E/313/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 E/313/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TOIMINTALINJAUKSET JA TAVOITTEET Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8 4 RESURSSISUUNNITELMAT 9

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka edistää yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- sekä ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamiseen konsernistrategian ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden ohjaamina. Keskeisiä tavoitteita ovat yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ja energiaomavaraisuuden kohentaminen. GTK toiminta tukee samalla myös ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä. EU on määritellyt teollisuutensa kannalta kriittiset ja merkittävät raaka-aineet, joiden löytymiseen Suomen kallioperä tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Uusiutuvien energialähteiden osuutta energiatuotannossa kasvatetaan ja energiatuotannon omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta pyritään vahvistamaan. Ilmastomuutoksen sopeutumistoimenpiteiden ja kustannustehokkaat ratkaisut nousee tärkeäksi tutkimusteemaksi. Kansallisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen, GTK:n toimialaan läheisesti liittyvän lainsäädännön muutokset sekä TEM konsernin tavoitteet sähköisen hallinnon ja palvelujen kehittämisestä vaikuttavat merkittävästi toimintaympäristöön. Valtion tuottavuusohjelman toinen vaihe toteutuu suunnittelukaudella. GTK vastaa haasteisiin keskittymällä entistä tiukemmin ydintehtäviinsä, vahvistamalla edelleen osaamistaan ja palvelusuuntautuneisuuttaan sekä kehittämällä toiminnan ohjausta laitoksen strategisen evaluoinnin suositusten ja ministeriön linjausten mukaisesti. GTK jatkaa laitoksen kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena sekä mineraalisten luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön eurooppalaisena huippuosaajana. Kansainvälistä toimintaa vahvistetaan edelleen toimimalla aktiivisesti kansainvälisessä tutkimusyhteisössä, hyödyntämällä tehokkaasti EUprojektimahdollisuuksia ja pyrkimällä vientiprojektitoimintaan erityisesti Suomen kehitysavun kohdemaihin, lähialueille ja laajenevalle EU-alueelle. Henkilöstörakennetta muutetaan entisestään asiantuntijapainotteisemmaksi. Osana henkilöstöstrategiaa toteutetaan osaamistason nostamiseen tähtäävä kehittämisohjelma. Henkilöstön hyvinvoinnin ja motivaation ylläpitoa ja kehittämistä tuetaan. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien maailmanlaajuinen kysyntä jatkaa kasvuaan. Kilpailu raaka-ainevaroista kiristyy maailmanlaajuisesti erityisesti kehittyvien talouksien voimakkaan kasvun seurauksena. Luonnonvarojen saatavuus ja tuotanto ovat muodostuneet keskeisiksi varallisuus- ja menestystekijöiksi muuttuvassa maailmassa. Luonnonvarastrategioiden merkitys luonnonvarojen käytössä korostuu sekä EU:n että kansallisella tasolla. Mineraalipoliittiset ohjelmat konkretisoituvat. Luonnonvarojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevien tietojen merkitys korostuu. Euroopassa Fennoskandian kilpialue on avainasemassa EU:n mineraalisten luonnonvarojen lähteenä. EU on määritellyt toimintansa kannalta kriittiset ja merkittävät raaka-aineet. Niiden löytymiselle Suomesta on hyvät mahdollisuudet. Suunnittelukaudella maamme kaivostoiminta monipuolistuu ja vahvistuu merkittävästi. Maahamme avataan uusia merkittäviä kaivoksia, mikä edelleen kasvattaa mineraalialan kansantaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia.

