E/319/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille
|
|
- Minna Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 E/319/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8 4 RESURSSISUUNNITELMAT 9 KUVATEKSTIT: Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä 3 Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus 4 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Kustannusjakauma tulosalueittain 5 Taulukko 2. Peruslaskelma/kehysehdotus (siirtomääräraha 2 v) 9 LIITEOSA
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 TTS JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka edistää yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- sekä ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamiseen. Keskeisiä tavoitteita ovat yrityksille kilpailukykyisen ympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ja energiaomavaraisuuden kohentaminen. GTK toiminta tukee samalla myös ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä. Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien globaali kysyntä jatkaa kasvuaan maailmantalouden elpyessä syvästä taantumasta. Luonnonvarastrategioiden merkitys luonnonvarojen käytössä korostuu sekä EU:n että kansallisella tasolla. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen merkitys on entistä tärkeämpi monipuolisena raaka-ainelähteenä ja teollisuuden turvallisena sijoituskohteena. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta energiatuotannossa ja vahvistaa energiatuotannon omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta. Kansallisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja GTK:n toimialaan läheisesti liittyvän lainsäädännön muutokset vaikuttavat merkittävästi toimintaympäristöön. Valtion tuottavuusohjelma jatkuu suunnittelukaudella. GTK vastaa keskeisiin haasteisiin keskittymällä entistä tiukemmin ydintehtäviinsä ja vahvistamalla tulonhankinnan edellytyksiä. GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Toiminta kohdistetaan vaikuttavuuden kannalta kolmelle sektorille: luonnonvarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Tutkimuksen huippuosaamisen painoalueita ovat mineraaliset luonnonvarat ja ekotehokas kaivostoiminta, vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energiatehokkuus, kestävä yhdyskuntarakentaminen ja geotieteellinen mallinnus. GTK:n kansainvälistä toimintaa vahvistetaan edelleen toimimalla aktiivisesti kansainvälisessä tutkimusyhteisössä, hyödyntämällä tehokkaasti EU-projektimahdollisuuksia ja vahvistamalla vientiprojektitoimintaa. Henkilöstörakennetta ohjataan yhä selvemmin kohti asiantuntijaorganisaatiota ja tuetaan henkilöstön hyvinvoinnin ja motivoituneisuuden ylläpitoa ja kehittämistä. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien maailmanlaajuinen kysyntä jatkaa kasvuaan maailman talouden elpyessä suunnittelukautta edeltäneestä syvästä taantumasta. Kilpailu raakaainevaroista kiristyy maailmanlaajuisesti erityisesti kehittyvien talouksien voimakkaan kasvun seurauksena. Uudeksi kasvavan kysynnän kohteeksi nousevat ns. high tech-metallit. Luonnonvarastrategioiden merkitys luonnonvarojen käytössä korostuu sekä EU:n että kansallisella tasolla ja mineraalipoliittiset ohjelmat konkretisoituvat. Luonnonvarojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevien tietojen merkitys korostuu. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen malmipotentiaalinen merkitys korostuu monipuolisena luonnonvarojen lähteenä ja teollisuuden turvallisena investointikohteena. Maahamme avataan uusia merkittäviä kaivoksia, jo avatut kaivokset lisäävät tuotantoaan, malminetsintä piristyy vähitellen ja vuoriteollisuusalan työllisvaikutukset kasvavat. GTK:n rooli sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen ja palveluiden tuottajana sekä raaka-ainepotentiaalin osoittajana kansainvälis-
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 TTS tyneelle kaivosteollisuudelle on vahva. Toiminnallaan GTK tukee kansallisen ja EU:n mineraalipolitiikan toteuttamista. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta ja omavaraisuutta energian tuotannossa ja kulutuksessa. Turve säilyttää ja mahdollisesti vahvistaa asemaansa kotimaisessa energiatuotannossa osana bioenergian käytön lisääntymistä ja liikennepolttonesteiden valmistusketjua. GTK turvaa tutkimustoiminnallaan turveteollisuuden raakaainevarantojen saannin. GTK:lla on merkittävä rooli geoenergian käytön edistämisessä, ja tutkimuslaitos vahvistaa rooliaan alan mallinnusasiantuntijana. Ydinjätteiden loppusijoitusratkaisut, suunnitelmat uusista ydinvoimalaitoksista ja uraanin etsintä luovat kysyntää GTK:n asiantuntemukselle ja palveluille. Itämeren tila, sen kehitys ja suojelukysymykset kytkeytyvät entistä tiiviimmin sekä Itämeren suojelupolitiikkaan että ympäristömuutostutkimukseen. Meristrategiadirektiivi lisää merenpohjan laatua koskevaa tiedon tarvetta. EU:n ympäristödirektiivien