POSTI- JA TELEHALLITUKSEN. Nro 32 Kiertokirje valtion virkamiesten vuosilomasta annetusta asetuksesta (692/ )

Transkriptio

1 POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1983 Nro Nro 32 Kiertokirje valtion virkamiesten vuosilomasta annetusta asetuksesta (692/ ) Asetukseen valtion virkamiesten vuosilomasta on tehty muutoksia ja lisäyksiä 31 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla asetuksella nro 335. Asetus 692/73 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Asetus valtion virkamiesten vuosilomasta /692 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään: Soveltamisala 1. Oikeus vuosiloman saamiseen tämän asetuksen mukaan on valtion palveluksessa olevalla päätoimisella virkamiehellä, joka on 1) perus- tai sopimuspalkkainen viran tai toimen haltija; 2) ylimääräinen toimenhaltija; 3) tilapäinen toimihenkilö; 4) virkaa, tointa tai ylimääräistä tointa väliaikaisena tahi viransijaisena hoitamaan määrätty; sekä 5) valtion satunnaiseen tehtävään tai vuosilomasijaiseksi otettu tahi oman kehityksensä vuoksi valtion palveluksessa oleva harjoittelija, joka ei ole työ- tai oppisopimussuhteessa valtioon. Mikäli muualla ei ole toisin säädetty, sovelletaan tätä asetusta myös kihlakunnantuomareihin ja tuomiokuntain notaareihin sekä Suomen ulkomaisissa edustustoissa ja tuomiokapituleissa palveleviin sekä yliopistojen, korkeakoulujen sekä muiden valtion oppilaitosten palveluksessa olevaan muuhun kuin opetushenkilökuntaan. Vuosiloman pituus 2. ( /282) Virkamies saa vuosilomaa: 1) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; kuitenkin on virkamie- hellä oikeus saada lomaa kaksikymmentäkuusi arkipäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; ja 2) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, a) jos hänellä on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään kaksi vuotta lomavuonna Edellä mainitusta ajasta tulee lomavuoden 1983 maaliskuun loppuun mennessä olla välitöntä valtion palvelusta vähintään yksi vuosi; tai b) jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä vuonna 1984 ja sitä seuraavina lomavuosina ollut välittömästi valtion palveluksessa vähintään yhden vuoden; ja ( /335) 3) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä viisitoista vuotta. Jos virkamies ennen lomavuoden, jolla tarkoitetaan kalenterivuotta, päättymistä saavuttaa 1 momentin 3 kohdan mukaiseen pitempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan loman pitennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pitennystä tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen eikä asianomaisella myöskään ole oikeutta saada siitä korvausta. Jos lomaa laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. ( /335) Postiasemille jakelu nro 18

2 2 3. Vuosiloman määräytymisen perustana on lomanmääräytymisvuosi, joka on lomakautta edeltävän maaliskuun lopussa päättyvä kahdentoista kuukauden pituinen ajanjakso. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana virkamies on ollut virassa vähintään kahdeksantoista päivää. Virkamiehen ei ole katsottava olleen virassa niinä päivinä, joina hän on ollut virkavapaana tai muuten poissa muun kuin 3 momentissa mainitun syyn takia taikka virantoimituksesta pidätettynä. Virassaolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa sekä poissaoloa 1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen virkavapauden aikana; 2) raskauden ja synnytyksen vuoksi, miespuolisen virkamiehen virkavapautta lapsensa syntymän yhteydessä tai ns. vanhempainloman vuoksi, naispuolisen virkamiehen virkavapautta ottolapsen ottamisen vuoksi ja miespuolisen virkamiehen virkavapautta ottolapsen ottamisen yhteydessä vanhempainloman vuoksi, kaikki sellaisen ajan osalta, johon sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katsotaan kohdistuvan; ( / 345) 3) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tahi maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen määrättynä taikka virkavapaana palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tahi valmiusjoukkoa varten Suomessa, taikka Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin; ( / 345) 4) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella; 5) sellaisiin viraston tai laitoksen järjestämiin tahi sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallistumisen takia, joiden ajalta on suoritettu palkkausta; 6) virkamiesten koulutussopimuksessa tarkoitettuun palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn virkavapauden takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti; ( /345) 7) opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan johdosta, kuitenkin enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos virkamies on opintovapaan jälkeen välittömästi palannut valtion palvelukseen; ( /345) 8) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia; 9) lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 päivän ajan kerrallaan; 10) ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätettynä, estettynä tai estyneenä olemisen takia; sekä 11) kuntoutuksen takia siltä osin kuin siitä on maksettu valtion varoista kuntoutusrahaa. ( /335) 4. Virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa väliaikaisena tai viransijaisena hoitamaan määrätyllä on palvelusaikansa mukaisesti vuosilomaan ja sen korvaukseen samanlainen oikeus kuin viran tai toimen vakinaisella haltijalla. 2 mom. kumottu (7.4.77/306) 5. (7.4.77/306) Oman kehityksensä vuoksi valtion palveluksessa oleva harjoittelija, joka ei ole työ- tai oppisopimussuhteessa valtioon, saa vuosilomaa 2 :n mukaisesti. 6 Arkipäiväksi ei tätä asetusta sovellettaessa lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Viraston tai laitoksen työjärjestyksen tahi vahvistetun työvuorotaulukon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä. Ilman virkamiehen suostumusta ei lomaa tai sen osaa saa määrätä alkavaksi virkamiehen vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. (7.4.77/306) Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika 7 Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa on valtion päätoimisessa virka- tai siihen verrattavassa muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa palveltu aika mukaan luettuna myös 3 :n 3 momentissa mainitut ajat. Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 3 :n 3 momentissa mainitut virantoimituksen keskeytysajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta.

3 3 Milloin vuosilomaan oikeuttava virkasuhde tai työsopimussuhde ei katkea, ei myöskään palkaton virantoimituksen tai työsuhteen keskeytyminen katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä valtion palvelusta. ( /229) 8 Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan myös päätoimiseksi katsottavassa valtion palveluksessa työsuhteessa palveltu aika. 9 Vuosilomaan oikeuttavaksi valtion palveluksen veroiseksi ajaksi luetaan edellä 7 ja 8 :ssä mainttujen aikojen lisäksi myös muu ikälisään oikeuttava palvelusaika. Tällöin on myös otettava huomioon se aika, jonka asianomainen erivapauden perusteella on oikeutettu laskemaan hyväkseen ikälisää varten. 10 Kumottu ( /472).... H... Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä oikeuttaa virkamiehen lukemaan hyväkseen vuosilomaa varten muunkin kuin edellä mainitun palvelusajan, enintään kuitenkin kahdeksan vuotta. Vuosiloman aika 12. Vuosiloma annetaan viraston tai laitoksen määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Milloin kuitenkin virkatehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan vuosiloma antaa muunakin kuin 1 momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa tai siirtää se asianomaisen virkamiehen suostumuksella annettavaksi seuraa vana vuonna ennen toukokuun 1 päivää. Loma voidaan sijoittaa muös lomavuoden tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 1 päivän väliselle ajalle. Tällöin ei virkamiehelle kuitenkaan anneta pitempää lomaa kuin mitä hän on loman alkamishetkeen mennessä ansainnut.. 13 Vastoin asianomaisen tahtoa ei vuosilomaa saa antaa yleensä ilman painavia syitä useammassa kuin kahdessa osassa, joista toinen on sijoitettava lomakaudelle. ( /345) Virkamiehellä, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi. ( /229) Milloin virkamies vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai raskauden ja synnytyksen vuoksi virkavapaana, miespuolinen virkamies virkavapaana lapsensa syntymän yhteydessä tai vanhempainloman vuoksi, naispuolinen virkamies virkavapaana ottolapsen ottamisen vuoksi ja miespuolinen virkamies virkavapaana ottolapsen ottamisen yhteydessä vanhempainloman vuoksi, kaikki sellaisen ajan osalta, johon sairausvakutuuslain mukaan tulevan äitiysrahan katsotaan kohdistuvan, on loma, jos virkamies sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Virkamiehellä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että virkamies loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tahi että miespuolinen virkamies tulee saamaan virkavapautta lapsensa syntymän yhteydessä tai vanhempainlomaa, naispuolinen virkamies virkavapautta ottolapsen ottamisen vuoksi ja miespuolinen virkamies ottolapsen ottamisen yhteydessä vanhempainlomaa, kaikki sellaisen ajan osalta, kuin edellä on mainittu. ( /345) Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva virkamiehen työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava vuosilomaksi, jos virkamies ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Virkamies on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään. 14 Vuosilomat on järjestettävä niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa viraston tai laitoksen säännölliselle toiminnalle. Virasto tai laitos määrää tarvittaessa, kuka hoitaa vuosilomalla olevan tehtäviä loman aikana, ja on tällainen viranhoito, jollei siitä ole toisin sovittu tai määrätty, toimitettava vastavuoroisesti sekä korvauksetta.

4 4. 15 Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suunnitelman vahvistamista on virkamiehelle tai tämän edustajalle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai viraston toimenpiteellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suunnitelmasta poiketa. Loman ajankohta on saatettava asianomaisen tietoon vähintään kaksi viikkoa ennen vuosiloman alkamista. Talvilomapitennys 16 ( /345) Milloin 2 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta osa pidetään muuna kuin lomakautena, myönnetään loma tältä osin pitennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että 1 kohdan mukaisessa lomassa on pitennys enintään seitsemän ja 2 kohdan mukaisessa lomassa enintään kuusi arkipäivää. Milloin 2 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentäneljä arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pitennettynä sellaiselle virkamiehelle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Mikäli virkamiehellä ei ole mainitun kohdan mukaan oikeutta lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pitennettynä, mikäli vuosilomasta pidetään enintään kolmeneljäsosaa lomakautena. ( /335) Jos loman pitennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisuluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. Milloin vuosilomaa ei ole voitu virantoimituksen keskeytyksen vuoksi pitää lomakautena tai milloin on kysymys 2 :n 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta samoin kuin jos virkasuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tahi alkaa edellisen lomakauden jälkeen, ei asianomaisella ole oikeutta loman pitennykseen. Virantoimituksen keskeytyminen lomakautena ei kuitenkaan aiheuta pitennysoikeuden menetystä jos 1) keskeytys on aiheutunut virkamiehen sairaudesta taikka raskaudesta ja synnytyksestä, miespuoliselle virkamiehelle lapsensa syntymän yhteydessä myönnetystä virkavapaudesta tai vanhempainlomasta, naispuoliselle virkamiehelle ottolapsen ottamisesta ja miespuoliselle virkamiehelle ottolapsen ottamisen yhteydessä myönnetystä vanhempainlomasta, kaikki siltä osin, johon sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katsotaan kohdistuvan; tahi 2) keskeytys on aiheutunut muista kuin edellä mainituista syistä mutta virkamies on ollut lomakautena virantoimituksessa tai lomalla vähintään 70 päivää. Vuosilomapalkka 17 ( /345) Vuosiloman ajalta virkamiehelle suoritetaan hänen kiinteä palkkauksensa tavanmukaisina a maksupäivinä mikäli vuosilomapalkasta sekä sen laskemisesta ja maksamisesta ei virkaehtosopimuksella ole toisin sovittu. Vuosilomakorvaus virkasuhteen jatkuessa 18 Milloin virasto tai laitos ei ole voinut järjestää vuosilomaa kalenterivuoden aikana, on siitä suoritettava lomakorvaus noudattaen soveltuvin osin 19 :n säännöksiä. Mikäli loma on virkamiehen suostumuksella 12 :n 2 momentin mukaisesti siirretty pidettäväksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää, mutta lomaa ei ole voitukaan tänä aikana järjestää, on pitämättä jääneestä lomasta suoritettava lomakorvaus. Vuosilomakorvaus tai vuosiloma virkasuhteen päättyessä ( /229) 19 Milloin virkasuhde valtioon päättyy, on virkamiehellä oikeus saada kiinteää palkkaustaan vastaava lomakorvaus tai vuosiloma yhtä monelta lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hän 2 6 :n mukaan saisi lomaa 3 :ssä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä palvellun ajan perusteella niiltä virkasuhteen päättymistä edeltäneiltä kalenterikuukausilta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta. ( /345) Mikäli virkamies saavuttaa 2 :n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa mainitut palvelusajat kyseisen lomavuoden maaliskuun jälkeen mutta kuitenkin ennen virkasuhteen päättymistä ja hänellä 2 kohdassa on lisäksi välitöntä valtion palvelusta vähintään yksi vuosi ennen virkasuhteen päättymistä, kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta loma myönnetään edellä mainitun 2 tai 3 kohdan mukaisesti. ( /345)

5 5 Jos virkamies niinä kalenterikuukausina, joina virkasuhde saman lomanmääräytymisvuoden aikana alkoi ja päättyi, on ollut virassa yhteensä vähintään kahdeksantoista päivää eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä virkamiehellä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen virkasuhteensa ei ole päättynyt. ( /282) Vuosilomakorvauksen määräytyminen 20 Edellä 18 :n ja 19 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/ 300 vuosilomapalkkauksen määrästä. Asetuksen 18 :n tarkoittamissa tapauksissa lasketaan vuosipalkkaus seuraavasti: 1) jos vuosilomaa ei ole voitu kalenterivuoden aikana järjestää eikä sitä myöskään ole voitu siirtää annettavaksi seuraavana vuonna, vuosipalkkaus lasketaan lomavuoden joulukuun palkkauksen mukaisena; ja 2) jos loma on siirretty annettavaksi seuraavana vuonna, muttei sitä ole voitu määrättynä ajankohtana tällöinkään pitää, vuosipalkkaus lasketaan sen ajankohdan mukaan, jolloin loma oli määrätty pidettäväksi. Asetuksen 19 :n 1 momentin tarkoittamassa tapauksessa vuosipalkkaus lasketaan virkasuhteen päättymishetken ja 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa asevelvollisena vakinaiseen palvelukseen astumishetken mukaisena. Saamatta jääneestä vuosiloman pitennyksestä ei ole oikeutta saada vuosilomakorvausta. 21 Jos virasto tai laitos ei katso voivansa järjestää vuosilomaa eikä virkamies ole antanut suostumustaan loman siirtämisestä pidettäväksi ennen seuraavan vuoden toukokuun 1 päivää, ja siitä olisi tämän johdosta suoritettava korvaus, tulee viraston tai laitoksen hyvissä ajoin ennen lomavuoden loppua saattaa asianomaisen ministeriön ratkaistavaksi, onko olemassa perusteltua aihetta kysymyksessä olevaan järjestelyyn. Ministeriön tulee ennen asian ratkaisua pyytää asiasta valtiovarainministeriön lausunto. (5.3.76/219) 2 mom. kumottu ( /282). Erinäiset määräykset 22 Joka katsoo, ettei hänelle ole annettu tämän asetuksen mukaisia etuja, saa hakea muutosta vuosiloman myöntävältä viranomaiselta viimeistään lomavuotta seuraavan kalenterivuoden kuluessa tehtävällä kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa on säädetty. 23 Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö. 24 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sillä kumotaan työajasta ja vuosilomista valtion virastoissa ja laitoksissa 20 päivänä kesäkuuta 1960 annetun asetuksen (294/60) 7 29 ja 31 sekä mainitun asetuksen nojalla annetut vuosilomaa koskevat määräykset. Lisäksi kumotaan 8 päivänä syyskuuta 1924 annetun Helsingin yliopiston säännöt sisältävän asetuksen (228/24) 50 :n 1 momentti sekä Jyväskylän yliopistosta 8 päivänä maaliskuuta 1968 annetun asetuksen (146/68) 98 :n 1 momentti. Näiden yliopistojen rehtori ja vararehtori sekä Helsingin yliopiston kanslian tai kvestuurin virkamiehet, jotka tämän asetuksen voimaantullessa ovat yliopiston palveluksessa, säilyttävät kuitenkin kyseisten säänösten mukaiset vuosilomaetunsa loman pituuden osalta, jos he tästä asiasta ilmoittavat yliopistolle. Tämän asetuksen 6 :n sekä 13 :n 3 ja 4 momentin säännöksiä sovelletaan kuitenkin alkaen. Lomavuoden 1974 vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuoden perusteella. Virkamiehelle, joka välisenä aikana on ollut virkavapaana tai pidätettynä virantoimituksesta eikä sen vuoksi ole saanut siltä ajalta vuosilomaa vuonna 1973, saadaan lomavuoden 1974 vuosiloman pituutta laskettaessa ottaa huomioon virassaolopäivien veroisina päivinä myös nämä virkavapaus- ja virantoimituksesta pidätettynä olemansa ajat. Virkamiehelle, joka vuoden 1974 aikana eroaa valtion palveluksesta tai joka on virkavapaana tahi pidätettynä virantoimituksesta kalenterivuoden loppuun saakka, annetaan vuonna 1974

6 6 vuosiloma tai suoritetaan lomakorvaus vain niiltä kuukausilta, joilta hän ei ole saanut lomaa tai loman korvausta. ( /472) Peruspalkkaisen viran tai toimen tahi ylimääräisen toimen haltija saa kalenterivuonna 1973 vuosilomaa kuitenkin vähintään kaksi työpäivää jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jonka aikana hän sinä vuonna on ollut valtion palveluksessa, jolloin 30 päivän katsotaan vastaavan täyttä kuukautta. Asetusta /335 sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1983 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta. Posti- ja telehallitus kiinnittää edellä olevan johdosta huomiota seuraavaan: Valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen 1 :n mukaan oikeus vuosiloman saamiseen mainitun asetuksen perusteella on päätoimisilla virkamiehillä. Sivutoimisten virkamiesten ja ns. erillishenkilöryhmien vuosilomaoikeudesta on säädetty tai sovittu erikseen. Vuosiloma määräytyy ansaintaperiaatteen mukaan. Lomanmääräytymisvuotena on lomakautta edeltävän maaliskuun lopussa päättyvä kahdentoista kuukauden pituinen ajanjakso. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana virkamies on ollut virassa vähintään kahdeksantoista päivää. Loma määritellään arkipäivinä. Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Asetuksen 2 ja 19 :ssä mainitulla vuosilomaan oikeuttavalla välittömällä valtion palveluksella tarkoitetaan valtiolla virka- tai työsopimussuhteessa palveltua aikaa ottaen huomioon myös asetuksen 3 :n 3 momentissa mainitut virantoimituksen keskeytysajat. Välitöntä valtion palvelusta ei katkaise palkaton virantoimituksen tai työsuhteen keskeytyminen, ellei virkasuhde tai työsopimussuhde katkea. Laskettaessa pitempään vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa otetaan huomioon päätoimisesta palveluksesta vain ne kalenterikuukaudet, joissa virkamiehellä on 18 virassaolopäivää tai virassaolopäivien veroista päivää. Valtion virkamiesten ikälisäsopimuksen soveltamisohjeiden mukaan otetaan eri palvelusaikoja laskettaessa sellaisesta palveluksesta, jota tehdään 20 tuntia viikossa, ikälisään oikeuttavaksi ajaksi vain täydet kalenterikuukaudet. Kyseinen aika on tältä osin myös vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa. Sellaisten virkamiesten osalta, jotka säännöllisesti noudattavat viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaita, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Täten ei ole enää merkitystä sillä, sattuuko ns. arkipyhäviikko keskelle lomaa vai ei, lomapäivien lukumäärä on sama kaikille. Jos lomaa ei kuitenkaan pidetä täysinä kalenteriviikkoina, lasketaan vajaitten viikkojen päivät ja yksittäiset lomapäivät yhteen ja kussakin kuudessa lomapäivässä tulee yhden lomapäivän olla vapaa arkilauantai tai mikäli ei voida nimetä mitään määrättyä lauantaipäivää lomapäiväksi, lasketaan kuudenneksi lomapäiväksi erikseen nimeämätön päivä. Asetuksen 13 :n 4 momentin mukaan vuosiloman aikana alkanut sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut ja yli seitsemän päivää kestänyt työkyvyttömyys katkaisee vuosiloman, mikäli ao. virkamies sitä ilman aiheetonta viivytystä pyytää. Tällöin hän on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään. Asetuksen 16 :n mukaan virkamiehet, joilla on oikeus 36 lomapäivään kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta, saavat yhdeksän talvilomapitennyspäivää, mikäli pitävät enintään 34 lomapäivää lomakautena. Virkamiehillä, joilla on oikeus kolmeen lomapäivään kuukautta kohden, mutta ei kahtatoista lomanmäärytymiskuukautta edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta, on oikeus viiteen talvilomapitennyspäivään. Edellytyksenä on kuitenkin, että lomaan oikeuttavia kuukausia on vähintään seitsemän ja että lomasta pidetään lomakautena enintään kolmeneljäsosaa. Vajaitten päivien osalta pyöristetään alaspäin esim. lomaoikeus on 7 kuukaudelta, jolloin lomapäivien lukumäärä on 21 ja näistä enintään 15 päivää saadaan pitää lomakautena. Asetuksen mukaan virkamies ei menetä oikeuttaan talvilomapitennykseen, jos hän on lomakautena virkavapaana sairauden vuoksi taikka virkavapaana sellaisen ajan, johon sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katsotaan kohdistuvan.

7 7 Jos virkamies on virkavapaana muista kuin edellä mainituista syistä, mutta on ollut kuitenkin lomakautena virantoimituksessa tai vuosilomalla vähintään 70 päivää, hän säilyttää oikeutensa talvilomapitennykseen. Talvilomapitennykseen ei ole kuitenkaan oikeutta kenelläkään virkamiehellä mm. seuraavissa tapauksissa: jos virkasuhde katkeaa ennen lomakauden alkua jos virkasuhde on alkanut edellisen lomakauden jälkeen. Tällä kiertokirjeellä kumotaan kiertokirjeet nro 112/73, 79/74, 48/76, 66/77, 40/78 ja 28/79- Helsingissä, posti- ja telehallituksessa 29 päivänä kesäkuuta 1983 Nro 33 Kiertokirje eräiden julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon olevien henkilöiden vuosilomasta ja vuosilomakorvauksesta annetusta asetuksesta (693/ ) Asetukseen eräiden julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon olevien henkilöiden vuosilomasta ja vuosilomakorvauksesta on tehty muutoksia ja lisäyksiä 31 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla asetuksella nro 336. Asetus 693/73 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Asetus eräiden julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon olevien henkilöiden vuosilomasta ja vuosilomakorvauksesta /693 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään: 1 ( /346) Tätä asetusta sovelletaan virkasuhteessa tai muussa siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon oleviin henkilöihin, jotka ovat olleet lomanmääräytymisvuoden aikana valtion palveluksessa yhteensä vähintään kahdeksanatoista päivänä ja joihin ei mainitun palveluksen osalta sovelleta valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen säännöksiä. Tätä asetusta ei sovelleta yliopistojen, korkeakoulujen eikä muiden valtion oppilaitosten palveluksessa olevaan opetushenkilökuntaan, ellei jäljempänä toisin säädetä. 2 ( /346) Sellainen 1 :ssä mainittu henkilö, jolla ei ole päätointa valtiolla, saa vuosilomaa: 1) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; kuitenkin on henkilöllä oikeus saada lomaa kaksikymmentäkuusi arkipäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; ja 2) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, a) jos hänellä on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä vuosilomaan oikeuttavaa tai tässä asetuksessa edellytettyä palvelusaikaa yhteensä vähintään kaksi vuotta lomavuonna Edellä mainitusta ajasta tulee lomavuoden 1983 maaliskuun loppuun mennessä olla välitöntä valtion palvelusta vähintään yksi vuosi; tai b) jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä vuonna 1984 ja sitä seuraavina lomavuosina ollut vähintään yhden vuoden; ja 3) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa tai tässä asetuksessa edellytettyä palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta. ( /335) Muutoin on 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden vuosiloman osalta noudatettava, mitä valtion virkamiehen vuosilomasta on säädetty,

8 8 määrätty tai sovittu ellei toisin ole virkaehtosopimuksella sovittu. Sellaiselle 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle, joka palvelussuhteensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana valtion palveluksessa niin harvoina päivinä, että tästä syystä ei yhtään tai vain osa kalenterikuukausista on 1 momentin mukaisia täysiä lomanmääräytymiskuukausia, suoritetaan lomapalkan asemesta lomakorvauksena kahdeksan ja puoli prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. 3 ( /346) Sellaiselle 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle, jolla on lisäksi valtion palveluksessa päätoimi, annetaan vapaata 1 :ssä tarkoitetusta sivutoimisesta palveluksesta siksi ajaksi, jona hänellä on vuosiloma päätoimesta sekä maksetaan lomapalkan asemesta lomakorvauksena kahdeksan ja puoli prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä tässä asetuksessa tarkoitetun palveluksen perusteella tulevasta palkasta. Yliopistojen ja korkeakoulujen, taideteollista korkeakoulua ja harjoittelukouluja lukuun ottamatta, pää- ja sivutoimisille tuntiopettajille maksetaan lomakorvausta 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Muiden valtion oppilaitosten pää- ja sivutoimisille tuntiopettajille maksetaan lomakorvausta 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti, milloin tuntipalkkio on sovittu tai määrätty suoritettavaksi kertatuntipalkkiona. ( /223) 4 Joka katsoo, ettei hänelle ole annettu tämän asetuksen mukaisia etuja, saa hakea muutosta vuosiloman tai vuosilomakorvauksen myöntävältä viranomaiselta viimeistään lomavuotta seuraavan kalenterivuoden kuluessa tehtävällä kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa on säädetty. 5. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetusta /336 sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1983 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta. Posti- ja telehallitus antaa edellä olevan asetuksen johdosta seuraavat soveltamisohjeet: 1. Em. asetusta sovelletaan posti- ja telelaitoksessa 2. Edellisessä kohdassa tarkoitetut henkilöt, seuraaviin henkilöryhmiin: 1) posti- ja telelaitoksen tilapäisiä toimihenkilöitä, satunnaisia apulaisia ja liikenneoppilaita koskevan virkaehtosopimuksen soveltamisalan joilla ei ole päätointa valtiolla, saavat vuosilomaa em. asetuksen mukaisesti. Neljäntoista työpäivän katsotaan vastaavan täyttä lomanmääräytymiskuuukautta. Muutoin noudatetaan valtion tilapäisten toimihenkilöiden vuosilomasta annettuja ulkopuolella olevat tilapäiset toimihenkilöt ja satunnaiset apulaiset; määräyksiä. Mikäli vuosilomaan oikeutetulle sivutoimiselle henkilölle ei voida vuosilomaa järjes 2) posti- ja telelaitoksen postiaseman hoitajien, postinjakajien ja postipalveluauton hoitajien tää eikä sitä voida siirtää seuraavana vuonna palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisalan ulkorvauksen maksamista pyytää valtion virkamies pidettäväksi, tulee toimipaikan ennen vuosilomakopuolella olevat postiaseman I ja II hoitajat, ten vuosilomasta annetun asetuksen 21 :n tarkoittama lupa. Tätä koskevat esitykset on toimi (myös entiset haaraosaston II IV hoitajat), postinjakajat ja postipalveluautonhoitajat, mikäli he eivät ole itsenäisiä yrittäjiä; lomavuoden lokakuun loppuun mennessä. tettava henkilöstötoimistoon viimeistään kunkin 3) muut kuin edellä mainitut virkasuhteessa tai Mikäli henkilö palvelussuhteensa mukaan siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon olevat henkilöt, joihin ei määräytymisvuoden aikana valtion palveluksessa (esim. 3-viikkovuoroinen postinjakaja) on loman mainitun palveluksen osalta sovelleta valtion niin harvoina päivinä, että tästä syystä ei yhtään virkamiesten vuosilomasta annettua asetusta. tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, ei hänelle myönnetä vuo Asetusta voidaan soveltaa kuitenkin vain sellaisiin em. henkilöihin, jotka ovat olleet silomaa, vaan suoritetaan lomakorvauksena kahdeksan ja puoli (8 Vi) prosenttia lomanmääräyty lomanmääräytymisvuoden aikana valtion palveluksessa yhteensä vähintään kahdeksanatois- misvuoden aikana tästä tehtävästä maksetusta tai ta päivänä. maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Vuosiloma

9 9 korvaus maksetaan lomanmääräytymisvuoden päätyttyä tai palvelussuhteen päättyessä. 3. Sellaisille edellä mainituille henkilöille, joilla lisäksi on valtion palveluksessa päätoimi, ei myönnetä vuosilomaa sivutoimesta, vaan annetaan vapautta tästä tehtävästä päätoimesta nyönnetyn vuosiloman ajaksi, sekä maksetaan lomapaikan asemesta lomakorvauksena kahdeksan ja puoli (8 V2 ) prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuotena maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. 4. Vuosilomakorvausta suoritettaessa käytetään asianomaisen henkilöstöryhmän palkkakuittilomaketta. Ennakonpidätys lomakorvauksesta toimitetaan pidätystaulukon mukaan siten, että lomakorvaus lisätään sen maksua lähinnä edeltäneen kuukauden tai lähinnä seuraavan kuukauden palkkaan, jolloin pidätys tapahtuu palkan ja lomakorvauk- sen yhteismäärästä. Ennakonpidätys voidaan toimittaa myös prosenttimääräisenä. (VNp 426/80) Mikäli vuosilomakorvaus suoritetaan sellaiselle henkilölle, jonka varsinainen palkka maksetaan Postipankin koneellisen palkanlaskennan toimesta, tulee vuosilomakorvaus kuitenkin maksaa manuaalisesti laadittavalla palkkakuitilla. Posti- ja telelaitoksen omissa koneellisissa palkanlaskennoissa vuosilomakorvaukset kirjoittuvat palkkausluetteloille erikseen laadittujen laskentaohjelmien mukaisesti. Tili-ilmoituksessa vuosilomakorvaukset tilitetään samalta tilityskoodilta kuin asianomaisen henkilöstöryhmän varsinainen palkka. Tällä kiertokirjeellä kumotaan kiertokirjeet nro 113/73 ja 75/74. Helsingissä, posti- ja telehallituksessa 29 päivänä kesäkuuta 1983 Nro 34 Kiertokirje valtion työntekijäin vuosilomista annetusta valtioneuvoston päätöksestä ( /284) Valtioneuvoston päätökseen valtion työntekijäin vuosilomista on tehty muutoksia ja lisäyksiä 30 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla valtioneuvoston päätöksellä nro 341. Valtioneuvoston päätös 284/78 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: VNp valtion työntekijäin vuosilomista /284 Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt: Soveltamisala 1 Vuosilomalain (272/73) lisäksi siihen myöhemmin mahdollisesti tehtävine muutoksineen on valtioon työsopimussuhteessa olevan työntekijän ja toimihenkilön vuosilomasta voimassa, mitä siitä on tässä päätöksessä säädetty. Merimiesten vuosilomista on säädetty erikseen merimiesten vuosilomalaissa (353/75). Tätä päätöstä ei sovelleta, milloin työntekijän tai toimihenkilön vuosilomaan noudatetaan jonkin yksityisillä työmarkkinoilla voimassa olevan, yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen vuosilomaa koskevia määräyksiä. Vuosiloman pituus 2 Valtioon työsopimussuhteessa oleva työntekijä ja toimihenkilö saa vuosilomaa: 1) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; kuitenkin 26 arkipäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, 2) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, a) jos hänellä on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään kaksi vuotta vuonna 1983; kuitenkin siten,

10 10 että mainittuun ajankohtaan mennessä tulee olla välitöntä valtion palvelusta vähintään yksi vuosi, ja b) jos hänellä on vuonna 1984 ja sitä seuraavina vuosina lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä välitöntä valtion palvelusta vähintään yksi vuosi, ja ( /341) 3) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 13 vuotta. Jos työntekijä tai toimihenkilö ennen lomavuoden, jolla tarkoitetaan kalenterivuotta, päättymistä saavuttaa 1 momentin 3 kohdan mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan loman pidennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pidennystä tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen eikä asianomaisella myöskään ole oikeutta saada siitä korvausta. Mikäli työntekijä tai toimihenkilö saavuttaa 1 momentin 2 tai 3 kohdissa tarkoitettujen lomien edellytyksenä olevat palvelusajat ennen työsopimussuhteen päättymistä, hän saa työsopimussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta kuten edellä mainituissa kohdissa on sanottu ( /199). Työssäolon veroiseksi laskettava aika 3 ( /348) Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilomaa määrättäessä vuosilomalain 3 :n 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen päivien lisäksi myös 1) niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen loman aikana, 2) niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä valtion työntekijöiden ja toimihenkilöiden koulutusta koskevissa sopimuksissa tarkoitettuun palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn opintovapaan aikana, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti, 3) mainitun lain 3 :n 5 momentin 2 kohdassa ilmenevin edellytyksin niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen määrättynä taikka palkattomalla lomalla palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa, koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin, 4) niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kunnallisvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan kokouksen, asevelvollisuuslaissa (452/50) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60-vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkallisen vapautuksen aikana, 5) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle tai toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten, 6) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle tai toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita, 7) niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntoutuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla ja joilta päiviltä hänelle on maksettu valtion varoista kuntoutusrahaa. ( / 341) Vuosilomaan oikeuttava palvelus 4 Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan huomioon 1) valtion palveluksessa työ- tai virkasuhteessa taikka virkasuhteeseen verrattavassa muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa palveltu aika, 2) aika kansanedustajana, 3) aika, jonka asianomainen on päätoimisena ollut a) eduskunnan, kansaneläkelaitoksen, Suomen Pankin, Postipankin, valtioenenmmistöisen yhtiön, Ahvenanmaan maakunnan, kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan, Maakuntaliittojen keskusliiton, maakuntaliittojen tai sellaisen yksityisen, yhteisön tai laitoksen palveluksessa, joka saa lain tai asetuksen nojalla tai harkinnanvaraista valtionapua yli puoleen palkkausmenoistaan tai Suomen Akatemian varttuneen tutkijan apurahan nauttijana; ( /348)

11 b) Punaisen Ristin, Yhdistyneiden kansakuntien, sen erityisjärejstön tai muun edellisiin verrattavan valtioiden välisen yhteistyöelimen palveluksesa taikka toteuttamassa sellaista kansainvälistä kehitysapuohjelmaa, jossa Suomi on osallisena; ( /348) c) valtion haltuun otetun rautatien, puhelinlaitoksen tai muun valtion haltuun otetun laitoksen tai toiminnan palveluksessa; d) sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen palveluksessa, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu valtion palveluksessa olevien henkilöiden etujen valvominen; e) palveluksessa Suomessa alusrekisteriin merkityssä kauppa-aluksessa aliperämiehenkirjan, alikonemestarinkirjan, II luokan radiosähköttäjän pätevyystodistuksen taikka vastaavan näitä ylemmän pätevyyskirjan haltijana, mikäli työsuhteen edellytyksenä valtiolla on edellä tarkoitettu pätevyyskirja; f) sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävissä yksityisessä yhtiössä, yhteisössä tai laitoksessa, mikäli tehtävä vaatimuksiltaan ja laadultaan vastaa sitä valtion työsuhteista tointa, johon henkilö on valtiolle ensiksi tullut; g) sellaisessa palveluksessa yksityisessä yhtiössä, yhteisössä tai laitoksessa, joka on nimenomaisena edellytyksenä valtion työsuhteiseen tehtävään; h) muissa pohjoismaissa valtion tai kunnan palveluksessa työtään vastaavissa tehtävissä, ( /227) 4) aika, jonka puhelinliikenteen automatisoinnin vuoksi irtisanottu työntekijä tai toimihenkilö on ollut uudelleensijoittamisen edellytyksenä olevalla työllisyyskurssilla edellyttäen, että hän on palannut välittömästi sen jälkeen valtion palvelukseen. ( /227) Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan huomioon myös koko se aika, jonka asianomainen on ollut sotatilan aikana sota- tai lottapalveluksessa sekä aika, jonka asianomainen on suorittanut asevelvollisuuttaan tai aseellisesta palveluksesta vapautettuna aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta siltä osin kuin viimeksi mainittu palvelus ei ylitä asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä 240 päivän palvelusaikaa. ( /348) Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 3 :ssä tarkoitetut työn keskeyttämisen ajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta. Palvelus katsotaan päätoimiseksi, mikäli asianomaisen säännöllinen työaika kyseisessä palveluksessa on ollut keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa. Lomakausi 11 4 a ( /227) Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuna. Talvilomapidennys 5 Vuosilomalain 3 :n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun vuosiloman antamista ia jakamista koskevien säännösten estämättä sovelletaan 2 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun vuosilomaan kokonaisuudessaan vuosilomalain lomakautta annettavan vuosiloman antamista ja jakamista koskevia säännöksiä. Mikäli 2 :n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan määräytyvästä vuosilomasta osa pidetään muuna aikana kuin 4 a :ssä tarkoitettuna lomakautena, mutta viimeistään ennen seuraavan vuoden huhtikuun loppua, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin siten että pidennys 2 kohdan mukaan määräytyvässä vuosilomassa voi olla enintään kuusi arkipäivää. ( /227) Pidennys myönnetään enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä. Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. Mikäli 2 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentäneljä arkipäivää lomakautena myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle työntekijälle ja toimihenkilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijälle ja toimihenkilölle, jolla mainitun kohdan mukaan ei ole oikeutta vuosilomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä lomanmääräytymiskuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, jos vuosilomasta pidetään enintään kolme - neljäsosaa lomakautena. ( /341) Millon on kysymys 2 :n 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta, samoin kuin jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa lomakauden jälkeen, ei asianomaisella ole oikeutta loman pidennykseen. Saamatta jääneestä loman pidennyksestä ei asianomaisella ole oikeutta saada lomakorvausta.

12 12 Vuosiloman siirtäminen 6 ( /348) Jos miespuolinen työntekijä taitoimihenkilö on lapsensa syntymän yhteydessä tai ns. vanhempainloman vuoksi tai naispuolinen työntekijä tai toimihenkilö ottolapsen ottamisen vuoksi myönnetyllä valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännöstä annetun valtioneuvoston päätöksen (486/79) 18 tai 19 :ssä tarkoitetulla lomalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, taikka tällöin tiedetään hänen saavan vuosilomansa aikana edellä tarkoitetun loman, on vuosiloma, jos asianomainen sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Viikko- ja kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan määräytyminen 7 Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän ja toimihenkilön lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättäessä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset lain mukaan maksettavat lisäpaikat, jotka on, niissä tapauksissa, joissa se lain mukaan on mahdollista, sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena. Niin ikään otetaan edellä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta huomioon sellaiset sopimukseen perustuvat lisäpalkat, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä tai toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti. Soveltamisohjeet 8 Ottaen huomioon työmarkkinoilla yleisesti tapahtuvan kehityksen valtiovarainministeriö voi määrätä työssäolopäivien veroisiksi muitakin kuin edellä 3 :ssä tarkoitettuja päiviä. Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta. Voimaantulo 9. Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä huhtikuuta 1978 ja sitä sovelletaan päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella ansaittua vuosilomaa ja lomakorvausta määrättäessä, kuitenkin siten, että oikeus 2 :n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen vuosilomaan alkaa alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta. Työntekijän tai toimihenkilön, jolla on oikeus vuosilomaan 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja joka muutoin täyttää 2 :n 1 momentin 2 kohdan edellytykset, vuosiloma on lomanmääräytymisvuodelta arkipäivää ja 5 :n 2 momentissa tarkoitettu talvilomapidennys enintään kuusi arkipäivää. Päätöksen 1 :n 3 momenttia sovelletaan määrättäessä vuosilomaa päättyvän lomanmääräytymisvuoden perusteella. Päätöksellä kumotaan 31 päivänä maaliskuuta 1977 annettu valtioneuvoston päätös (297/77) valtion työntkeijäin vuosilomista ja sen nojalla annetut ohjeet. VN:n päätös 341/83 tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1983 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä vuosilomaa ja lomakorvausta maaliskuun 31 päivänä 1983 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta. VM:n kirjeellä VM /P 5430 annetut valtion työntekijäin vuosilomista annetun VN:n päätöksen soveltamisohjeet muutoksineen on julkaistu Säännöskokoelman kohdassa XIII.8. Tällä kiertokirjeellä kumotaan aikaisemmat PTH:n kiertokirjeet, jotka koskevat valtion työntekijäin vuosilomista annettua valtioneuvoston päätöstä. Eripainos tästä kiertokirjeestä lähetetään myöhemmin liitettäväksi Säännöskokoelman kohtaan XIII.7. Helsingissä, posti- ja telehallituksessa 29 päivänä kesäkuuta 1983 Hallintoylijohtaja Lauri Kuusisto Apulaisjohtaja Hans Molander Helsinki Valtion painatuskeskus