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 GTK:n rooli sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen ja palveluiden tuottajana sekä raakaainepotentiaalin osoittajana kansainvälistyneelle kaivosteollisuudelle on vahva. Kaivostoiminnan ekotehokkuuteen kohdistuvat tavoitteet heijastuvat GTK:n tutkimustoimintaan ja osaamisen kehittämistarpeisiin. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta ja omavaraisuutta energian tuotannossa. Turve säilyttää asemansa energiatuotannossa osana bioenergian käytön lisääntymistä ja liikennepolttonesteiden valmistusta. Kallioperän käyttö erityisesti suurkohteiden lämmitys- ja viilennysratkaisuihin laajenee. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja mahdolliset uudet ydinlaitokset ja niiden sijainti ovat vahvasti esillä kansallisessa keskustelussa. Energiasektorin haasteet luovat kysyntää GTK:n asiantuntijuudelle ja palveluille ja ohjaavat tutkimustoimintaa alan yhteistyöverkostossa. Ennakoidun ilmastomuutoksen vaikutukset ja muutoksen edellyttämät sopeutumistoimenpiteet sekä niiden yhteiskunnalliset kustannukset nousevat tärkeiksi tutkimusteemoiksi. GTK integroituu sedimenttien ja maaperän erikoisasiantuntijana kotimaisena ja kansainvälisenä yhteistyönä tehtävään tutkimukseen. Väestön keskittyminen kasvualueille jatkuu. Infrarakentaminen tarvitsee lisääntyvästi rakennusgeologista perustietoa maakerroksista ja kalliorakentamiseen soveltuvista alueista kaavatalouden ja ympäristönhoidon tarpeisiin. Eurooppalaiset laatustandardit vaikuttavat kiviainestuotantoon ja tietotarpeisiin. Elinkaaritarkastelun merkitys vahvistuu ja ohjaa enenevästi erityisesti julkisen sektorin hankintapäätöksiä. Korvaavien ainesten käyttö lisääntyy teknologioiden kehittymisen myötä. Valtioneuvoston päätökseen perustuvan vesienhoidon toimenpideohjelman toteutusvaihe ajoittuu suunnittelukaudelle ja lisää GTK:n asiantuntemuksen käyttöä erityisesti tärkeiden pohjavesialueiden rakennetiedon tuottajana ja mallintajana. Tutkimusjärjestelmä ja lainsäädäntö kehittyvät. Sektoritutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen, strategisten huippuosaamiskeskusten ja alueellisten osaamiskeskusten muodostuminen, EU-politiikka ja kansainvälinen ulottuvuus heijastuvat vahvasti koko tutkimuslaitoskenttään. Uudistettu kaivoslaki asettaa uusia reunaehtoja erityisesti GTK:n toimintaympäristölle. EU:n ympäristödirektiivien vaikutuksesta yhteistyö eurooppalaisten sisarlaitosten kanssa tiivistyy ja mahdollistaa osaltaan tietoinfrastruktuurien kehittämisen verkostoyhteistyön tuloksena. Tietoverkkojen ja virtuaaliyhteisöjen asema tutkimustoiminnan työympäristönä vakiintuu. Numeerisen geotiedon kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa ja vaikuttavuutta. INSPIREdirektiivin edellyttämä kansallinen paikkatietoportaalin rakentamisen päävaihe ajoittuu suunnittelukaudelle. GTK on geologisten aineistojen kansallinen vastuuorganisaatio Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toisen vaiheen toteutus ajoittuu suunnittelukaudelle. Uudet tukipalvelujen tuottamisen toimintamallit, tietojärjestelmät ja sähköinen asiointi muuttavat myös GTK:n sisäisiä prosesseja ja parantavat tuottavuutta. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ylläpidon ja kehittämisen merkitys korostuu sekä toiminnan tuottavuuden että työvoimakilpailun näkökulmasta.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Kansainvälisyys Energiahuollon uudet teknologiat ja ratkaisut Luonnonvarojen kysynnän kasvu ja kestävä kehitys Osaaminen Verkostoyhteistyö Yhdyskuntarakentamisen uudet tarpeet Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä 3 TOIMINTALINJAUKSET JA TAVOITTEET GTK:n toimintaa ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön konsernitasoiset tavoitelinjaukset ja innovaatiopolitiikan linjaukset ja painopisteet. Toiminnalla tähdätään elinkeinopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan linjausten toteuttamiseen. GTK:n toiminta tukee ympäristöpolitiikan tavoitteita ja on merkittävää tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä. GTK huomioi toiminnassaan laitoksen strategisen evaluoinnin suositukset toimeenpanosta vastaavan työryhmän ja ministeriön linjausten mukaisesti. Strategiansa mukaisesti GTK jatkaa laitoksen kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena sekä mineraalisten luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön eurooppalaisena huippuosaajana. 