E/573/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E/573/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille"

Transkriptio

1 E/573/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8 4 RESURSSISUUNNITELMAT 9 KUVATEKSTIT: Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä 2 Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus 4 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Maksullisen toiminnan kannattavuuden tavoitteet 5 Taulukko 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteet 6 Taulukko 3. Peruslaskelma/kehysehdotus (siirtomääräraha 2 v) 9 Taulukko 4. Kustannusjakauma päätulosalueittain 9 LIITEOSA

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 TTS JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ydintoiminnot ovat geologinen kartoitus, geologisten luonnonvarojen arviointi, tutkimus ja kehittäminen sekä tiedonhallinta. GTK tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka edistää yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- sekä ilmasto- ja energiapolitiikkojen linjausten toteuttamiseen. Keskeisiä tavoitteita ovat yrityksille kilpailukykyisen ympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ja energiaomavaraisuuden kohentaminen. GTK toiminta tukee samalla myös ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä. Luonnonvarojen globaali kysyntä jatkaa kasvuaan ja luo haasteita kestävälle raaka-ainehuollolle. Luonnonvarojen kestävä käytön periaate vakiintuu osaksi eurooppalaista ja kansallista päätöksentekoa. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen merkitys korostuu monipuolisena raakaainelähteenä ja teollisuuden turvallisena sijoituskohteena. Kansallisen tutkimus- ja innovaationjärjestelmän kehittäminen sekä alan toimintaan läheisesti liittyvän lainsäädännön muutokset vaikuttavat merkittävästi GTK:n toimintaympäristöön. GTK vastaa haasteisiin fokusoimalla toimintansa vaikuttavuuden kannalta keskeisille alueille, syventämällä verkostoyhteistyötä ja kehittämällä osaamistaan sekä jatkamalla kansainvälistymistään. Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan kehittämällä tuloksellista toimintaa tukevaa johtamista, urakehitysmahdollisuuksia ja palkkaussekä palkitsemisjärjestelmää. Strategioidensa mukaisesti GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansalliseksi geotietokeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Pystyäkseen entistä paremmin tukemaan elinkeinoelämää ja yhteiskunnallista päätöksentekoa GTK:n keskittyy palvelemaan kolmea keskeistä sektoria: geologisten luonnonvarojen kestävä käyttö, energia ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Geologisen kartoituksen ja luonnonvarojen arvioinnin yhdistävällä tiedonkeruulla GTK kartuttaa perustietovarantojaan yhteiskunnan ja asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden mukaisesti. Tieteellisessä tutkimustoiminnassa suunnittelukauden painopistealueina ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraalipotentiaali, energia ja taajamat sekä merenpohjan käyttö. Tiedonhallinnan tavoitteenasettelua ohjaa tavoitetila GTK:sta kansallisena geotietokeskuksena. Paikkatiedon ja muiden geologisten aineistojen hallinnan sekä verkkopalvelujen kehittämistä ohjaavat muuttuvat asiakastarpeet sekä kansallisen tietoyhteiskunnan ja kehittyvien EU-normien asettamat vaatimukset. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Luonnonvarojen käyttöön liittyvä päätöksenteko pohjautuu yhä selvemmin taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten näkökohtien huomioonottamiseen. Globaalistuvassa taloudessa menestyvät yhteiskunnalliseen vastuuseen ja kestävään kehitykseen sitoutuneet yritykset, joista valtiot ja alueet kilpailevat. Perusmetallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja kilpailu raaka-ainevaroista lisääntyy. Uudeksi kasvavan kysynnän kohteeksi nousevat ns. teknologiametallit. Suomen kaivosteollisuus on voimakkaassa kasvussa ja metallimalmien louhinnan ennustetaan moninkertaistuvan lähivuosina. Maahamme syntyy uusia kaivosyhtiöitä ja vuoriteollisuusalan työllisvaikutukset kasvavat. Todennäköisesti merkittävin osa kansainvälisistä yrityksistä jää

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 TTS maahamme pysyväisemmin harjoittamaan malminetsintää, aiheiden jatkokehittämistä ja kaivostoimintaa. Luonnonvarastrategioiden merkitys toiminnan ohjauksessa korostuu sekä EU:n että kansallisella tasolla. Etsintä- ja hyödyntämisteknologioiden kehittämiseen panostetaan luonnonvarapotentiaalin selvittämiseksi. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen malmipotentiaalinen merkitys korostuu monipuolisena luonnonvarojen lähteenä ja teollisuuden turvallisena investointikohteena. Tämä vahvistaa GTK:n roolia sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen tuottajana sekä raakaainepotentiaalin osoittajana kansainvälistyneelle kaivosteollisuudelle. Talouden epävarmuustekijät voivat toisaalta nopeastikin heijastua GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntään. Energiasektorilla uudistuva ilmasto- ja energiastrategia ohjaa päätöksentekoa. Kansallisena tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta ja omavaraisuutta energian tuotannossa ja kulutuksessa. Turve säilyttää ja mahdollisesti vahvistaa asemaansa kotimaisessa energiatuotannossa osana bioenergian käytön lisääntymistä ja liikennepolttonesteiden valmistusketjua. Maa- ja kalliolämmön käyttö lisääntyy nopeasti ja GTK vahvistaa rooliaan alan mallinnusasiantuntijana. Ydinenergiaan liittyvän jätehuollon ratkaiseminen viranomaistoimintoineen, suunnitelmat uusista ydinvoimalaitoksista ja vilkastunut uraanin etsintä luovat myös kysyntää GTK:n asiantuntemukselle ja palveluille. Taajamien infrarakentaminen tarvitsee rakennusgeologista perustietoa sekä maankamaran raakaaineita kaupungistumisen jatkuessa kotimaassa. EU:n vesipuitedirektiivi ohjaa pinta- ja pohjavesien käyttöä sekä hoitoa. Pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa korostuu geologisiin rakenteisiin pohjautuva mallinnus, mikä edellyttää geologisen asiantuntemuksen lisääntyvää käyttöä. Tutkimus- ja innovaatioympäristö on voimakkaassa kehitysvaiheessa. Poikkihallinnollinen ja monitieteinen tutkimus vahvistuvat ja tutkimustulosten hyödynnettävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kilpailu tutkimusrahoituksesta muuttuu organisaatioiden välisestä verkostojen väliseksi ja edellyttää yhteistyömuotojen kehittämistä entistä tuloksellisemmiksi. Tilanne asettaa uusia haasteita sekä tutkimuksen suuntaamiselle että geologisen perustutkimuksen jatkuvuuden turvaamiselle. GTK osallistuu aktiivisesti sektoreiden välisiin tutkimusagendoihin hankeesityksillään. Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 TTS Lainsäädännön kehittyminen (mm. kaivoslain uudistaminen, maaperänsuojelun direktiivi, paikkatietolain säätäminen) asettavat uusia reunaehtoja laitoksen toimintaympäristölle. INSPIREdirektiivin edellyttämän kansallisen paikkatietoportaalin rakentamisen päävaihe ajoittuu suunnittelukaudelle. Itämeren tila, sen kehitys ja suojelukysymykset kytkeytyvät entistä tiiviimmin sekä Itämeren suojelupolitiikkaan että ympäristömuutostutkimukseen. Meristrategiadirektiivi ja kansalliset säädökset lisäävät merenpohjan laatua koskevaa tiedon tarvetta. EU:n ympäristödirektiivien vaikutuksesta yhteistyö eurooppalaisten sisarlaitosten kanssa tiivistyy ja mahdollistaa osaltaan tietoinfrastruktuurien kehittämisen verkostoyhteistyön tuloksena. Tietoverkkojen ja virtuaaliyhteisöjen asema tutkimustoiminnan työympäristönä vakiintuu. Numeerisen geotiedon tarve ja kysyntä kasvavat ja monipuolistuvat edelleen. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa ja vaikuttavuutta. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus jatkuu suunnittelukaudella. Hallinnonalan henkilöstö- ja taloushallintopalveluja keskitetään Valtiokonttorin palvelukeskuksen Mikkelin aluetoimipisteeseen. GTK siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi suunnittelukauden alussa. Uudet yhteiset toimintamallit ja tietojärjestelmät muuttavat myös GTK:n sisäisiä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa ja säilyttää palvelukyky. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ylläpidon ja kehittämisen merkitys korostuu sekä toiminnan tuottavuuden että työvoimakilpailun näkökulmasta. 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK:n toiminta tähtää ensisijaisesti elinkeinopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan linjausten toteuttamiseen. Toiminta tukee myös ympäristöpolitiikan tavoitteita ja on merkittävää tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisessä. GTK:n toiminnan vaikuttavuus kohdistuu kolmelle pääsektorille: luonnonvarojen kestävä käyttö, energia ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen (kuva 2).