vaikutuksesta yhteistyö eurooppalaisten sisarlaitosten kanssa tiivistyy ja mahdollistaa osaltaan tietoinfrastruktuurien kehittämisen verkostoyhteistyön tuloksena. Kasvualueiden infrarakentaminen tarvitsee lisääntyvästi rakennusgeologista perustietoa maakerroksista ja kalliorakentamiseen soveltuvista alueista kaavatalouden ja ympäristönhoidon tarpeisiin. Rakentamisen tarvitaan suuria määriä kiviaineksia, joiden tuotannossa huomioidaan eurooppalaiset laatustandardit. Korvaavien ainesten käyttö lisääntyy. EU:n vesipuitedirektiivi ja sen kansallinen soveltaminen ohjaa pinta- ja pohjavesien käyttöä sekä hoitoa. Pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa korostuu geologisiin rakenteisiin pohjautuva mallinnus, mikä edellyttää geologisen asiantuntemuksen lisääntyvää käyttöä. Sektoritutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen, strategisten huippuosaamiskeskusten ja alueellisten osaamiskeskusten muodostuminen, valtiontalouden tilanne, EUpolitiikka ja kansainvälinen ulottuvuus heijastuvat vahvasti koko tutkimuslaitoskenttään. Uudistettu kaivoslaki asettaa uusia reunaehtoja erityisesti GTK:n toimintaympäristölle. Tietoverkkojen ja virtuaaliyhteisöjen asema tutkimustoiminnan työympäristönä vakiintuu. Numeerisen geotiedon kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa ja vaikuttavuutta. INSPIREdirektiivin edellyttämä kansallinen paikkatietoportaalin rakentamisen päävaihe ajoittuu suunnittelukaudelle. GTK on geologisten aineistojen kansallinen vastuuorganisaatio Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus jatkuu suunnittelukaudella. Uudet tukipalvelujen tuottamisen toimintamallit ja tietojärjestelmät muuttavat myös GTK:n sisäisiä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa ja säilyttää palvelukyky. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ylläpidon ja kehittämisen merkitys korostuu sekä toiminnan tuottavuuden että työvoimakilpailun näkökulmasta.
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 TTS Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK:n toimintaa ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön konsernitasoiset tavoitelinjaukset sekä substanssistrategiat. GTK:n toiminta tähtää hallituksen elinkeinopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan linjausten toteuttamiseen. Toiminta tukee ympäristöpolitiikan tavoitteita ja on merkittävää tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä. GTK:n toiminta kohdistuu vaikuttavuuden näkökulmasta kolmelle pääsektorille: luonnonvarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen (kuva 2). GTK edistää toiminnallaan Suomen ja sen alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointipäätösten perusteeksi. GTK:lla on vahva rooli energiaomavaraisuuden varmistamisessa ja vähäpäästöisten ratkaisujen edistäjänä sekä ydinjätteiden turvallisessa loppusijoittamisessa. GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. GTK vahvistaa rooliaan Suomen kehitysyhteistyöohjelmien toteuttajana. Strategioidensa mukaisesti GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. GTK:n on asettanut toiminnalleen seuraavat vaikuttavuusaluekohtaiset tavoitteet: Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto Edistetään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raakaainevarojen kestävää käyttöä, mikä luo edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TTS Luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä koskevan tieto- ja asiantuntijapalvelutoiminnan hyödynsaajien piiri laajenee hallinnonalojen kehittyvän yhteistoiminnan ja Euroopan tasolla kehittyvien ratkaisumallien myötä. Tuetaan ja vahvistetaan sekä kansallisen että eurooppalaisen mineraalipoliittisen ohjelman toteuttamista. Energiahuolto ja ympäristö Edistetään tuontia korvaavien ja hiilidioksidipäästöjä alentavien energiamuotojen hyödyntämistä tutkimalla erityisesti geolämpöä ja kehittämällä sen käyttösovelluksia yhdyskuntien ja suurkiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa Tuetaan kansallista energiahuoltoa kartoittamalla ja tutkimalla turvebiomassoja sekä kehittämällä käytöstä poistuvien tuotantoalueiden jälkikäyttöratkaisuja. Edistetään ydinjätteiden turvallista loppusijoittamista. Vastataan politiikan ja päätöksenteon ympäristöä ja energiahuoltoa koskeviin tietotarpeisiin hallinnonalojen välisenä yhteistyönä toteutettavien, käyttäjälähtöisten verkkopalveluratkaisujen avulla. Maankäyttö ja rakentaminen Kehitetään maakäyttöä ja rakentamista palvelevia aineistopalveluja kohti vuorovaikutteisuutta ja käyttäjälähtöisyyttä, millä parannetaan maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Edistetään taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa. Tuetaan Itämeristrategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 TTS Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tehokkuutta tarkastellaan tulosaluekehityksen lisäksi maksullisen toiminnan kannattavuuden ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden avulla. Taloudellisuus ja tuottavuus Tulosaluejako on uusittu vuoden 2009 alusta lukien tavoitteena tuottaa yksilöidympää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Tulosalueiden keskinäiset suhteet eivät muutu merkittävästi suunnittelukaudella. Energiahuollon ja ympäristön tulosalueen merkityksen ennakoidaan kasvavan suhteessa muihin tulosalueisiin. Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto on edelleen suurin tulosalue. Suunnittelukaudelle asetetaan kustannusten tavoitejakauma tulosalueittain. Taulukko 1. Kustannusjakauma tulosalueittain Tulos- TOT sopimus TAE TTS TTS TTS TTS Luonnonvarat ja raakaainehuolto 56 % 56 % 55 % 55 % 54 % 53 % 52 % Energiahuolto ja ympäristö 22 % 22 % 23 % 23 % 24 % 24 % 24 % Maankäyttö ja rakentaminen 22 % 22 % 22 % 22 % 22 % 23 % 24 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Toiminnan taloudellisuutta parannetaan käyttämällä suunnitellusti ostopalveluja. Suunnittelukauden alussa GTK on toteuttanut palvelukeskusratkaisunsa, minkä seurauksena ostopalvelujen käyttö on lisääntynyt. Tuottavuuden nostamiseen tähdätään mm. kehittämällä prosesseja, tietojärjestelmiä sekä lisäämällä osaamista. GTK toteuttaa tuottavuusohjelman (KTM:n päätös ) mukaisen 140 htv:n vähennyksen vuoden 2011 loppuun mennessä ja vuosina jatketaan uusien henkilötyövuosivähennysvelvoitteiden toteuttamista. Maksullisen toiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuuden arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2010 (ylijäämä 7 % tuloista). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden ennakoidaan säilyvän samalla tasolla kuin vuonna 2010 (50 %) Tuotokset ja laadunhallinta GTK:n toiminta jakautuu tiedonkeruun ja tietovarantojen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä palvelutoiminnan kokonaisuuksiin.
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 TTS Tiedonkeruu koostuu geologisesta kartoituksesta ja luonnonvarojen arvioinnista, jotka kartuttavat GTK:n perustietovarantoja yhteiskunnan ja asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden pohjalta. Tieteellisellä tutkimus ja kehittämistoiminnallaan GTK tuo geotieteellisen osaamisen ja sovellukset monitieteelliseen yhteistyöhön ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. GTK:n palvelutoiminnan tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöisiä tietopalveluja sekä vahvistaa maksullisen toiminnan edellytyksiä. Tiedonkeruu ja tietovarannot Voimavarat kohdistetaan raaka-aine- ja energiahuollon sekä maankäyttötarpeiden mukaisiin hankkeisiin ja tietotuotantoprosessien sekä GTK:n geotietojärjestelmien kehittämiseen. Toiminnan yleisenä tavoitteena on tietovirtojen tehokas hallinta kentältä käyttäjille, mikä edellyttää standardoitua tietotuotantoa ja modernien tiedonkeruu- ja hallintateknologioiden hyödyntämistä. Asiakaspalautteen hankintaan kiinnitetään erityistä huomioita prosessien ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Tiedonkeruun ja paikkatietojärjestelmien sekä teknologioiden kehittäminen tapahtuu tiivistyvässä kansainvälisessä verkostossa. Tiedonkeruu/kartoitus Kallio- ja maaperän karttatietokantojen 2-versioiden sisältö ja rakenne- sekä 2-versioihin pohjautuvat tietotuotemäärittelyt valmistuvat suunnittelukauden alussa. Karttakantojen tavoitteellinen täydennys on käynnissä asiakaslähtöisten hankkeiden avulla ja 2-versioiden luokitellut tietotuotteet valmistuvat hankkeiden etenemisen myötä. Merenpohjan geologinen kartoitus tukee meristrategiadirektiivin toteutusta ja kohdistuu Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajoina yhteistöinä toteutettaviin vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta selvittäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Tiedonkeruu/Geologiset luonnonvarat Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointi painottuu perus- ja jalometallien sekä uuden teknologian tarvitsemien harvinaisten metallien (high tech metallit) löytymispotentiaalin selvittämiseen. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisista raaka-aine-esiintymistä kaivannaisteollisuuden ja energiatuotannon jatkotutkimuksia ja tuotantoa varten. Turvevarojen arviointi kohdennetaan ja mitoitetaan energiapolitiikan linjausten mukaisesti turvetta käyttävän teollisuuden raaka-ainevarojen saannin turvaamiseksi. Kiviainesvarojen arviointi kattaa tilinpidon tarpeet keskeisillä kulutusalueilla suunnittelukauden puolivälissä. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia tehostetaan yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa kestävän vesihuollon ja vesipuitedirektiivin vaatimusten täyttämiseksi. Tietovarannot Kallio- ja maaperästä kerättävä tieto kertyy kattavasti ja tehokkaasti tietokantoihin vahvistettujen standardien mukaisesti. Kaikki keskeiset GTK:n tietoaineistot on tallennettu tietojärjestelmiin ja tietovarannot ovat laadultaan varmistettuja.
