E/319/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E/319/221/2009 22.9.2009. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014"

Transkriptio

1 E/319/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8 4 RESURSSISUUNNITELMAT 9 KUVATEKSTIT: Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä 3 Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus 4 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Kustannusjakauma tulosalueittain 5 Taulukko 2. Peruslaskelma/kehysehdotus (siirtomääräraha 2 v) 9 LIITEOSA

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 TTS JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka edistää yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- sekä ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamiseen. Keskeisiä tavoitteita ovat yrityksille kilpailukykyisen ympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ja energiaomavaraisuuden kohentaminen. GTK toiminta tukee samalla myös ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä. Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien globaali kysyntä jatkaa kasvuaan maailmantalouden elpyessä syvästä taantumasta. Luonnonvarastrategioiden merkitys luonnonvarojen käytössä korostuu sekä EU:n että kansallisella tasolla. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen merkitys on entistä tärkeämpi monipuolisena raaka-ainelähteenä ja teollisuuden turvallisena sijoituskohteena. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta energiatuotannossa ja vahvistaa energiatuotannon omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta. Kansallisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja GTK:n toimialaan läheisesti liittyvän lainsäädännön muutokset vaikuttavat merkittävästi toimintaympäristöön. Valtion tuottavuusohjelma jatkuu suunnittelukaudella. GTK vastaa keskeisiin haasteisiin keskittymällä entistä tiukemmin ydintehtäviinsä ja vahvistamalla tulonhankinnan edellytyksiä. GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Toiminta kohdistetaan vaikuttavuuden kannalta kolmelle sektorille: luonnonvarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Tutkimuksen huippuosaamisen painoalueita ovat mineraaliset luonnonvarat ja ekotehokas kaivostoiminta, vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energiatehokkuus, kestävä yhdyskuntarakentaminen ja geotieteellinen mallinnus. GTK:n kansainvälistä toimintaa vahvistetaan edelleen toimimalla aktiivisesti kansainvälisessä tutkimusyhteisössä, hyödyntämällä tehokkaasti EU-projektimahdollisuuksia ja vahvistamalla vientiprojektitoimintaa. Henkilöstörakennetta ohjataan yhä selvemmin kohti asiantuntijaorganisaatiota ja tuetaan henkilöstön hyvinvoinnin ja motivoituneisuuden ylläpitoa ja kehittämistä. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien maailmanlaajuinen kysyntä jatkaa kasvuaan maailman talouden elpyessä suunnittelukautta edeltäneestä syvästä taantumasta. Kilpailu raakaainevaroista kiristyy maailmanlaajuisesti erityisesti kehittyvien talouksien voimakkaan kasvun seurauksena. Uudeksi kasvavan kysynnän kohteeksi nousevat ns. high tech-metallit. Luonnonvarastrategioiden merkitys luonnonvarojen käytössä korostuu sekä EU:n että kansallisella tasolla ja mineraalipoliittiset ohjelmat konkretisoituvat. Luonnonvarojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevien tietojen merkitys korostuu. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen malmipotentiaalinen merkitys korostuu monipuolisena luonnonvarojen lähteenä ja teollisuuden turvallisena investointikohteena. Maahamme avataan uusia merkittäviä kaivoksia, jo avatut kaivokset lisäävät tuotantoaan, malminetsintä piristyy vähitellen ja vuoriteollisuusalan työllisvaikutukset kasvavat. GTK:n rooli sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen ja palveluiden tuottajana sekä raaka-ainepotentiaalin osoittajana kansainvälis-

