Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille
|
|
- Lasse Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 1 2 YLEISTÄ Toiminta-ajatus Arvot Visio Strategiakytkennät Elinkeinopolitiikka Ilmasto- ja energiapolitiikka 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 5 4 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Resurssisuunnitelmat 12 KUVATEKSTIT: Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 2 Kuva 2. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet. 3 Kuva 3. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä. 6 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Henkilötyövuosien kehitys vuosina Taulukko 2. Maksullisen toiminnan kannattavuuden tavoitteet 9 Taulukko 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteet 9 Taulukko 4. Peruslaskelma/kehysehdotus (siirtomääräraha 2 v) 12 Taulukko 5. Kustannusjakauma päätuloalueittain 12 LIITTEET: Liite 1 STRATEGISET KEHITTÄMISTAVOITTEET Liite 2 SUUNNITELMAT VUOSILLE Liite 3 TULOSALUEITTAISET VUOSISUUNNITELMAT JA TAVOITTEET Liite 4 STRATEGINEN INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 TTS TIIVISTELMÄ Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ydintoiminnot ovat geologinen kartoitus, geologisten luonnonvarojen etsintä ja arviointi, tutkimus ja kehittäminen sekä tiedonhallinta. GTK tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka edistää yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- sekä ilmasto- ja energiapolitiikkojen linjausten toteuttamiseen. Keskeisiä tavoitteita ovat yrityksille kilpailukykyisen ympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ja energiaomavaraisuuden kohentaminen. GTK:n toiminta tukee samalla myös ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä. Ympäristöasioiden merkitys vahvistuu edelleen yhteiskunnan eri toimintasektoreilla. Luonnonvarojen globaali kysyntä jatkaa kasvuaan ja luo haasteita kestävälle raaka-ainehuollolle. Luonnonvarojen kestävä käytön periaate on vakiintumassa osaksi eurooppalaista ja kansallista päätöksentekoa. Kansallisen tutkimusjärjestelmän kehittäminen ja kilpailun kiristyminen tutkimusrahoituksesta muuttavat merkittävästi toimintaympäristöä ja edellyttävät GTK:lta yhä selkeämmin ydintoimintoihin keskittymistä, tuottavuuden lisäämistä ja verkostoyhteistyön syventämistä. Henkilöstömäärää supistetaan henkilöstöstrategian ja GTK:n tuottavuusohjelman mukaisesti. Samalla jatketaan henkilöstörakenteen muuttamista asiantuntijaorganisaation vahvistamiseksi. Tärkeänä henkilöstöpolitiikan haasteena on varmistaa osaamisen ylläpito ja riittävä uudistumiskyky sekä edistää henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. GTK:n kehittäminen palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi jatkuu strategioiden mukaisesti. Ydintoimintojen tavoitteenasettelua ohjaavat GTK:n tavoitetila kansallisena geotietokeskuksena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön osaajana. Alueiden omiin tarpeisiin ja haasteisiin pohjautuvaa yksiköiden profiloitumista jatketaan. Geologisen kartoituksen voimavarat kohdentuvat tarvelähtöisesti raaka-ainetutkimuksia ja yhdyskuntasuunnittelua sekä ympäristönhoitoa palveleviin hankkeisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa GTK vahvistaa rooliaan teknologian kehittäjänä ja vahvistaa innovaatiotoimintaansa keskeisinä kehittämisalueina geologisten luonnonvarojen ja muodostumien moniulotteinen mallinnus sekä elinkaaritutkimus ja kestävään käyttöön liittyvä tutkimusteknologia. Luonnonvarojen etsinnässä ja arvioinnissa tavoitteena on osoittaa uusia raaka-ainevaroja kallio- ja maaperästä, tuottaa perustietoa kaivannaisteollisuudelle ja vaikuttaa aktiivisilla toimenpiteillä alan elinvoimaiseen kehittymiseen. Tiedonhallinnassa panostetaan paikkatiedon ja muiden geologisten aineistojen hallinnan sekä verkkopalvelujen kehittämiseen tavoitteena vastata entistä paremmin sekä muuttuviin asiakastarpeisiin että kansallisen tietoyhteiskunnan ja kehittyvien EU-normien asettamiin haasteisiin.
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 TTS YLEISTÄ 2.1 Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa maa- ja kallioperästä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, jolla edistetään taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Tiedon keskeisiä soveltamisalueita ovat geologisten luonnonvarojen saatavuuteen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset ja niiden ratkaisut kestävällä tavalla. GTK toimii tiedon ja osaamisen välittäjänä tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän välillä ja toteuttaa kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittuja tulostavoitteita. Keskeisellä sijalla on teollisuuden toimintaedellytysten ja alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 2.2 Arvot GTK:n toimintaa ohjaavat yhteisesti sovitut arvot niin sisäisissä kuin ulkoisissakin suhteissa. Korkeatasoinen asiantuntemus, sen ylläpito ja kehittäminen sekä toiminnan puolueettomuus ja yhteistyö rakentavat pohjaa luottamukselle. Arvojen mukainen toiminta näkyy työyhteisössä avoimuutena, tasapuolisuutena, toisen kunnioituksena ja kannustavuutena. Jokainen tekee työnsä vastuullisesti, arvioi toimintaansa ja myös kehittää sitä. Arvolähtöinen toiminta luo pohjan hyvälle ja tuloksekkaalle työyhteisölle, joka täyttää sidosryhmien odotukset. GTK:n arvot: Tutkimuksellinen ote Luottamus Vastuullisuus Yhteistyö 2.3 Visio GTK:n tavoitteena on kehittyä entistä merkittävämmäksi palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa sekä kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky ovat
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 TTS huippuluokkaa. Tavoitteena on kaikilta osin vaikuttava toiminta, joka luo elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja hyvinvointia alueille ja vastaa alansa haasteisiin myös kansainvälisellä tasolla. Kuva 2. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet. 2.4 Strategiakytkennät GTK edistää omalta osaltaan johdonmukaisesti hallitusohjelman ja hallituksen politiikkaohjelmien keskeisten tavoitteiden toteutumista ministeriön määrittelemien linjausten mukaisesti. GTK:n yleisenä tavoitteena on tuottaa tietoa ja palveluja, jotka osaltaan luovat pohjaa yhteiskunnan kestävälle kasvulle, korkealle elintasolle ja hyvinvoinnille. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeinopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. Elinkeinopolitiikan alueella GTK:n tavoitteena on luoda toiminnallaan edellytyksiä yritystoiminnalle, tuotannollisille investoinneille ja työllisyydelle. Ilmasto- ja energiapolitiikassa GTK tukee toiminnallaan kotimaisten energialähteiden käytön lisäämistä sekä puhtaan elinympäristön säilyttämistä koskevia tavoitteita. Samalla GTK edistää hallituksen ympäristöpoliittisia tavoitteita Suomen aseman vakiinnuttamiseksi tunnettuna tieto- ja osaamisyhteiskuntana, jossa tulevaisuuden kilpailukyky perustuu ekologisesti kestävän kehityksen ehdot täyttävään kulutukseen ja tuotantoon. GTK tukee luontaisesti myös hallituksen aluepolitiikan tavoitteita alueiden kilpailukyvyn edistämiseksi ja alueiden tasapainoiseksi kehittämiseksi. Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteisiin liittyen GTK kehittää tiedonhallintaratkaisujaan tavoitteena palvella yhä paremmin elinkeinoelämää, julkista sektoria sekä kansalaisia Elinkeinopolitiikka GTK:n toiminnan pääpaino kohdistuu geologisten raaka-ainevarojen tutkimukseen kaivannaisteollisuuden toimintaedellytysten ja yhteiskunnan raaka-ainehuollon turvaamiseksi kestävän kehityksen lähtökohdat huomioon ottaen. GTK:n korkeatasoinen osaaminen, pitkäjänteisesti tuottama perustieto ja uudet innovaatiot maamme mineraalisista luonnonvaroista ja niiden ekotehokkaasta hyödyntämisestä edistävät