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TTS Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus GTK edistää toiminnallaan Suomen ja sen alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointipäätösten perusteeksi ja muun elinkeinotoiminnan kuten luontomatkailun kehittämiseksi. GTK:lla on vahva rooli energiaomavaraisuuden varmistamisessa ja päästöttömien ratkaisujen edistäjänä, ydinjätteiden turvallisessa loppusijoittamisessa sekä kansainvälisten ilmastosopimusten edellyttämän tieteellisen tutkimustiedon tuottajana. Asiantuntemuksellaan ja palveluillaan GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. Strategioidensa mukaisesti GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansalliseksi geotietokeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. GTK toimii aktiivisesti yritysten ja muiden tutkimuslaitosten sekä julkisen sektorin kanssa ja hakeutuu yhteistyöhön eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten osaamiskeskittymien kanssa. GTK on asettanut suunnittelukaudelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: GTK:n toiminta edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä, mikä luo edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK edistää aineistojensa ja palvelujensa aktiivista käyttöä, millä parannetaan luonnonvarojen hyödyntämistä ja maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä yksityisellä ja julkisella sektorilla. GTK etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 TTS GTK vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan yhteiskunnan kestävän kehityksen luotettavaa tietoperustaa ja luo uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. GTK:n toiminta tukee alueiden tasapainoista kehitystä. GTK kehittää ja tarjoaa kansainvälisen tason asiantuntemusta keskeisillä osaamisalueillaan. GTK vahvistaa osaltaan monitieteellistä tutkimustoimintaa verkottumalla sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. GTK verkottuu laajasti kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa tavoitteena tutkimuksen ja palvelujen tarvelähtöisyyden varmistaminen ja tuotteistaminen. 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Suunnittelukaudelle asetetaan kustannusten tavoitejakauma päätulosalueittain. Toiminnan tehokkuutta tarkastellaan tulosaluekehysten lisäksi maksullisen toiminnan kannattavuuden ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden avulla. Taloudellisuus ja tuottavuus Nykyinen tulosaluejako on ollut voimassa vuoden 2005 alusta lukien. Päätulosalueiden keskinäiset suhteet eivät muutu merkittävästi suunnittelukaudella (ks. taulukko 4). Toiminnan taloudellisuutta parannetaan käyttämällä harkitusti ostopalveluja alentaen samalla omia kiinteitä kustannuksiaan. Tuottavuuden nostamiseen tähdätään mm. kehittämällä ydinprosesseja, tietojärjestelmiä sekä kasvattamalla osaamista. GTK toteuttaa tuottavuusohjelman (KTM:n päätös ) mukaisen 140 htv:n vähennyksen vuoteen 2012 mennessä. Maksullisen toiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuustavoitteeksi asetetaan viisi prosenttia tuotoista (taulukko 1) koko suunnittelukauden ajan. Tulot merkittävistä vientiprojekteista vaikuttivat olennaisesti vuoden 2007 hyvään kannattavuuteen. GTK:n rahoitus- ja projektiosaamista sekä verkostojen hyödyntämistä projektitoiminnassa kehitetään kannattavan toiminnan varmistamiseksi. Taulukko 1. Maksullisen toiminnan kannattavuuden tavoitteet Tot. Tavoite TAE TTS TTS TTS TTS tulot, milj. euroa 14,0 5,2 6,0 6,5 6,5 6,5 6,5 - ylijäämä, tuhat euroa ylijäämä, % tuotoista

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 TTS Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden ennakoidaan säilyvän hyvällä tasolla. Mahdolliset sektoritutkimusta koskevat muutokset ja yhteisrahoitteisuuteen liittyvien eri rahoitusinstrumenttien vaihtelevat rahoitusperusteet vaikuttavat oleellisesti kustannusvastaavuuteen. Taulukko 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteet Tot. Tavoite TAE TTS TTS TTS TTS kustannusvastaavuus, % osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 8,5 10,7 11,0 12,0 12,0 12,0 12,0 - hankkeiden lukumäärä Tuotokset ja laadunhallinta Geologinen kartoitus ja luonnonvarojen arviointi muodostavat tiedonkeruun kokonaisuuden, jonka olennaisena piirteenä on GTK:n perustietovarantojen kartuttaminen ja palvelujen tuottaminen yhteiskunnan ja asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden pohjalta. Tieteellisellä tutkimus ja kehittämistoiminnallaan GTK tuo geotieteellisen osaamisen ja sovellukset monitieteelliseen yhteistyöhön ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. Tiedonhallinnan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan tarvitseman geotiedon ylläpidosta ja saatavuudesta sekä edistää sen monipuolista käyttöä. Suunnittelukaudelle on asetettu seuraavat toiminnan tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat tavoitteet: Tiedonkeruu/geologinen kartoitus Voimavarat kohdennetaan raaka-ainehuoltoa sekä maankäyttöä ja yhdyskuntarakentamista palveleviin hankkeisiin Yhteisrahoitteista toimintaa lisätään Osaamispohjaa laajennetaan sisäisen koulutuksen avulla voimavarojen käytön optimoimiseksi Valtakunnallisten kallio- ja maaperän karttatietokantojen uudet versiot valmistuvat jakelukuntoon suunnittelukauden loppuun mennessä. Tietokannoista laadittavien vakiotuotteiden tuotantoprosessit otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa Kallioperän karttatietokannoista julkaistaan uusi Suomen kallioperäkartta 1:1 milj. ja ensimmäiset 1: mittakaavaiset vakiotuotteet Maaperän peruskartta-aineisto on yhtenäistetty ja tuotteistettu uudelle 1: karttapohjalle Laajana yhteistyönä toteutetut happamien sulfaattimaa-alueiden kartoitukset valmistuvat keskeisillä Länsi-Suomen valuma-alueilla Merenpohjan geologinen kartoitus kohdistuu Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajoina yhteistöinä toteutettaviin vedenalaisen luonnon monimuo-