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 TTS Tietoaineistojen kuvaustiedot saatetaan kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE vaatimusten tasolle direktiivin määrittelemän aikataulun mukaisesti. Paikkatietojen hallintajärjestelmän täysimääräisellä käyttöönotolla lisätään prosessitehokkuutta sekä tiedonkeruussa että tuotteiden valmistuksessa. Tutkimus ja kehittäminen GTK:n painoalueita ovat mineraaliset luonnonvarat ja ekotehokas kaivostoiminta, vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energiatehokkuus, kestävä yhdyskuntarakentaminen ja geotieteellinen mallinnus, joilla GTK kehittää huippuosaamistaan vahvistaakseen asemaansa yhtenä alan eurooppalaisena huippuosaajana. Tutkimus ja kehittämistoiminnassaan GTK on tiiviisti verkottunut kansainvälisiin huippuyksiköihin ja toimii aktiivisesti monitieteellisissä yhteenliittymissä yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa pyrkien solmimaan strategisia kumppanuuksia. Tutkimuksen vaikuttavuutta lisätään suuntaamalla voimavaroja asiakastarpeita palvelevien tuotteiden ja sovellusten kehittämiseen. Turve, kaivosmineraalit, luonnonkivet, pohjavesi ja neitseellisiä kiviainesvaroja korvaavat materiaalit kytketään tilinpitojärjestelmään. Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista tehdään uusi kokonaisarvio, joka ottaa huomioon teollisuuden standardien mukaisesti luokiteltujen tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot. Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät luonnonvaraesiintymien hyötykäyttöä, globaalimuutoksen ennustettavuutta ja muutokseen sopeutumista. Kehitetään uusia ratkaisuja ja teknologisia sovelluksia geoenergian hyödyntämiseksi. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, ekotehokkaaseen kaivosteknologiaan, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. Tuotetaan kaivos- ja teollisuusympäristöjen hallintaan ja tuotantoalueiden jälkihoitoa palvelevia tutkimuksia ja sovelluksia. Vuosittain julkaistavien vertaisarvioitujen, tieteellisten artikkelien painopistettä siirretään asiakaslähtöisten sovellusten kehittämiseen ja yhteisrahoitteisten projektien läpivientiin strategisilla osaamisalueilla. Palvelutoiminta Palvelutoiminta jakautuu pääosin maksuttomiin tietopalveluihin ja toimeksiantoihin perustuviin maksullisiin palveluihin. Tietopalvelujen jatkuvalla kehittämisellä huolehditaan tutkimustiedon ja aineistojen saatavuudesta sekä edistetään niiden monipuolistuvaa käyttöä. Kehittämistoimintaa ohjaavat GTK:n strategia ja valtionhallinnon yleislinjaukset. Maksullisen palvelutoiminnan edellytyksiä vahvistetaan tavoitteena maksullisten tulojen hallittu kasvattaminen erityisesti vientiprojektitoiminnassa. Tietopalvelut GTK kehittää keskeisimpien asiakasryhmiensä tarpeiden priorisoimana vuorovaikutteisia tietopalveluratkaisuja (rajapintapalvelut, latauspalvelut, hajautetun tiedon tallennuksen ja käytön ratkaisut), joilla pyritään omien ja asiakkaiden prosessien tehostumiseen ja tuottavuuden kasvuun.