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK:n toiminta kohdistuu vaikuttavuuden näkökulmasta kolmelle pääsektorille (kuva 2). GTK edistää toiminnallaan Suomen ja sen alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointipäätösten perusteeksi. GTK:lla on vahva rooli energiaomavaraisuuden varmistamisessa ja vähäpäästöisten ratkaisujen edistäjänä sekä ydinjätteiden turvallisessa loppusijoittamisessa. GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. GTK kehittää asiakassegmenteittäin määriteltyjä käyttäjälähtöisiä tietopalveluratkaisuja tavoitteena vastata entistä paremmin asiakkaiden ja sidosryhmien tietotarpeisiin.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 GTK:n on asettanut suunnittelukauden toiminnalleen seuraavat vaikuttavuusaluekohtaiset tavoitteet: Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Luodaan edellytyksiä kaivosteollisuuden uusille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Edistetään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien metallien ja teollisuusmineraalien kestävää käyttöä. Tuetaan ja vahvistetaan sekä kansallisen että eurooppalaisen mineraalipoliittisen ohjelman toteuttamista. Energiahuolto ja ympäristö Edistetään geoenergian hyödyntämistä yhdyskuntien ja suurkiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa Tuetaan energiatuotannon huoltovarmuutta turvevarantojen kartoituksella ja tutkimuksella Edistetään ydinjätteiden turvallista loppusijoittamista ja uusien ydinlaitosten sijoittamista rakentamisen kannalta vakaille alueille Edistetään ilmastomuutoksen sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutusta Maankäyttö ja rakentaminen Edistetään taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskuksissa. Edistetään merenpohjan käyttösuunnitelmien laadintaa yhdyskuntien rakentamissuunnitelmien ja vedenalaisen luonnon suojelutoimien yhteensovittamiseksi Tutkimusohjelmat 1. Mineraalipotentiaali 2. Ekotehokas kaivostoiminta 3. Energia 4. Globaalimuutos ja geologia 5. Yhdyskuntarakentaminen 6. Pohjavesi ja kiviainekset Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Elinkeinoelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko Energiahuolto ja ympäristö Maankäyttö ja rakentaminen Osaaminen, tieto- ja asiantuntijapalvelut Toiminnalliset kehittämisalueet Palvelutoiminnan kehittäminen Geoinformaatio ja mallinnus Etsintä- ja mittausmenetelmät Tiedonkeruuohjelmat ja tietovarannot Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus GTK:n toiminnan tehokkuuden kehittämistavoitteet painottuvat suunnittelukaudella toiminnan ja talouden ohjauksen tehostamiseen, kriittisen osaamisen ja projektiosaamisen vahvistamiseen sekä prosessien kehittämiseen ja virtaviivaistamiseen sekä tutkimustoiminnassa että tukitoiminnoissa. Osaamistason nostaminen on keskeinen tehokkuutta lisäävä laitoksen kriittinen menestystekijä. Taloudellisuus ja tuottavuus Ohjelmatoiminnan uudistetun rakenteen avulla tehostetaan laitostason tutkimusohjausta ja keskittymistä ydintehtäviin. Ohjelmaperusteinen panos-tuotosseuranta on käytössä suunnittelukauden alusta lähtien tavoitteena tuottaa yksilöidympää seurantatietoa toiminnan kehittämiseen. Uuden ohjelmarakenteen pohjalta määritellyt kustannuskehykset esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Kustannusjakauma (%) vaikuttavuusalueittain ja ohjelmittain (sisältävät tiedonkeruun) Tulos- TOT sopimus TAE TTS TTS TTS TTS * Mineraalivarat ja raakaainehuolto Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energiahuolto ja ympäristö Energia Globaalimuutos ja geologia Maankäyttö ja rakentaminen Yhdyskuntarakentaminen Pohjavesi ja kiviainekset Yhteensä * Uudemman ohjelmarakenteen mukaisia ohjelmakohtaisia kehyslukuja ei ole vuoden 2010 tulossopimuksessa. Taloudellisuutta parannetaan omaa tuotantoa täydentävillä ostopalveluratkaisuilla erityisesti tutkimuksen tukitoiminnoissa. Tehokkuus ja taloudellisuus ohjaavat tukipalveluissa omana työnä ja ulkoisina palveluina toteutettavaa työnjakoa. Asteittainen ostopalvelujen osuuden kasvattaminen tukee laitoksen tavoitetta ydintoimintaan keskittymisestä ja toiminnan roolin rajaamisesta. Toiminnan tehostamiseen pyritään myös sähköistämällä ydin- ja tukitoiminnan prosesseja sekä hyödyntämällä informaatioteknologiaa oikea-aikaisesti toimintaprosessien uudistamisessa. Tietopalvelujen tuottaminen käyttäjäliittyminä suoraan operatiivisista järjestelmistä vähentää sekä asiakaspalvelun että palvelujen ylläpidon henkilötyötä. Muutoksen johtamista kaikilla tasoilla tukeva strateginen mittaristo otetaan käyttöön kokonaisuudessaan suunnittelukauden alkupuoliskolla. Toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukujen kehittäminen jatkuu suunnittelukaudella osana hallinnon laajaa Kieku-tietojärjestelmäuudistusta. GTK toteuttaa tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstön määrälle asetetut tavoitteet vuoden 2015 loppuun mennessä.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Maksullisen toiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuustavoite pidetään suunnittelukaudella 7 % tasolla (ylijäämä 7 % tuotoista). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Toiminnassa säilytetään vähintään 50 % kustannusvastaavuustaso Tuotokset ja laadunhallinta Palvelukyky ja asiakaslähtöisyys GTK:n strategian keskeisenä lähtökohtana on palvelusuuntautuneisuuden edelleen vahvistaminen laitoksen koko toiminnan ohjauksessa. Palvelukyvyn kehittämisen kulmakivinä toimivat sidosryhmätarpeiden tuntemus, osaamisen jatkuva parantaminen vaikuttavuusalueittain ja laadunhallinnan menetelmien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Tietopalvelujen kehittämisellä huolehditaan tutkimustiedon ja aineistojen saatavuudesta sekä edistetään niiden monipuolistuvaa käyttöä. Palvelujen kehittämistoiminta kytkeytyy osaltaan läheisesti konsernistrategian suuntaviivoihin ja valtionhallinnon yleislinjauksiin. Maksullisen toiminnan edellytyksiä vahvistetaan tasapainoisen rahoitusrakenteen saavuttamiseksi. Avainasemaan nousevat tutkimuspalvelujen onnistunut tuotteistus ja toiminnan kannalta keskeisten sidosryhmien tunnistaminen. Kiristyneen rahoitustilanteen vuoksi maksulliseen toimintaan joudutaan ohjaamaan yhä suurempi osuus henkilötyövuosista. Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen konkretisoituu seuraavina tavoitteina: (1) uuden asiakasrekisterin täysimääräinen hyödyntäminen; (2) sidosryhmätoiminnan systematisointi määriteltyjen ja vaikuttavuusalueisiin kytkettyjen asiakassegmenttien avulla; (3) keskittyminen vaikuttavuuden kannalta keskeisten verkostojen tavoitteelliseen hyödyntämiseen. Palvelurajapinnassa GTK kehittää käyttäjälähtöisiä tietopalveluratkaisuja (rajapintapalvelut, latauspalvelut, hajautetun tiedon tallennuksen ja käytön ratkaisut), joilla pyritään omien ja asiakkaiden prosessien tehostumiseen ja tuottavuuden kasvuun. Luonnonvara- ja ympäristötietoa koskevia päätöksenteon ja yritystoiminnan verkkopalveluratkaisuja kehitetään osin hallinnonalojen tietopalveluyhteistyönä, osin verkostoitumalla kaupallisten palveluntarjoajien kanssa. Kotimaan maksullisessa toiminnassa panostetaan vakiintuneisiin avainasiakkaisiin ja jälkimarkkinointiin sekä asiakaspohjan laajentamiseen. Projektiviennissä GTK pyrkii aktiivisesti mukaan Suomen kehitysavun kohdemaihin, lähialueille ja laajenevalle EU-alueelle. Vaikuttavuusalueittaiset tulostavoitteet Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista tehdään kokonaisarvio, joka ottaa huomioon teollisuuden standardien mukaisesti luokiteltujen tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot. Selvitetään hightech-metallien löytymispotentiaali Suomessa Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät luonnonvaraesiintymien hyötykäyttöä