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 TTS toisuutta selvittäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Rannikkoalueiden kartoituksen kattavuus nousee yli 70 prosenttiin. Valtakunnallinen maakairaustietojärjestelmä on käytössä ja sen käyttö laajenee. Tiedonkeruu/luonnonvarat GTK:n tuottama tieto maankamaran luonnonvarojen määrästä, hyödynnettävyydestä ja etsintäpotentiaalista lisääntyy ja on teollisuuden sekä päätöksentekijöiden käytettävissä tilinpitojärjestelmien avulla. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä laajenee keskeisille kulutusalueille ja kattaa keskeiset kulutusalueet suunnittelukauden lopussa. Uuden teknologian tarvitsemien harvinaisten metallien löytymispotentiaalia koskeva kokonaisselvitys valmistuu. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisia raaka-aine-esiintymiä kaivannaisteollisuuden ja energiatuotannon jatkotutkimuksia ja tuotantoa varten. Turvevaroja arvioidaan vähintään 300 km² vuodessa ja vuosittain raportoidaan vähintään 100 milj. m³ teollisesti hyödynnettävää turvevarantoa teollisuuden raaka-ainehuollon turvaamiseksi ministeriön teettämän selvityksen mukaisesti. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia tehdään yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa. Tutkimus ja kehittäminen Tutkimuksen painopistealueita ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraalipotentiaali, energia, taajamageologia ja merenpohjan käyttö. Turve, kaivosmineraalit ja luonnonkivet sekä neitseellisiä kiviainesvaroja korvaavat materiaalit kytketään tilinpitojärjestelmään. Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista tehdään uusi kokonaisarvio, joka ottaa huomioon teollisuuden standardien mukaisesti luokiteltujen tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot. Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät luonnonvaraesiintymien hyötykäyttöä, globaalimuutoksen ennustettavuutta ja muutokseen sopeutumista. GTK kehittää uusia ratkaisuja ja teknologisia sovelluksia lämpö- ja jäähdytysenergiatuotantoon kallio- ja maaperästä. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, mineraaliaineksen ekotehokkaaseen prosessointiin, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. GTK tuottaa kaivos- ja teollisuusympäristöjen hallintaan ja tuotantoalueiden jälkihoitoa palvelevia tutkimuksia ja sovelluksia. GTK tuo monitieteelliseen tutkimukseen geotieteellisen osaamisen sektoritutkimusyhteistyöhankkeissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkimusyhteistyötä fokusoidaan ja tiivistetään yliopistojen kanssa erityisesti kalliiden tutkimuslaitteiden käyttöä tehostamalla.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 TTS Tutkimuksen vaikuttavuutta lisätään, ja vuosittain julkaistaan keskimäärin 65 vertaisarvioitua julkaisua korkeatasoisissa kansainvälisissä sarjoissa. Tiedonhallinta Paikkatietojen hallintajärjestelmän täysimääräisellä käyttöönotolla lisätään prosessitehokkuutta sekä tiedonkeruussa että tuotteiden valmistuksessa. Tutkimus- ja kartoitusaineistojen käytettävyys siirtyy uudelle tasolle kansallisen paikkatietoportaalin ja geologisen tutkimuksen tietoinfrastruktuurin käyttöönoton myötä. Tietoaineistojen kuvaustiedot saatetaan kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE vaatimusten tasolle direktiivin määrittelemän aikataulun mukaisesti 3.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK toteuttaa henkilöstöpoliittisia ja henkilöstöstrategisia linjauksiaan valtionhallinnon yhteisten linjausten pohjalta. Valtioneuvoston periaatepäätös ja sitä täydentävät valtiotyönantajaohjeet ja -päätökset valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta ohjaavat yleisellä tasolla koko valtioyhteisön henkilöstöpolitiikkaa. Keskeisiä tavoitteita ovat valtionhallinnon yhteisen arvoperustan vahvistaminen ja virkamiesetiikan korkean tason säilyttäminen, valtiotyönantajan kilpailukyvyn turvaaminen, osaavan henkilöstön varmistaminen sekä hyvän johtamisen ja työyhteisöjen toimintakyvyn edistäminen. GTK:n henkilöstöstrategian perusta on toimintastrategiassa ja sen tavoitteissa. Henkilöstöstrategian pitkän aikavälin keskeiset henkilöstötavoitteet toimenpiteineen ovat: 1. Strategialähtöinen henkilöstörakenne: henkilöresurssien suuntaaminen ydintoimintoihin henkilöstön määrän asteittain vähentyessä ostopalvelujen käytön harkittu lisääminen tukitoiminnoissa. 2. Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen: henkilöstön rekrytointi painopiste- ja innovaatiotehtäviin verkostoitumisen ja sidosryhmäyhteistyön lisääminen kansainvälisen rekrytoinnin ja tukijavaihdon lisääminen henkilöstön osaamisen kehittäminen osaamispääoman hallinta sekä osaamisen turvaaminen ja johtaminen. 3. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö: johtamisen ja työyhteisön kehittäminen työhyvinvointi- ja terveydenhuolto-ohjelman toteuttaminen henkilöstön urakehityksen edellytysten luominen mm. urapolkuja valmistelemalla palkkausjärjestelmän ja muiden palkitsemiskäytäntöjen edelleen kehittäminen.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 TTS RESURSSISUUNNITELMAT TTS-kauden suunnitellut tulot ja menot on esitetty taulukossa 3. Uusien vientihankkeiden seurauksena maksullisen toiminnan tulotaso kasvaa hieman suunnittelukaudella. Muun toiminnan tulot muodostuvat pääosin yhteisrahoitteisten hankkeiden tuloista, joiden ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 10 % suunnittelukauden alkuun mennessä. Tuottavuusohjelman toteutumisen seurauksena GTK:n menorakenne asettuu 50 milj. euron tasolle TTS-kaudella. Taulukko 3. Peruslaskelma/kehysehdotus (siirtomääräraha 2 v) euroa TOT TA TAE TTS TTS TTS TTS *) 2011*) 2012*) 2013**) Tulot Maksullinen toiminta Muu toiminta Menot Määräraha *) TEM:n kehys vuosille **) ei kehystä Taulukko 4. Kustannusjakauma päätulosalueittain Tulos- TOT sopimus TAE TTS TTS TTS TTS Geologinen kartoitus 20 % 18 % 18 % 16 % 16 % 16 % 16 % Tutkimus ja kehittäminen 28 % 27 % 28 % 29 % 30 % 30 % 30 % Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 40 % 40 % 39 % 39 % 38 % 37 % 37 % Tiedonhallinta 12 % 15 % 15 % 16 % 16 % 17 % 17 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