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 TTS tyneelle kaivosteollisuudelle on vahva. Toiminnallaan GTK tukee kansallisen ja EU:n mineraalipolitiikan toteuttamista. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta ja omavaraisuutta energian tuotannossa ja kulutuksessa. Turve säilyttää ja mahdollisesti vahvistaa asemaansa kotimaisessa energiatuotannossa osana bioenergian käytön lisääntymistä ja liikennepolttonesteiden valmistusketjua. GTK turvaa tutkimustoiminnallaan turveteollisuuden raakaainevarantojen saannin. GTK:lla on merkittävä rooli geoenergian käytön edistämisessä, ja tutkimuslaitos vahvistaa rooliaan alan mallinnusasiantuntijana. Ydinjätteiden loppusijoitusratkaisut, suunnitelmat uusista ydinvoimalaitoksista ja uraanin etsintä luovat kysyntää GTK:n asiantuntemukselle ja palveluille. Itämeren tila, sen kehitys ja suojelukysymykset kytkeytyvät entistä tiiviimmin sekä Itämeren suojelupolitiikkaan että ympäristömuutostutkimukseen. Meristrategiadirektiivi lisää merenpohjan laatua koskevaa tiedon tarvetta. EU:n ympäristödirektiivien vaikutuksesta yhteistyö eurooppalaisten sisarlaitosten kanssa tiivistyy ja mahdollistaa osaltaan tietoinfrastruktuurien kehittämisen verkostoyhteistyön tuloksena. Kasvualueiden infrarakentaminen tarvitsee lisääntyvästi rakennusgeologista perustietoa maakerroksista ja kalliorakentamiseen soveltuvista alueista kaavatalouden ja ympäristönhoidon tarpeisiin. Rakentamisen tarvitaan suuria määriä kiviaineksia, joiden tuotannossa huomioidaan eurooppalaiset laatustandardit. Korvaavien ainesten käyttö lisääntyy. EU:n vesipuitedirektiivi ja sen kansallinen soveltaminen ohjaa pinta- ja pohjavesien käyttöä sekä hoitoa. Pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa korostuu geologisiin rakenteisiin pohjautuva mallinnus, mikä edellyttää geologisen asiantuntemuksen lisääntyvää käyttöä. Sektoritutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen, strategisten huippuosaamiskeskusten ja alueellisten osaamiskeskusten muodostuminen, valtiontalouden tilanne, EUpolitiikka ja kansainvälinen ulottuvuus heijastuvat vahvasti koko tutkimuslaitoskenttään. Uudistettu kaivoslaki asettaa uusia reunaehtoja erityisesti GTK:n toimintaympäristölle. Tietoverkkojen ja virtuaaliyhteisöjen asema tutkimustoiminnan työympäristönä vakiintuu. Numeerisen geotiedon kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa ja vaikuttavuutta. INSPIREdirektiivin edellyttämä kansallinen paikkatietoportaalin rakentamisen päävaihe ajoittuu suunnittelukaudelle. GTK on geologisten aineistojen kansallinen vastuuorganisaatio Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus jatkuu suunnittelukaudella. Uudet tukipalvelujen tuottamisen toimintamallit ja tietojärjestelmät muuttavat myös GTK:n sisäisiä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa ja säilyttää palvelukyky. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ylläpidon ja kehittämisen merkitys korostuu sekä toiminnan tuottavuuden että työvoimakilpailun näkökulmasta.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 TTS Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK:n toimintaa ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön konsernitasoiset tavoitelinjaukset sekä substanssistrategiat. GTK:n toiminta tähtää hallituksen elinkeinopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan linjausten toteuttamiseen. Toiminta tukee ympäristöpolitiikan tavoitteita ja on merkittävää tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä. GTK:n toiminta kohdistuu vaikuttavuuden näkökulmasta kolmelle pääsektorille: luonnonvarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen (kuva 2). GTK edistää toiminnallaan Suomen ja sen alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointipäätösten perusteeksi. GTK:lla on vahva rooli energiaomavaraisuuden varmistamisessa ja vähäpäästöisten ratkaisujen edistäjänä sekä ydinjätteiden turvallisessa loppusijoittamisessa. GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. GTK vahvistaa rooliaan Suomen kehitysyhteistyöohjelmien toteuttajana. Strategioidensa mukaisesti GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. GTK:n on asettanut toiminnalleen seuraavat vaikuttavuusaluekohtaiset tavoitteet: Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto Edistetään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raakaainevarojen kestävää käyttöä, mikä luo edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TTS Luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä koskevan tieto- ja asiantuntijapalvelutoiminnan hyödynsaajien piiri laajenee hallinnonalojen kehittyvän yhteistoiminnan ja Euroopan tasolla kehittyvien ratkaisumallien myötä. Tuetaan ja vahvistetaan sekä kansallisen että eurooppalaisen mineraalipoliittisen ohjelman toteuttamista. Energiahuolto ja ympäristö Edistetään tuontia korvaavien ja hiilidioksidipäästöjä alentavien energiamuotojen hyödyntämistä tutkimalla erityisesti geolämpöä ja kehittämällä sen käyttösovelluksia yhdyskuntien ja suurkiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa Tuetaan kansallista energiahuoltoa kartoittamalla ja tutkimalla turvebiomassoja sekä kehittämällä käytöstä poistuvien tuotantoalueiden jälkikäyttöratkaisuja. Edistetään ydinjätteiden turvallista loppusijoittamista. Vastataan politiikan ja päätöksenteon ympäristöä ja energiahuoltoa koskeviin tietotarpeisiin hallinnonalojen välisenä yhteistyönä toteutettavien, käyttäjälähtöisten verkkopalveluratkaisujen avulla. Maankäyttö ja rakentaminen Kehitetään maakäyttöä ja rakentamista palvelevia aineistopalveluja kohti vuorovaikutteisuutta ja käyttäjälähtöisyyttä, millä parannetaan maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Edistetään taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa. Tuetaan Itämeristrategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 TTS Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tehokkuutta tarkastellaan tulosaluekehityksen lisäksi maksullisen toiminnan kannattavuuden ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden avulla. Taloudellisuus ja tuottavuus Tulosaluejako on uusittu vuoden 2009 alusta lukien tavoitteena tuottaa yksilöidympää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Tulosalueiden keskinäiset suhteet eivät muutu merkittävästi suunnittelukaudella. Energiahuollon ja ympäristön tulosalueen merkityksen ennakoidaan kasvavan suhteessa muihin tulosalueisiin. Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto on edelleen suurin tulosalue. Suunnittelukaudelle asetetaan kustannusten tavoitejakauma tulosalueittain. Taulukko 1. Kustannusjakauma tulosalueittain Tulos- TOT sopimus TAE TTS TTS TTS TTS Luonnonvarat ja raakaainehuolto 56 % 56 % 55 % 55 % 54 % 53 % 52 % Energiahuolto ja ympäristö 22 % 22 % 23 % 23 % 24 % 24 % 24 % Maankäyttö ja rakentaminen 22 % 22 % 22 % 22 % 22 % 23 % 24 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Toiminnan taloudellisuutta parannetaan käyttämällä suunnitellusti ostopalveluja. Suunnittelukauden alussa GTK on toteuttanut palvelukeskusratkaisunsa, minkä seurauksena ostopalvelujen käyttö on lisääntynyt. Tuottavuuden nostamiseen tähdätään mm. kehittämällä prosesseja, tietojärjestelmiä sekä lisäämällä osaamista. GTK toteuttaa tuottavuusohjelman (KTM:n päätös ) mukaisen 140 htv:n vähennyksen vuoden 2011 loppuun mennessä ja vuosina jatketaan uusien henkilötyövuosivähennysvelvoitteiden toteuttamista. Maksullisen toiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuuden arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2010 (ylijäämä 7 % tuloista). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden ennakoidaan säilyvän samalla tasolla kuin vuonna 2010 (50 %) Tuotokset ja laadunhallinta GTK:n toiminta jakautuu tiedonkeruun ja tietovarantojen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä palvelutoiminnan kokonaisuuksiin.