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 TTS Luonnonvara- ja ympäristötietoa koskevia päätöksenteon ja yritystoiminnan verkkopalveluratkaisuja kehitetään osana hallinnonalojen tiivistyvää tietopalveluyhteistyötä. GTK verkostoituu lisääntyvästi kytkeytymällä laajoihin portaalikokonaisuuksiin ja verkostoitumalla muiden tietopalveluorganisaatioiden kanssa. Maksullinen toiminta Kotimaan toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota vakiintuneisiin avainasiakkaisiin ja jälkimarkkinointiin sekä asiakaspohjan laajentamiseen. Projektiviennissä GTK pyrkii aktiivisesti mukaan Suomen kehitysavun kohdemaihin, lähialueille ja laajenevalle EU-alueelle. Asiakasprojektien laadunhallintaan kiinnitetään erityistä huomiota sekä maksullisen toiminnan prosessin että lopputuotteiden laadunvarmistuksen osalta. 3.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK toteuttaa henkilöstöpoliittisia ja henkilöstöstrategisia linjauksiaan valtionhallinnon yhteisten linjausten pohjalta. Valtioneuvoston periaatepäätös ja sitä täydentävät valtiotyönantajaohjeet ja -päätökset valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta ohjaavat yleisellä tasolla koko valtioyhteisön henkilöstöpolitiikkaa. GTK:n henkilöstöstrategian perusta on toimintastrategiassa ja sen tavoitteissa. Keskeisiä tavoitteita ovat valtionhallinnon yhteisen arvoperustan vahvistaminen ja virkamiesetiikan korkean tason säilyttäminen, valtiotyönantajan kilpailukyvyn turvaaminen, osaavan henkilöstön varmistaminen sekä hyvän johtamisen ja työyhteisöjen toimintakyvyn edistäminen. Strategiset henkilöstötavoitteet 1. Toimintastrategialähtöinen henkilöstörakenne: henkilöresurssien suuntaaminen ydintoimintoihin henkilöstön määrän asteittain vähentyessä ostopalvelujen käytön harkittu lisääminen tukitoiminnoissa asiantuntijoiden osuuden lisääminen. 2. Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen: henkilöstön rekrytointi painopiste- ja innovaatiotehtäviin verkostoitumisen ja sidosryhmäyhteistyön lisääminen kansainvälisen rekrytoinnin ja tukijavaihdon lisääminen huippuosaamisen kehitysohjelman laatiminen ja toteuttaminen geo-osaamisen valmennuohjelman laatiminen, geo-akatemian lanseeraus ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi henkilöstön muun osaamisen - erityisesti asiakas-, liiketoiminta- ja projektiosaamisen - kehittäminen osaamispääoman hallinta ja turvaaminen. 3. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö: henkilöstöjohtamisen, esimiestyön ja työyhteisön kehittäminen
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 TTS eri henkilöstö- ja ikäryhmien tarpeet huomioon ottavan työhyvinvointiohjelman ja työterveystoiminnan ylläpitäminen henkilöstön urakehityksen edellytysten luominen mm. palkkausjärjestelmää ja palkitsemiskäytäntöjä kehittämällä sekä urapolkujärjestelmää soveltamalla. 4 RESURSSISUUNNITELMAT TTS-kauden toimintamenomäärärahojen kehykset on esitetty taulukossa 2. Vuotuinen tulotavoite suunnittelukaudella on 9 milj. euroa. Maksullisen toiminnan osuuden tuloista arvioidaan olevan 6,5 milj. euroa ja muun toiminnan osuuden 2,5 milj. euroa. Suunnittelukauden menokehitys on mitoitettu TEM:n kehyksen mukaan ja sisältää työnantajan keva-maksun poiston vuoden 2010 alusta alkaen. Taulukko 2. Peruslaskelma/kehysehdotus (siirtomääräraha 2 v) euroa TOT TA TAE TTS TTS TTS TTS *) 2012*) 2013*) 2014**) Toimintamenomääräraha *) TEM:n kehys vuosille VM:n lisäys 79 t (VaEL-maksun muutokset) **) ei kehystä
12
13 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille Liiteosa 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO Toiminta-ajatus Arvot Visio 1 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE Tiedonkeruu ja tietovarannot Tiedonkeruu Tietovarannot Tutkimus ja kehittäminen Palvelutoiminta Kansainvälisyys Viestintä Tukipalvelut Strateginen investointisuunnitelma vuosille Liite 1: Ohjelmittaiset tavoitteet vuosille
14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 1 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO 1.1 TOIMINTA-AJATUS Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 1.2 ARVOT Asiakaslähtöisyys Tavoitteenamme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. Yhteistyö Arvostamme henkilöstö- ja asiakasyhteistyötä. Luottamus ja vastuullisuus Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimintamme kulmakiviä. 1.3 VISIO Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET GTK:n strategian ja kehittämisen lähtökohtana on toiminnan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden varmistaminen ja lisääminen. GTK vastaa toiminnallaan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan päätöksenteon tarpeisiin hallituksen ja ministeriön tavoitteenasettelun sekä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Vaikuttavuuden näkökulmasta toiminnan tulokset kohdentuvat kolmelle pääsektorille (kuva 2). Strategisen tavoitteenasettelun (kuva 3) läpileikkaavana perustana on kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys.