12 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille Liiteosa 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO Toiminta-ajatus Arvot Visio 1 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET 2 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE Tiedonkeruu Tutkimus ja kehittäminen Tiedonhallinta Kansainvälisyys Maksullinen toiminta Tukipalvelut Strateginen investointisuunnitelma 19 Liite 1: Ohjelmittaiset tavoitteet vuosille

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 TTS , liiteosa 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO 1.1 Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa maa- ja kallioperästä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, jolla edistetään taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Tiedon keskeisiä soveltamisalueita ovat geologisten luonnonvarojen saatavuuteen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset ja niiden ratkaisut kestävällä tavalla. GTK toimii tiedon ja osaamisen välittäjänä tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän välillä ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovittuja tulostavoitteita. Keskeisellä sijalla on tuotannollisen toiminnan ja teollisuuden toimintaedellytysten sekä alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 1.2 Arvot GTK:n toimintaa ohjaavat yhteisesti sovitut arvot niin sisäisissä kuin ulkoisissakin suhteissa. Korkeatasoinen asiantuntemus, sen ylläpito ja kehittäminen sekä toiminnan puolueettomuus ja yhteistyö rakentavat pohjaa luottamukselle. Arvojen mukainen toiminta näkyy työyhteisössä avoimuutena, tasapuolisuutena, toisen kunnioituksena ja kannustavuutena. Jokainen tekee työnsä vastuullisesti, arvioi toimintaansa ja myös kehittää sitä. Arvolähtöinen toiminta luo pohjan hyvälle ja tuloksekkaalle työyhteisölle, joka täyttää sidosryhmien odotukset. 1.3 Visio GTK:n tavoitteena on kehittyä entistä merkittävämmäksi palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa sekä kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky ovat huippuluokkaa. Tavoitteena on kaikilta osin vaikuttava ja tehokas toiminta, joka luo elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja hyvinvointia alueille ja vastaa alansa haasteisiin myös kansainvälisellä tasolla.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 TTS , liiteosa 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET GTK:n strategian ja kehittämisen lähtökohtana on toiminnan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden varmistaminen ja lisääminen hallituksen ja ministeriön määrittelemän tavoitteenasettelun mukaisesti. GTK:n visio geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia konkretisoituu tavoitteeksi kehittyä palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka toisaalta profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa ja toisaalta kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky ovat kansainvälistä huipputasoa (kuva 2). Kuva 2. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet Pystyäkseen entistä paremmin vastaamaan sidosryhmiensä ja asiakkaidensa odotuksiin GTK:n tutkimus- ja tiedonkeruutoiminta suunnataan palvelemaan kolmea keskeistä sektoria: geologisten luonnonvarojen kestävää käyttöä, energiaa ja ympäristöä sekä maankäyttöä ja rakentamista (kuva 3). Kuva 3. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 TTS , liiteosa Suunnittelukaudella jatketaan toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joiden avulla keskitytään yhä selvemmin ydintoimintoihin ja vahvistetaan strategisten päätavoitteiden mukaisia painopiste- ja kehittämisalueita. GTK kehittää edelleen alueellista toimintaansa jatkamalla alueiden omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvaa yksiköiden profiloitumista. Tuotanto- ja palveluprosessien tehokkuutta parannetaan osana johtamis- ja laatujärjestelmää. GTK:n sisäiset palveluprosessit sekä hanketoiminta perustuvat tilaaja tuottaja-asetelmaan. Henkilöstöstrategian tavoitteena on turvata osaamisen ylläpito sekä uudistumiskyky ja edistää henkilöstön hyvinvointia sekä jaksamista. Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstömäärän supistaminen päättyy suunnittelukauden puolivälissä. Uusrekrytoinnit kohdistetaan ensisijaisesti painopiste- ja kehittämisalueisiin. Tehtävä- ja toimipaikkakiertoa käytetään aktiivisesti voimavarojen uudelleen kohdentamisessa. GTK:n visioon sekä toiminnallisiin ja rakenteellisiin kehittämistavoitteisiin liittyvät pitkän aikavälin tavoitteet on tiivistetty taulukkoon 1. Taulukko 1. GTK:n pitkän tähtäyksen kehittämislinjaukset. GTK vuonna 2015: Vaikuttavuus: Maankamaran luonnonvarojen, niiden tilipidon ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja Tuontipolttoaineita korvaavien energiaratkaisujen asiantuntija Kansallinen tietokeskus, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa Vahva alueellinen toimija, joka on tiiviisti integroitunut alueiden kehittämissuunnitelmien toteutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen Toiminnallinen tuloksellisuus: Ydintoimintoihin keskittynyt ja yhteiskunnan tarpeisiin fokusoitunut kilpailukykyinen ja kansainvälistynyt osaaja Palvelu- ja kilpailukykyiset toimintaprosessit Tilaaja-tuottaja asetelma sisäisissä palveluissa ja hanketoiminnassa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen: Korkeatasoinen, kansainvälistynyt asiantuntijaorganisaatio Korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälistymisen kehittymistä vahvistetaan toiminnan painopistealueiden mukaisesti Haasteelliset urakehitysmahdollisuudet Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö Kannustava palkkausjärjestelmä

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TTS , liiteosa 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE TIEDONKERUU Tiedonkeruu tuottaa perustietoa ja palveluja Suomen maa- ja kallioperästä sekä niiden ominaisuuksista ja luonnonvaroista tavoitteena yhteiskunnan ja asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeisiin vastaaminen sekä GTK:n perustietovarantojen kartuttaminen. Tiedonkeruu yhdistää geologisen kartoituksen ja luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin ydintoiminta-alueet ja jakautuu seuraaviin ohjelmiin: Kallioperätiedonkeruu Maaperätiedonkeruu Merigeologinen kartoitus Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointi Turvevarojen arviointi Kallioperätiedonkeruun ohjelmaan on yhdistetty aikaisemmin erilliset kallioperäkartoituksen, luonnonkivikartoituksen ja kallion kiviainestutkimusten toimintaprosessit. Tavoitteena on joustava ja tehokas voimavarojen käyttö erilaisiin tarvelähtöisiin hankkeisiin. Vastaavasti maaperätiedonkeruun ohjelma nivoo aikaisemmat maaperäkartoituksen, maa-ainestutkimusten ja pohjavesitutkimusten prosessit laajemmaksi kokonaisuudeksi. Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointiohjelmaan on koottu puolestaan metallisten malmien ja teollisuusmineraalien etsintä- ja arviointiprosessit. Merigeologinen kartoitus sekä turvevarojen arviointi ovat toimintojen erityisluonteesta johtuen säilytetty omina prosesseinaan. Kaikki tiedonkeruuohjelmat toimivat tiiviissä yhteistyössä tutkimus- ja kehittämisohjelmien kanssa. Toiminnan alueelliset painopisteet suunnittelukaudella esitetään kuvissa 4 ja 5 ja vuosisuunnitelmat sekä tavoitteet ohjelmittain liitteessä 1. Kallioperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa Suomen kallioperää koskevaa perustietoa ja palveluja yhteiskunnan ja asiakkaiden raaka-ainehuollon sekä maankäytön ja rakentamisen tarpeisiin. Suunnittelukauden keskeisiä tuloksia ovat: Digi KP 1M tietokantaan pohjautuva uusi Suomen kallioperäkartta 1:1 milj. julkaistaan DigiKP 200 tietokannasta julkaistaan ensimmäiset vakiotuotteet Valtakunnallisten Digi KP 1M ja 200 karttatietokantojen 2-versiot valmistuvat keskeisiltä osin suunnittelukauden loppuun mennessä Karttatietokantojen ylläpitomenettelyt otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa Suomen luonnonkivivarojen ensivaiheen kartoitus valmistuu