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, ekotehokkaaseen kaivosteknologiaan, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. Tuotetaan kaivos- ja teollisuusympäristöjen hallintaa ja tuotantoalueiden jälkihoitoa palvelevia tutkimuksia ja sovelluksia. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisista raaka-aine-esiintymistä kaivosteollisuuden jatkotutkimuksia varten. Kallio- ja maaperän karttatietokantojen 2-versioiden sisältö ja rakenne- sekä 2-versioihin pohjautuvat tietotuotemäärittelyt valmistuvat suunnittelukauden alussa. Karttakantojen tavoitteellinen täydennys on käynnissä asiakaslähtöisten hankkeiden avulla ja 2-versioiden luokitellut tietotuotteet valmistuvat hankkeiden etenemisen myötä. Energiahuolto ja ympäristö Turvevarojen kartoitus mitoitetaan energiapolitiikan linjausten mukaisesti Turpeen kestävään käyttöön liittyvä tutkimusta vahvistetaan kansallisen suo- ja turvemaiden strategian määrittelemien painopistealueilla Tutkimusyhteistyötä teollisuuden kanssa ja kansainvälisessä tutkimusverkostossa jatketaan käytetyn ydinpolttoaineen turvallisten loppusijoitusratkaisujen määrittämiseksi ja uusien ydinlaitosten kallioperältään vakaiden sijoituspaikkojen määrittämiseksi Geoenergiatutkimusten painopiste on yritysyhteistyössä ja suurten energiakulutuskohteiden kohteiden hybridiratkaisujen kehittämisessä. Kansainvälisiä yhteyksiä vahvistetaan. Merenpohjan geologiaan ja sedimentteihin kohdistuva tutkimusyhteistyö Itämeren tilan kehityksen ennakoimiseksi ja sopeutumistoimenpiteiden määrittämiseksi Sektoritutkimusyhteistyö ilmastoskenaarioiden vaikutuksista maaperäolosuhteisiin, ravinne- ja haitta-ainehuuhtoutumiin sekä metsänkasvatusolosuhteisiin Maankäyttö ja rakentaminen Yhteistyössä asiakkaiden kanssa kehitetty valtakunnallinen maakairausrekisterin kattavuus ja käyttö laajenevat maankäytön painopistealeille. Tärkeiden pohjavesialueiden geologisia rakennekartoitukset ja mallinnukset konkretisoituvat osaksi hallinnonalojen yhteistyönä toteutettavaa vesienhoidon ohjelmaa Merenpohjan geologinen kartoitus kohdistetaan Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajoina yhteistöinä toteutettaviin vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta selvittäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Kiviainestilinpito kattaa keskeiset kulutusalueet ja luonnonkivivarantojen ensivaiheen kartoitus viedään päätökseen Laadunhallinta GTK:n laatujärjestelmän tarkoituksena on tuotannollisen toiminnan prosessilaadun varmistaminen, tiedon tuottaminen toiminnan kehittämisen tueksi ja kehittämistoiminnan tulosten vakiinnuttaminen prosessikäytännöiksi. Asiakasprojektien laadunhallintaan kiinnitetään jatkossakin erityistä huomiota sekä maksullisen toiminnan prosessin että lopputuotteiden laadunvarmistuksen osalta.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 CAF arviontien säännöllinen toteutus ja tulosten hyödyntäminen toimii laitoksen johtamisen ja kehittämistarpeiden tunnistamisen tukena. Riskinhallinnan menettelyjä pyritään kehittämään tasolle, jolla toiminnasta saadaan suoraan tukea johtamisen ja päätöksenteon kehittämistoimien kohdistamiseen. 3.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK toteuttaa henkilöstöpoliittisia ja henkilöstöstrategisia linjauksiaan valtionhallinnon yhteisten linjausten pohjalta. GTK:n henkilöstöstrategian perusta on toimintastrategiassa ja sen tavoitteissa. Henkilöstöstrategian mukainen tavoite hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö luo edellytyksiä koko laitoksen tehokkaalle toiminnalle ja henkilöstön hyvinvoinnille. Strategiset henkilöstötavoitteet 1. Toimintastrategialähtöinen henkilöstörakenne: henkilöresurssien suuntaaminen ydintoimintoihin henkilöstön määrän asteittain vähentyessä asiantuntijoiden osuuden lisääminen. 2. Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen: kansainvälisen rekrytoinnin ja tukijavaihdon lisääminen osaamispääoman turvaaminen ja kehittäminen. 3. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö: henkilöstöjohtamisen ja työyhteisön kehittäminen

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 4 RESURSSISUUNNITELMAT TTS-kauden toimintamenomäärärahojen kehykset ja eritelty htv-kehitys on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Vuotuinen tulotavoite suunnittelukaudella on 9 milj. euroa. Maksullisen toiminnan osuuden tuloista arvioidaan olevan 6,5 milj. euroa ja muun toiminnan osuuden 2,5 milj. euroa. Taulukko 2. Peruslaskelma/kehysehdotus (siirtomääräraha 2 v) Peruslaskelma / kehysehdotus euroa TOT TA TAE TTS TTS TTS TTS *) **) 2013**) 2014**) 2015***) Määräraha *) sisältää LTAE I -120 t ja LTAE III 175 t **) TEM:n kehys vuosille ***) ei kehystä Taulukko 3. Henkilötyövuosien kehitys 2009 tot tavoite 2011 tavoite 2012 tavoite 2013 tavoite 2014 tavoite 2015 tavoite Yhteisrahoitteinen toiminta Maksullinen toiminta Muu toiminta Yhteensä