ska vid behov aven finnas tillg ingliga pa svenska.. Ett utlstande av den etiska kommitten eller den medicinska forskningsetiska sektionen vid en riksomfattande ettsk delegation inom helso- och sjukvarden sevida detta utletande enligt lagen ar nodvandligt (se Laqen om medionsk forsknino 488/1999). Vid medicinundersdkningar ett utldtande av Ldkemedelsverket Ansiikan ska skickas till adressen: Helsingfors stad Registratorskontoret/Social- och halsoverdsve ket PB '10, Helsingfors stad 1..!

8 Tutkimuslupa Tutkimus, iohon osallistut, kdsittelee vanhusten seka hoitajien ja keittidn henkiltikunnan ajatuksra ruokailusta ja sen merkityksistd laitoksessa ja laitoshoidossa. Tutkimuksessa tullaan kiinnittemean eritvista huomiota valinnanvapauden ja itsemaiirdemiseen nekokulmaan Haastattelutilanteessa tulen esittamedn sinulle kysymyksid, jotka kesittelevet ruokailua yleisesti tilanteena seka ruokailua valinnanvapauden ja itsemear;amisen nekdkulmasta. Ep6selvissd kysymyksiss6 kehotan rohkeasti pyytam6en lis:iselvityste tai, jos et halua vastata johonkin kysymykseen, on myds vastaamatta jatteminen mahdollista. Tutkimus tullaan nauhoittamaan. Tutkimuksen.ldlkeen sinun on mahdollista ottaa yhteytte tutkijaan Emma saariseen sdhkdpostilla jos haluat muuttaa iotain haastattelusta tai haluat lisetietoja tutkimuksesta. Allekirjoittamalla tdmiin lomakkeen sitoudun vastaamaan haastattelukysymyksiin mahdollisimman totuudenmukaisesti seke annan Emma saariselle luvan keyttea haastattelussa liipikaytyje asioita pro gradututkimuksessaan. Allekirjoitus:

9 4 Tutkimustehtdvd ja tutkimuskysymykset Tdmdn tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ympari vuorokauden laitoshoidossa asuvien vanhusten ajatuksia raitoksessa tapahtuvasta ruokairusta. Tutkimuksessa fokusoidutaan pohtimaan vanhusten tuntemuksia heiile tarjotusta ruoasta 1a sen muutoksista kotoa laitokseen muuteftaessa. Huomio kiinnitetdiin erityisesti vanhusten ajatuksiin liittyen heidan valinnanvapauteen ruoan suhteen. Tutkimuksessa pyritiidn my6s selvitttimddn ruokahuollosta vastaavien henki16iden ajatuksia vanhuksille annetuista valinnan vapauksista liittyen heille tarjottuun ruokaan. Tassa tutkimuksessa ruokahuollosta vastaavat henkildt ovat keitti6n henkildkunta sekd ruoan osastoilla jakavat hoitajat. Tdmdn perusteella tutkimuskysymyksiksi nousivat seuraavat: 1. Milld tavoin vanhukset kokevat ruokailunsa muuttuneen kotoa laitokseen muutettaessa? Millaiseksi vanhukset kokevat oman roolinsa vaikuttaa ruokailuun sekd e tarjottuun ruokaan laitoshoidossa? Mitd laitoksen ruokahuollosta vastaavat henkil6t ajattelevat vanhusten vapauksista, toiveista ja tarpeista liiftyen ruokailuun ja tarjottuun ruokaan?

10 2 Tutkimuksen toteutus Tdmd tutkimus on tutkimusstrategiartaan raaduilinen tutkimus, siil?i tarkoitukse_ na on saavuttaa syvdilisempaa ymmarryste tutkittavasta irmidstti. Laaduilisen tutkimuksen paradigmana voidaan pitaa naturaristista rdhestymistapaa, siilii sen perimmdisend tarkoituksena on servitaa ihmisten irmi6fie antamia kiisityksid. Tdten voidaan siis sanoa, ettd todeilisuus on vahvasti yksir.iden subjektiiviseen ndkemykseen sitoutuva. (ks. Tuomi, Sarajdrvi, 2002; Denzin, Lincoln, 2011.) Naturaristinen paradigma otetaan huomioon tdssd tutkimuksessa siten, ettd painotetaan todellisuuden syntyven ihmisten subjektiivisten n ikemysten viirityk_ sellii. Tarkoitus ei ole esittdei tutkimuksen tuloksia koko totuutena, vaan tutki_ mul(seen osallistuvien omina totuuksina. 4.1 Aineiston koonti Tutkimuksen kohdejoukkona ovat laitoshoidossa olevat vanhukset, keitti6n henkilokunta sekd osastoilla ruokaa jakavat hoitajat. Vanhusten valinnassa kriteerinii on suhteellinen hyvikuntoisuus, ettd haastatteluja voidaan jarjestaa. Muistisairaudet toimivat mahdollisen haastatteluehdokkaan poissulkevana tekijrin6, silld ne vaikuttavat vahvasti kayttaytymiseen sekii sitii kautta ravitsemustilaan ia ruokailutilanteeseen yleisesti. Keitti<in henkilokunnan otan tutkimukseeni mukaan siksi, koska ravitsemussuosituksissa iktiiintyneille (2010) mainitaan hyvin monta huomioon otettavaa asiaa, jotka voidaan mddritelld kuuluvan keitti6n henkil6kunnalle. suosituksissa kehotetaan esimerkiksi ottamaan huomioon ruokalistasuunnittelussa asiakasryhmien tarpeet ja toiveet ja tassa tapauksessa voidaan todeta listojen suunnittelun kuuluvan keittion henkildkunnalle. on kuitenkin huomioitava, ettd kaikissa laitoksissa ruokalistojen suunnittelu ei viilttdmdttti tapahdu laitoksessa, vaan sitd varten on kehitetty erillinen suunnittelutiimi. Talldin keittidn henkilokunta noudaftaa jo valmiiksi suunniteltuja ruokalistoja. Hoitajat ovat osa tutkimustani siksi, koska heillii on merkittdvii rooli ruoan jakamisessa osastoilla. Tutkimukseni vanhukset asuvat siis osastolla, jonne ruoka

11 o kuljetetaan keiftiostii ja jonka hoitajat lopulta jakavat. Ndin hoitajat ovat tarkeassa osassa koko ruoanjakeruketjua. Ravitsemussuosituksissa ikiiantyneiile (201 0) kehotetaan myds kiinnittiimiitin huomiota ruokailutilan viihtyisyyteen sekd ruokailutilanteen rauhallisuuteen. Naista ovat pitkailti vastuussa osastoilla olevat hoitajat. Heiden kasissedn on koko ruokailutilanteen aloitus ja lopetus, jo_ ten siksi he ovat oleellisessa osassa tutkimustani. Tutkimuksen aineisto hankitaan haastattelemalla laitoshoidossa asuvia vanhuksia, keittidn henkilctkuntaa seka hoitajia. Haastaftelun valitsin siksi, koska se on menetelmistd monipuolisin. Tuomi ja Sarajervi (2002) seka Drew, lrvine ja sainsbury (2012) toteavatkin haastattelun hyvdksi puoleksi sen, efta haastateltava ja haastattelija ovat konkreeftisesti ltisnii sekd ndkevdt toistensa ilmeet ja eleet. Tama mahdollistaa esimerkiksi sen, etta epdselvistd asioista voidaan kysyd heti. Osalle tutkimukseen osallistuvista vanhuksista nimenomaan ruokatottumusten merkityksiin liittyvdt seikat saattavat olla sellaisia, joita he eivet ole tietoisesti pohtineet. Tdlldin lisatietojen antaminen koko tutkimuksen tarkoituksesta on paikallaan ja tdhtin sopivinta on keskustelu kasvotusten. Keskustelu kasvotusten antaa mahdollisuuden luonnolliseen tilanteeseen, jossa kommunikointi on kohteliasta ja luontevaa (Drew, lrvine, Sainsbury, 2012). Haastattelu toteutetaan puolistrukturoituna haastafteluna, jota kutsutaan my6s teemahaastatteluksi, silld haastattelun runko etenee pitkiilti eriniiisten teemojen mukaan. Puolistrukturoidun teemahaastattelun metodologia perustuu ihmisten asioille antamiin tulkintoihin ja merkityksiin. Tutkijalle itselleen jaiai mietitt ivdksi haluaako han esittaa kysymykset tdysin samassa jdrjestyksessii haastateltavilleen tai haluaako hiin esimerkiksi pitaa sanamuodot taysin samanlaisina jokaisessa haastattelussa. (Tuomi, Sarajdirvi, 2002.) Myds Rapley (2007) painottaa, efta tarkeinta ei ole seurata kysymyksiii samassa jiirjestyksessei, vaan kuunnella mita haastateltavalla on sanoftavana. Tdmdn vuoksi uskonkin, eftd puolistrukturoitu teemahaastattelu pystyy suhteellisen vapautensa vuoksi antamaan parempia vastauksia tutkimuskysymyksiini.