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 TTS , liiteosa Kartoitus Pääosa voimavaroista kohdentuu vuonna 2009 valmistuneiden valtakunnallisten 1:1 milj. ja 1: karttatietokantojen (Digi KP 1M, Digi KP 200) 1-version täydentämiseen 2-versioksi saadun asiakaspalautteen perusteella. Keskeisiä teemoja ovat kallioperän rakennepiirteet, metamorfoosi, ikätiedot sekä malmipotentiaalisuus. Tietokannoista laadittavat vakiotuotteet ja niiden tuotantoprosessi määritetään suunnittelukauden alkuun mennessä. Luonnonkivet Luonnonkivivarojen kartoituksen painopiste on ns. ensivaiheen kartoituksessa Länsi- ja Pohjois- Pohjanmaalla, Lounais-Suomessa sekä Päijät-Hämeessä. Tavoitteena on ensisijaisesti yhteisrahoitteiseen hanketoimintaan perustuen saattaa ensivaiheen kartoitus päätökseen. Valtakunnallisessa kartoituksessa koottua luonnonkivitietokantaa täydennetään tuotanto- ja sivukivien varantotiedoilla, jotka integroidaan kiviainestilinpitojärjestelmän lähtöaineistoksi. GTK:n asiantuntijuutta ja tutkimusmetodeja esiintymäkohtaiseen kartoitukseen kehitetään. Kallion kiviaines Kallion kiviainestutkimuksia toteutetaan ensisijaisesti tilaustutkimuksina. Merigeologinen kartoitus GTK vastaa Suomen merialueiden geologisesta kartoituksesta ja tuottaa merenpohjan laadusta ja ominaisuuksista perustietoa ja sovelluksia, joita hyödynnetään merenpohjan käytön suunnittelussa ja merialueiden suojelussa. Keskeiset tulokset: Rannikkoalueiden kartoituksen kattavuus nousee yli 70 prosenttiin EU:n LIFE + ohjelmaan kuuluva FINMARINET-hanke raportoidaan projektisuunnitelman mukaisesti VELMU-ohjelman toimintaan osallistutaan resurssien sallimissa rajoissa Suunnitelma avomerialueiden ja Suomen EEZ-alueen kartoittamiseksi valmistuu Kartoitus pohjautuu suunnittelukaudella pääosin laajoihin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Maksullisina töinä tehdään väylä- ja reittiselvityksiä, joille on merkittävää kysyntää. Toiminta painottuu edelleen rannikkoalueille (ks. kuva 4). Keskeisiä hankkeita ovat merenpohjan soravaroihin liittyvät työt, Pohjanlahden suurten satamien ja kaupunkien edustoilla tehtävät alueiden käytön suunnittelua palvelevat kartoitukset sekä vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden selvittämiseen liittyvät laajat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöhankkeet, joihin GTK osallistuu. Avomerialueiden, ml Suomen EEZ-alueet, kartoittamiseen soveltuvia kartoitusmenetelmiä kehitetään mm. EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteiden toteuttamiseksi. Konkreettinen suunnitelma tiedonkeruun aloittamiseksi laaditaan. Alueiden kartoitus alkaa resurssien salliessa.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 TTS , liiteosa Kuva 4. Kartoitusalueet

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 TTS , liiteosa Maaperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa Suomen maaperää koskevaa perustietoa ja palveluja yhteiskunnan ja asiakkaiden raaka-ainehuollon sekä maankäytön ja rakentamisen tarpeisiin. Keskeiset tulostavoitteet: Karttatietokantojen sisältö- ja rakennemäärittelyt valmiit ja ylläpitomenettelyt käyttöönotettu suunnittelukauden alussa Maaperän peruskartoitusaineiston siirto uudelle 1: pohjalle saumattomaksi karttatasoksi valmis ja aineiston vakiotuotejakelu käytössä suunnittelukauden alussa Happamien sulfaattimaa-alueiden kartoitukset valmistuvat keskeisillä Länsi-Suomen valuma-alueilla Karttatietokantojen 1-versiot valmistuvat suunnittelukauden toisella puoliskolla GTK:n kiviainesrekisterin täydennys tilinpitotarpeita vastaavasti valmis keskeisiltä kulutusalueilta suunnittelukauden loppuun mennessä Pohjavesialueiden rakennekartoitusten systemaattinen toteutus yhteistoiminnassa viranomaistahojen kanssa monivuotisiin yhteistyösopimuksiin pohjautuen Maaperätiedonkeruun voimavarat kohdistuvat suunnittelukaudella karttatietokantojen rakentamiseen ja uuden tiedon hankintaan, missä keskeisiä teemoja ovat aluekohtaisten tarveselvitysten mukaisesti pohjavesi- ja kiviaineshuoltoa sekä yhdyskuntarakentamista tukevat kartoitukset (3D rakenne- ja ominaisuustieto) sekä erilaiset aluesuunnitteluun ja ympäristön hoitoon liittyvät tarpeet (aluetieto). Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet edellyttävät voimavarojen lisäkohdentamista harju- ja reunamuodostumien kartoituksiin (pohjavesi- ja kiviainestarpeet) sekä taajamaympäristöihin. Kartoitus Karttatietokantojen rakenne- ja teemamäärittelyt perustuvat tarveanalyysiin ja uuden maaperän tietomallin hyödyntämiseen. Karttatietokantojen tavoitteena on GTK:n palvelukyvyn parantaminen ja toiminnan tehostaminen tiedonkeruuvaiheesta tiedon jalostamiseen ja tuotteiden jakeluun. Kiviainekset Kiviainesrekisterin tietosisältöä täydennetään ja sen laatua parannetaan elinkeinoelämän ja tilinpidon tarpeisiin keskeisillä tuotanto- ja kulutusalueilla. Väylä- ja aluerakentamisen yhteydessä irrotettavien maa- ja kalliomassojen uusiokäyttöä ja kierrätystä edistetään tilinpidon ja uusien teknologioiden avulla. Pohjavesi Pohjavesialueiden kartoituksen painopiste on vesihuollon vaikutuspiirissä olevien harju- ja reunamuodostumien rakennekartoituksessa ja mallinnuksessa pohjaveden EU:n vesipuitedirektiivin ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeita toteutetaan yhteisrahoitteisesti vesihuoltoviranomaisten, kuntien ja vesiyhtiöiden kanssa.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 TTS , liiteosa Kuva 5. Luonnonvarojen arvioinnin alueellinen kohdentaminen vuoteen 2013