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 TTS Tiedonkeruu koostuu geologisesta kartoituksesta ja luonnonvarojen arvioinnista, jotka kartuttavat GTK:n perustietovarantoja yhteiskunnan ja asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden pohjalta. Tieteellisellä tutkimus ja kehittämistoiminnallaan GTK tuo geotieteellisen osaamisen ja sovellukset monitieteelliseen yhteistyöhön ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. GTK:n palvelutoiminnan tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöisiä tietopalveluja sekä vahvistaa maksullisen toiminnan edellytyksiä. Tiedonkeruu ja tietovarannot Voimavarat kohdistetaan raaka-aine- ja energiahuollon sekä maankäyttötarpeiden mukaisiin hankkeisiin ja tietotuotantoprosessien sekä GTK:n geotietojärjestelmien kehittämiseen. Toiminnan yleisenä tavoitteena on tietovirtojen tehokas hallinta kentältä käyttäjille, mikä edellyttää standardoitua tietotuotantoa ja modernien tiedonkeruu- ja hallintateknologioiden hyödyntämistä. Asiakaspalautteen hankintaan kiinnitetään erityistä huomioita prosessien ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Tiedonkeruun ja paikkatietojärjestelmien sekä teknologioiden kehittäminen tapahtuu tiivistyvässä kansainvälisessä verkostossa. Tiedonkeruu/kartoitus Kallio- ja maaperän karttatietokantojen 2-versioiden sisältö ja rakenne- sekä 2-versioihin pohjautuvat tietotuotemäärittelyt valmistuvat suunnittelukauden alussa. Karttakantojen tavoitteellinen täydennys on käynnissä asiakaslähtöisten hankkeiden avulla ja 2-versioiden luokitellut tietotuotteet valmistuvat hankkeiden etenemisen myötä. Merenpohjan geologinen kartoitus tukee meristrategiadirektiivin toteutusta ja kohdistuu Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajoina yhteistöinä toteutettaviin vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta selvittäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Tiedonkeruu/Geologiset luonnonvarat Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointi painottuu perus- ja jalometallien sekä uuden teknologian tarvitsemien harvinaisten metallien (high tech metallit) löytymispotentiaalin selvittämiseen. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisista raaka-aine-esiintymistä kaivannaisteollisuuden ja energiatuotannon jatkotutkimuksia ja tuotantoa varten. Turvevarojen arviointi kohdennetaan ja mitoitetaan energiapolitiikan linjausten mukaisesti turvetta käyttävän teollisuuden raaka-ainevarojen saannin turvaamiseksi. Kiviainesvarojen arviointi kattaa tilinpidon tarpeet keskeisillä kulutusalueilla suunnittelukauden puolivälissä. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia tehostetaan yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa kestävän vesihuollon ja vesipuitedirektiivin vaatimusten täyttämiseksi. Tietovarannot Kallio- ja maaperästä kerättävä tieto kertyy kattavasti ja tehokkaasti tietokantoihin vahvistettujen standardien mukaisesti. Kaikki keskeiset GTK:n tietoaineistot on tallennettu tietojärjestelmiin ja tietovarannot ovat laadultaan varmistettuja.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 TTS Tietoaineistojen kuvaustiedot saatetaan kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE vaatimusten tasolle direktiivin määrittelemän aikataulun mukaisesti. Paikkatietojen hallintajärjestelmän täysimääräisellä käyttöönotolla lisätään prosessitehokkuutta sekä tiedonkeruussa että tuotteiden valmistuksessa. Tutkimus ja kehittäminen GTK:n painoalueita ovat mineraaliset luonnonvarat ja ekotehokas kaivostoiminta, vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energiatehokkuus, kestävä yhdyskuntarakentaminen ja geotieteellinen mallinnus, joilla GTK kehittää huippuosaamistaan vahvistaakseen asemaansa yhtenä alan eurooppalaisena huippuosaajana. Tutkimus ja kehittämistoiminnassaan GTK on tiiviisti verkottunut kansainvälisiin huippuyksiköihin ja toimii aktiivisesti monitieteellisissä yhteenliittymissä yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa pyrkien solmimaan strategisia kumppanuuksia. Tutkimuksen vaikuttavuutta lisätään suuntaamalla voimavaroja asiakastarpeita palvelevien tuotteiden ja sovellusten kehittämiseen. Turve, kaivosmineraalit, luonnonkivet, pohjavesi ja neitseellisiä kiviainesvaroja korvaavat materiaalit kytketään tilinpitojärjestelmään. Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista tehdään uusi kokonaisarvio, joka ottaa huomioon teollisuuden standardien mukaisesti luokiteltujen tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot. Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät luonnonvaraesiintymien hyötykäyttöä, globaalimuutoksen ennustettavuutta ja muutokseen sopeutumista. Kehitetään uusia ratkaisuja ja teknologisia sovelluksia geoenergian hyödyntämiseksi. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, ekotehokkaaseen kaivosteknologiaan, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. Tuotetaan kaivos- ja teollisuusympäristöjen hallintaan ja tuotantoalueiden jälkihoitoa palvelevia tutkimuksia ja sovelluksia. Vuosittain julkaistavien vertaisarvioitujen, tieteellisten artikkelien painopistettä siirretään asiakaslähtöisten sovellusten kehittämiseen ja yhteisrahoitteisten projektien läpivientiin strategisilla osaamisalueilla. Palvelutoiminta Palvelutoiminta jakautuu pääosin maksuttomiin tietopalveluihin ja toimeksiantoihin perustuviin maksullisiin palveluihin. Tietopalvelujen jatkuvalla kehittämisellä huolehditaan tutkimustiedon ja aineistojen saatavuudesta sekä edistetään niiden monipuolistuvaa käyttöä. Kehittämistoimintaa ohjaavat GTK:n strategia ja valtionhallinnon yleislinjaukset. Maksullisen palvelutoiminnan edellytyksiä vahvistetaan tavoitteena maksullisten tulojen hallittu kasvattaminen erityisesti vientiprojektitoiminnassa. Tietopalvelut GTK kehittää keskeisimpien asiakasryhmiensä tarpeiden priorisoimana vuorovaikutteisia tietopalveluratkaisuja (rajapintapalvelut, latauspalvelut, hajautetun tiedon tallennuksen ja käytön ratkaisut), joilla pyritään omien ja asiakkaiden prosessien tehostumiseen ja tuottavuuden kasvuun.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 TTS Luonnonvara- ja ympäristötietoa koskevia päätöksenteon ja yritystoiminnan verkkopalveluratkaisuja kehitetään osana hallinnonalojen tiivistyvää tietopalveluyhteistyötä. GTK verkostoituu lisääntyvästi kytkeytymällä laajoihin portaalikokonaisuuksiin ja verkostoitumalla muiden tietopalveluorganisaatioiden kanssa. Maksullinen toiminta Kotimaan toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota vakiintuneisiin avainasiakkaisiin ja jälkimarkkinointiin sekä asiakaspohjan laajentamiseen. Projektiviennissä GTK pyrkii aktiivisesti mukaan Suomen kehitysavun kohdemaihin, lähialueille ja laajenevalle EU-alueelle. Asiakasprojektien laadunhallintaan kiinnitetään erityistä huomiota sekä maksullisen toiminnan prosessin että lopputuotteiden laadunvarmistuksen osalta. 3.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK toteuttaa henkilöstöpoliittisia ja henkilöstöstrategisia linjauksiaan valtionhallinnon yhteisten linjausten pohjalta. Valtioneuvoston periaatepäätös ja sitä täydentävät valtiotyönantajaohjeet ja -päätökset valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta ohjaavat yleisellä tasolla koko valtioyhteisön henkilöstöpolitiikkaa. GTK:n henkilöstöstrategian perusta on toimintastrategiassa ja sen tavoitteissa. Keskeisiä tavoitteita ovat valtionhallinnon yhteisen arvoperustan vahvistaminen ja virkamiesetiikan korkean tason säilyttäminen, valtiotyönantajan kilpailukyvyn turvaaminen, osaavan henkilöstön varmistaminen sekä hyvän johtamisen ja työyhteisöjen toimintakyvyn edistäminen. Strategiset henkilöstötavoitteet 1. Toimintastrategialähtöinen henkilöstörakenne: henkilöresurssien suuntaaminen ydintoimintoihin henkilöstön määrän asteittain vähentyessä ostopalvelujen käytön harkittu lisääminen tukitoiminnoissa asiantuntijoiden osuuden lisääminen. 2. Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen: henkilöstön rekrytointi painopiste- ja innovaatiotehtäviin verkostoitumisen ja sidosryhmäyhteistyön lisääminen kansainvälisen rekrytoinnin ja tukijavaihdon lisääminen huippuosaamisen kehitysohjelman laatiminen ja toteuttaminen geo-osaamisen valmennuohjelman laatiminen, geo-akatemian lanseeraus ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi henkilöstön muun osaamisen - erityisesti asiakas-, liiketoiminta- ja projektiosaamisen - kehittäminen osaamispääoman hallinta ja turvaaminen. 3. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö: henkilöstöjohtamisen, esimiestyön ja työyhteisön kehittäminen

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 TTS eri henkilöstö- ja ikäryhmien tarpeet huomioon ottavan työhyvinvointiohjelman ja työterveystoiminnan ylläpitäminen henkilöstön urakehityksen edellytysten luominen mm. palkkausjärjestelmää ja palkitsemiskäytäntöjä kehittämällä sekä urapolkujärjestelmää soveltamalla. 4 RESURSSISUUNNITELMAT TTS-kauden toimintamenomäärärahojen kehykset on esitetty taulukossa 2. Vuotuinen tulotavoite suunnittelukaudella on 9 milj. euroa. Maksullisen toiminnan osuuden tuloista arvioidaan olevan 6,5 milj. euroa ja muun toiminnan osuuden 2,5 milj. euroa. Suunnittelukauden menokehitys on mitoitettu TEM:n kehyksen mukaan ja sisältää työnantajan keva-maksun poiston vuoden 2010 alusta alkaen. Taulukko 2. Peruslaskelma/kehysehdotus (siirtomääräraha 2 v) euroa TOT TA TAE TTS TTS TTS TTS *) 2012*) 2013*) 2014**) Toimintamenomääräraha *) TEM:n kehys vuosille VM:n lisäys 79 t (VaEL-maksun muutokset) **) ei kehystä

12

13 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille Liiteosa 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO Toiminta-ajatus Arvot Visio 1 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE Tiedonkeruu ja tietovarannot Tiedonkeruu Tietovarannot Tutkimus ja kehittäminen Palvelutoiminta Kansainvälisyys Viestintä Tukipalvelut Strateginen investointisuunnitelma vuosille Liite 1: Ohjelmittaiset tavoitteet vuosille