12 Aineiston analyysi Tutkimukseni anaryysin turen toteuttamaan sisailonanaryysiila. sisiiil6nanaryysia ei tule pitdai ainoastaan analyysimenetelmane, sille se voi olla osa erilaisia ana_ lyysikokonaisuuksia, jolloin se muodostaa viiljdn teoreettisen viitekehyksen tut_ kimukselle. sisdlldnanalyysin alkumetreille on terkeaa rajata aiheensa siten, ettei liihde analysoimaan kaikkea tutkimuksesta nousevaa omasta mielestd mielenkiintoista asiaa. Analysoidun aineiston on oltava linjassa koko tutkimuk_ sen tarkoituksen ja tutkimustehtavan kanssa. (Tuomi, sarajarvi, 2002.) sisal ldnanalyysia voidaan pitdd aineiston luokitteluvaiheena, mufta on oltava hyvin tarkkana, ettei kdyt i sisdllonanalyysi kesitetta haivyttaakseen analyysin muita mahdollisia puutteita (Ruusuvuori, Nikander, Hyvdrinen, 2010). sisell6nanalyysi kdsitteen taakse ei siis tule piiloutua. sisiilldnanalyysiin vaikuttaa my6s vahvasti se, puhutaanko induktiivisesta vai deduktiivisesta l6hestymistavasta. Induktiivisessa ldhestymistavassa tutkijalla ei ole teoriaa aiheesta, joten teoreettinen viitekehys ei ohjaa tutkimusta. Teoria ikddn kuin johdetaan aineistosta. Vaarana on, efta aineistosta ei analysoida selviii asioita, vaan yritehen keksid uusia mullistavia teorioita. Deduktiiviseen piiiittelyyn vaikuttaa puolestaan vahvasti taustalla oleva teoria aiheesta. Deduktiivisessa l3hestymistavassa onkin oltava tarkkana, eftei toisteta jo itsesteen selvdd asiaa tai katsota mahdollisen uuden teorian ohitse. (Finfgeld- Connett, 2013.) Tuomi ja Sarajiirvi (2002) esittaivat lisiksi abduktiivisen pddttelyn muodon, joka perustuu ajatukseen, ettd teoria voidaan muodostaa, jos havaintoja on johdattanut jonkinlainen johtoajatus. Jaoftelu toimii kuitenkin paremmin puhuttaessa aineistoliiht6isestd, teoriasidonnaisesta ja teorialiihtdisesta analyysista. Aineistoliihtdisessd analyysissa tutkimuksesta itsestiiiin luodaan teoria ja aineistoa analysoidaan sen mukaan, mikd kyseessd olevan tutkimuksen tehtava on. Teoriasidonnaisen analyysin tarkoituksena on hyddyntaa aikaisempaa teoriaa analyysin vaiheessa, mutta tarkoituksena ei ole antaa teorian tdysin ohjailla tutkimusta. Teoria ohjaa silloin, kun aineistosta valitaan tairkeitti analyysiyksikoite. TeoriaHhtoisessd analyysissa

13 11 analyysivaihetta ohjaa puolestaan vahvasti aikaisempi teoria ja analyysiyksiktit muodostetaan aikaisemmin teoriasta muodostettujen kategorioiden mukaan. (Tuomi, Sarajiirvi, 2002, s ) Tutkimuksessani analyysivaihe etenee siten, ette ensin haastaftelut lifteroidaan kirjoitettuun muotoon. Litteroinnin tarkkuus mddrittyy sen mukaan, mihin tutkimus kohdistuu. Jos halutaan tutkia esimerkiksi haastattelusta nousevia laajempia kokonaisuuksia, hyvin tarkka litterointi ei ole tarpeen. Oleellista on kuitenkin litteroida niin haastattelijan kuin haastateltavan puheenvuorot, jofta mydhemmin voidaan vield selvittiid, kuinka haastattelija on vaikuttanut saatuihin vastauksiin' (Ruusuvuori, Nikander, Hyvdrinen, 2010.) Tdmiin jtilkeen muodostetaan analyysirunko, joka sisiilttid erilaisia luokituksia. Analyysirunkoa mukaillen aineistosta poimitaan siihen kuuluvia asioita seka asioita, jotka eivdt ole rungossa. Runkoon kuulumattomista kiisitteista luodaan uusia luokkia. (Tuomi, Sarajarvi, 2002.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on kuitenkin otettava huomioon, etta aineiston keraaminen ja kiisittely nivoutuvat tiukasti toisiinsa ja ne on syyte aloittaa mahdollisimman varhain. Aineiston luokittelu ei vield sinallaan ole analyysia, mutta se on tdrked osa aineiston kasittelya' Luokittelua ohjaa pitkiilti tutkimukselle annetut havaintoyksikot, jotka muodostuvat tutkimuskysymysten mukaan. Havaintoyksikot auttavat aineiston koodaamisessa, silld ne selkeyttdvdt kuinka aineistoa HhesMaan. Tiirkedd on myds selvittaa, etta halutaanko kiinnittiiii huomiota kdytta$ymistapoihin, selontekoihin, kertomuksellisiin rakenteisiin tai vaikkapa toimijoiden ilmiflille antamiin merkityksiin. On tarkeaa ymmdrtdd myds ilmidn liittyminen esim. yksilddn, ryhmaan' yhteiskuntaan tai instituutioon. (Ruusuvuori ym )