KIERTOKIRJE KOKOELMA

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o N: O 155. Kiertokir j e koskien uusia määräyksiä suomalaisten alusten radioasemista ja -laitteista. Nojautuen alusten radioasemista joulukuun 3 päivänä 1954 annetun asetuksen 8 :än on posti- ja lennätinhallitus tänä päivänä istunnossa tekemällään päätöksellä Helsingissä, joulukuun 9 päivänä antanut uudet määräykset suomalaisten alusten radioasemista ja -laitteista, joista määräyksistä lähetetään eripainos ao..toimipaikoille. Johtaja Harry Juselius. N:o 156. mainosjulisteesta. Posti- ja lennätinhallitus on suostunut siihen, että posti- sekä posti- ja lennätintoimipaikkojen yleisöhuoneisiin saadaan asettaa Runebergin kodin ja haudan hoitokunnan (Styrelsen för värden av Runebergs hem Helsingissä, joulukuun 22 päivänä och grav) toimintansa tukemiseksi julkaisemien kirjeensulkijamerkkien mainosjuliste. Julisteet asetetaan paikoilleen heti niiden saavuttua ja poistetaan joulukuun viimeisenä päivänä v Johtaja M. Honkasalo /8.

2 2 N: o 157. työpalkkojen säännöstelystä. Työpalkkojen säännöstelystä on määrätty seuraavaa: V altio n eu vo sto n päätös työpalkkojen säännöstelystä. Annettu Helsingissä 29 päivänä lokakuuta Valtioneuvosto on talouselämän säännöstelem isestä poikkeuksellisissa oloissa 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1953 annetulla lailla (545/53), sosiaaliministeriön esittelystä päättänyt: 1 Vakaan ja oikeudenmukaisen hinta- ja palkkatason aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi säännöstellään työpalkat siten kuin tässä päätöksessä määrätään. 2. Palkoista ja palkkaperusteista sopiminen on ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen tehtävänä. Lokakuun 31 päivänä 1954 voimassa olevia, työehto- toi palkkasopimukseen perustuvia tai muutoin asianmukaisessa järjestyksessä määrättyjä palkkoja ja palkkaperusteita on noudatettava ja niiden nojalla muodostunut ansiotaso pysytettävä, mikäli työmarkkinajärjestöt asianomaisten keskusjärjestöjen suostumuksella eivät toisin sovi. Työehto- ja palkkasopimuksia uusittaessa voidaan palkkoihin ja palkkaperusteisiin tehdä tvöm arkkinani asianomaisten keskusjärjestöjen tai jäljempänä 5 :n 2 momentissa mainituissa tapauksissa sosiaaliministeriön suostumuksella muutoksia oikeudenmukaisen palkkatason saavuttamiseksi. Työnantajan tai työnantajain järjestön sekä toiselta puolen työntekijäin tai toimihenkilöiden ammatillisen järjestön keskenään tekemissä palkka- ja työehtosopimuksissa on palkkaus pyrittävä järjestämään siten, että palkkoja ja palkkaperusteita määrättäessä otetaan huomioon työn, tehtävän tai toimen edellyttämä kokemus ja taito, sen vaikeus ja suorittajaltaan edellyttämät opinnot ja vastuu, suorittajan työteho ja työnsuoritustaso sekä kansantaloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat, samoin kuin se, että tuotantoa edistävä tai kustannuksia vähentävä kekseliäisyys tulee palkituksi sekä että asianomaisella alalla samasta tai samanarvoiseksi katsottavasta työnsuorituksesta maksetaan sama palkka, 'Palkkaperusteiden järjestäminen on kuitenkin suoritettava siten, ettei sopimusta uudistettaessa vallinnut sopimukseen perustuva ansiotaso asianomaisella alalla tai asianomaisessa työssä alene. 3 Palkkojen tason määrittelemiseksi on noudatettava sitä paikkakuntaluokittelua, jonka sosiaaliministeriö paikkakuntien elinkustannusten kalleuden perusteella hinta- ja palkkaneuvostoa kuultuaan erikseen on määrännyt tai määrää. Milloin erityiset, paikkakuntien kalleussuhteisiin vaikuttavat syyt vaativat, voidaan työehto- ja palkkasopimuksissa sopia p a ikkakuntaluokittelun sovelluttamisesta toisinkin kuin 1 momentissa mainitaan. 4 Milloin palkkaan sisältyy. luontoisetuja', lasketaan niiden raha-arvo sosiaaliministeriön vahvistaman hinnoittelun mukaan, jollei palkka- tai työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. 5 Jos jollakin alalla työmarkkinajärjestöt eivät ole päässeet palkoista tai palfckaperus-

3 3 teista sopimukseen tai jos asianomaiset työmarikkinain keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen sopimuksen hyväksymisestä, sosiaaliministeriö voi, mainittujen keskusjärjestöjen yhteisesti sitä esittäessä, hinta- ja palkkaneuvostoa kuultuaan sekä mainittujen keskusjärjestöjen tai näihin verrattavien elimien lausunnot saatuaan, vahvistaa jollakin alalla tai työssä noudatettavat palkat tai palkkaperusteet sen mukaan kuin edellä on sanottu. Työnantajain tai työntekijäin keskusjärjestön ulkopuolella olevalla alalla tai työpaikassa ei palkkaperusteiden muutoksia saada ottaa käytöntöön, ennenkuin sosiaaliminsteriö hankittuaan asianomaisten keskus järjestöjen lausunnot sekä kuultuaan hinta- ja palkka neuvostoa on ne vahvistanut. Palkkoja tai palkkaperusteita vahvistaessaan sosiaaliministeriö voi ottaa huomioon sen yleisen palkkatason muutoksen, mikä aiheutuu tämän päätöksen 7 :ssä tarkoitetuista palkkausten tarkistuksista. 6 Tämän päätöksen voimaantulon jälkeen tehtyjen työehto- ja palkkasopimusten palkkoja, niiden perusteita ja muita palkkamääräyksiä koskevat kohdat on työnantajan viipymättä toimitettava sosiaaliministeriölle. 7. Jos työehtosopimukseen sisältyy määräys, jonka mukaan työntekijäin palkkaus on tarkistettava elinkustannusten tai elinkustannusindeksin muuttuessa, on tällainen tarkistus suoritettava pitämällä tarkistuksen perusteena suoritetun elinkustannustutkimuksen pohjalle rakennettua elinkustannusindeksiä, jossa lokakuu 1951 on merkitty luvulla 100 ja jota laskettaessa ei ole otettu huomioon välittömiä veroja eikä lapsilisiä. Edellä mainittu palkkojen tarkistus suoritetaan kunkin vuosineljänneksen kultakin kuukaudelta laskettavien indeksien keskiarvon perusteella. Jos sanottu keskiarvo nousee vähintään lukuun 105, 110, 115 tai 120, korotetaan 30 päivänä syyskuuta 1951 voimassa ollut yhteensä 15 % : n suuruinen indeksilisä vastaavasti 21, 27, 32 tai 38%:ksi. Näin korotettavaa indeksilisää sovelletaan tammi-, kuhti-, heinä- tai lokakuun 15 päivän jälkeen ensiksi alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Jos edellä 2 momentissa sanotulla tavalla laskettavan indeksien keskiarvon todetaan alentuneen vähintään 10 pistettä tasosta, joka on aiheuttanut indeksilisän muutoksen, alennetaan indeksi-lisä lähinnä alempaan sanotussa momentissa mainituista prosenttiluvuista. Jos indeksien keskiarvo alenee alle 100: n, noudatetaan samaa menettelytapaa. Jos indeksien keskiarvo tällaisen alentumisen jälkeen edelleen alenee vähintään 5 pistettä, alennetaan indeksilisää vastaavalla määrällä. Jos indeksien keskiarvo jälleen nousee, noudatetaan sen ja indeksilisän suuruuden suhteen sitä rinnastusta, joka edellä 2 momentissa mainitaan. 8 Sosiaaliministeriö voi määrätä työnantajan antamaan paikkailmoituksia ministeriölle ja sen määräämille viranomaisille. Työnantaja on velvollinen vaadittaessa esittämään palkkatarkkailijalle pälkkatodisteet ynnä muun selvityksen työntekijäinsä palkoista. 9 Tätä päätöstä ei sovelleta -metsä- ja ui-ttotyöläisten eikä ulkomaan liikenteessä olevien laivojen henkilökunnan työpalkkoihin. 10. Joka rikkoo tätä päätöstä, rangaistakoon niin kuin säännöstelyrikosten rankaisemisesta 30 päivänä joulukuuta 1943 annetussa laissa (1064/43) on säädetty. H Sosiaaliministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. 12. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1954, ja sillä kumotaan työpalkkojen säännöstelystä 29 päivänä syyskuuta 4951 annettu valtioneuvoston päätös (509/51).

4 4 Tämän posti- ja lennätinhailitus täten saattaa toimipaikoille tiedoksi ja noudatettavaksi ja samalla ilmoittaa, että edelläolevan valtioneuvoston päätöksen 12 :ssä mainittu lukien kumottu valtioneuvoston päätös on annettu toimipaikoille tiedoksi kiertokirjeessä N :o 138/1951. Helsingissä, joulukuun 22 päivänä Lisäksi posti- ja lennätinhailitus huomauttaa, että edelläoleva valtioneuvoston päätös ei aiheuta muutosta nyt maksettuihin palkkoihin, joten ennen määrättyjä palkkoja ja palkkaperusteita on edelleen toistaiseksi noudatettava. Johtaja Matti Aspio. N: o 158. valtion työntekijäin vuosilomasta annettujen määräysten muuttamisesta. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain osaston kuluvan joulukuun 16 päivälle päivätyn kiertokirjeen N :o 27 mukaan valtioneuvosto on mainittuna päivänä tapahtuneessa esittelyssä muuttanut yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa valtioon olevien toimihenkilöiden ja työntekijäin vuosiloman pidentämisestä helmikuun 19 päivänä 1948 antamansa päätöksen 1 kohdan näin kuuluvaksi: 1) että vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi lasketaan koko se aika, jonka toimihenkilö tai työntekijä on ollut valtion palveluksessa tai sotatilan aikana sotapalveluksessa, vaikka Helsingissä, joulukuun 27 päivänä hänen työsuhteensa olisi välillä katkennutkin, kuitenkin siten, että aikaisemmin tapahtuneen palvelun hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla ennen lomaa jatkunut vähintään kuuden (6) kuukauden keskeytymätön työskentely valtion palveluksessa. Vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi lasketaan myös asevelvollisena vakinaisessa väessä palveltu aika, mikäli tämä palvelus välittömästi liittyy vuosilomaan luettavaan palvelukseen. Edelläolevan posti- ja lennätinhailitus muutoksena kiertokirjeeseen N :o 192/1946 toimipaikoille tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoittaa. V.t. johtaja H. E. Kolinen. Helsinki Valtioneuvoston -kirjapaino

5 Eripainos posti- ja. lennätinhallituksen kiertokirjeestä N :o 158/54. Kesäkuun 18 päivänä 1942 annetun posti-, Työntekijäin vuosilomakin 3 : n 1 molennätin- ja puhelintoimipaikkojen virantoi-mentin 3. kohtaan liittyvän alnviitan 1) 1, mitusohjesäännön A-liitteen 4. kohtaan onkappaleen a) kohta muutetaan näin kuulutehtävä seuraava muutos:. vaksi: Yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa valtioon olevien toimihenkilöiden ja työntekijäin vuosiloman pidentämisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä, sellaisena kuin se osaksi muutettuna on annetussa valtioneuvoston päätöksessä, määrätään, a) että vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi lasketaan koko se aika, jonka toimihenkilö tai työntekijä on ollut valtion palveluksessa tai sotatilan aikana sotapalveluksessa, vaikka hänen työsuhteensa olisi välillä katkennutkin, kuitenkin siten, että aikaisemmin tapahtuneen palvelun hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla ennen lomaa jatkunut vähintään kuuden (6) kuukauden keskeytymätön työskentely valtion palveluksessa. Vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi lasketaan myös asevelvollisena vakinaisessa väessä palveltu aika, mikäli tämä palvelus välittömästi liittyy vuosilomaan luettavaan palvelukseen. ( N : o 158/54) /8. HMsinlki Valtioneuvoston kirjapaino