KIERTO KIRJEKOKOELMA

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 1974 No 128 No 128 Kiertokirje valtion virkamiesten ikälisistä Valtion virkamiesten ikälisäsopimus Valtiovarainministeriö ja toisaalta valtion virkamiehiä edustavien virkam iesyhdistysten keskusjärjestöt Akava ry, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ry sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY ry ovat 6 päivänä m arraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopim uslain (664/70) 2 :n nojalla tehneet valtion virkamiesten ikälisiä koskevan virkaehtosopimuksen. 1 Sen estäm ättä, m itä aikaisemmin on säädetty tai sovittu valtion virkamiesten oikeudesta ikälisään, noudatetaan m itä tässä sopimuksessa on sovittu. 2. Oikeus ikälisään on sellaisella vakinaisen viran tai toim en haltialla ja ylimääräisellä toimenhaltijalla, jonka virka tai toim i on sijoitettu A-palkkaustaulukon mukaisiin palkkausluokkiin tai C-palkkaustaulukon 1 47 palkkausluokkiin. 3 S. Edellä 2 :ssä tarkoitetulle virkamiehelle m yönnetään hakem uksesta ikälisä 2, 4, 6, 9 ja 12 ikälisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen /1 7 I Ikälisät m ääräytyvät vakinaisen viran tai toim en peruspalkan tai ylimääräisen toim en vuosipalkkion sekä kalliinpaikanlisän yhteismäärän perusteella siten, että ensimmäinen ja toinen ikälisä ovat kum pikin seitsemän prosenttia, kolmas ikälisä kuusi prosenttia sekä neljäs ja viides ikälisä kum pikin viisi prosenttia. 4. Ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi virkamies saa lukea koko sen ajan, minkä hän kahdeksantoista vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa: a) valtion palveluksessa, jolloin valtion palvelukseksi katsotaan myös palvelus kansanedustajana, valtioneuvoston jäsenenä, eduskunnan oikeusasiamiehenä, eduskunnan viran tai toim en haltijana, sekä Suomen Pankin, Ahvenanmaan m aakunnan, kansaneläkelaitoksen, Postipankin, valtion teollisuuslaitoksen sekä valtionenem m istöisen yhtiön palvelus; b) kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtym än, uskonnollisen yhdyskunnan tai sellaisen yksityisen, yhteisön tai laitoksen palveluksessa, joka saa lain tai asetuksen nojalla taikka harkinnanvaraista valtionapua yli puoleen palkkausmenoistaan;

2 2 c) Y hdistyneiden K ansakuntien, sen erityisjärjestön tai muun edellisiin verrattavan valtioiden välisen yhteistyöelimen palveluksessa taikka toteuttam assa sellaista kansainvälistä kehitysapuohjelm aa, jossa Suomi on osallisena; d) valtion haltuun otetun rautatien, puhelinlaitoksen tai m uun valtion haltuun otetun laitoksen tai toim innan palveluksessa; e) sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen palveluksessa, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu valtion palveluksessa olevien henkilöiden etujen valvominen; f) palveluksessa lääkärinä, hammaslääkärinä, eläinlääkärinä, fyysikkona, kemistinä, psykologina, osastonhoitajana, ylihoitajana, toim intaterapeuttina, puheterapeuttina, lastentarhanopettajana, sosiaalihuoltajana, sosiaalityöntekijänä, sairaanhoitajana, terveyssisarena, kätilönä, mielisairaanhoitajana, proviisorina, farm aseuttina, röntgenhoitajana, laboratoriohoitajana, lääkintävoim istelijana, terveydenhoitajana, ham m ashoitajana, apuhoitajana tai lastenhoitajana yksityisessä yhtiössä, yhteisössä tai laitoksessa, mikäli täm ä toim i on pätevyvsehtoihin ia laatuun nähden siihen valtion virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mihin hän tästä toim esta erottuaan on ensiksi tullut; g) palveluksessa Suomessa alusrekisteriin merkityssä kauppa-aluksessa aliperämiehenkirjan, alikonem estarinkirjan, II luokan radiosähköttäjän pätevyystodistuksen taikka vastaavan näitä ylem m än pätevyyskirjan haltijana, mikäli virkaan tai toim een on kelpoisuusehtona edellä tarkoitettu pätevyyskirja; h) sellaisessa palveluksessa yksityisessä yhtiössä, yhteisössä tai laitoksessa, joka vaaditaan kelpoisuusehtona virkaan tai toimeen. Virkamies saa ikälisää varten lukea hyväkseen koko sen ajan, m inkä hän on ollut sotatilan aikana lotta- tai sotapalveluksessa taikka asevelvollisuuslain nojalla 18 vuotta täytettyään on suorittanut asevelvollisuuttaan. Lottapalvelukseksi luetaan se aika, jona virkamies on saanut lottakuukausipalkkaa tai päivärahaa. Sitä aikaa, jonka perusteella virkamies saa m uulta työnantajalta tai muun palveluksen perusteella valtiolta eläkettä, ei lueta ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi. 5. Ikälisään oikeuttavia palvelusaikoja laskettaessa ei vähennetä aikaa, jonka virkamies on ollut virkavapaana saaden siltä ajalta palkkaa tai äitiyspäivärahaa. Vähennykseksi ei lueta myöskään saman kalenterivuoden aikana enintään kuukauden kestänyttä palkatonta virkavapautta ja aikaa, jonka virkamies on rationalisoinnin vuoksi ollut tilapäisesti poissa virantoimituksesta. 6. Eri palvelusaikoja ikälisää varten laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana virkamies on ollut valtion palveluksessa vähintään kahdeksantoista päivää. Palvelusvuoden jakautuessa kahteen tai useampaan lukukauteen on yhden lukukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin oppi- tai kasvatuslaitoksessa on yhden lukuvuoden aikana lukukausia. 7. Valtiovarainm inisteriö voi oikeuttaa virkamiehen lukemaan hyväkseen ikälisää varten m uunkin kuin edellä 4 :ssä m ainitun palvelusajan sekä erikseen vahvistettujen perusteiden m ukaan m yöntää oikeuden suorittaa ikälisää muillekin kuin 2 :ssä tarkoitetuille virkamiehille.

3 8 $. olevan sopimuksen m uuttam iseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi virkaehtosopim ukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtim aan, että sen alaiset yhdistykset ja virkam iehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä m o mentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Täm ä virkamiesyhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää m yös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustusta kiellettyä työtaistelutoim enpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. Niille virkamiehille, joiden edellä 3 :ssä m ainitulla tavalla m ääräytyvien ikälisien ja kalliinpaikanlisän yhteism äärä on pienempi kuin asianomaisten virkamiesten vuoden h970 joulukuussa voimassa olleiden säännösten mukaan laskettu ikälisien ja kalliinpaikanlisän yhteism äärä, ottaen huom ioon ja sen jälkeen voimaan tulleissa virkaehtosopimuksissa sovitut yleiskorotukset, suoritetaan ikälisän täydennysosaa liitteen mukaisesti. Täydennysosa m ääräytyy prosenttiosuutena, jonka suuruus riippuu ikälisien lukum äärästä ja kalleusluokasta. Prosenttiosuus lasketaan virkamiehen viran tai toimen palkkausluokan mukaisen peruspalkan tai vuosipalkkion ja kalliinpaikanlisän yhteismäärästä. 9. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoim enpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassa olosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatim uksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa 10. Täm ä sopimus on voimassa 1 päivästä huhtikuuta 1974 vuoden 1976 loppuun saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu täm än jälkeen kolm en kuukauden m olem minpuolisin irtisanomisajoin. 11 $. Tämän sopimuksen selvennyksistä ja täydennyksistä on laadittu pöytäkirja. 3 II Valtion virkamiesten ikälisäsopimuksen soveltamisohjeet (P 3572/ ) Valtiovarainm inisteriö on antanut valtion virkamiesten ikälisistä 11 päivänä huhtikuuta 1974 tehdyn virkaehtosopim uksen soveltamisesta seuraavat ohieet. Ikälisään oikeutetut virkamiehet 2. Ikälisäoikeus on A-palkkaluokkiin ( lukien V-palkkausluokkiin) ja C l C47-palkkausluokkiin kuuluvilla peruspalkkaisilla ja ylimääräisillä virkamiehillä. Ikälisän myöntäminen 3. Ikälisä m yönnetään virkamiehelle hakemuksesta. Takautuvasti on ikälisä m yönnettävissä vain yhden vuoden ajalta. Täten esimerkiksi peruspalkkainen virkamies, jolla palveluksensa perusteella olisi ollut oikeus ikälisään lukien, m utta joka hakee sitä vasta , saa ikälisänsä takautuvasti lukien. Vastaavassa tapauksessa ylim ääräinen virkamies saa ikälisänsä takautuvasti lukien.

4 4 K uukauden ero näissä tapauksissa johtuu siitä, että peruspalkkaiselle palkka maksetaan kuukauden alusta, ylimääräiselle kuukauden lopussa. Mikäli joissakin virastoissa tai laitoksissa on virantoim itusohjesäännön tai muiden sääntöjen perusteella annettu ikälisäesitysten tekem inen jonkun virkamiehen virkatehtäväksi, voidaan vanhaa käytäntöä ja t kaa. Ikälisää varten hyväksi luettavat palvelusajat 4. Ikälisään oikeuttavia aikoja laskettaessa otetaan huom ioon päätoim inen palvelus 18 ikävuoden jälkeen. Tästä poiketen virkamiehellä on oikeus sotatilan aikaisesta lottatai sotapalveluksesta lukea hyväkseen myös alle 18 vuotiaana palveltu aika. Viran tai toimen hoitam inen osittain (esim. 1/2, 3/4) ei oikeuta lukemaan kyseistä palvelua ikälisään oikeuttavaksi. Päätoimisen palvelun käsitettä ei virkaehtosopim uksessa ole erikseen m ääritelty. Näin ollen on edelleen noudatettavana se tulkintasääntö, että päätoim ista on sellainen työ, joka kestää keskimäärin vähintään viisi tuntia vuorokaudessa. Tällaisia työpäiviä tulee kalenterikuukauteen sisältyä vähintään 18. O petustoim en osalta virkaehtosopim us ei ole aiheuttanut m uutosta aikaisemmin annettuihin päätöksiin ja määräyksiin päätoimisen palvelun ikälisävuosien laskemiseen määräytymisen osalta. 4 a) Valtion palvelus Myös harjoittelijana suoritettu palvelus otetaan huom ioon, mikäli se täyttää päätoimisuuden vaatimuksen ja mikäli harjoittelusta on suoritettu palkkaa. Valtion palvelukseksi katsottava palvelus kansanedustajana valtioneuvoston jäsenenä eduskunnan oikeusasiamiehenä eduskunnan viran ja toimen haltijana Suomen Pankin, Postipankin, kansanelälaitoksen ja Ahvenanmaan m aakunnan palveluksessa M uutosta edelliseen virkaehtosopimukseen on tapahtunut siinä, että Postipankin ja kansaneläkelaitoksen myös työsuhteessa palveltu aika otetaan huomioon. valtion teollisuuslaitoksen palveluksessa Valtion teollisuuslaitoksia ovat keskusautokorjaam o, Lapuan patruunatehdas, m aanm ittaushallituksen karttapaino, Tele-' va, Turun asennuspaja, valtion hankintakeskus, valtion m argariinitehdas, valtion painatuskeskus, valtion polttoainekeskus, valtion pukutehdas, valtion tietokonekeskus, Vammaskosken tehdas valtioenem m istöisen yhtiön palveluksessa Tällaisena palveluna otetaan huom ioon ns. pääyhtiöissä palveltu aika. Näitä pääyhtiöitä ovat Ajokki Oy, Oy Alko Ab, Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Finnair Oy, Imatran Voima O sakeyhtiö, Jokioisten-Forssan R autatieosakeyhtiö, K ehitysaluerahasto Oy- Utvecklingsomrädesfonden Ab, Kemijoki Oy, Kemira Oy (Rikkihappo Oy ja Typpi Oy), Kokkolan Puhelin O y Gamlakarleby Telefon Ab, Neste Oy, O utokum pu Oy, Oy Pohjolan Liikenne Ab, Rautaruukki Oy, Saimaan Kanavalaivat Oy, Suo Oy, Suomen Malmi Osakeyhtiö, Suomen Vientiluotto O y Finlands E xportkredit Ab, Oy Valmet Ab, Veitsiluoto Osakeyhtiö, Oy Yleisradio Ab, Kiinteistö Oy Kirkonvieri, Venäläisen Koulun Kannatusosakeyhtiö. 4 b) Kunnan ja valtionapulaitosten palvelus Olennaisina m uutoksina kunnan ja valtionapulaitosten palvelusten hyväksi lukemisen osalta ovat edelliseen virkaehtosopi

5 mukseen verrattuna, että kyseiset palvelukset saadaan lukea kokonaan ikälisään oikeuttaviksi ja että myös harkinnanvaraista valtionapua saavien laitosten palvelus otetaan huom ioon. V altionapulaitosten osalta on edelleen kuitenkin edellytyksenä, että laitos on sinä aikana, jolloin asianomainen on siinä palvellut, saanut palkkausm enoihinsa valtionapua yli 50 prosenttia. V altionapua saavia laitoksia on niin paljon, että täydellistä luetteloa ei voida laatia. Valtionavun määrä voi myös eri vuosina vaihdella. Täm ä aiheuttaa sen, että joltakin vuodelta m äärätyn laitoksen palvelus voidaan lukea ikälisään oikeuttavaksi, toisaalta taas sellainen vuosi, jolloin valtionavun määrä on enintään 50 prosenttia, ei oikeuta sitä otettavaksi huomioon ikälisäaikana. V altionapulaitoksia on mm. opetus- ja neuvonta-aloilla sekä sosiaali- ja terveystoim en aloilla. Mikäli valtionavun määrä ei ole m uuten tiedossa, on asia varmimmin selvitettävissä siltä viranomaiselta, joka on m yöntänyt valtionavun. 4 c) YK- ja siihen verrattava palvelus Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä (esim. ECOSOC, FAO, UNESCO, UNICEF), m uun edellisiin verrattavan valtioiden välisen yhteistyöelim en (esim. EEC, ILO, SEV) palveluksessa taikka to teu ttamassa sellaista kansainvälistä kehitysapuohjelmaa, jossa Suomi on osallisena (esim. Etiopiassa, Keniassa, Nigeriassa, Tansaniassa) olemansa ajan virkamies saa lukea ikälisään oikeuttavaksi. Edellisen virkaehtosopimuksen mukaan oikeus mainittujen aikojen hyväksi lukemiseen oh vain virkamiehellä, joka oli saanut om asta virastaan virkavapautta edellä m ainitun palveluksen ajaksi. 4 d j Valtion haltuun o tetun laitoksen tai toim innan palvelus Valtion haltuun otetun rautatien ja puhelinlaitoksen palvelus on ollut jo palkkausasetuksen mukaan ikälisään oikeuttavaa palvelusta. Uudessa virkaehtosopim uksessa on lisäksi sovittu, että myös m uun valtion haltuun otetun laitoksen ja toiminnan palvelus on ikälisään oikeuttavaa. Tällaisena palveluna otetaan nyt huom ioon ikälisään oikeuttavana palvelus esim. tuom iokunnan arkistossa, henkikirjoittajan toim istossa sekä m aanm ittausinsinöörien toim istoapulaisena, m aanm ittausteknikkona, kartoittajana, ja kartanpiirtäjänä. Edellytyksenä on kuitenkin, että palvelus on ollut päätoim ista ja esimerkiksi toim istotyön osalta, että se on suoritettu m äärättynä työaikana työnantajan osoittam assa toim istotilassa. Esimerkiksi kotona suoritettua konekirjoitustyötä ei oteta huomioon. Mikäli esimerkiksi sellaisesta tuom iokunnasta, jossa ei vielä ole siirrytty kokonaispalkkaukseen, henkilö siirtyy valtion palvelukseen, otetaan kyseinen palvelus huomioon ikälisään oikeuttavana vastaavasti kuin jo valtion haltuun otetun toim innan osalta. Tieteellisen tutkimuksen järjestelystä annetun lain (760/69) m ukaan on tutkijoiden aputyövoim a työsuhteessa valtioon lukien. Myös tätä ennen suoritettu päätoim inen palvelus saadaan lukea ikälisään oikeuttavaksi ilman erivapauspäätöstä. 4 e) Järjestöpalvelus Palvelus sellaisessa rekisteröidyssä yhdistyksessä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu valtion palveluksessa olevien henkilöiden etujen valvominen, on kokonaan ikälisään oikeuttavaa. Sekä palkka-asetuksessa että edellisessä virkaehtosopim uksessa edellytettiin palvelusta neuvotteluoikeuslaissa tarkoitetussa neuvottelukelpoisessa järjestössä. Täten uusi sopimus sekä kaventaa että laajentaa ikälisään oikeuttavan palveluksen saajien lukua. Laajeneminen tarkoittaa sitä, että nyt myös am m atti /1 7

6 6 järjestöjen eriasteisissa rekisteröidyissä alayhdistyksissä palveltu aika katsotaan ikälisään oikeuttavaksi, mikäli täm än alayhdistyksen varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu valtion palveluksessa olevien henkilöiden etujen valvominen. Sopimuksen sanam uoto edellyttää, että vain valtion palveluksessa olevien henkilöiden etuja valvovat yhdistykset tulisivat kysymykseen. Koska aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja sopim usten m ukaan mm. palvelus sellaisessa neuvottelukelpoisessa järjestössä, jossa jäsenistö m uodostuu esim. valtionapupalkkaisesta henkilökunnasta, on ollut ikälisään oikeuttavaa, on tällaisen järjestön palvelus katsottava myös edelleen ikälisään oikeuttavaksi. 4 f ) Terveydenhuoltoalalla suoritettu y k sityinen palvelus V irkaehtosopim uksella on laajennettu huom attavasti nim ikeluetteloa niistä toimista, joissa suoritettu terveydenhuoltoalan yksityinen palvelus otetaan huom ioon ikälisissä. Edellytyksenä on kuitenkin edelleen, että yhtiössä, yhteisössä tai yksityisessä laitoksessa palveltu aika on päätoim ista ja että palvelus on rinnastettavissa siihen valtion virkaan tai toim een, m ihin hän tästä toimesta erottuaan on ensiksi tullut. Sopimuksen sanam uoto ei edellytä kuitenkaan, että siirtyminen yksityisestä palveluksesta valtion rinnastettavaan virkaan tai toimeen on tapahtunut välittöm ästi. Pääasia on, että valtiolle tultaessa ensimmäinen virka tai toim i on rinnastettavissa siihen terveydenhuoltoalalla suoritettuun palveluun, joka f kohdan m ukaan on ikälisään oikeuttavaa. Tässä kohdassa m ainittu oikeus koskee ainoastaan niitä toim ihenkilöitä, joiden nimike on lueteltu sopimuksessa. Sopimus ei siten koske esimerkiksi sellaisia nim ikkeitä, joiden haltijat saattavat suorittaa täysin vastaaviakin tehtäviä kuin sopimuksessa mainitut toimihenkilöt suorittavat. Luettelo toimien nimikkeistä on käsitettävä siten, että esimerkiksi nimike lääkäri sisältää myös nimikkeet apulaislääkäri, osastonlääkäri jne. ja osastonhoitaja nim ikkeet apulaisosastonhoitaja, osastonhoitajatar jne. 4 g) Kauppa-aluksessa suoritettu palvelus Tässä kohdassa ei edelliseen virkaehtosopimukseen verrattuna ole tapahtunut m uuta m uutosta kuin että tällainen palvelus saadaan, kuten muissakin edellä mainituissa kohdissa, ottaa kokonaisuudessaan huom i oon. 4 h) Y ksityinen palvelus, jo ka vaaditaan kelpoisuusehtona Y ksityinen palvelus otetaan ikälisissä huom ioon, kun kelpoisuusehdoissa m ainittu vaatim us tällaisesta palveluksesta voidaan yksilöidä ja kohdistaa tiettyyn toimialaan tai tiettyjen tehtävien suorittam iseen. Jos kelpoisuusehdoissa on vaadittu esimerkiksi kokem usta kassanhoitajan tehtävissä, puutarhurin am m atissa, kansainvälisten asiain hoitam isessa, kartoitustehtävissä, palkkalaskentatehtävissä, toim istotehtävissä, ATK-alalla tai liikealalla, sovelletaan sopimuskohtaa kelpoisuusehdot täyttävään yksityiseen palveluun. Sopim uskohtaa sovelletaan myös silloin, kun kelpoisuusehdoissa on vaadittu kokem usta vastaavissa tehtävissä tai virkaan kuuluvissa ja nämä tehtävät voidaan yksilöidä. Yksityistä palvelusta ei oteta huom ioon tapauksissa, joissa a) kelpoisuusehdoissa m ainittua vaatim usta ei voida kohdistaa mihinkään tiettyyn alaan tai tiettyihin tehtäviin (esim. riittävä taito ja kyky, riittävä käytännön kokem us ), b) kelpoisuusehdoissa käytännön koke

7 mus on asetettu tietyn tutkinnon tai koulutuksen vaihtoehdoksi, c) kokemus on hankittu 18 vuotta nuorem pana tai ei-päätoimiseksi katsottavassa palvelussuhteessa, d) kokem us on liittynyt harjoitteluna tiettyyn tutkintoon tai koulutukseen ja e) virkamies on palvellut omassa yrityksessään. Sopim uskohdan perusteella voidaan ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi lukea koko se aika, jonka virkamies on palvellut kelpoisuusehdoissa vaaditussa palvelussuhteessa. Myös silloin, kun kelpoisuusehdoissa on vaadittu esimerkiksi vähintään kolmen vuoden kokem usta vastaavalla käytännöllisellä alalla, voidaan koko tällainen palvelus lukea hyväksi, kuitenkin enintään kahteentoista ikälisään oikeuttavaan palvelusvuoteen asti. Vastaavasti m enetellään tapauksissa, joissa vaaditaan palvelusajan vähim m äispituutta ei ole kelpoisuusehdoissa mainittu. 4 2 ja 3 mom. Sotatilan aikainen palvelus ja asvelvollisuusaika Sotatilan aikainen ( ) lotta- tai sotapalvelus saadaan lukea vähentäm ättöm änä hyväksi, m yös alle 18 vuotiaana palvellun ajan osalta. Lottapalveluksen osalta on edellytyksenä kuitenkin, että asianomainen on saanut lottakuukausipalkkaa tai päivärahaa. M uutoksena edelliseen virkaehtosopimukseen on, että mainittu kuukausipalkka tai päiväräha voi olla suoritettu muistakin kuin valtion varoista. Sotatilan aikaisena palveluksena luetaan hyväksi myös kotirintam alla esimerkiksi lähettinä palveltu aika, mikäli asianomainen on tällöin ollut puolustusvoim ain käsky- ja johtovallan alaisena. Sen sijaan ns. lykkäysmääräyksellä yksityisessä teollisuudessa sotatilan aikana palveltu aika ei ole ikälisää varten hyväksi luettavaa sotapalvelua. Työvelvollisena valtiolla palveltu aika sen sijaan luetaan hyväksi. Asevelvollisuusaika otetaan huom ioon 18 vuotiaana palvellun ajan osalta. Palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon, kuten muunkin palveluksen osalta, vain ne kalenterikuukaudet, joihin sisältyy 18 virassaolopäivää. Kun asevelvollisuuden suorittam i nen usein alkaa, kuukauden 15 päivänä ja päättyy 8 9 päivänä, eivät ensimmäinen ja viimeinen kalenterikuukausi tule o tettavaksi huom ioon ikälisään oikeuttavana, ellei samoin kuukausiin liity m uuta ikälisään oikeuttavaa palvelusta. Myös aseettomana puolustusvoimissa suoritettu palvelus otetaan huom ioon, ei sen sijaan siviilipalvelusta, vaikka se olisi tapahtunut jossakin valtion tai kunnan laitoksessakin. Vakinaisessa palveluksessa olevien asevelvollisten lom auttam isesta vuosina 1965 ja 1967 annettujen lakien (197/65 ja 638/66) m ukaan voitiin asevelvollinen lom auttaa kolm enkym m enen päivän ajaksi. T ätälom a- aikaa ei lueta ikälisään oikeuttavaksi. Palvelus suomalaisten opattajana ulkomailla V irkaehtosopim ukseen liittyvässä pöytäkirjassa on sovittu, että sellainen kunnan kansakoulu- tai peruskoululaitoksen viran tai toim en haltija, jolla on hilut oikeus lukea ikälisään oikeuttavaksi palvelusaikansa suomalaisten opettajana ulkomailla, ei menetä tätä oikeuttaan siirtyessään valtion palvelukseen. 4 4 mom. Eläkkeen vaikutus ikälisävuosien laskemiseen Sitä aikaa, jonka perusteella virkamies saa muulta työnantajalta tai m uun palveluksen perusteella valtiolta eläkettä, ei lueta ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi. Täten esimerkiksi virkamies, joka on jäänyt 63 vuotiaana eläkkeelle , ja palannut eläkkeen saatuaan uudelleen valtion palvelukseen , ei saa 7

8 8 ikälisiä entisistä palvelusvuosistaan. Mikäli palvelus jatkuu, hänellä on oikeus ensimmäiseen ikälisään Virantoimituksen keskeytyksen vaikutus ikälisissä 5. Pääsääntönä on, että se aika jona virkamies ei ole virantoim ituksen keskeytyksen vuoksi hoitanut virkaansa tai tointansa, vähennetään ikälisää lastettaessa. Poikkeuksen pääsäännöstä m uodostavat alla luetellut virantoim ituksen keskeytykset, joita ei lueta vähennykseksi. 1) Virkavapaus, jolta virkamies saa palkkaa, kuten vuosiloma sairausaika kokonaisuudessaan (ei kuitenkaan työkyvyttömyyseläkkeellä olo) julkinen tehtävä opinnot (ei kuitenkaan ulkomailla stipendiaattina olo, vaikka asianomainen saakin osan palkastaan) 2) Äitiyspäivärahaan oikeuttava aika (174 arkipäivää) Se enintään kuuden kuukauden virkavapaus, joka voidaan hakem uksesta m yöntää edellä 2 kohdassa tarkoitetun virkavapauden jatkoksi, ei ole enää ikälisään oikeuttavaa. 3) Palkaton virkavapaus Vähennykseksi ei lueta saman kalenterivuoden aikana enintään kuukauden kestänyttä palkatonta virkavapautta. Tältäkin osin on otettava huom ioon, että kaikki ne kalenterikuukaudet, joissa virkamies on hoitanut virkaansa tai tointansa vähintään 18 päivää, ovat ikälisään oikeuttavia kuukausia. Täten virkavapauden jakautum inen eri kuukausille aiheuttaa toisissa tapauksissa vähennyksen, toisissa ei, vaikka virkavapaus saattaa olla sam anpituinen. Mikäli virkavapaus on esimerkiksi 15. llr , ei joulukuuta oteta huom ioon ikälisissä, virkavapaus taas ei aiheuta vähennystä. 4) Virkavapaus rationalisoinnin vuoksi V irkaehtosopim uksen m ukaan on m yös sellainen aika, jonka virkamies on rationalisoinnin vuoksi ollut tiläpäisesti poissa \virantoim ituksesta, ikälisään oikeuttavaa. Tämä kohta on käsitettävä suppeasti. Tilapäisestä poissa olosta voidaan ottaa huom ioon esimerkiksi 3 4 kuukautta. On vaikea määritellä, mikä virantoim ituksen keskeytys voidaan katsoa rationalisoinnin aiheuttamaksi. Asia on harkittava tapaus tapaukselta. Esim erkkeinä voidaan m ainita puhelinliikenteen autom atisoinnista aiheutuvat tapaukset sekä virastojen organisaatiom uutosten aiheuttam at keskeytykset. Ikälisäaikojen laskeminen 6. Eri palvelusajoissa otetaan huom ioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana virkamiehellä on 18 palveluksessaolopäivää (eli lauantai- ja sunnuntaipäivät lasketaan mukaan). Päätoimiseksi katsottavan tuntity ö n (keskimäärin 5 t/pv) osalta kuitenkin varsinaisia työpäiviä tulee olla 18. Siirtym inen kesken kalenterikuukautta esimerkiksi kunnan palveluksesta valtion palvelukseen ei katkaise ikälisän laskemista, mikäli siihen kuukauteen sisältyy 18 virassaolopäivää. Täten virkamies, jonka palvelus kunnalla on päättynyt ja valtion palvelus alkanut , saa lukea toukokuun hyväkseen. Kun 18 virassaolopäivää kalenterikuukaudessa riittää ikälisään oikeuttavaksi kuukaudeksi, saa siis sellainen virkamies, joka on tullut valtion palvelukseen esimerkiksi , ensimmäisen ikälisänsä lukien. K alenterikuukauteen siirtym inen puolestaan merkitsee sitä, että esimerkiksi palve

9 lusaika ei ole ikälisään oikeuttavaa. Asevelvollisuusajan osalta noudatetaan, kuten 4 2 ja 3 m om entin kohdalla on selvitetty, myös laskemista 18 päivän säännön mukaisesti. Samoin virkavapausaikoja vähennettäessä pätee, kuten 5 :n kohdalla on selvitetty, 18 päivän sääntö. Palvelusvuoden jakautuessa lukukausiin on yhden lukukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin oppilaitoksessa on lukukausia lukuvuoden aikana. Mikäli palvelus ei ole alkanut lukukauden alkaessa tai on päättynyt ennen lukukauden loppua, lasketaan palvelusaika kuten m uun palvelun osalta eli otetaan huom ioon sellaiset kalenterikuukaudet, joihin sisältyy 18 virassaolopäivää. Erivapauden myöntäminen 7. Valtiovarainm inisteriö voi oikeuttaa virkamiehen lukemaan hyväkseen m uunkin kuin ikälisäsopimuksessa mainitun palvelusajan. Teoriassa on m ahdollista, että kaikkiin ikälisiin oikeuttava aika 12 vuotta, voitaisiin m yöntää hakijalle. Erivapausanom ukset lähetetään valtiovarainministeriölle. Anomuksiin on liitettävä m ukaan nimikirjan ote ja ao. viraston lausunto. Valtiovarainm inisteriö voi täm än kohdan m ukaan oikeuttaa m uunkin kuin sopim uksessa m ainitun virkamiehen saamaan ikälisää. Ikälisän täydennysosa 8 $ siirryttiin ikälisissä A- ja B- ikälisäjärjestelmiin siirryttiin yhtenäiseen ikälisäjärjestelmään, kuitenkin siten, että ne virkam iehet, joilla siirtym ä vaiheessa oli oikeus vanhoihin B-ikälisiin, saivat korvauksena ikälisän täydennysosaa. Virkaehtosopim us säilytti täm än oikeuden lukien siten m uutettuna, että täydennysosaprosentti seuraa sen viran tai toim en palkkausluokkaa, jo ta virkamies kulloinkin hoitaa ja laskeminen tapahtuu peruspalkan tai vuosipalkkion ja kalliinpaikanlisän yhteismäärästä. Siirtyminen opettajien kohdalla eri koulusta toiseen (valtio, kunnat, yksityinen) ei aiheuta m enetystä oikeuteen saada ikälisän täydennysosaa. Viran tai toimen osittain hoitaminen ikälisään oikeuttavana O sittain hoidettu virka tai toim i ei ole ikälisään oikeuttavaa palvelusta. Esimerkiksi virkamiehen hoitam a 1/2 vanhemman lehtorin ja 1/2 nuorem m an lehtorin virasta ei oikeuta ikälisään. T untiopettaja voi sen sijaan laskea päätoimiseen palvelukseen oikeuttavia tuntcjaan eri kouluistakin. Jos virkamies saa virkavapautta osaan, esimerkiksi puoleen virastaan, ja hänellä on em. virassaan ikälisiä, otetaan hänelle palkkaa maksettaessa huom ioon m yös vastaava osuus ikälisistä. Erimielisyyksien selvittely 9 Virkaehtosopim uslain 2 :n 1 m om entin nojalla ovat valtiovarainministeriö ja virkamiesten keskusjärjestöt joulukuun 16 päivänä 1970 tehdyssä valtion yleisessä virkaehtosopim uksessa (1 ) edellä säädetystä poiketen sopineet, että virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin nähden noudatetaan niistä annettuja säännöksiä ja määräyksiä, ellei sanotussa sopimuksessa toisin määrätä. Ikälisäsopimukseen liittyvien asioiden osalta ei m uutoksenhakukeinona tule kysymykseen palkkauskin 24 :ssä säädetty m enettely, vaan sopimuksen tulkinta-ja soveltamiserimielisyyksien selvittely.on lukien tapahtunut 12 päivänä 9

10 10 lokakuuta 1970 tehdyssä pääsopimuksessa määrätyllä tavalla. Tämän mukaisesti sopim ustulkintaa tai soveltamista koskeva erimielisyys on pyrittävä ensin selvittämään valtiota työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta asianomaisen virkamiehen tai häntä edustavan luottam usm iehen kesken. Ellei täm ä johda tulokseen, voidaan asia siirtää neuvoteltavaksi tehtävään m äärätyn valtion viranomaisen (esim. keskusvirasto) ja asianomaisen virkam iesyhdistyksen kesken (paikallisneuvottelut). Viimekädessä voi edellä tarkoitettu viranom ainen tai virkam iesyhdistys saattaa erim ielisyyttä koskevan asian ratkaistavaksi valtiovarainministeriön ja virkaehtosopim ukseen osallisten keskusjärjestöjen kesken (keskusneuvottelut). Pääsääntönä tulee pitää sitä, että yleiseltä m erkitykseltään vähäiset asiat ratkaistaisiin työnantajaviranom aisen ja virkamiehen tai häntä edustavan luottam usm iehen kesken käydyissä neuvotteluissa ja viimeistään paikallisneuvotteluissa. V irkaehtosopim ukseen osallinen voi erityisistä syistä saattaa erim ielisyyttä koskevan asian käsiteltäväksi suoraan keskusneuvotteluissa. Vaikka vähäisten asioiden saattam ista käsiteltäviksi keskusneuvotteluissa tuleekin välttää, ei välittömissä neuvotteluissa eikä paikallisneuvotteluissa tule ratkaista ennakkotapauksen luontoisia kysymyksiä, joilla on yleistä merkitystä sopimuksia sovellettaessa. Virkaehtosopimuslain 25 :ssä on kielletty hakemasta valitusteitse m uutosta virkaehtosopim uksilla m äärätyistä palvelussuhteen ehdoista, jos virkamiehellä on oikeus panna asia vireille työtuom ioistuim essa. Työtuom ioistuim esta annetun lain (646/74) 1 :ssä säädetään, m inkä laatuiset asiat voidaan saattaa työtuom ioistuim en käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Virkam iehellä ja asianomaisella virkamiesyhdistyksellä on oikeus saattaa edellä selostettuihin kysymyksiin kuuluva asia työtuom ioistuim en ratkaistavaksi. Tästä johtuu, että virastojen ja laitosten ei tule ottaa palkkauskin 24 :ssä säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväkseen asiaa, josta on m äärätty virkaehtosopimuksella, kuten esimerkiksi kysym ystä ikälisäoikeudesta ja ikälisään luettavista palvelusajoista. Jos erimielisyys koskee sellaista asiaa, josta ei ole virkaehtosopim uksin sovittu, valitusm enettely on edelleen palkkauskin 24 :n mukainen. Sopimuksen voimassaolo 10 V altion virkamiesten ikälisäsopimus on voimassa 1 päivästä huhtikuuta 1974 vuoden 1976 loupuun saakka. Sopimuksen voimassaolo iatkuu täm än iälkeen kolmen kuukauden m olem m inpuolisin irtisanomisajoin. Näitä soveltamisohjeita noudatetaan 01 päivästä m arraskuuta 1974 lukien. Mikäli virastot ja laitokset ovat m yöntäneet ikälisiä näistä ohjeista poikkeavasti, ei liikaa suoritettuja ikälisiä tarvitse periä takaisin ajalta

11 III Posti-ja lennätinhallitus kiinnittää lisäksi huom iota seuraavaan: 1) Ikälisät m yönnetään sopimuksen 3 :n mukaan hakemuksesta. Posti- ja lennätinlaitoksessa on toim i paikan hoitajan tai m uun virastoyksikön päällikön kuitenkin edelleen huolehdittava alaistensa virkamiesten ikälisäesityksistä aikaisemmin annettuja määräyksiä noudattaen. Täm ä ei kuitenkaan estä virkamiestä myös itse hakem asta ikälisää. Ikälisäesityksen tekem ättä jättäminen ei oikeuta virkamiestä saamaan ikälisää takautuvasti pitemm ältä ajalta kuin ns. pääsopimuksen 9 :ssä on sovittu. 2) Ikälisäsopimuksen soveltamisohjeiden 5 :n 2) kohdassa m ainittu virkavapaus ei ole ikälisään oikeuttavaa aikaa. Lisäksi on huom attava, että ko. ajasta ei oteta huom ioon yhtä kuukautta kuten 5 :n 3) kohdassa tarkoitetusta virkavapaudesta. Marraskuun 6 päivänä 1974 Johtaja T. Roine 11 3) Palkattom an virkavapauden (soveltamisohjeet 5 :n 3) kohta) osalta on lisäksi huomattava, että virkamies on tämän vuoksi oikeutettu lukem aan ikälisään oikeuttavaksi ajaksi vuodessa ainoastaan yhden kalenterikuukauden. Esim. jos virkamiehelle on m yönnetty palkatonta virkavapautta ja , hän saa lukea ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi vain huhtikuun ) Erivapausanomukset (soveltamisohjeiden 7 f) on toim itettava henkilöasiaintoimistolle ja niihin tulee liittää nimikirjanote. Eripainos kiertokirjeestä lähetetään myöhem m in toimipaikoille Säännöskokoelmaan liitettäväksi. Toimistopäällikkö M artti Lehmuskallio