15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 2 Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus GTK kehittää huippuosaamista erityisesti painoalueillaan, joita ovat: mineraaliset luonnonvarat ja ekotehokas kaivostoiminta, vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energiatehokkuus, kestävä yhdyskuntarakentaminen ja geotieteellinen mallinnus. Painoalueillaan GTK on asettanut tavoitteekseen profiloitua eurooppalaiselle huipulle. GTK:lla on vahva rooli kansallisen ja EU:n mineraalipolitiikan toteuttajana. Alueellista toimintaa kehitetään edelleen jatkamalla alueiden omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvaa yksiköiden kehittämistä. Kuva 3. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet Suunnittelukauden erityisenä haasteena on vastata valtionhallinnon tuottavuusohjelman aiheuttamaan resurssikehyksen supistumiseen. Haasteeseen vastataan supistamalla harkitusti kiinteitä menoja ja vahvistamalla tulonhankinnan edellytyksiä yhteisrahoitteisessa ja maksullisessa toiminnassa. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin ylläpitoon sekä uudistumiskyvyn varmistamiseen kohdistuu erityisiä paineita suunnittelukauden haasteellisesta tilanteesta johtuen. Haasteet huomioidaan henkilöstöstrategiassa ja -suunnitelmassa. GTK:n visioon ja siihen pohjautuvat pitkän aikavälin kehittämislinjaukset on tiivistetty taulukkoon 1.
16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 3 Taulukko 1. GTK:n pitkän tähtäyksen kehittämislinjaukset. GTK vuonna 2015: Vaikuttavuus: Mineraalisten luonnonvarojen ja ekotehokkaan kaivostoiminnan eurooppalainen huippuosaaja Tuontipolttoaineita korvaavien energiaratkaisujen asiantuntija Kansallinen tietokeskus, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa Vahva alueellinen toimija, joka on tiiviisti integroitunut alueiden kehittämissuunnitelmien toteutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen Toiminnallinen tuloksellisuus: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin fokusoitunut, kilpailukykyinen kansainvälisen tason osaaja Palvelu- ja kilpailukykyiset toimintaprosessit Keskittyminen ydintoimintoihin, tilaaja tuottaja-asetelma täysimääräisesti toteutunut sisäisissä palveluissa ja hanketoiminnassa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen: Korkeatasoinen, kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio Korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälistymisen kehittymistä vahvistetaan toiminnan painopistealueiden mukaisesti Haasteelliset urakehitysmahdollisuudet Urapolkujen ja osaajaroolien soveltaminen Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö Kannustava palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä
17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 4 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE TIEDONKERUU JA TIETOVARANNOT Tiedonkeruu vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tietotarpeisiin ja kartuttaa tehokkaasti digitaalisia perustietovarantoja, jotka luovat perustan GTK:n palveluille ja niiden kehittämiselle. Kallio- ja maaperän sekä merenpohjan geologiseen kartoitus- ja luonnonvarojen arviointiohjelmiin perustuva tiedonkeruu on perusta tietosisällöltään kehittyville GTK:n tietovarannoille. Tiedonkeruuta toteutetaan asiakas- ja sidosryhmätarpeista lähtevinä yhteiskunnan raakaainehuoltoon, maankäyttöön ja ympäristökysymyksiin kytkeytyvinä hankkeina. Tietovarantojen täydentäminen, ylläpito ja kehittäminen luovat pohjan GTK:n palvelutoiminnalle ja edellyttää kansainvälisen kehityksen aktiivista seuraamista ja siihen osallistumista. Tiedonkeruulle ja tietovarantojen ylläpidolle ja kehittämiselle on asetettu seuraavat yhteiset tavoitteet suunnittelukaudelle: Toiminnan painopisteet määritetään yhteiskunnan raaka-aine- ja energiahuollon sekä maankäyttötarpeiden mukaisesti. Yhtenäinen tietokantakonsepti ja kantojen päivitysmenettelyt on otettu käyttöön kallio- ja maaperä- ja niiden luonnonvaroja koskevassa tiedonkeruussa. Tietokannat ja rakenteet vastaavat palvelutarpeita ja tietovirrat ovat hallinnassa kentältä käyttäjälle. Modernit tiedonkeruun- ja hallinnan teknologiat käytössä kaikessa toiminnassa. Kaikki keskeiset tietoaineistot on tallennettu ja kuvattu hyväksyttyjen standardien mukaisesti sekä INSPIRE-direktiivin ja kansallisen paikkatietostrategian edellyttämässä aikataulussa. 3D tietotuotannon- ja tuotteistamisosaamista vahvistetaan. Tiedonkeruun alueelliset painopisteet suunnittelukaudella esitetään kuvissa 4 ja 5 ja keskeiset vuositavoitteet ohjelmakohtaisesti liitteessä Tiedonkeruu Kallioperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa perustietoa Suomen kallioperän geologisista muodostumista sekä kiviainesja luonnonkivivaroista raaka-ainehuollon ja yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin.
18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 5 Keskeiset tavoitteet: Valtakunnallisten karttatietokantojen 2-versioiden sisältö-, rakenne- ja tietotuotemäärittelyt valmiit suunnittelukauden alkaessa. Kannat täydentyvät ja laatuvarmistettuja tietotuotteita valmistuu tarvelähtöisten hankkeiden edetessä. Uusi digitaalinen Suomen kallioperäkartta 1:1 milj. julkaistaan DigiKP 1M 2- versioon pohjautuen. Suomen luonnonkivivarojen ensivaiheen kartoitus valmistuu. Pääosa voimavaroista kohdentuu valtakunnallisten karttatietokantojen (DigiKP 200, DigiKP 1M) 1-versioiden jatkokehittämiseen ja täydentämiseen 2-versioiksi, jotka käsittävät kartta- ja havaintokantojen sekä yksikkörekisterin lisäksi myös esiintymätiedot. Keskeisiä täydennysteemoja ovat kallioperän rakennepiirteet, metamorfoosi ja ikätiedot sekä malmien esiintymistä koskevat tiedot. Tietokannoista laadittavat, asiakastarpeisiin perustuvat tietotuotteet ohjaavat täydennystyötä. Luonnonkivivarojen kartoituksessa painopiste on ns. ensivaiheen kartoituksessa, jossa tavoitteena on saattaa ensivaiheen kartoitus päätökseen yhteisrahoitteiseen hanketoimintaan perustuen. GTK:n asiantuntijuutta ja tutkimusmetodeja kehitetään maksullisia esiintymäkohtaisia tutkimuksia silmällä pitäen. Valtakunnallisessa kartoituksessa koottua luonnonkivitietokantaa täydennetään tuotanto- ja sivukivien varantotiedoilla, jotka integroidaan kiviainestilinpitojärjestelmän lähtöaineistoksi. Kallion kiviainestutkimuksia toteutetaan ensisijaisesti tilaustutkimuksina. Maaperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa Suomen maaperää koskevaa perustietoa ja palveluja yhteiskunnan ja asiakkaiden raaka-ainehuollon sekä maankäytön ja rakentamisen tarpeisiin. Keskeiset tavoitteet: Karttatietokantojen 2- versioiden sisältö-, rakenne- ja tietotuotemäärittelyt valmistuvat suunnittelukauden alussa. Kantojen tavoitteellinen täydennys on käynnissä asiakaslähtöisten hankkeiden avulla ja 2-versioiden tietotuotteet valmistuvat hankkeiden etenemisen mukaisesti. Länsi-Suomen valuma-alueita koskeva EU:n LIFE+ -ohjelman happamien sulfaattimaiden kartoitushanke (CATERMAS) valmistuu. GTK:n maa-ainesrekisteri on täydennetty tilinpitotarpeita vastaavasti keskeisiltä kulutusalueilta suunnittelukauden puoliväliin mennessä. Pohjavesialueiden rakennekartoitusten systemaattinen toteutus yhteistoiminnassa viranomaistahojen kanssa monivuotisiin yhteistyösopimuksiin pohjautuen. Maaperätiedonkeruun voimavarat kohdistuvat suunnittelukaudella tietokantojen 2-versioiden rakentamiseen, missä on huomioitu myös 3D-tiedon hallintaan liittyvät kysymykset erityisesti luonnonvara- ja kasvualueiden tietotarpeita varten. Tietokantojen rakenne- ja teemamäärittelyt perustuvat tarveanalyysiin ja uuden maaperän tietomallin hyödyntämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on GTK:n palvelukyvyn parantaminen ja toiminnan tehostaminen tiedonkeruuvaiheesta tiedon jalostamiseen ja tuotteiden jakeluun.
19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 6 Uuden tiedon hankinnassa painopiste on aluekohtaisten tarveselvitysten mukaisesti pohjavesi- ja kiviaineshuoltoa sekä yhdyskuntarakentamista tukevassa kartoituksessa, jossa korostuu 3Drakenne- ja ominaisuustietojen tuottaminen. Kiviainesrekisterin tietosisältöä täydennetään ja sen laatua parannetaan elinkeinoelämän ja tilinpidon tarpeisiin keskeisillä tuotanto- ja kulutusalueilla. Väylä- ja aluerakentamisen yhteydessä irrotettavien maa- ja kalliomassojen uusiokäyttöä ja kierrätystä edistetään tilinpidon ja uusien teknologioiden avulla. Pohjavesialueiden kartoituksen painopiste on vesihuollon vaikutuspiirissä olevien harju- ja reunamuodostumien rakennekartoituksessa ja mallinnuksessa pohjaveden EU:n vesipuitedirektiivin ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeita toteutetaan yhteisrahoitteisesti vesihuoltoviranomaisten, kuntien ja vesiyhtiöiden kanssa. Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet edellyttävät voimavarojen lisäkohdentamista aluetiedon tuotannosta kohteellisempiin harju- ja reunamuodostumien sekä taajamaympäristöjen kartoituksiin (pohjavesi- ja kiviainestarpeet, yhdyskuntarakentaminen). Merigeologinen kartoitus GTK vastaa Suomen merialueiden geologisesta kartoituksesta ja tuottaa merenpohjan laadusta ja ominaisuuksista perustietoa ja sovelluksia, joita hyödynnetään merenpohjan käytön suunnittelussa ja merialueiden suojelussa. Keskeiset tavoitteet: Rannikkoalueiden kartoituksen kattavuus nousee vähintään 80 prosenttiin. EU:n LIFE+ -ohjelmaan kuuluva FINMARINET-hanke raportoidaan projektisuunnitelman mukaisesti. VELMU-ohjelman toimintaan osallistutaan resurssien sallimissa rajoissa. Suunnitelma avomerialueiden ja Suomen EEZ-alueiden kartoittamiseksi valmistuu suunnittelukauden puolivälissä. Kartoitus pohjautuu suunnittelukaudella pääosin laajoihin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Maksullisina töinä tehdään väylä- ja reittiselvityksiä. Toiminta painottuu edelleen rannikkoalueille (ks. kuva 4). Keskeisiä hankkeita ovat merenpohjan soravaroihin liittyvät työt, Pohjanlahden suurten satamien ja kaupunkien edustoilla tehtävät alueiden käytön suunnittelua palvelevat kartoitukset sekä vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden selvittämiseen liittyvät laajat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöhankkeet. Avomerialueiden, ml. Suomen EEZ-alueet, kartoittamiseen soveltuvia kartoitusmenetelmiä kehitetään mm. EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteiden toteuttamiseksi. Konkreettinen suunnitelma alueiden kartoittamiseksi laaditaan ja kartoitus aloitetaan resurssien sallimissa rajoissa. Kartoitussuunnitelmassa hyödynnetään mm. Itämeren kaasuputkihankkeen valmistelun yhteydessä kertyneet tiedot.
20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 7 Peruskartoituksen 1:20 000/ kattavuus Kuva 4. Kartoitusalueet
Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti
E/313/221/2010 24.9.2010 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3 4 TULOSSOPIMUKSEN LIITE
LisätiedotE/313/221/2010 24.9.2010. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015
E/313/221/2010 24.9.2010 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TOIMINTALINJAUKSET
Lisätiedot10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013
E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus GTK
Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa
LisätiedotEspoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotKaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö
Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun
LisätiedotE/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan
E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus
LisätiedotGTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015
GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,
LisätiedotE/83/223/2011. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012
E/83/223/2011 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2010 2011 2012 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy
Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat
LisätiedotE/573/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille
E/573/221/2008 22.9.2008 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2010-2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2010-2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
LisätiedotKatsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti
E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)
Lisätiedot2.10.2007. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012
2.10.2007 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2009-2012 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 1 2 YLEISTÄ 2 2.1 Toiminta-ajatus 2 2.2 Arvot
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotEsityksen sisältö. Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio
Esityksen sisältö Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio Muutoksen taustalla GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti
LisätiedotGTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma
GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTAMISEN
VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotPalkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen
Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi
KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on
LisätiedotGTK lyhyesti. gtk.fi
GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen
LisätiedotMaa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko
Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.2014, Ossi Ikävalko Ossi Ikävalko 02.04.2014 1 Perustehtävä Kartoittaa ja tutkii
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA
Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA SISÄLTÖ 5 ROOLI, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN SUUNTA 13 STRATEGISET LINJAUKSET KOHTI VAIKUTTAVUUTTA ONNISTUMISEN AVAIMET
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotSuomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma
Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotValokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali
Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotSuomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma
Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotKaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma
KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja 29.-30.1.2013 Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen Kaivostoiminnan kansainvälisyys ja kotimaisen tuotannon
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotYleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön
Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia
LisätiedotYM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit
YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotKaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala
Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotTiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin
Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotValtorin strategia. Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa
Valtorin strategia Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa 26.10.2017 TORI Töissä valtiolla sujuvammin Valtorin strategia Visio Luotettu ja toiminnan kaikissa tilanteissa turvaava Tuotamme valtionhallinnon
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS E/319/221/2013 Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2015-2018 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotValtorin strategia Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti
Valtorin strategia Valtorin strategia Visio, toimintaajatus ja arvot Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti Tuotamme valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut sekä korkean varautumisen ja
LisätiedotKONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotPaikkatietostrategiaa Tampereella
Paikkatietostrategiaa Tampereella 17.5.2013 Anna Mustajoki Paikkatietostrategia 2013-2015 OHJAAVAT PERIAATTEET Kansallinen paikkatietostrategia 2010 2015 Tampereen pormestariohjelmasta 2013 2016 ja kaupunkistrategiasta.
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotGeonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,
LisätiedotVaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen
Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT
Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja
LisätiedotGreen Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016
Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotHAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT
HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille
12.9.2006 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2008-2011 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 1 2 YLEISTÄ 2 2.1 Toiminta-ajatus 2 2.2 Arvot 2 2.3 Visio 3
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotKasvun ja oppimisen palvelualue 2016
Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotGeotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen
Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotAvoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi
Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus
Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa
Lisätiedot