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 TTS , liiteosa Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointi Ohjelma selvittää Suomen kallioperän metallimalmi- ja teollisuusmineraalivarojen määrää, sijaintia ja käyttökelpoisuutta tiedonkeruun keinoin ja edistää niiden saatavuutta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Mineraalisten raaka-ainevarojen arvioinnissa suunnittelukauden keskeisiä tavoitteita ovat: Etelä- ja Keski-Suomen nikkeli- ja kultapotentiaalin arviot valmistuvat suunnittelukauden alkupuoliskolla Arvio Suomen High-Tech-metallipotentiaalista valmistuu suunnittelukauden loppuun mennessä Teollisuusmineraalien arviointikohteet määritetään suunnittelukauden alussa tarveselvitysten ja aikaisempien arviointitöiden avulla Metallit GTK on sopeuttanut toimintansa alan rakennemuutoksen edellyttämään perustiedon tuottajarooliin. Suunnittelukaudella GTK keskittyy roolinsa mukaisesti uusien malmipotentiaalisten alueiden ja esiintymien osoittamiseen ja ensivaiheen tutkimukseen teollisuuden jatkotoimenpiteitä varten. GTK panostaa alueiden monipuoliseen ja korkealaatuisen perustiedon, malminetsinnällisten sovellusten ja tietoaineistojen (mm. muuttumisilmiöt, rakennegeologia) tuottamiseen. Toiminnassa hyödynnetään uusinta teknologiaa sekä kallioperän ja malmeja muodostavien prosessien tutkimusta ja mallintamista, mikä luo uusia edellytyksiä aiemmin tuntemattomien malmivyöhykkeiden ja myös pintaan puhkeamattomien esiintymien paikantamisessa. Uusia menetelmiä ovat mm. korkean resoluution seisminen mittaus sekä lentogravimetraus ja lento-tem - mittaus. Toiminta kohdistuu valtakunnan laajuisesti perus- ja jalometallien sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden tarvitsemien ns. High-Tech-metallien (mm. harvinaiset maametallit, litium, niobi, tantaali, germanium, indium) esiintymisen selvittämiseen Suomessa. Teollisuusmineraalit Uusien pigmenttimineraaliesiintymien tarve Suomessa on vähenemässä suurien varantojen ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Mineraalien käytössä korostuu ekologinen näkökulma. Toiminta suunnataan tarveselvitysten mukaisesti uusien varantojen ja esiintymätyyppien paikantamiseen. GTK pyrkii varmistamaan kehittyvän kaivannaisteollisuuden mineraalitarpeen suomalaisilla esiintymillä. Turvevarojen arviointi GTK varmistaa turvevarojen arvioinnillaan teollisuuden raaka-ainevarojen saannin. Arviointimäärät mitoitetaan energiapoliittisten linjausten mukaisesti. Keskeiset tulokset: Vuosittain kartoitettava suoala on vähintään 300 km² Teollisesti hyödynnettäviä turvevaroja raportoidaan vuosittain vähintään 100 milj. m³ Toiminnan painopiste on Länsi-, Keski- ja Itä-Suomessa. Kasvu- ja ympäristöturveselvitysten painopiste on Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Työprosessia tehostetaan uudella mittaus ja paikannusteknologialla sekä tietovarastojen tehokkaalla käytöllä. Uudet tutkimusohjeet otetaan käyttöön vuonna 2009 ja niitä sovelletaan suunnitelmakaudella. Toiminnassa varaudutaan uudis-

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 TTS , liiteosa tetun ilmasto- ja energiapolitiikan esiin nostamiin mahdollisiin uusiin arviointitarpeisiin kuten esimerkiksi biopohjaisten liikennepolttonesteiden valmistamiseen liittyvät tarpeet. 3.2 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Suomen johtavana geoalan tutkimusorganisaationa GTK:n roolina on tuoda geotieteellinen osaaminen ja sovellukset monitieteelliseen tutkimusyhteistyöhön ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. GTK on uudistanut T&K-toimintansa pystyäkseen entistä paremmin tukemaan elinkeinoelämää ja yhteiskunnallista päätöksentekoa (ks. kuva 3). Tutkimusohjelmat keskittyvät palvelemaan kolmea keskeistä sektoria: geologisten luonnonvarojen kestävää käyttöä, energiaa ja ympäristöä sekä maankäyttöä ja rakentamista. Keskeisimmät tutkimusohjelmat ovat: luonnonvarojen tilinpito, mineraalipotentiaali, energia, taajamat ja merenpohjan käyttö. Kansainvälisyyttä ja yhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen sekä erityisesti valtion sektoritutkimuslaitosten kanssa vahvistetaan. Luonnonvarojen tilinpito Tutkimusohjelma edistää geologisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja niihin liittyvien elinkeinojen kilpailukykyä. Tutkimusohjelman keskeisiä tavoitteita ovat: Luoda keskitetty luonnonvaratietojärjestelmä päätöksenteon tueksi Geologiset luonnonvarat ja korvaavat materiaalit tilinpitojärjestelmän piiriin Kehittää geologisten luonnonvarojen tilinpitokonseptia ja kestävän käytön kriteeristöä Tiedottaa luonnonvarojen kestävän käytön merkityksestä ja vaikuttavuudesta Geologisten luonnonvarojen elinkaaritutkimus Jätteiden ja sivutuotteet ja kierrätysmahdollisuudet Geologisten luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jalostamisen liittyy huomattavia kansantaloudellisia sekä yhteiskunnallisia kerrannaisvaikutuksia. Toiminta aiheuttaa myös muutoksia ympäristössään. GTK johtavana geologisen luonnonvaratietojen osaajana on mukana aktiivisena toimijana luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä. Tutkimusohjelmassa tähdätään geologisten luonnonvarojen riittävyyden ja kestävän käytön kriteerien määrittämiseen sekä entistä kokonaisvaltaisempaan käyttöön liittyvien hyötyjen ja haittojen arviointiin. Tilinpitojärjestelmä laajenee kiviaineksista turpeeseen, kaivosmineraaleihin ja luonnonkiviin sekä kiviaineksia korvaaviin materiaaleihin.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 TTS , liiteosa Mineraalipotentiaali Tutkimusohjelma tuottaa tietoa Suomen hyötymineraalivarojen löytymispotentiaalista elinkeinoelämän, päätöksentekijöiden ja tutkimuslaitosten käyttöön. Keskeiset tavoitteet: Arvio Suomen mineraalivarojen löytymispotentiaalista Malmipotentiaalisten muodostumien syntyprosessien ja rakenteen syvämallinnus Suomen ja Fennoskandian kallioperän tarkentuvat kehitysmallit Suomi osana Fennoskandian peruskallioaluetta on maailmanlaajuisestikin merkittävä alue metallien ja mineraalien tuotannon kannalta. Tällä hetkellä useita kaivoshankkeita on joko toteutumassa tai suunnitteilla. Kaivosteollisuus, malminetsintäyhtiöt, kiviaines- ja rakennusaineteollisuus ja kalliorakentajat muodostavat tärkeät sidosryhmät. Tutkimusta toteutetaan yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämä ja yhteiskunnan päätöksenteko hyödyntävät saatuja tutkimustuloksia ja kehitettyä asiantuntemusta. Energia Tutkimusohjelma edistää Suomen energiapoliittisia tavoitteita tuottamalla tietoa ja kehittämällä sovelluksia, joiden avulla vähennetään riippuvuutta tuontipolttoaineista ja pienennetään energian tuotannon haitallisia ilmastovaikutuksia. Keskeisiä tavoitteita ovat: Tuottaa tutkimustietoa turvalliseen ydinjätehuoltoon ja sijoituspaikkatietoa ydinenergian lisärakentamiseen Bioenergian lisääminen ja turvebiomassan energiakäyttö Edistää maa- ja kalliolämpöratkaisuja yhdyskuntarakentamisessa Selvittää hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin geologisia mahdollisuuksia Tutkimusta toteutetaan läheisessä yhteistyössä alan toimijoiden ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa ml. sektoritutkimusyhteistyö. GTK:n energiatutkimus kohdistuu neljälle sektorille: turvebiomassoihin, ydinenergiaan, geoenergiaan ja uusiin energiateknologioihin. Taajamat Tutkimusohjelma tuottaa ratkaisuja ympäristön, liikennejärjestelmien, yhdyskuntarakenteiden ja infrastruktuurien kehittämiseen. Keskeiset tavoitteet: Tutkimustieto taajamien maankäytön ja raaka-ainehuollon vaikutusten hallitsemiseksi Kehittää infrastruktuurien rakentamista palvelevia tutkimusmenetelmiä ja geologisia 3D-malleja entistä taloudellisempien ja ympäristömyönteisempien maankäyttöratkaisujen edistämiseksi Valtakunnallinen maakairausrekisteri käytössä ja käyttö laajenee. Palvelukonseptia kehitetään yhteiskunnan ja asiakkaiden saaman hyödyn varmistamiseksi