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 1 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO 1.1 TOIMINTA-AJATUS Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 1.2 ARVOT Asiakaslähtöisyys Tavoitteenamme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. Yhteistyö Arvostamme henkilöstö- ja asiakasyhteistyötä. Luottamus ja vastuullisuus Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimintamme kulmakiviä. 1.3 VISIO Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET GTK:n strategian ja kehittämisen lähtökohtana on toiminnan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden varmistaminen ja lisääminen. GTK vastaa toiminnallaan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan päätöksenteon tarpeisiin hallituksen ja ministeriön tavoitteenasettelun sekä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Vaikuttavuuden näkökulmasta toiminnan tulokset kohdentuvat kolmelle pääsektorille (kuva 2). Strategisen tavoitteenasettelun (kuva 3) läpileikkaavana perustana on kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 2 Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus GTK kehittää huippuosaamista erityisesti painoalueillaan, joita ovat: mineraaliset luonnonvarat ja ekotehokas kaivostoiminta, vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energiatehokkuus, kestävä yhdyskuntarakentaminen ja geotieteellinen mallinnus. Painoalueillaan GTK on asettanut tavoitteekseen profiloitua eurooppalaiselle huipulle. GTK:lla on vahva rooli kansallisen ja EU:n mineraalipolitiikan toteuttajana. Alueellista toimintaa kehitetään edelleen jatkamalla alueiden omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvaa yksiköiden kehittämistä. Kuva 3. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet Suunnittelukauden erityisenä haasteena on vastata valtionhallinnon tuottavuusohjelman aiheuttamaan resurssikehyksen supistumiseen. Haasteeseen vastataan supistamalla harkitusti kiinteitä menoja ja vahvistamalla tulonhankinnan edellytyksiä yhteisrahoitteisessa ja maksullisessa toiminnassa. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin ylläpitoon sekä uudistumiskyvyn varmistamiseen kohdistuu erityisiä paineita suunnittelukauden haasteellisesta tilanteesta johtuen. Haasteet huomioidaan henkilöstöstrategiassa ja -suunnitelmassa. GTK:n visioon ja siihen pohjautuvat pitkän aikavälin kehittämislinjaukset on tiivistetty taulukkoon 1.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 3 Taulukko 1. GTK:n pitkän tähtäyksen kehittämislinjaukset. GTK vuonna 2015: Vaikuttavuus: Mineraalisten luonnonvarojen ja ekotehokkaan kaivostoiminnan eurooppalainen huippuosaaja Tuontipolttoaineita korvaavien energiaratkaisujen asiantuntija Kansallinen tietokeskus, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa Vahva alueellinen toimija, joka on tiiviisti integroitunut alueiden kehittämissuunnitelmien toteutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen Toiminnallinen tuloksellisuus: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin fokusoitunut, kilpailukykyinen kansainvälisen tason osaaja Palvelu- ja kilpailukykyiset toimintaprosessit Keskittyminen ydintoimintoihin, tilaaja tuottaja-asetelma täysimääräisesti toteutunut sisäisissä palveluissa ja hanketoiminnassa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen: Korkeatasoinen, kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio Korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälistymisen kehittymistä vahvistetaan toiminnan painopistealueiden mukaisesti Haasteelliset urakehitysmahdollisuudet Urapolkujen ja osaajaroolien soveltaminen Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö Kannustava palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 4 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE TIEDONKERUU JA TIETOVARANNOT Tiedonkeruu vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tietotarpeisiin ja kartuttaa tehokkaasti digitaalisia perustietovarantoja, jotka luovat perustan GTK:n palveluille ja niiden kehittämiselle. Kallio- ja maaperän sekä merenpohjan geologiseen kartoitus- ja luonnonvarojen arviointiohjelmiin perustuva tiedonkeruu on perusta tietosisällöltään kehittyville GTK:n tietovarannoille. Tiedonkeruuta toteutetaan asiakas- ja sidosryhmätarpeista lähtevinä yhteiskunnan raakaainehuoltoon, maankäyttöön ja ympäristökysymyksiin kytkeytyvinä hankkeina. Tietovarantojen täydentäminen, ylläpito ja kehittäminen luovat pohjan GTK:n palvelutoiminnalle ja edellyttää kansainvälisen kehityksen aktiivista seuraamista ja siihen osallistumista. Tiedonkeruulle ja tietovarantojen ylläpidolle ja kehittämiselle on asetettu seuraavat yhteiset tavoitteet suunnittelukaudelle: Toiminnan painopisteet määritetään yhteiskunnan raaka-aine- ja energiahuollon sekä maankäyttötarpeiden mukaisesti. Yhtenäinen tietokantakonsepti ja kantojen päivitysmenettelyt on otettu käyttöön kallio- ja maaperä- ja niiden luonnonvaroja koskevassa tiedonkeruussa. Tietokannat ja rakenteet vastaavat palvelutarpeita ja tietovirrat ovat hallinnassa kentältä käyttäjälle. Modernit tiedonkeruun- ja hallinnan teknologiat käytössä kaikessa toiminnassa. Kaikki keskeiset tietoaineistot on tallennettu ja kuvattu hyväksyttyjen standardien mukaisesti sekä INSPIRE-direktiivin ja kansallisen paikkatietostrategian edellyttämässä aikataulussa. 3D tietotuotannon- ja tuotteistamisosaamista vahvistetaan. Tiedonkeruun alueelliset painopisteet suunnittelukaudella esitetään kuvissa 4 ja 5 ja keskeiset vuositavoitteet ohjelmakohtaisesti liitteessä Tiedonkeruu Kallioperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa perustietoa Suomen kallioperän geologisista muodostumista sekä kiviainesja luonnonkivivaroista raaka-ainehuollon ja yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS , liiteosa 5 Keskeiset tavoitteet: Valtakunnallisten karttatietokantojen 2-versioiden sisältö-, rakenne- ja tietotuotemäärittelyt valmiit suunnittelukauden alkaessa. Kannat täydentyvät ja laatuvarmistettuja tietotuotteita valmistuu tarvelähtöisten hankkeiden edetessä. Uusi digitaalinen Suomen kallioperäkartta 1:1 milj. julkaistaan DigiKP 1M 2- versioon pohjautuen. Suomen luonnonkivivarojen ensivaiheen kartoitus valmistuu. Pääosa voimavaroista kohdentuu valtakunnallisten karttatietokantojen (DigiKP 200, DigiKP 1M) 1-versioiden jatkokehittämiseen ja täydentämiseen 2-versioiksi, jotka käsittävät kartta- ja havaintokantojen sekä yksikkörekisterin lisäksi myös esiintymätiedot. Keskeisiä täydennysteemoja ovat kallioperän rakennepiirteet, metamorfoosi ja ikätiedot sekä malmien esiintymistä koskevat tiedot. Tietokannoista laadittavat, asiakastarpeisiin perustuvat tietotuotteet ohjaavat täydennystyötä. Luonnonkivivarojen kartoituksessa painopiste on ns. ensivaiheen kartoituksessa, jossa tavoitteena on saattaa ensivaiheen kartoitus päätökseen yhteisrahoitteiseen hanketoimintaan perustuen. GTK:n asiantuntijuutta ja tutkimusmetodeja kehitetään maksullisia esiintymäkohtaisia tutkimuksia silmällä pitäen. Valtakunnallisessa kartoituksessa koottua luonnonkivitietokantaa täydennetään tuotanto- ja sivukivien varantotiedoilla, jotka integroidaan kiviainestilinpitojärjestelmän lähtöaineistoksi. Kallion kiviainestutkimuksia toteutetaan ensisijaisesti tilaustutkimuksina. Maaperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa Suomen maaperää koskevaa perustietoa ja palveluja yhteiskunnan ja asiakkaiden raaka-ainehuollon sekä maankäytön ja rakentamisen tarpeisiin. Keskeiset tavoitteet: Karttatietokantojen 2- versioiden sisältö-, rakenne- ja tietotuotemäärittelyt valmistuvat suunnittelukauden alussa. Kantojen tavoitteellinen täydennys on käynnissä asiakaslähtöisten hankkeiden avulla ja 2-versioiden tietotuotteet valmistuvat hankkeiden etenemisen mukaisesti. Länsi-Suomen valuma-alueita koskeva EU:n LIFE+ -ohjelman happamien sulfaattimaiden kartoitushanke (CATERMAS) valmistuu. GTK:n maa-ainesrekisteri on täydennetty tilinpitotarpeita vastaavasti keskeisiltä kulutusalueilta suunnittelukauden puoliväliin mennessä. Pohjavesialueiden rakennekartoitusten systemaattinen toteutus yhteistoiminnassa viranomaistahojen kanssa monivuotisiin yhteistyösopimuksiin pohjautuen. Maaperätiedonkeruun voimavarat kohdistuvat suunnittelukaudella tietokantojen 2-versioiden rakentamiseen, missä on huomioitu myös 3D-tiedon hallintaan liittyvät kysymykset erityisesti luonnonvara- ja kasvualueiden tietotarpeita varten. Tietokantojen rakenne- ja teemamäärittelyt perustuvat tarveanalyysiin ja uuden maaperän tietomallin hyödyntämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on GTK:n palvelukyvyn parantaminen ja toiminnan tehostaminen tiedonkeruuvaiheesta tiedon jalostamiseen ja tuotteiden jakeluun.

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/313/221/2010 24.9.2010 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3 4 TULOSSOPIMUKSEN LIITE

Lisätiedot

E/313/221/2010 24.9.2010. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015

E/313/221/2010 24.9.2010. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015 E/313/221/2010 24.9.2010 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TOIMINTALINJAUKSET

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat

Lisätiedot

2.10.2007. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012

2.10.2007. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012 2.10.2007 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2009-2012 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 1 2 YLEISTÄ 2 2.1 Toiminta-ajatus 2 2.2 Arvot

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018

Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS E/319/221/2013 Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2015-2018 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Verkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin

Verkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin Verkkokyselyn tulokset Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen mineraalisektorin avulla Jussi Kleemola, Senior Advisor HMV PublicPartner Oy 1 Verkkokyselyn 1 osa-alueet 1. Viennin edistäminen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot