Säädösvalmistelun resurssit valtioneuvostossa vuonna 2014

Transkriptio

1 Säädösvalmistelun resurssit valtioneuvostossa vuonna 4 OM/Slant 5..5 Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa linjattiin, että ministeriöiden säädösvalmistelun resursseja lisätään. Alexander Stubbin hallitus ei muuttanut tätä kirjausta omassa hallitusohjelmassaan. Säädösvalmistelun resursseja on seurattu vuosina,, ja 4. Seurannan tarkoituksena on ollut osin kartoittaa hallitusohjelman kirjauksen toteutumista ja yleisemmin säädösvalmistelun resurssien kehittymistä ministeriöissä. Kysely on koordinoitu säädöspolitiikan yhteistyöryhmän kautta ja vastaukset on kerätty webropolkyselynä. Kyselylomakkeen kysymykset määritelmineen löytyvät liitteestä. Vastauksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että luvut valmistelun resursseista eivät ole keskenään täysin vertailukelpoiset ministeriöiden välillä, koska eri ministeriöissä resursseja on laskettu eri tavoin. Enemmän huomiota kannattanee kiinnittää ministeriökohtaisiin muutoksiin.

2 . KANSALLISEN SÄÄDÖSVALMISTELUN RESURSSIT Keskeiset havainnot: Monissa ministeriöissä resursseissa ei ole kokonaisuutena tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutoksia selitetään säästösyillä ja toisaalta lisääntyneillä valmisteluhankkeilla. Muutos resursseissa ei ole samansuuntainen ja niissä on vuosikohtaista vaihtelua. Noin puolessa ministeriöitä resurssit ovat hieman lisääntyneet ja toisessa puolessa vähentyneet vuodesta. Valmisteluun käytettävä työpanos (htv) ja henkilöstön määrä ovat muuttuneet samassa suhteessa noin puolessa ministeriöitä. Kolmanneksessa ministeriöitä valmistelutehtäviä on hajautettu useammalle henkilölle ja lopuissa niitä on keskitetty enemmän. Voimavarojen (aika, henkilöstö, osaaminen) riittävyydessä on keskimäärin vähäisiä puutteita. Suurin muutos huonompaan suuntaan on tapahtunut henkilöstön riittävyydessä. Myös ajan riittävyydessä puutteet ovat aiempaa useammin merkittäviä. Osaamisen taso on sitä vastoin parantunut ja viidessä ministeriössä osaamista pidetään riittävänä. Haasteena ovat kireät aikataulut kansallisissa isoissakin hankkeissa, jotka johtuvat osin myös EU-velvoitteista. Priorisointia on jouduttu tekemään monessa ministeriössä ,5 44, ,3 53,6 5 49, , , , 9,5 3,5 3,5 6,9 3,7 4,3, 5,4 3 5,35 4,35,37 9,65 9,5,6 6 7,5 9, 5, VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM 4 Kuvio Kansallisen säädösvalmistelun kokonaistyöpanos (htv) vuosina,, ja 4

3 3 Kuviossa kuvataan säädösvalmistelun kokonaistyöpanosta (htv) kansallisessa valmistelussa vuosina,, ja 4. Määrissä on laskettu yhteen säädösvalmistelijoiden ja säädösvalmistelussa avustavien henkilöiden työpanos. Lukujen perusteella yhtenäistä muutosta säädösvalmistelun voimavaroissa ei voida havaita. Neljässä ministeriössä kansallisten säädösvalmistelun resurssien määrä on selkeästi laskusuuntainen tarkasteltavalla ajanjaksolla ja vain yhdessä resurssit ovat lisääntyneet tasaisesti. Monessa ministeriössä vaihtelu on vuosikohtaista, joskin useammin niin, että resurssit ovat hieman lisääntyneet vuoteen nähden. Hallituskauden loppu voi olla yksi vaikuttava tekijä tässä suhteessa. Ministeriöistä annettujen hallituksen esitysten määrä on kohtalaisen yhdenmukainen resursseihin nähden. Yksityiskohtaista ja luotettavaa analyysiä asiasta ei kuitenkaan tässä yhteydessä voida tehdä ,5 47, ,9 47,3 36,45 37,55 33,4,5 3,5 9, 9,3,4,35,5 6,4 6,65,7 5,5 7, VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM htv htv 4 Kuvio. Kansallisten säädösvalmistelijoiden työpanos (htv) vuosina ja 4. Kansallisia säännöksiä valmistelevien virkamiesten työpanos on lisääntynyt viidessä ministeriössä (kuvio ). Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa resurssit ovat lisääntyneet noin 4 henkilötyövuodella, sekä ympäristöministeriössä, jossa lisäys on kuusi henkilötyövuotta. Muissa ministeriöissä lisääntyminen on ollut vähäisempää. Viidessä ministeriössä säädösvalmistelusta vastaavien virkamiesten työpanos on vähentynyt. Suurimmat muutokset tähän suuntaan ovat tapahtuneet liikenne- ja viestintäministeriössä sekä valtiovarainministeriössä. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ei ole saatavilla tietoja käytetyistä henkilötyövuosista.

4 VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM hlö hlö 4 Kuvio 3. Kansalliseen säädösvalmisteluun osallistuvien virkamiesten määrä vuosina ja 4 Valmisteluun osallistuvien virkamiesten määrä on lisääntynyt kohtalaisen runsaasti neljässä ministeriössä. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet valtiovarain-, maa- ja metsätalous-, sosiaali- ja terveys- ja ympäristöministeriössä. Valtioneuvoston kansliassa, opetus- ja kulttuuriministeriössä ja puolustusministeriössä virkamiesten määrä on hieman lisääntynyt ja ulkoministeriössä pysynyt samana vuoteen nähden. Muissa ministeriöissä valmistelua tekevien virkamiesten määrä on jonkin verran vähentynyt. 6 4,6,5 9,7 7,7, 7, 3,95 5,6 5,9 5, 5 5 4,5 4 3,5 3,3,,5,5 VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM htv htv 4 Kuvio 4. Säädösvalmistelussa avustavien henkilöiden työpanos (htv) vuosina ja 4.

5 5 Säädösvalmistelussa avustavien henkilöiden työpanos on vähentynyt puolessa ministeriöitä ja vastaavasti lisääntynyt neljässä ministeriössä (kuvio 4). Kahdessa ministeriössä määrä on pysynyt samana vuoteen nähden. Valmistelussa avustavien henkilöiden määrä ei edelliseen verrattuna ole kuitenkaan lisääntynyt yhtä monessa ministeriössä (kuvio 5). Avustajien määrä on lisääntynyt kolmessa ministeriössä pääasiassa vähäisesti, pysynyt samassa kolmessa ministeriössä ja vähentynyt muissa ministeriöissä , VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM hlö hlö 4 Kuvio 5 Säädösvalmistelussa avustavien virkamiesten määrä vuosina ja 4 Kansallisen säädösvalmistelun resurssien muutokset eivät ole täysin yhdenmukaiset henkilöstön määrän ja henkilötyövuosien osalta. Tämä kertoo siitä, että ministeriöissä on tapahtunut jonkin verran muutosta siinä, kuinka paljon säädösvalmistelua tai sitä avustavia tehtäviä yksittäisen henkilön työnkuva sisältää. Noin kolmanneksessa ministeriöitä valmisteluun liittyviä tehtäviä on hajautettu useammalle henkilölle vuoteen nähden ja noin puolessa työmäärän muutos on tapahtunut lähestulkoon samassa suhteessa henkilöstön määrän kanssa. Muutamassa ministeriössä lainvalmistelutehtäviä on keskitetty enemmän tietyille henkilöille aikaisempaan nähden. Ministeriökohtaiset tarkastelut ovat liitteessä. Monissa ministeriöissä muutoksia resursseissa ei pidetä merkittävänä. Ministeriöissä, joissa resursseja on lisätty, tätä on perusteltu valmisteltavien hankkeiden lisääntymisellä. Toisaalta resurssien vähentymistä on perusteltu pääasiassa säästösyillä. Osa ministeriöistä mainitsee, että muutosta ei ole tapahtunut ministeriön kokonaisresursseissa, mutta osastojen välisiä muutoksia on ollut jonkin verran.

6 6 Henkilöstön riittävyys Osaamisen riittävyys Ajan riittävyys % % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % % 9 % % riittävä vähäisiä puutteita merkittäviä puutteita Kuvio 6 Voimavarojen (henkilöstö, aika, osaaminen) riittävyys vuosina, ja 4 Eri resurssien riittävyydessä nähdään pääasiassa vähäisiä puutteita (Kuvio 6). Henkilöstön riittävyydessä on joissain ministeriössä enemmän puutteita vuoteen nähden. Tilanne on samankaltainen vuoden kanssa. Tätä voi selittää hallituskauden loppuvaiheen kiireellinen valmistelutilanne. Osaaminen on parantunut edelliseen vuoteen nähden kohtalaisen paljon. Ajan riittävyydessä on hieman enemmän puutteita, kuin aikaisempina vuosina. Vastausten perusteella voimavarojen riittävyys (aika, henkilöstö, osaaminen) vaihtelee monissa ministeriöissä eri osastojen välillä. Kohtalaisen usein mainitaan valmistelulle asetetut kireät aikataulut, jotka saattavat aiheuttaa puutteita valmistelun laadussa. Aikataulujen kireyttä lisäävät myös EUhankkeet, joiden aikataulu on usein joustamaton. Niissä tilanteissa, joissa resursseja on pidetty kireinä, ongelmaa on monesti lähdetty ratkaisemaan priorisoimalla hankkeita, jolloin vähemmän kiireellisten hankkeiden valmistelua on lykätty. Joissain ministeriöissä tehtävänkuvia on laajennettu, yksiköiden ja organisaatioiden välistä yhteistyötä lisätty ja joissain tapauksissa henkilöstöä on rekrytoitu lisää tai siirretty tehtäviä avustaville henkilöille ja alaisille virastoille. Resursseja koskevia kysymyksiä on monissa ministeriöissä käsitelty johtoryhmissä, yksikkökokouksissa ja henkilöstöhallinnossa.

7 7 Kansallisten säädösvalmistelun resurssien osalta nostettiin esille, että säädösehdotusten valmistelu vaatii esimerkiksi vaikutusten arvioinnin osalta muutakin kuin säädösvalmisteluosaamista. Ministeriöissä ei myöskään aina tehdä säädösvalmistelua täystoimisesti vaan tehtäviin kuuluu lisäksi muita tehtäviä. EU-säädökset vievät joissain ministeriöissä suuren osan resursseista ja niissä aikatauluvelvoitteet ovat joustamattomia. Myös jälkivalvonta työllistää entistä enemmän.

8 . EU-SÄÄDÖSVALMISTELUN RESURSSIT Keskeiset havainnot: EU-sääntelyn valmisteluun käytettävä työpanos on pääasiassa laskusuuntainen, mutta vuosittaista vaihtelua on jonkin verran. EU-valmistelun resurssit ovat kokonaisuudessaan pysyneet kohtalaisen samalla tasolla vuoteen nähden. Kohtalaisen usein työpanoksen ja henkilöstön määrä ovat muuttuneet samassa suhteessa. Joissain tapauksissa EU-valmistelun työpanosta on kuitenkin hajautettu useammalle henkilölle vuoteen nähden. Valmistelun voimavaroissa (aika, henkilöstö, osaaminen) ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen. Niissä on keskimäärin vähäisiä puutteita , , 39, ,, 5 5,5,3 3, 9, 7,5,5,5,3,5 5,3 5,7,3, 9,5,,3,5,5,7 VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM htv htv htv htv 4 Kuvio 7 EU-säädösvalmistelun työpanos (htv) ministeriöissä vuosina,, ja 4 EU-sääntelyn valmisteluun käytettävä työpanos näyttäisi olevan pääasiassa laskusuuntainen (kuvio 7). Joissain ministeriöissä vähenemistä on tapahtunut paljonkin vuoteen nähden. Kuitenkin esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä EU-valmisteluun käytettävä työpanos on lisääntynyt vuodesta. Vaihtelut EU-säädösten valmistelun työpanoksessa selittynevät kulloinkin EU:sta tulevien velvoitteiden määrästä.

9 9 3 9, VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM hlö hlö 4 Kuvio EU-säädösvalmistelijoiden lukumäärä ministeriöissä vuosina ja 4 Edellisestä poiketen suuressa osassa ministeriöitä EU-säädöksiä valmistelevien henkilöiden määrä on lisääntynyt kohtalaisen paljonkin (kuvio ). Kuten kansallisessa valmistelussa, myös EUvalmistelussa näyttäisi siltä, että työmäärän suhteessa valmistelevien henkilöiden määrään on tapahtunut jonkin verran muutosta. Noin puolessa ministeriöitä näyttäisi, että EU-sääntelyyn liittyviä tehtäviä on hajautettu useammalle henkilölle vuoteen nähden. Toisaalta kohtalaisen usein työmäärä ja henkilöstön määrä ovat muuttuneet samassa suhteessa. Suuressa osassa ministeriöitä EU-valmistelun resurssit eivät ole muuttuneet merkittävästi. Valtiovarainministeriön työmäärässä kuitenkin näkyvät keskeisesti finanssikriisin vaikutukset. Lisäksi ainakin sosiaali- ja terveysministeriössä vaihtelut EU-valmistelun työmäärässä vaihtelut ovat suuriakin riippuen kullakin puheenjohtajakaudella eteenpäin vietävistä asioista.

10 Henkilöstön riittävyys 4 9 Osaamisen riittävyys Ajan riittävyys 9 4 % % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % % 9 % % riittävä vähäisiä puutteita merkittäviä puutteita Kuvio 9 EU-säädösvalmistelun voimavarojen (aika, henkilöstö, osaaminen) riittävyys vuosina, ja 4 Kuten kansallisenkin valmistelun osalta, myös EU-valmistelussa muutokset voimavarojen riittävyydessä ovat muuttuneet kokonaisuudessaan vähäisesti. Sekä henkilöstön, osaamisen ja ajan riittävyydessä on pääasiassa vähäisiä puutteita. Osaamista on riittävästi kolmessa ministeriössä ja henkilöstöä kahdessa ministeriössä. Resurssien riittämisessä (henkilöstö, osaaminen, aika) ei monessakaan ministeriössä ole suuria muutoksia. Ympäristöministeriössä osaamista on poistunut eläköitymisen myötä. Oikeusministeriössä osaaminen vaihtelee jonkin verran osastoittain. Liikenne- ja viestintäministeriössä on jouduttu kiinnittämään enemmän huomiota viivästyksiin, mutta asiaa on pyritty korjaamaan ja saatu ainakin jossain määrin kuntoon. EU-valmistelun resurssipuutteita on pyritty hoitamaan asioiden priorisoinnilla. Joissain tapauksissa on palkattu lisätyövoimaa ja myös koulutukseen on kiinnitetty joissain ministeriöissä huomiota. Kuitenkin esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriössä on koettu, että henkilöstön määrä ei riitä oikea-aikaiseen valmisteluun ja EU-vaikuttamiseen.

11 3. SÄÄDÖSVALMISTELUN KEHITTÄMISEN RESURSSIT Keskeiset havainnot: - Säädösvalmistelun kehittämisen resursseissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia - Monissa ministeriöissä on jonkinlainen sisäinen ryhmä tai verkosto säädösvalmistelun kehittämiseen. Näistä on kirjauksia henkilökohtaisissa työnkuvauksissa, tulostavoitteissa ja työjärjestyksissä. 6 5,45, ,93 3,5 3,5,,,,,3,3,7,,,5,6,5,5 VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM htv htv 4 Kuvio Säädösvalmistelun kehittämisen työpanos (htv) vuosina ja 4 Säädösvalmistelun kehittämisen resursseissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen nähden (kuvio ). Suurimpana muutoksena ovat maa- ja metsätalousministeriön, htv:n väheneminen ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön resurssien noin puolen henkilötyövuoden lisääntyminen. Valtioneuvoston kansaliassa kehittäminen nähdään osana kaikkien toimijoiden tehtäviä.

12 VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM hlö hlö 4 Kuvio Säädösvalmistelun kehittämisen henkilömäärä valtioneuvostossa vuosina ja 4 Säädösvalmistelun kehittämiseen osallistuva henkilöiden määrä on vuosien ja 4 välillä pysynyt kohtalaisen samana (kuvio ). Muutokset ovat yhden henkilön suuruisia suuntaan tai toiseen. Suurimmassa osassa ministeriöitä on säädösvalmistelun kehittämiseksi perustettu jonkinlainen kehittämisverkosto tai ryhmä. Osa ryhmistä on epävirallisia ja osa erikseen asetettuja. Osassa ministeriöitä kehittäminen kuuluu tietyn yksikön tehtäviin, eikä erillistä verkostoa ole perustettu. Näin on esimerkiksi oikeusministeriössä ja puolustusministeriössä. Monissa ministeriöissä yleiseen kehittämistyöhön osallistumiseen on nimetty yksittäinen henkilö. Sääntelyn kehittämiseen liittyviä tehtäviä on kirjattu henkilökohtaisiin tehtävänkuviin sekä heidän, että osastojen tulostavoitteisiin ja työjärjestyksiin. Lisäksi tehtäviä on kirjattu asettamispäätöksiin.

13 3 4. YHTEENVETO Taulukko Säädösvalmistelun työpanos vuosina ja 4 Kansalliset resurssit EU-resurssit (htv) Avustajaresurssit Yhteensä (htv) (htv) VNK * 4 * UM 9, 6,4 5,, 7,7 3,95 5,9 4,4 OM 36,45 37,55,3 3,,,6 56,5 6,95 SM 9,3,4 7,5 4,5 5, 3,3 33,4 PLM 5,5,7,5,5,5,5 7,7 VM 53,5 47,6,3 5,3,5 9,7,3 7,6 OKM 7, -**,3 -** 3,5,9 ** MMM 47 43,9 64, ,6 6,5 6,5 LVM 3,5 6,65,5 5,7 5,9 3 47,65 35,35 TEM,35,3, ,3 47,55 STM 33,4 47,3,5,5 7, 53,5 65,35 YM,5,5,,7,3, 35,55 4,5 YHTEENSÄ 9,5 95,76 7, 76, ,75 53,5 5,97 * laskutapa erilainen ** ei tietoa saatavilla Kuten taulukosta käy ilmi, säädösvalmisteluun käytettävässä työpanoksessa on tapahtunut sekä lisäystä että vähentymistä. Ulkoministeriö, valtiovarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat ainoat ministeriöt, joissa on tapahtunut työpanoksen vähenemistä kaikilla osa-alueilla (kansallinen ja EU-valmistelu sekä avustajat). Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat sitä vastoin ainoat ministeriöt, joissa käytettävissä oleva työpanos on lisääntynyt kaikilla osa-alueilla. Muiden ministeriöiden osalta muutosta on tapahtunut erilailla eri osa-alueilla. Valtioneuvoston kokonaisvalmisteluresurssit ovat kaikkinensa hieman vähentyneet. Suurin muutos lienee avustajaresursseissa, jossa muutos on vajaat henkilötyövuotta. Kansallisen valmistelun resurssit ovat kokonaisuutena hieman lisääntyneet ja EU-resurssit ovat hieman vähentyneet. Kuitenkaan koko valtioneuvoston säädösvalmisteluresursseissa ei ole havaittavissa kovinkaan suuria muutoksia, vaikka yksittäisissä ministeriöissä muutokset saattavat olla isojakin. Opetus- ja kulttuuriministeriön resurssiksi on kokonaiskuvan saamiseksi katsottu vuotta vastaava määrä. Resurssit ovat kuitenkin vastausten perustelujen mukaan mahdollisesti hieman lisääntyneet kansallisella puolella. Lukuja tulkittaessa on otettava huomioon VNK:n laskutavan muutos EU-valmisteluun käytettävästä työpanoksesta

14 4 LIITE Ministeriökohtaiset kuvaukset VNK Valtioneuvoston kansliassa kansallista valmistelua tekevien määrä on hieman lisääntynyt, mutta käytettävä työpanos on pysynyt samana. Tehtäviä on siis hajautettu hieman useammalle henkilölle. Laskennan perusteena ovat sellaiset henkilöt, jotka ovat valmistelleet tai joilla on valmius valmistella säädöksiä. Säädösvalmistelun voimavaroissa (aika, osaaminen, henkilöstö) nähdään vähäisiä puutteita kaikilla osa-alueilla. Muutokset EU-valmistelun resursseissa selittyvät laskentatavan muutoksella. Erilaiset kehittämistehtävät nähdään osana kaikkien tehtävänkuvia. UM Ulkoasiainministeriössä kansalliseen säädösvalmisteluun osallistuvien henkilöiden määrä on pysynyt samana aiempaan nähden, mutta työpanos on hieman vähentynyt. EU-valmistelun työmäärä ja henkilömäärä ovat vähentyneet samoin kuin avustavien henkilöiden määrä ja työpanoskin. Ulkoministeriössä kulloinkin käytettäviin resursseihin vaikuttaa henkilökierto edustustojen ja ministeriön välillä. Myös valmistelutarve määrittää käytettäviä resursseja. Säädösvalmistelun voimavaroissa (aika, osaaminen, henkilöstö) on kaikilta osin vähäisiä puutteita. Ministeriössä on säädösvalmisteluverkosto ja lisäksi oikeuspalveluosaston tehtäviin kuuluu säädösvalmistelun laadun kehittäminen. OM Oikeusministeriössä säädösvalmisteluun käytettävien henkilöiden määrää on vähennetty hieman, mutta työpanosta on hieman lisätty, mikä tarkoittanee, että lainvalmistelutehtäviä on keskitetty hieman enemmän. Näin näyttäisi olevan myös EU-säädösten valmistelussa. Valmistelussa avustavien henkilöiden määrää on hieman lisätty ja työpanosta on lisätty vähän tätä enemmän. Säädösvalmistelun voimavaroissa (aika, osaaminen, henkilöstö) nähdään olevan vähäisiä puutteita niin kansallisessa kuin EU-valmistelussakin. Muutoksia ei pidetä merkittävänä, mutta esimerkiksi kaikille virkavapaalla oleville ei säästösyistä ole otettu sijaista. Sijaisten kokemus ja osaaminen on vakinaisia virkamiehiä vähäisempää. EU-valmistelu vie merkittävän osan resursseista. Oikeusministeriölle kuuluu yleinen lainvalmistelun kehittäminen. Tämä on organisoitu lainvalmisteluosaston johdon tukeen ja laintarkastusyksikköön.

15 5 SM Sisäministeriössä säädösvalmistelun resursseissa kokonaisuutenaan on tapahtunut vain hyvin pientä muutosta niin kansallisesti kuin EU-valmistelussakin. EU-valmisteluun henkilöstön määrää pidetään riittävänä, mutta muutoin voimavaroissa on vähäisiä puutteita. Voimavarat ja resurssit vaihtelevat jonkin verran eri osastojen välillä. Ministeriössä säädösvalmistelun kehittäminen on ministeriön oikeusyksikön tehtävä. Lisäksi kansainvälisten ja EU-asioiden kehittämistä hoitaa kansainvälisten asioiden yksikkö. PLM Puolustusministeriössä kansallisen säädösvalmistelun työpanosta on lisätty hieman enemmän kuin henkilömäärää. EU-valmistelun, samoin kuin avustajien resursseissa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta aiempaan nähden. Ministeriössä kansallisen valmistelun osaamisessa on vähäisiä puutteita, mutta ajan riittävyydessä sekä henkilöstön riittävyydessä puutteet ovat merkittäviä. EUvalmistelussa puutteet ovat vähäisiä kaikilla osa-alueilla. Voimavarojen puutteet johtuvat useista laajoista ja samanaikaisista säädösvalmisteluhankkeista. Pääosa voimavaroista käytetään kansalliseen valmisteluun. Säädösvalmistelun kehittäminen tapahtuu ministeriön lainvalmistelu- ja oikeusyksikössä. VM Valtiovarainministeriössä säädösvalmisteluun käytettävää työpanosta on vähennetty niin kansallisessa, kuin EU-valmistelussakin säästösyistä. Valmistelevien henkilöiden määrää on kuitenkin lisätty, eli tehtäviä on hajautettu useammalle henkilölle. Valmistelussa avustavien henkilöiden määrä ja työpanos on vähentynyt. Näyttäisi kuitenkin siltä, että valmistelussa avustavia tehtäviä on keskitetty aiempaa enemmän. Kansallisen valmistelun voimavaroissa puutteet ovat merkittäviä ajan ja henkilöstön osalta. Osaamisessa puutteet ovat vähäisiä. EU-valmistelun puutteet voimavaroissa ovat vähäisiä. Puutteet johtuvat suuresta määrästä EU-hankkeita, jotka ovat seurausta finanssikriisistä. Säädösvalmistelun kehittämiseksi ministeriössä toimii epävirallinen säädösvalmisteluverkosto. OKM Opetus- ja kulttuuriministeriössä säädösvalmistelijoiden lukumäärä on hieman lisääntynyt. Käytettyjen henkilötyövuosien määrää ei ollut saatavilla. Kukaan valmistelijoista ei teen yksinomaan säädösvalmistelua vaan tehtävänkuviin liittyy myös muita tehtäviä. EU-valmistelua tekevien virkamiesten määrää on myös lisätty jonkin verran. Avustavien virkamiesten määrää on sitä vastoin vä-

16 6 hennetty. Muutoksia resursseissa selitetään osin sillä, että lakimiesvirkoja on laajennettu yleisemmiksi yleistä korkeakoulututkintoa edellyttäviksi. Säädösvalmistelun voimavaroissa nähdään pääasiassa vähäisiä puutteita. Osaamista niin kansallisessa kuin EU-valmistelussa pidetään kuitenkin riittävänä. Säädösvalmistelun kehittämisessä ollaan muutosvaiheessa eläköitymisestä johtuen. MMM Maa- ja metsätalousministeriössä valmistelijoiden lukumäärä on lisääntynyt vuoteen verrattuna. Tämä voi liittyä vuonna 3 voimaantulleeseen organisaatiouudistukseen, jonka myötä juristivalmistelijaresurssia keskitettiin. Tämä lisäsi yksikkörajat ylittävää yhteistyötä, jolloin enenevässä määrin myös substanssiasiantuntijat mieltävät osallistuvansa säädösvalmisteluun. Päätoimisten säädösvalmistelijoiden lukumäärää sen sijaan ei ole lisätty. Näin ollen säädösvalmisteluun käytetty työpanos jakaantuu useammalle henkilölle. Resurssien laskutavassa on tapahtunut muutos vuoteen nähden, minkä vuoksi työpanos näyttäisi vähentyneen. Tosiasiassa vaalikauden lopun säädösruuhkassa työtä on ollut jopa enemmän valmistelijaa kohden kuin vuonna. Sen sijaan EUvalmistelussa työn painopiste ja jakautuminen määräytyvät EU:n toimielinten aikataulujen mukaan. Säädösvalmistelussa avustavien tehtäviä on keskitetty hieman aiempaa enemmän. Valmistelun voimavaroissa on pääasiassa vähäisiä puutteita, mutta osaamista pidetään riittävänä sekä kansallisessa, että EU-valmistelussa. Resurssit vaihtelevat jonkin verran osastoittain. EU-hankkeet aiheuttavat kiirettä ministeriössä. Ministeriössä on säädösvalmistelun kehittämistiimi. Säädösvalmistelun johtamisen menettelytapoja on uudistettu siten, että uudistuksen valmistelu ajoittui vuoteen. Näin ollen säädösvalmistelun kehittämisen painopiste vuonna 4 on ollut uusien menettelyjen käyttöönoton tukemisessa ja seurannassa. Tämä voi osaltaan selittää resurssin muutosta. LVM Liikenne- ja viestintäministeriössä kansalliseen säädösvalmisteluun käytettävien virkamiesten ja henkilötyövuosien määrä on vähentynyt. Myös EU-valmistelun työpanosta on vähennetty, mutta valmistelua tekevien henkilöiden määrä on hieman lisääntynyt, eli tehtäviä on hajautettu useammalle henkilölle. Säädösvalmistelussa avustavien henkilöiden määrää on myös vähennetty säästösyistä. Säädösvalmistelun voimavaroissa nähdään ajan ja osaamisen suhteen vähäisiä puutteita, mutta henkilöstön riittävyydessä puutteet ovat merkittäviä. Säädösvalmistelun kehittämiseksi ministeriössä on lainsäädäntökoordinaattori, joka toimii lainvalmistelijoiden tukena, ja controller, joka tarkastaa taloudellisten vaikutusten arvioinnin HE-luonnoksista.

17 7 TEM Työ- ja elinkeinoministeriössä säädösvalmistelun resursseja on vähennetty kansallisessa valmistelussa ja lisätty EU-valmistelussa. Näyttäisi siltä, että henkilöitä on siirretty EU-valmistelutehtäviin kansallisesta valmistelusta. Säädösvalmistelussa avustavien tehtäviä on keskitetty hieman enemmän yksittäisille henkilöille. Resursseissa ei kuitenkaan kerrota tapahtuneen olennaisia muutoksia. Kansallisessa valmistelussa osaamista pidetään riittävänä, mutta muissa voimavaroissa on vähäisiä puutteita. EU-valmistelun voimavaroissa on kokonaisuudessaan vähäisiä puutteita. Ministeriössä on oma sääntelyn kehittämisen ryhmä. STM Sosiaali- ja terveysministeriössä kansallisen ja EU-valmistelun resursseja on lisätty. Kansallisen valmistelun työpanos ja henkilöstön määrä ovat muuttuneet lähes samassa suhteessa, mutta EUvalmistelussa näyttäisi siltä, että tehtäviä on hieman hajautettu. Avustavien tehtävien työpanosta on vähennetty. Resurssien lisäämine johtuu isoista hankkeista, jotka ovat vaatineet paljon resursseja. Osaamista ministeriössä pidetään riittävänä kansallisessa valmistelussa, mutta henkilöstön ja ajan riittävyydessä on merkittäviä puutteita. EU-valmistelussa voimavarojen puutokset ovat vähäisiä kaikilla osa-alueilla. Ministeriössä on sisäinen ryhmä säädösvalmistelun kehittämiseksi. YM Ympäristöministeriössä säädösvalmistelun resursseja on lisätty. Säädösvalmistelussa avustavien määrä ja työpanos on pysynyt samana aiempaan nähden. Resursseja on lisätty väliaikaisilla juristiharjoittelijoilla vuoden 4 aikana. Osaamista kansalliseen valmisteluun pidetään riittävänä, mutta muutoin kansallisissa ja EU-valmistelun voimavaroissa nähdään vähäisiä puutteita. Senioriosaamisen kerrotaan vähentyneen EU-valmistelussa. Säädösvalmistelun kehittämiseksi ministeriössä on oma säädösvalmistelun ohjausryhmä.

18 LIITE Kysely. KANSALLISIA SÄÄDÖKSIÄ VALMISTELEVAT VIRKAMIEHET JA VOIMAVAROJEN RIIT- TÄVYYS - Säädösvalmistelijoiden työpanos (HTV) ja säädösvalmistelijoiden lukumäärä (henkilömäärä) 3 - Säädösvalmisteluavustajien työpanos (HTV) ja säädösvalmisteluavustajien lukumäärä (henkilömäärä) 4 - Jos arviot säädöksiä valmistelevien virkamiesten tai säädösvalmisteluavustajien määrässä ovat olennaisesti muuttuneet vuodesta, kerro mistä muutokset ovat johtuneet. - Arvio ajan riittävyydestä kansallisten säädösten valmisteluun a) riittävä b) vähäisiä puutteita c) merkittäviä puutteita - Arvio henkilöstön määrän (säädösvalmistelijat ja säädösvalmisteluavustajat) riittävyydestä kansallisten säädösten valmisteluun a) riittävä b) vähäisiä puutteita c) merkittäviä puutteita 3 Kansallisten säädösten valmistelija on virkamies, joka lakia tai asetusta valmistelevassa hankkeessa vastaa tekstin kirjoittamisesta, sisällöllisten tai oikeudellisten ratkaisujen valmistelusta taikka vaikutusten arvioinnista. Lakeihin ja asetuksiin sisältyvät myös EU-lainsäädännön täytäntöön panemiseksi ja kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi valmisteltavat säädökset. Kansallisen säädösvalmistelun voimavaroja arvioidaan ministeriössä.9.4 käytettävissä olevana virkamiesten työpanoksena (henkilötyövuosien, htv kokonaismäärä) ja henkilömääränä (virkamiesten kokonaismäärä). Mukaan lasketaan ne virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan sisältyy kansallisten säädösten valmistelutehtäviä. Säädösvalmistelun johtamistehtäviä ei lasketa mukaan. 4 Säädösvalmisteluavustaja on virkamies, joka vastaa kansallisten säädösten valmistelussa teknisistä ja avustavista tehtävistä, esim. tekstin taitto, käännöksen tarkastaminen, yhteenvedot lausunnoista ja PTJ:n käyttö. Säädösvalmistelun avustavien tehtävien voimavaroja arvioidaan ministeriössä.9.4 käytettävissä olevana virkamiesten työpanoksena (henkilötyövuosien, htv kokonaismäärä) ja henkilömääränä (virkamiesten kokonaismäärä). Mukaan lasketaan ne virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan sisältyy säädösvalmistelua avustavia tehtäviä.

19 9 - Arvio osaamisen riittävyydestä kansallisten säädösten valmisteluun a) riittävä b) vähäisiä puutteita c) merkittäviä puutteita - Jos arviot ministeriön kansallisen säädösvalmistelun voimavaroista (aika, henkilöstö, osaaminen) ovat olennaisesti muuttuneet vuodesta, kerro missä resursseissa muutokset ovat tapahtuneet ja mistä muutokset ovat johtuneet. - Jos lainvalmisteluresursseissa on havaittu puutteita, miten asiaa on käsitelty ja mitä puutteille on tehty ministeriössä? - Kansallisen säädösvalmistelun resursointia koskevat muut kommentit ja huomiot (esimerkiksi voimavarojen jakautuminen direktiivien täytäntöönpanotoimien ja puhtaasti kansallisen lainsäädännön valmistelun välillä sekä siihen vaikuttavat tekijät). EU-SÄÄDÖKSIÄ VALMISTELEVAT VIRKAMIEHET JA VOIMAVAROJEN RIITTÄVYYS - EU-säädösvalmistelijoiden työpanos (HTV) ja EU-säädösvalmistelijoiden lukumäärä (henkilömäärä) 5 - Jos arviot EU-säädöksiä valmistelevien virkamiesten määrässä ovat olennaisesti muuttuneet vuodesta, kerro mistä muutokset ovat johtuneet. - Arvio ajan riittävyydestä EU-säädösten valmisteluun a) riittävä b) vähäisiä puutteita c) merkittäviä puutteita 5 EU-säädösten valmistelija on virkamies, joka valmistelee EU-säädöksiä koskevia Suomen kannanottoja ja osallistuu Suomen edustajana EU-säädösten päätöksentekoprosessiin. EU-säädösten valmistelun voimavaroja arvioidaan ministeriössä.9.4 käytettävissä olevana virkamiesten työpanoksena (henkilötyövuosien, htv kokonaismäärä) ja henkilömääränä (virkamiesten kokonaismäärä). Mukaan lasketaan ne virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan sisältyy EUsäädösten valmistelutehtäviä. Säädösvalmistelun johtamistehtäviä ei lasketa mukaan.

20 - Arvio henkilöstön määrän riittävyydestä EU-säädösten valmisteluun a) riittävä b) vähäisiä puutteita c) merkittäviä puutteita - Arvio osaamisen riittävyydestä EU-säädösten valmisteluun a) riittävä b) vähäisiä puutteita c) merkittäviä puutteita - Jos arviot ministeriön voimavaroista (aika, henkilöstö, osaaminen) ovat olennaisesti muuttuneet v., kerro missä resursseissa muutokset ovat tapahtuneet ja mistä muutokset ovat johtuneet. - Jos EU-säädösten valmistelun resursseissa on havaittu puutteita, miten asiaa on käsitelty ja mitä puutteille on tehty ministeriössä? - EU-säädösehdotusten valmistelun resursointia koskevat muut kommentit ja huomiot 3. MITEN SÄÄDÖSVALMISTELUUN OSALLISTUVIEN VIRKAMIESTEN MÄÄRÄÄ JA RESURSSIEN RIITTÄVYYTTÄ ON ARVIOITU MINISTERIÖSSÄ JA MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT (ESIM. OMA ARVIO, TYÖAJANSEURANTA)? ONKO VASTAUKSIA KÄSITELTY MINISTERIÖN JOHDON FOORUMEILLA? 4. SÄÄDÖSVALMISTELUN KEHITTÄMISEN ORGANISOINTI JA RESURSOINTI - Miten säädösvalmistelun kehittäminen on organisoitu ministeriössä? Onko ministeriön sisäinen ja VN:n yhteiseen kehittämistyöhön osallistuminen osoitettu jonkun henkilön tai esim. työryhmän tehtäväksi? - Mitä tehtäviä henkilölle tai työryhmälle on asetettu ja mihin ne on kirjattu (esim. ministeriön tulostavoiteasiakirja, henkilökohtainen tulostavoite, johtamissopimus, asettamispäätös)?

21 - Virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan sisältyy säädösvalmistelun kehittämistehtäviä (HTV ja henkilölukumäärä) 6 - Säädösvalmistelun kehittämisen resursointia koskevat muut kommentit ja huomiot 5. ANNETUT HALLITUKSEN ESITYKSET - Kuinka monta suppeaa (pykäliä tai vähemmän) hallituksen esitystä ministeriöstänne on annettu välisenä aikana? - Kuinka monta laajaa (yli pykälää sisältävää) hallituksen esitystä ministeriöstänne on annettu välisenä aikana? 6 Säädösvalmistelun kehittämisen voimavaroja arvioidaan ministeriössä.9.4 käytettävissä olevana virkamiesten työpanoksena (henkilötyövuosien, htv kokonaismäärä) ja henkilömääränä (virkamiesten kokonaismäärä). Mukaan lasketaan ne virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan sisältyy säädösvalmistelun kehittämistehtäviä. Johtamistehtävistä mukaan lasketaan lainsäädäntöjohtajan työpanos.