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 TTS , liiteosa Taajamageologisessa tutkimuksessa tuotetaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin suunnattua geologista tietoa taajamien maankäytön, ympäristösuunnittelun ja rakentamisen tueksi sekä kehitetään alaan liittyviä tutkimusmenetelmiä. Geologista tietoa tarvitaan myös yhdyskuntarakentamisen erityiskohteiden, kuten kaatopaikkojen ja maanalaisten tilojen rakentamisen suunnitteluun. Tutkimustulokset edistävät yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia kestävän kehityksen mukaisesti luonnonvarojen käytön ja ympäristön kuormituksen kannalta. Merenpohjan käyttö Tutkimusohjelma palvelee Suomen laajojen merialueiden pohjan kestävää käyttöä ja ympäristön hoitoa. Keskeiset tavoitteet: Merenpohjan geologiset prosessit mallintaminen ja niiden soveltaminen ympäristötutkimukseen Merenpohjan geologian tutkimusmenetelmät Itämeren tarkentuva geologinen kehitysmalli Keskeisenä tutkimusongelmana on Itämeren geologisten prosessien mallintaminen ja muutoksen ennakointi sekä luonnonvarapotentiaalin arviointi. Merenpohjan geologian tutkimusmenetelmiä kehitetään palvelemaan uuden, laajan talousvyöhykkeen kartoittamista, merenpohjan rakentamista ja riskien havaitsemista. Ympäristövaikutukset Tutkimusohjelmassa vastataan yhteiskunnan kasvavaan geotiedon ja sovellusten tarpeeseen ympäristöstä, ympäristömuutoksista ja sen riskeistä. Tutkimusohjelman tavoitteita ovat: Geologisen osaamisen kytkeminen globaalimuutostutkimukseen sekä riskien ennakointia ja niihin sopeutumista koskevaan tutkimukseen Kaivos- ja teollisuusympäristöjen hallinta ja tuotantoalueiden jälkihoito Haitta-aineiden luontaiset taustapitoisuudet ja niiden kiertoon liittyvien riskien hallinta Geologisten ympäristöteknologioiden kehittäminen Ihmisen aiheuttamat muutokset voidaan suhteuttaa geologisten tutkimusten avulla pitkän ajan taustatilaan, luonnollisiin pitkä- ja lyhytkestoisiin sykleihin, ääri-ilmiöiden esiintymistiheyteen sekä nopeisiin luontaisiin ympäristönmuutoksiin. Ympäristöriskinarviointiin liittyvien kehityshankkeiden tarkoituksena on kartuttaa erityisesti Suomen oloihin soveltuvaa geologista tutkimustietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää riskinarviointimalleissa sekä kohteellisissa ja alueellisissa riskinarvioinneissa.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 TTS , liiteosa Pohjavesi Tutkimusohjelma vastaa pohjavesivarantoihin, käyttöön ja sen muutoksiin liittyviin tutkimustarpeisiin yhteiskunnassa. Keskeisiä tavoitteita ovat: Hyödyntää geologista tietoa vesihuollon, pohjavesivarojen suojelun sekä EU:n vesipuitedirektiiviin tarpeisiin. Edistää pohjaveden käsittelytekniikoiden ja mittaustekniikan kehittämistä Suomessa Pohjavesi on tärkein uusiutuva geologinen luonnonvara. Sen käyttöön liittyy intressiristiriitoja, joiden ratkaiseminen tarvitsee tuekseen tutkimustietoa pohjavesivarannoista ja -olosuhteista sekä niissä eri tekijöiden vaikutuksesta mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Tutkimusohjelma keskittyy pohjavesivarojen kestävää hyödyntämistä palvelevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Mineraalit ja prosessointi Tutkimusohjelman tavoitteena on mineralogiseen ja mineraalitekniseen osaamiseen perustuvan tutkimusteknologian kehittäminen erityisesti kaivosteollisuuden ja ympäristöhuollon tarpeisiin. Ohjelmassa keskitytään seuraaviin kokonaisuuksiin: Ekotehokkaat rikastustekniset ratkaisut erityisesti kotimaisten malmiesiintymien hyödyntämiseksi. Kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden tutkimus ja niiden hyötykäyttö (wasteless mine) Pilaantuneen maaperän puhdistus- ja kierrätysteknologiat Uusien mineralogisten ja isotooppisovellusten kehittäminen luonnonvarojen ja ympäristön tutkimukseen Tutkimusohjelman painopisteinä ovat ekotehokkaiden rikastusmenetelmien kehittäminen ja uusien keinojen luominen ympäristön huoltoon ja seurantaan. Tehtävänä on palvella erityisesti kaivosklusteria ja siihen vaikuttavaa julkista sektoria. GTK:lla on tutkimusalueella huippuosaamista ja sen nykyaikaiset laboratoriot koetehtaineen muodostavat Euroopassa ainoalaatuisen tutkimuskokonaisuuden. GTK on perustanut yliopistojen kanssa yhteisen isotooppilaboratorion, jonka huippulaitteistolla kehitetään uusia tutkimussovelluksia. Mittaus ja mallinnus Tutkimusohjelma kehittää mittaus- ja tulkintamenetelmiä luonnonvarojen arvioinnin, yhdyskuntarakentamisen ja ympäristön monitoroinnin tarpeisiin. Tutkimusohjelman tavoitteita ovat: Uusien fysikaalisten mittausmenetelmien ja sovellusten kehittäminen erityisesti malminetsintään, kallioperän rakennetutkimukseen ja pehmeikkötutkimuksiin Heijastusseismiikan hyödyntäminen malmipotentiaalisten alueiden mallinnuksessa Valtakunnallisen lentomittausaineiston tulkinnan kehittäminen ja lentomittauksen uudet sovellukset