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TTS Suomen kiinnostavuutta kilpailtaessa kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kaivosinvestoinneista Suomeen. Raaka-aineiden kasvava kysyntä luo hyvän perustan kaivannaisteollisuuden merkityksen ja työllisyysvaikutusten vahvistumiselle Suomessa ja samalla GTK:n roolin vahvistamiselle elinkeinopolitiikan tavoitteiden toteuttajana. Hyötymineraalilöydökset ja niiden rikastustekniset innovaatiot antavat vankan pohjan kestäville kaivosinvestoinneille, jotka luovat elinkeinopolitiikan keskeisen tavoitteen mukaisesti uusia työpaikkoja, yrittämistä ja osaamista. Toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat, sillä useimmat suuret hankkeet sijoittuvat geologisista syistä alueille, joille on muuten hyvin vaikea luoda teollista toimintaa. Elinkeinopolitiikan tavoitteiden mukaisesti kansainvälistymistä käytetään määrätietoisesti hyödyksi innovaationäkökulman vahvistamiseksi GTK:n tutkimustoiminnassa. Tietoinfrastruktuurien edistäminen on keskeinen osa kansallisen geologisen tutkimuksen ja kaivannaisteollisuuden innovaatioympäristön kehittämistä Ilmasto- ja energiapolitiikka Ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisenä tavoitteena on lisätä merkittävästi kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuutta tuotannossa ja kulutuksessa. Tavoitteena on kasvattaa energiaomavaraisuutta ja sopeuttaa kasvihuonekaasupäästöt Kioto-pöytäkirjan raameihin päästökaupan kansantaloudellisten haittavaikutusten minimoimiseksi ja ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteena on myös varautua ilmastomuutosten esiin nostamiin uhkiin. GTK:lla on vahva ja suunnittelukaudella edelleen vahvistuva rooli energiasektorilla, joka aiheuttaa tällä hetkellä lähes 80 % päästökaupan piiriin kuuluvista kasvihuonekaasupäästöistä. Hallituksen strategisten linjausten mukaan turve säilyy kilpailukykyisenä polttoaineena ja turpeen käyttömäärät energiatuotannossa voivat kasvaa merkittävästi osana metsähakkeen ja muun bioenergian käytön lisääntymistä. GTK varautuu tehostamaan turvevarojen kartoitustaan suunnittelukaudella vastatakseen turpeen käytön mahdollisiin lisäämistarpeisiin. Yhteistyössä METLA:n kanssa jatketaan metsähakkeen ja turpeen käyttöön perustuvien alueellisten bioenergiataseiden määrittämistä. GTK:lla on tärkeä rooli myös turpeen hiilikertymänopeuksien tutkijana osana turpeen koko elinkaaren huomioonottavaa päästötaseen ja -kertoimien määrittämiseen tähtäävää tieteellistä tutkimusta. Ydinenergian hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä GTK säilyttää uraanin geologista esiintymistä koskevan asiantuntemuksensa ja osallistuu puolueettomana asiantuntijana ydinjätteiden loppusijoitusta koskevaan tutkimukseen ja viranomaistoimintaan turvallisen loppusijoituspaikan ja -tekniikoiden määrittämiseksi. GTK varautuu lisäämään alaan liittyviä tutkimus- ja asiantuntijapalvelujensa tarjontaa, mikäli Suomessa päädytään ydinvoiman lisärakentamiseen. Päästöttömiin energiatuotanto- ja käyttömahdollisuuksiin liittyen GTK tutkii myös kallio- ja maaperän ominaisuuksia tavoitteena maalämmön laajamittaisten hyödyntämis- ja varastoimisratkaisujen kehittäminen. Tutkimuksia toteutetaan yhteistyössä alan tutkimuslaitosten, teknologian kehittämiseen erikoistuneiden yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Ennakoituun ilmastomuutokseen varautuminen ja siihen liittyvät sopeutumisratkaisut edellyttävät tarkentuvaa tietoa ilmaston kehityksestä ja erityisesti sen mukanaan tuomista ääriilmiöistä ja riskeistä. GTK osallistuu aihetta koskevaan tutkimukseen tuottamalla uusien tarkkojen ajoitus- ja näytteenottomenetelmien avulla tarkentuvaa tietoa lähimenneisyyden
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 TTS suurista globaalimuutoksista päättyneen jääkauden ja sen jälkeisen ilmastomuutoksen ajalta. Tietoja käytetään ilmastomallien parantamiseksi monitieteellisenä yhteistyönä. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvä päätöksenteko pohjautuu yhä selvemmin taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten näkökohtien huomioonottamiseen. Globaalistuvassa taloudessa menestyvät yhteiskunnalliseen vastuuseen ja kestävään kehitykseen sitoutuneet yritykset, joista valtiot ja alueet kilpailevat. Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja kilpailu raaka-ainevaroista lisääntyy. Suomen kaivosteollisuus on voimakkaassa kasvussa ja metallimalmien louhinnan ennustetaan moninkertaistuvan suunnittelukaudella. Maahamme syntyy uusia kaivosyhtiöitä ja vuoriteollisuusalan työllisvaikutukset kasvavat. EU:n luonnonvarastrategia konkretisoituu ja korostaa luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita. Tavoitteena on myös omavaraisuusasteen nostaminen panostamalla etsintä- ja hyödyntämisteknologioiden kehittämiseen luonnonvarapotentiaalin selvittämiseksi. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen malmipotentiaalinen merkitys korostuu edelleen monipuolisena luonnonvarojen lähteenä ja teollisuuden turvallisena investointikohteena. Tämä vahvistaa GTK:n roolia sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen tuottajana sekä raaka-ainepotentiaalin osoittajana kansainvälistyneelle kaivosteollisuudelle. Talouden epävarmuustekijät ja entistä vaikeammin ennakoitavissa olevat suhdannevaihtelut voivat toisaalta nopeastikin heijastua GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntään. Energiasektorilla kansallisena tavoitteena on kasvattaa merkittävästi uusiutuvien energialähteiden osuutta energian tuotannossa ja kulutuksessa. Turve säilyttää ja mahdollisesti vahvistaa asemaansa kotimaisessa energiatuotannossa osana bioenergian käytön lisääntymistä ja liikennepolttonesteiden valmistusketjua. GTK vastaa energiapolitiikan haasteisiin kohdentamalla voimavarojaan tarpeiden mukaisesti turpeen ja maalämmön hyödyntämistä koskeviin tutkimuksiin. Ydinenergiaan liittyvän jätehuollon ratkaiseminen viranomaistoimintoineen ja vilkastunut uraanin etsintä luovat myös kysyntää GTK:n asiantuntemukselle ja palveluille. Kotimaassa kaupungistumisen myötä infrarakentaminen tarvitsee lisääntyvästi rakennusgeologista perustietoa sekä maankamaran raaka-aineita. EU:n vesipuitedirektiivi ohjaa pinta- ja pohjavesien käyttöä sekä hoitoa. Pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa korostuu geologisiin rakenteisiin pohjautuva mallinnus, mikä edellyttää geologisen asiantuntemuksen lisääntyvää käyttöä. Kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja kannustaa yhteistyöverkostojen tiivistämiseen. Sektoritutkimusjärjestelmän uudistamisen seurauksena tutkimusrahoitus siirtyy osittain tilaajakonsortion ohjaukseen, mikä asettaa uusia haasteita sekä tutkimuksen suuntaamiselle että geologisen perustutkimuksen jatkuvuuden turvaamiselle. Ministeriön konsernistrategia uudistuu ja vaikuttaa osaltaan myös GTK:n toimintaan. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma korostaa tietotalouden merkitystä sekä EU-tason tutkimusyhteistyötä ja -infrastruktuuria.
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 TTS Kuva 3. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä. GTK:n toimintaan läheisesti liittyvän lainsäädännön kehittyminen (mm. kaivoslain uudistaminen, maaperänsuojelun direktiivi, paikkatietolain säätäminen) asettavat uusia reunaehtoja laitoksen toimintaympäristölle. INSPIRE-direktiivin edellyttämän kansallisen paikkatietoportaalin rakentamisen päävaihe ajoittuu suunnittelukaudelle. EU:n ympäristödirektiivien vaikutuksesta yhteistyö eurooppalaisten sisarlaitosten kanssa tiivistyy ja mahdollistaa osaltaan tietoinfrastruktuurien kehittämisen verkostoyhteistyön tuloksena. Tietoverkkojen ja virtuaaliyhteisöjen asema tutkimustoiminnan työympäristönä vakiintuu. Numeerisen geotiedon tarve ja kysyntä kasvavat ja monipuolistuvat edelleen. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa ja vaikuttavuutta. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus jatkuu suunnittelukaudella. Hallinnonalan henkilöstö- ja taloushallintopalveluja keskitetään Valtiokonttorin palvelukeskuksen Mikkelin aluetoimipisteeseen. GTK siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi suunnittelukauden alussa. Uudet yhteiset toimintamallit ja tietojärjestelmät muuttavat myös GTK:n sisäisiä prosesseja, jotta laatu voidaan varmistaa ja palvelukyky säilyttää. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ylläpidon ja kehittämisen merkitys korostuu sekä toiminnan tuottavuuden että työvoimakilpailun näkökulmasta.
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 TTS TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 4.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK:n toiminnan vaikuttavuus kohdistuu kolmelle pääalueelle: luonnonvarat ja kestävä kehitys, yhteiskunnallinen päätöksenteko sekä maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö. GTK edistää toiminnallaan Suomen ja erityisesti sen eri alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointipäätösten perusteeksi ja muun elinkeinotoiminnan kuten luontomatkailun kehittämiseksi. GTK:lla on vahva rooli kotimaisen energiahuollon tarvitsemien raaka-ainevarojen saannin turvaamisessa ja tähän liittyen kansainvälisten ilmastosopimusten edellyttämän tieteellisen tutkimustiedon tuottajana. Asiantuntemuksellaan ja palveluillaan GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. GTK:n kehittäminen kansalliseksi geotietokeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa jatkuu. Tavoitteena on varmistaa toiminnan hyödyllisyys ja vaikuttavuus muuttuvassa toimintaympäristössä. GTK vahvistaa samalla rooliaan teknologian kehittäjänä ja laajentaa innovaatiotoimintaa tutkimusohjelmissaan. GTK toimii aktiivisesti yritysten ja muiden tutkimuslaitosten sekä julkisen sektorin kanssa ja hakeutuu yhteistyöhön eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten osaamiskeskittymien kanssa. GTK on asettanut suunnittelukaudelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: GTK:n toiminta edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä, mikä luo edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK kehittää ja tarjoaa kansainvälisen tason asiantuntemusta keskeisillä osaamisalueillaan. GTK edistää aineistojensa ja palvelujensa aktiivista käyttöä, millä parannetaan luonnonvarojen hyödyntämistä ja maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä yksityisellä ja julkisella sektorilla. GTK etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi. GTK:n toiminta tukee alueiden tasapainoista kehitystä. GTK vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnalla luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä luo uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. GTK verkottuu laajasti kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaidensa ja sidos-ryhmiensä kanssa. GTK tukee kauppa- ja teollisuusministeriötä kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä.
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 TTS Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Suunnittelukaudelle asetetaan kustannusten tavoitejakauma päätulosalueittain. Tulosalueittain seurataan myös tuotoksia ja laadunhallintaa. Toiminnan tehokkuutta tarkastellaan tulosaluekehysten lisäksi maksullisen toiminnan kannattavuuden ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden avulla. GTK on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan ja Tilastokeskuksen tuottavuushankkeessa, jossa kehitetään mittarit tuotoksille ja tuottavuudelle kaikille hallinnonalan virastoille. Johdon laskentatoimen kehittämiseksi otetaan suunnittelukauden alussa myös käyttöön uudistettu suunnittelu- ja seurantajärjestelmä, joka tukee johtamista ja päätöksentekoa kaikilla ohjaustasoilla. Järjestelmän kehittämisen yhteydessä uudistetaan kustannuslaskentaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi- ja mittausmenetelmiä. Taloudellisuus ja tuottavuus Nykyinen tulosaluejako on ollut voimassa vuoden 2005 alusta lukien. Päätulosalueiden keskinäiset suhteet eivät muutu merkittävästi suunnittelukaudella (ks. taulukko 5). Resurssien käytön kannalta merkittävin tulosalue on luonnonvarojen etsintä ja arviointi, vaikka sen osuus pienenee suunnittelukaudella. Kaivannaissektorin merkitys GTK:n toiminnassa säilyy edelleen vahvana. Toiminnan taloudellisuutta parannetaan käyttämällä entistä enemmän ostopalveluja muussa kuin ydintoiminnassa. Tuottavuuden nostamiseen tähdätään mm. kehittämällä ydinprosesseja, tietojärjestelmiä sekä kasvattamalla osaamista. GTK:n tuottavuusohjelma GTK:n tuottavuusohjelman (KTM:n päätös ) toteuttamistoimenpiteet (kemian analyysipalveluiden yhtiöittäminen, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskushanke, muut toimenpiteet) vaikuttavat toimintaan TTS-kauden alusta alkaen. GTK:n tuottavuusohjelman mukainen kokonaisvähennys on 140 htv, mistä suunnittelukaudelle kohdistuu noin 40 htv:n supistamistarve. Henkilöstövähennykset toteutetaan hyödyntämällä luonnollista lähtövaihtuvuutta erityisesti tukipalvelutoiminnoissa ja siirtämällä hallinnollisia perustoimintoja perustettavaan palvelukeskukseen. Henkilövähennyksiä kohdistetaan myös substanssitoimintaan. Tuottavuusohjelman tavoitteen mukainen GTK:n henkilötyövuosimäärä on 654 vuonna Taulukko 1. Henkilötyövuosien kehitys vuosina tot tot TTS TTS TTS TTS Toteutuneet / toteutuvat htv:t Tuottavuusohjelman mukaiset htvvähennykset GTK:ssa yhteensä (kumuloituva): - kemian analyysipalvelujen yhtiöittäminen (yht. 85 htv) palvelukeskushanke Mineraalitekniikan laboratorion prosessinohjauksen tehostaminen muut toimenpiteet
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 TTS Maksullisen toiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuustavoitteeksi asetetaan viisi prosenttia tuotoista (taulukko 2) koko suunnittelukauden ajan. Vuoden 2006 poikkeuksellisen korkeaan kannattavuuteen vaikutti merkittävästi vientiprojektien osatuloutusten kasvaminen 0,9 milj. euroa vuoteen 2005 verrattuna. Palveluja tuotteistetaan asiakkaiden tarpeita vastaavasti huomioiden myös kannattavuustavoitteet. GTK:n rahoitus- ja projektiosaamista sekä verkostojen hyödyntämistä projektitoiminnassa kehitetään kannattavan toiminnan varmistamiseksi. Taulukko 2. Maksullisen toiminnan kannattavuuden tavoitteet TOT Tavoite TAE TTS TTS TTS TTS tulot, milj. euroa 12,4 8,2 5,2 5,5 5,5 5,5 5,5 - ylijäämä, tuhat euroa ylijäämä, % tuotoista Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tavoitteena on säilyttää yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus hyvällä tasolla. Sektoritutkimuksen uudistuksen vaikutus ja GTK:n tavoite yhteisrahoitteisen toiminnan absoluuttisesta määrän lisäämisestä aiheuttavat kuitenkin merkittävän epävarmuustekijän tavoitteen saavuttamiseen. Kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisen johdosta yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen suhteellinen osuus GTK:n tulorakenteesta kasvaa selvästi. Taulukko 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteet TOT Tavoite TAE TTS TTS TTS TTS kustannusvastaavuus, % 66, osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 10,1 10,0 10,7 10,7 10,7 10,7 10,7 - hankkeiden lukumäärä Tuotokset ja laadunhallinta GTK:n ydintoiminnot ovat geologinen kartoitus, luonnonvarojen etsintä ja arviointi, tutkimus ja kehittäminen sekä tiedonhallinta, jotka muodostavat samalla GTK:n päätulosalueet. Suunnittelukaudelle tulosalueille on asetettu seuraavat tuotos- ja laadunhallintatavoitteet: Geologinen kartoitus Kartoitustoimintaa toteutetaan tarvelähtöisesti maa- ja kallioperän tiedonkeruuprosesseissa. Voimavarat kohdennetaan raaka-ainehuoltoa ja maankäyttöä ja yhdyskuntarakentamista palveleviin hankkeisiin. Osaamispohjaa laajennetaan sisäisen koulutuksen avulla voimavarojen käytön optimoimiseksi. Tuotteistamista vahvistetaan ja yhteisrahoitteista toimintaa lisätään.
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 TTS Valtakunnallisten kallio- ja maaperän karttatietokantojen uudet versiot valmistuvat jakelukuntoon suunnittelukauden loppuun mennessä. Uudistettu Suomen kallioperäkartta 1:1 milj. julkaistaan. Kasvukeskusten suunnittelua ja rakentamista palveleva kartoituksen kattavuus laajenee Helsingin seudulta vähintään kahdelle uudelle alueelle suunnittelukauden loppuun mennessä. Merenpohjan geologinen kartoitus kohdistuu Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajana yhteistyönä toteutettavan vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta selvittävän ohjelman (VELMU) tukemiseen. Valtakunnallinen maakairaustietojärjestelmä otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa ja siihen pohjautuvaa palvelukonseptia kehitetään yhteiskunnan ja asiakkaiden saaman hyödyn varmistamiseksi. Luonnonvarojen etsintä ja arviointi GTK:n tieto maankamaran luonnonvarojen määrästä, hyödynnettävyydestä ja etsintäpotentiaalista lisääntyy ja on teollisuuden sekä päätöksentekijöiden käytettävissä tilinpitojärjestelmän avulla. Suomen hyötymineraalivaroista tehdään keskeisten raaka-aineiden osalta uusi kokonaisarvio, joka ottaa huomioon tunnettujen varojen lisäksi myös todennäköiset löydettävissä olevat varat. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisia raaka-aine-esiintymiä teollisuuden ja energiatuotannon jatkotutkimuksia ja kehitystyötä varten. Ympäristövaikutusten huomioiminen, materiaalivirta- ja elinkaariselvitys liitetään GTK:n raportoimiin geologisiin luonnonvaratietoihin. Turvevaroja arvioidaan vähintään 300 km² vuodessa teollisuuden raaka-ainevarojen saannin turvaamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaisesti. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä laajenee keskeisille kulutusalueille. Kattavuus nousee noin 90 prosenttiin. Järjestelmää laajennetaan kiviaineksia korvaaviin kaivannais- ja rakennustoiminnan sivumateriaaleihin ja bioenergiataseiden laskemista varten teollisesti hyödynnettäviin turvevaroihin, joista järjestelmään liitetään vähintään 70 %. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia lisätään yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten kanssa Tutkimus ja kehittäminen Kehittämisalueena on maankamaran luonnonvarojen materiaalivirta- ja elinkaaritutkimus tavoitteena kansainvälisen tason osaaminen ympäristötaloudellisesti optimoidun ja ekotehokkaan tuotannon edistämisessä. Tutkimus keskittyy luonnonvarojen kannalta tärkeisiin muodostumiin ja geologisiin prosesseihin. Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät esiintymien hyötykäyttöä ja globaalimuutoksen ennustettavuutta ja muutokseen sopeutumista.
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 TTS GTK on mukana luomassa teknologisia sovelluksia öljyä korvaavaan hiilidioksidivapaaseen lämpö- ja jäähdytysenergiatuotantoon kallio- ja maaperästä. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, mineraaliaineksen ekotehokkaaseen prosessointiin, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. GTK tekee kaivannaisteollisuuden tarvitsemia ympäristögeologisia tutkimuksia ja kehittää riskinarvioinnin menetelmiä monitieteellisenä yhteistyönä. Tutkimusyhteistyötä fokusoidaan ja tiivistetään yliopistojen kanssa erityisesti kalliiden tutkimuslaitteiden käyttöä tehostamalla. GTK osallistuu aktiivisesti tavoitteidensa mukaisiin monitieteellisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin laajentamalla yhteisrahoitteista toimintaansa. Vuosittain julkaistaan keskimäärin 60 tieteellisesti referoitua artikkelia kansainvälisissä sarjoissa. Tiedonhallinta Paikkatietojen hallintajärjestelmän täysimääräisellä käyttöönotolla lisätään prosessitehokkuutta sekä tiedonkeruussa että tuotteiden valmistuksessa. Tutkimus- ja kartoitusaineistojen käytettävyys siirtyy uudelle tasolle kansallisen paikkatietoportaalin ja geologisen tutkimuksen tietoinfrastruktuurin käyttöönoton myötä. Tietoaineistojen kuvaustiedot saatetaan kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE vaatimusten tasolle direktiivin määrittelemän aikataulun mukaisesti 4.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK vastaa henkilöstöstään, henkilöstöpoliittisista ja henkilöstöstrategisista linjauksistaan ja niiden toteuttamisesta valtionhallinnon yhteisten periaatelinjausten pohjalta. Valtioneuvoston periaatepäätös ja sitä täydentävät valtiotyönantajaohjeet ja -päätökset valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta ohjaavat yleisellä tasolla koko valtioyhteisön henkilöstöpolitiikkaa. Keskeisiä tavoitteita ovat valtionhallinnon yhteisen arvoperustan vahvistaminen ja virkamiesetiikan korkean tason säilyttäminen, valtiotyönantajan kilpailukyvyn turvaaminen, osaavan henkilöstön varmistaminen sekä hyvän johtamisen ja työyhteisöjen toimintakyvyn edistäminen. GTK:n henkilöstöstrategian perusta on toimintastrategiassa ja sen tavoitteissa. Henkilöstöstrategian pitkän aikavälin keskeiset henkilöstötavoitteet toimenpiteineen ovat: 1. Strategialähtöinen henkilöstörakenne, jossa ydintoimintoja vahvistetaan, keinoina: henkilöresurssien suuntaaminen ydintoimintoihin henkilöstön määrän asteittain vähentyessä ostopalvelujen käytön lisääminen tukitoiminnoissa. 2. Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen, keinoina: henkilöstön rekrytoinnin painopiste- ja innovaatiotehtäviin sekä kansainvälisen rekrytoinnin ja tukijanvaihdon kehittäminen henkilöstön kehittäminen uusien osaamisalueiden luomiseksi
14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 TTS osaamispääoman hallinta ja siirto sekä osaamisen johtaminen. 3. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö, keinoina: johtamisen ja työyhteisön kehittäminen työhyvinvointi- ja terveydenhuolto-ohjelman toteuttaminen henkilöstön urakehityksen ja edellytysten luominen urapolkuja valmistelemalla palkkausjärjestelmän edelleen kehittäminen. 4.5 Resurssisuunnitelmat TTS-kauden suunnitellut tulot ja menot on esitetty taulukossa 4. Maksullisen toiminnan tulot pienenevät merkittävästi vuoden 2007 tasosta lähinnä GTK:n kemian analyysipalveluiden yhtiöittämisen johdosta. Lisäksi mittavat Afrikan vientihankkeet vähenevät tai päättyvät vuonna Uusia vientihankkeita tarjotaan suunnittelukaudelle aktiivisesti ja uusien hankesopimusten ennakoidaan lisäävän tulokertymää suunnittelukauden alkuun mennessä. Muun toiminnan tulot muodostuvat pääosin yhteisrahoitteisten hankkeiden tuloista. Lisäksi on vähäinen määrä muita tuloja. Taulukko 4. Peruslaskelma/kehysehdotus (siirtomääräraha 2 v) euroa TOT TA TAE TTS TTS TTS TTS *) 2010*) 2011*) 2012**) Tulot Maksullinen toiminta Muu toiminta Menot Määräraha *) KTM:n kehys/vn:n kehys vuosille **) ei kehystä Taulukko 5. Kustannusjakauma päätuloalueittain Tulos- TOT sopimus TAE TTS TTS TTS TTS Geologinen kartoitus 18 % 19 % 18 % 17 % 16 % 16 % 16 % Tutkimus ja kehittäminen 30 % 27 % 27 % 29 % 29 % 30 % 30 % Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 40 % 40 % 40 % 39 % 39 % 38 % 37 % Tiedonhallinta 12 % 14 % 15 % 15 % 16 % 16 % 17 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 2
15 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille Liiteosa Liite 1: STRATEGIA JA KEHITTÄMISTAVOITTEET Liite 2: SUUNNITELMAT VUOSILLE Liite 3: TULOSALUEITTAISET VUOSISUUNNITELMAT JA TAVOITTEET VUOSILLE Liite 4: STRATEGINEN INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE
16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 STRATEGISET KEHITTÄMISTAVOITTEET Liite 1 GTK:n strategian ja kehittämisen lähtökohtana on toiminnan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden varmistaminen ja lisääminen hallituksen ja ministeriön määrittelemän tavoitteenasettelun mukaisesti. GTK:n visio geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia konkretisoituu tavoitteeksi kehittyä palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka toisaalta profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa ja toisaalta kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky vastaavat kansainvälistä tasoa. GTK on määritellyt strategiset tavoitteensa seuraavasti (ks. myös kuva 2. sivulla 3): Tarvelähtöinen kartoitus ja tiedonkeruu Luonnonvarojen tilinpito ja käytettävyys Uutta teknologiaa kestävään kehitykseen Geotiedon moniulotteinen tulkinta Aineistot käytettävissä tietoverkon välityksellä Ydintehtäviin keskittyvä, kansainvälisesti verkottunut Huippuosaamisen kehittäminen painopistealueilla Hyvä ja innovatiivinen työyhteisö Suunnittelukaudella jatketaan toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joiden avulla keskitytään yhä selvemmin ydintoimintoihin ja vahvistetaan strategisten päätavoitteiden mukaisia painopiste- ja kehittämisalueita. GTK vahvistaa edelleen alueellista toimintaansa jatkamalla alueiden omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvaa yksiköiden profiloitumista (kuva 1.) sekä vahvistamalla alueyksiköitä tuottavuusohjelman, luonnollisen poistuman ja sisäisen kierron tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti. Kuva 1. GTK:n alueelliset toimintaprofiilit
17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Tuotanto- ja palveluprosessien tehokkuutta parannetaan osana johtamis- ja laatujärjestelmää. GTK:n sisäisiä palveluprosesseja sekä hanketoimintaa kehitetään tilaaja tuottaja-asetelman pohjalta. Henkilöstöstrategian tavoitteena on henkilöstömäärän vähentyessä ja eläköitymisen voimistuessa turvata osaamisen ylläpito sekä uudistumiskyky ja samanaikaisesti edistää henkilöstön hyvinvointia sekä jaksamista. Henkilöstömäärää vähennetään tuottavuusohjelman mukaisesti. Tehtävä- ja toimipaikkakiertoa käytetään aktiivisesti voimavarojen kohdentamisessa ja rekrytoinnit kohdistetaan ensisijaisesti painopiste- ja kehittämisalueisiin. Taulukko 1. GTK:n pitkän tähtäyksen kehittämislinjaukset. GTK vuonna 2015: Vaikuttavuus: Maankamaran luonnonvarojen, niiden tilipidon ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. Kansallinen tietokeskus, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa. Vahva alueellinen toimija, joka on tiiviisti integroitunut alueiden kehittämissuunnitelmien toteutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toiminnallinen tuloksellisuus: Ydintoimintoihin keskittynyt ja yhteiskunnan tarpeisiin fokusoitunut kilpailukykyinen ja kansainvälistynyt osaaja. Palvelu- ja kilpailukykyiset toimintaprosessit. Tilaaja tuottaja-asetelma sisäisissä palveluissa ja hanketoiminnassa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen: Korkeatasoinen, kansainvälistynyt asiantuntijaorganisaatio. Korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälistymisen kehittymistä vahvistetaan toiminnan painopistealueiden mukaisesti. Haasteelliset urakehitysmahdollisuudet kansainvälisessä tutkimusympäristössä. Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö Kannustava palkkausjärjestelmä
18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 SUUNNITELMAT VUOSILLE Liite 2 GEOLOGINEN KARTOITUS Geologinen kartoitus tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa tietoperustaa ja sovelluksia geologisten luonnonvarojen etsinnän ja tutkimuksen sekä maankäytön ja ympäristönsuojelun tarpeisiin. Perinteiset karttalehtisidonnaiset maa- ja kallioperän kartoitusohjelmat ovat uudistuneet tarvelähtöisiksi tiedonkeruuprosesseiksi. Uusi toimintamalli on haasteellinen ja edellyttää asiakaslähtöisyyden omaksumista hankkeiden toteutuksessa. Toimintamallin ansiosta GTK:n palvelukyky paranee, mikä luo aikaisempaa parempia mahdollisuuksia myös tulorahoituksen hankintaan. Kartoitusalueet esitetään kuvassa 1. ja vuosisuunnitelmat ja -tavoitteet liitteessä 3. Tarvelähtöisyys on prosessien käyttövoima. Voimavarat kohdentuvat maankäytön ja raaka-ainehuollon tarpeisiin perustuviin hankkeisiin tarveselvitysten pohjalta. Uudistettuihin geotietomalleihin ja kansainvälisiin luokituksiin perustuvat valtakunnalliset karttatietokannat ja menettelyt niiden täydentämiseksi ja laadun parantamiseksi ovat käytössä. Kallioperäkartoitus Voimavarat kohdentuvat valtakunnallisten Digi KP 1M (kallioperäkarttatietokanta 1:1 milj.) ja Digi KP 200 (1: ) karttatasojen laadintaan sekä kohteellisen, erityisesti raakaainetutkimuksia tukevan kartoitustiedon tuottamiseen. Karttatietokantojen 1. versiot valmistuvat Internet-jakeluun v Digi KP 1M versioon pohjautuva uudistettu Suomen kallioperäkartta julkaistaan suunnittelukaudella. Maaperäkartoitus Voimavarat kohdentuvat tarvelähtöiseen maaperän tiedonkeruuseen sekä valtakunnallisen 1: maaperäaineiston laadun parantamiseen. Uuden tiedon hankinnassa keskeisiä teemoja ovat pohjavesi- ja kiviaineshuoltoa sekä yhdyskuntarakentamista tukevat kartoitukset (3D rakenne- ja ominaisuustieto) sekä erilaiset aluesuunnitteluun ja ympäristön hoitoon liittyvät tarpeet (aluetieto). Voimavarojen priorisoitu kohdentaminen perustuu aluekohtaisiin tarveselvityksiin. Geofysiikan ja kairaustiedon integroitua tulkintaa kehitetään 3D -tiedon tuottamiseksi ja 3D - tiedonhallintaratkaisut otetaan käyttöön tiedon jakelun ja käytön helpottamiseksi. Valtakunnallisen karttatietokannan (Digi MP 200) laadinta alkaa valtakunnalliseen 1: maaperäaineistoon pohjautuen. Samalla yhtenäistetään vanhaa peruskartoitusaineistoa saumattomaksi karttatasoksi uudelle 1: karttapohjalle ja aineistoa tuotteistetaan palvelukyvyn lisäämiseksi. Digi MP 200:n uusi versio valmistuu suunnittelukauden loppuun mennessä. Merigeologinen kartoitus Merigeologinen kartoitus kohdistuu ensisijaisesti Pohjanlahden rannikkovesialueille ja painottuu suurten kaupunkien edustoille sekä väylärakennusalueille. Vedenalaisen luonnon
19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 monimuotoisuutta selvittävään usean hallinnonalan yhteishankkeeseen (VELMU) osallistutaan resurssien sallimissa rajoissa. Suunnittelukauden päättyessä noin 70 % Suomen rannikkoalueista on kartoitettu. Strategisesti tärkeällä Suomenlahden itäisellä osalla on tavoitteena selvittää merenpohjan laatua ja perustilaa kansainvälisenä yhteistyönä. Taajamageologinen kartoitus Kartoitusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä keskeisten kasvukeskusten suunnittelutahojen kanssa. Tavoitteena on muotoilla kunkin alueen maankäyttötarpeisiin parhaiten soveltuva yhteisrahoitteinen palvelukokonaisuus, jossa otetaan huomioon sekä kallio- että maaperätekijät mukaan lukien alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa. Tavoitteena on, että suunnittelukauden lopussa taajamakartoitus on toteutettu vähintään kolmella kasvukeskusalueella. Hankkeiden jälkimarkkinointiin kiinnitetään huomioita GTK:n tuottamien aineistojen käyttöönoton varmistamiseksi ja GTK:n työmenetelmien kehittämiseksi. Valtakunnallinen maakairausrekisteri otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa. Kairaustietojen käyttöä edistävää tietoverkkovälitteistä palvelukonseptia kehitetään yhteiskunnan ja asiakkaiden hyödyn varmistamiseksi. Alueellinen painovoimakartoitus Alueellisen painovoimakartoituksen tarve ja menetelmät, ml. aerogravimetraus, on arvioitu suunnittelukauden alkuun mennessä. Toiminta mitoitetaan selvityksen pohjalta ja se kohdennetaan GTK:n raaka-ainetutkimusten painopisteiden mukaisesti.
20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Kallioperäkartoitus Maaperäkartoitus Merigeologinen kartoitus Taajamageologinen kartoitus Aerogeofysikaalinen kartoitus Alueellinen painovoimakartoitus Kuva 1. Kartoitusalueet
21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN GTK:n tutkimus- ja kehittämistoiminta luo luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä tarjoaa uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. Kuva 2. Tutkimus- ja kehittämisohjelmat Tutkimus ja kehittämistoimintaa ohjaa strategiassa määritelty tavoitetila GTK:n pyrkimyksestä kehittyä palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Kansainväliseen ja kotimaiseen yhteistyöhön luodaan uusia toimintamalleja, joilla varmistetaan huippuosaamisen kehittyminen ja tutkimuslaitteiden tehokas käyttö. Tutkimus ja kehittämistoiminta ovat keskeisessä roolissa GTK:n korkeatasoisen asiantuntemuksen kehittämisessä. Yhteisrahoitteista tutkimustoimintaa laajennetaan GTK:n ydinosaamisen alueilla, mikä lisää GTK:n kansainvälistä tutkimusotetta ja vaikuttavuutta. Tutkimus- ja kehittämisohjelmien vuosisuunnitelmat ja -tavoitteet esitetään liitteessä 3. GTK keskittyy luonnonvarojen esiintymisen kannalta tärkeiden geologisten muodostumien, niiden ominaisuuksien ja syntyprosessien tutkimukseen. Kehittämisalueina ovat luonnonvarojen tilinpito ja elinkaaritutkimus, kestävään käyttöön liittyvä tutkimus-teknologia, sekä moniulotteinen geologinen mallinnus. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, mineraaliaineksen prosessointiin, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. GTK fokusoi ja tiivistää tutkimusyhteistyötään yliopistojen kanssa erityisesti kalliiden tutkimusinfrastruktuurien käyttöä tehostamalla. GTK osallistuu aktiivisesti tavoitteidensa mukaisiin monitieteellisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin laajentamalla yhteisrahoitteista toimintaansa. Geologinen mallinnus Kallioperän ja sen luonnonvarojen tutkimus tuottaa uusia geologisia tulkintoja ja malminetsintämalleja, jotka ovat suoraan hyödynnettävissä alan teollisuuden omassa etsintätoiminnassa. Suomen malmipotentiaalista laaditaan uusi kokonaisarvio, joka ottaa huomioon tunnettujen varojen lisäksi potentiaaliset löydettävissä olevat varat. Fennoskandian kilveltä valmistuu metallogeeninen kartta yhteistyönä naapurimaiden kanssa. Suomen ja Venäjän väliseen velkakonversio-ohjelman rahoituksella toteutettavan korkean resoluution seismisen heijastus-luotaushankkeen (HIRE) tietoa hyödynnetään useiden malmipotentiaalisten muodostumien yksityiskohtaisessa mallinnuksessa. Tutkimus tuottaa uusia kohteita
22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 malminetsinnän testattavaksi ja moniulotteiseen mallintamiseen liittyvää teknologista osaamista. Geotiedeyhteisön yhteisen isotooppilaboratorion huippulaitteistoa hyödynnetään geologisessa mallinnuksessa ja ympäristögeologisessa tutkimuksessa. Geofysikaalisessa menetelmäkehityksessä testataan lentogravimetrauksen ja uusien sähkömagneettisten menetelmien käyttökelpoisuutta. Geologisista kerrostumista tehdyt tarkoin ajoitetut paleoympäristötutkimukset luovat pohjan tulevan globaalimuutoksen arvioimiselle ja mallintamiselle monitieteisenä yhteistyönä. GTK osallistuu menneiden aikojen ilmasto- ja ympäristömuutostutkimukseen erityisesti arktisilla alueilla tavoitteena tuottaa luotettavaa tietoa globaalimuutoksen mallinnuksen, riskinarvioinnin ja yhteiskunnan päätöksenteon pohjaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään aktiivisesti mm. EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Metalleilla kuormittuneiden sedimenttien tutkimusmenetelmiä kehitetään osana valumaaluekohtaista kaivosympäristötutkimusta. Aineiden kulkeutumisen mallintamista kehitetään kaivannais- ja metalliteollisuuden ympäristön tilan seurannan ja riskinarvioinnin tarpeisiin Jääkautisten maaperämuodostumien sedimentologinen mallintaminen ulotetaan monimutkaisiin suuriin reunamuodostumiin Salpausselkiin, joihin kohdistuu intensiivistä maankäyttöä sekä pohjaveden ja kiviainesten hyödyntämispaineita. Valmistaudutaan suunnittelujaksolla tapahtuvaan kansainväliseen Integrated Ocean Drilling Program (IODP) kairausohjelmaan, mikäli projekti toteutuu Itämerellä. Luonnonvarojen kestävä käyttö Kehittämisalueena on geologisten luonnonvarojen materiaalivirta ja elinkaaritutkimus. Kehittämistyötä toteutetaan yhteistyössä yliopistojen ja eurooppalaisen tutkimusverkoston kanssa. Muita keskeisiä tutkimushankkeita ovat haitta-aineiden kulkeutumismekanismit kaivosympäristöissä ja riskinarvioinnin kehittäminen. Geologisten luonnonvarojen tilinpitojärjestelmä otetaan asteittain käyttöön suunnittelukaudella. Järjestelmään kytketään kaivannaisteollisuuden sivu-tuotteiden ja jätteiden sekä soveltuvin osin muiden korvaavien ainesten seuranta ympäristötaloudellisesti optimoidun ja ekotehokkaan tuotannon edistämiseksi. Bioenergiataseiden laskentaa varten tilinpitoa laajennetaan ja tarkennetaan turvevaroihin, joissa ensimmäiseksi tutkitaan bioenergiatasetta Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. GTK kehittää mineraalisten raaka-aineiden tutkimusteknologiaa päämääränä entistä taloudellisemmat ja ekotehokkaammat rikastusprosessit sekä myös ympäristösektoria palvelevat ratkaisut. Turpeen käyttökelpoisuutta energiahuollon tarpeisiin, moninaiskäyttöä sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia tutkitaan uusien käyttömuotojen, tuotteiden ja teknologioiden löytämiseksi. Turpeen nopeasti (alle 300 v.) uusiutuvan pinta-osan käyttöä suhteessa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tutkitaan. Hiilidioksidivapaan energiapotentiaalin tutkimista ja kartoittamista jatketaan etsimällä ja osoittamalla maa- ja kalliolämmön tuottamiseen edullisimpia alueita ja kohteita sekä osallistumalla monitieteiseen geotermisen energian tutkimus- ja kehitystyöhön kotimaassa ja kansainvälisesti. Menetelmän integrointia jäädytykseen tutkitaan yhteistyökumppaneiden kanssa ja valmisteilla oleviin koelaitoksiin ja koekohteisiin osallistutaan syntyvien tutkimushankkeiden ohjelmien ja rahoituksen mukaisesti mm. Espoossa ja Vaasassa. Maankäyttö ja ympäristö GTK kehittää taajama- ja rakennusgeologisia tutkimuksia erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksissa ja Oulun nopeasti kasvavalla talousalueella. Ydinjätteiden ja haitallisten aineiden sijoituspaikkatutkimuksissa GTK toimii viranomaisia ja teollisuutta palvelevana
23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 puolueettomana asiantuntijana edistäen ratkaisuja pitkäaikaiseen, kestävään loppusijoitukseen. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyvää tutkimusyhteistyötä jatketaan kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa yksityiskohtaisissa geologisissa ja kallioegoteknisissä tutkimuksissa valitussa lopunsijoituspaikassa. Uusien suunniteltavien ydinlaitosten sijoituspaikkavaihtoehtojen geologisia selvityksiä tehdään teollisuuden toimeksiannoista. Geologisen monimuotoisuuden ja geologisten arvojen tutkimukseen ja kartoitukseen panostetaan osana luonnonperinnön hyödyntämistä yhteistyössä metsähallituksen, ympäristökeskusten ja maakuntien kanssa. Hankkeita toteutetaan yhteisrahoitteisina ympäristöhallinnon ja maakuntien kanssa. Pilaantuneiden maiden tutkimuksessa panostetaan fokusoituihin kehityshankkeisiin, joilla luodaan puhdistusratkaisuja ympäristöongelmiin erityisesti metalleilla pilaantuneilla alueilla ja kaivosympäristöissä ja edellytyksiä yhteistyöhön teollisuuden sekä konsulttien kanssa. Metalleilla pilaantuneiden alueiden riskinarviointia kehitetään ja sovelletaan laajana monitieteisenä yhteistyönä ympäristöhallinnon, ja teollisuuden kanssa. Pilaantuneiden maiden ja vesien puhdistamiseen kehitetään prosessiteknisiä ja hydrokemiallisia menetelmiä, joissa hyödyntämiskelpoiset metallijakeet ja nesteet erotetaan ja saatetaan kierrätettävään muotoon. Kaivannaistoiminnan ja metalliteollisuuden sivutuotteita ja jätteittä tutkitaan ja kehitetään niiden jalostusmenetelmiä uusiokäyttöä varten. Pyrkimyksenä on teollisuuden heikosti hyödynnettyjen sivutuotevirtojen parempi käyttö ja jätteeksi päätyvien massojen oleellinen vähentäminen. Geoinformaatio Alkuvaiheessa geoinformaation tutkimusohjelman tavoitteena on kansallisen geotietomallin sekä geotiedon analysoinnin, tulkinnan ja visualisoinnin kehittäminen yhteistyöverkostossa. Ohjelma laajenee geologisten tietomassojen syvällisemmän tutkimuksen ja moniulotteisen mallinnuksen teknologioiden kehittämisen suuntaan. EU valmistelussa oleva INSPIRE-direktiivin kehitystyö ja GEOSS-tutkimusohjelman tarpeet ohjaavat myös geoinformaatiotutkimuksen tavoitteita suunnittelukaudella. LUONNONVAROJEN ETSINTÄ JA ARVIOINTI Kestävän kasvun perustana on tieto luonnonvaroista, niiden sijainnista, määrästä, laadusta ja käytettävyydestä. GTK:n ensisijaisena tehtävänä on malminetsinnän ja kaivannaistoiminnan pitkäjänteinen edistäminen, missä korostuu GTK:n rooli uusien etsintäinnovaatioiden sekä sovelletun, korkeatasoisen geotiedon tuottajana, tulkitsijana ja jakelijana. GTK keskittyy roolinsa mukaisesti uusien malmi- ja raaka-ainepotentiaalisten alueiden ja esiintymien osoittamiseen ja ensivaiheen tutkimukseen kaivannais- ja energiateollisuuden jatkotutkimuksia ja tuotantoa varten. GTK seuraa aktiivisesti kaivannaisalan toimintaa ja sen muutoksia suunnaten oman toimintansa siten, että se mahdollisimman hyvin tukee alan kehittymistä. Luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta potentiaalisia alueita merkitään maakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisin ja maakuntakaavoihin, joita varten GTK tekee tarvittaessa lisäysselvityksiä yhteisrahoitteisena hanketoimintana. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin tutkimusmetodiikkaa ja asiantuntemusta kehitetään määrätietoisesti kansainvälisen tason säilyttämiseksi. Suomen malminetsintämahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti alan investointien edistämiseksi, ja asiantuntijapalveluita tarjotaan massamme toimivalle teollisuudelle Luonnonvarojen etsintä- ja arviointiohjelmien alueellinen kohdentuminen suunnittelukaudella esitetään kuvassa 3 sekä vuosisuunnitelmat ja -tavoitteet liitteessä 3.
24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Kuva 3. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin alueellinen kohdentaminen vuoteen 2012.
10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013
E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotEspoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotE/83/223/2011. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012
E/83/223/2011 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2010 2011 2012 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus GTK
Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa
LisätiedotE/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan
E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotGTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015
GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille
12.9.2006 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2008-2011 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 1 2 YLEISTÄ 2 2.1 Toiminta-ajatus 2 2.2 Arvot 2 2.3 Visio 3
LisätiedotKaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö
Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotKatsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti
E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)
LisätiedotE/313/221/2010 24.9.2010. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015
E/313/221/2010 24.9.2010 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2012-2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TOIMINTALINJAUKSET
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy
Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi
KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on
LisätiedotKatsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti
E/313/221/2010 24.9.2010 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3 4 TULOSSOPIMUKSEN LIITE
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotGTK lyhyesti. gtk.fi
GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen
LisätiedotE/319/221/2009 22.9.2009. Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014
E/319/221/2009 22.9.2009 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011-2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotE/573/221/ Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille
E/573/221/2008 22.9.2008 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2010-2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2010-2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotMaa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko
Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.2014, Ossi Ikävalko Ossi Ikävalko 02.04.2014 1 Perustehtävä Kartoittaa ja tutkii
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.
SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotI Strategiset linjaukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta
LisätiedotKalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotKuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä
Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotValtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
LisätiedotTILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007
TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-820-06 6.6.2007 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen päivitetty talousarvioehdotus vuodelle 2008. Liitteenä on kopiot Cognos Planning-järjestelmällä tehdyistä rahoitustaulukoista.
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotPalkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen
Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotKieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö
Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon
LisätiedotTietosuojavaltuutetun toimisto
Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotMiten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013
Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotSuomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma
Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
Lisätiedot