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 TTS , liiteosa GTK:lla on vahvaa osaamista geotieteellisessä mittauksessa ja mallinnuksessa. Mittausmenetelmät ja ainoalaatuiset mittausaineistot antavat mahdollisuuksia luotettaviin ja ympäristöystävällisiin tutkimuksiin luonnonvarojen arvioinnissa, yhdyskuntarakentamisessa ja ympäristön monitoroinnissa. Geoinformaatio Tutkimusohjelman tavoitteena on geotiedon käytön ja hyödynnettävyyden edistäminen yhteiskunnassa. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat: Tietotekniset ratkaisut moniulotteisen geomallinnuksen ja visualisoinnin käyttöön Tietomassojen analysointi tiedonlouhinnan menetelmillä Tietomallien kehittäminen Tiedon käsittelyä kehitetään ja tuotteistetaan eri käyttäjien tarpeet huomioon ottaen. Tutkimusohjelman tarkoituksena on terävöittää ja fokusoida suunnitellusti geoinformaation tutkimusta niin, että se tukee GTK:n asemaa kansallisena geotietokeskuksena ja edellä mainittuja tavoitteita. Kansainvälisen yhteistyön avulla luodaan uusia sovelluksia tulevaisuuden geotietohuollolle. 3.3 TIEDONHALLINTA GTK huolehtii yhteiskunnan tarvitseman geotiedon ylläpidosta ja saatavuudesta sekä edistää sen monipuolista käyttöä. Suunnittelukaudella tiedonhallinnan tavoitteenasettelua ohjaa strategiassa määritelty tavoitetila GTK:sta kansallisena geotietokeskuksena. Tavoitteena on tietoinfrastruktuuri, joka mahdollistaa sekä korkeatasoiset tietopalvelut asiakkaille että GTK:n operatiivisen toiminnan tehokkuuden. Vision edellyttämää palvelukykyä rakennetaan tietojärjestelmiä uudistamalla, tutkimusaineistojen käytettävyyttä parantamalla ja asiakasryhmille suunnattuja palvelukokonaisuuksia kehittämällä. Tiedonhallinnan toiminnalliset tavoitteet määrittyvät käytännössä toisaalta GTK:n kehittyvän tutkimus- ja tiedonkeruutoiminnan vaatimusten ja toisaalta ulkoisen toimintaympäristön muutosten ohjaamina. Ulkoisista tekijöistä tärkeimpiä ovat sidosryhmien muuttuvien tietopalvelutarpeiden tyydyttäminen, teknologian kehittymisen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä kansainvälisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen. Tulosalueen ohjelmien vuosisuunnitelmat ja -tavoitteet esitetään liitteessä 1. Geotietojärjestelmien kehittäminen Modernien tietojärjestelmien käyttöönotto tuo tehokkuutta tuotanto- ja palveluprosesseihin. Keskeiset tavoitteet: Keskitetty paikkatietojen hallintajärjestelmä käytössä koko toimintaprosessissa Integroitu informaatiojärjestelmä mahdollistaa yhä kehittyneemmät tiedonhaut Keskeinen haaste suunnittelukauden ensimmäisellä puoliskolla on geologisen paikkatiedon hallintajärjestelmän käyttöönotto ja sen jatkokehitys. Järjestelmän avulla hallitaan tuotantoprosessi-

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

E/83/223/2011. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012

E/83/223/2011. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012 E/83/223/2011 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2010 2011 2012 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

2.10.2007. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012

2.10.2007. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012 2.10.2007 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2009-2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2009-2012 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 1 2 YLEISTÄ 2 2.1 Toiminta-ajatus 2 2.2 Arvot

Lisätiedot

E/319/221/2009 22.9.2009. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014

E/319/221/2009 22.9.2009. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014 E/319/221/2009 22.9.2009 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011-2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille

Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 12.9.2006 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2008-2011 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 1 2 YLEISTÄ 2 2.1 Toiminta-ajatus 2 2.2 Arvot 2 2.3 Visio 3

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/313/221/2010 24.9.2010 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3 4 TULOSSOPIMUKSEN LIITE

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-

Lisätiedot

E/313/221/2010 24.9.2010. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015

E/313/221/2010 24.9.2010. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015 E/313/221/2010 24.9.2010 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TOIMINTALINJAUKSET

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi

KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.2014, Ossi Ikävalko Ossi Ikävalko 02.04.2014 1 Perustehtävä Kartoittaa ja tutkii

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin

Lisätiedot

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan

Lisätiedot

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA

Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA SISÄLTÖ 5 ROOLI, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN SUUNTA 13 STRATEGISET LINJAUKSET KOHTI VAIKUTTAVUUTTA ONNISTUMISEN AVAIMET

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

MTT:n strategia vuoteen 2015

MTT:n strategia vuoteen 2015 MTT:n strategia vuoteen 2015 MTT:n ASEMOINTI 2007 2015 asiakasprosessilähtöinen/ asiakasrahoitteinen MTT visio v. 2015 hierarkisfunktionaalinen, jäykkä verkostomainen, joustava, muutosvalmis MTT v. 2007

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio

Esityksen sisältö. Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio Esityksen sisältö Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio Muutoksen taustalla GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-820-06 6.6.2007 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen päivitetty talousarvioehdotus vuodelle 2008. Liitteenä on kopiot Cognos Planning-järjestelmällä tehdyistä rahoitustaulukoista.

Lisätiedot

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Aluekehittäminen ja TKIO

Aluekehittäminen ja TKIO Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot