Helsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari

Transkriptio

1 Helsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari

2 Kärkitoimenpiteet 1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys 2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen 3. Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu ja laajentaminen 4. Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen 5. Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyö operaattoreiden kanssa 6. Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen 7. Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan 8. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus 9. Liityntäpysäköinti 10. Autojen talvipysäköintiratkaisut 11. Mobiili- ja internetpalvelut 12. Progressiivinen hinnoittelu

3 1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys Pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttö Vuosi 2014: käynnistetään selvitys, jossa tunnistetaan pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön esteitä (alueellisen toimijan puute, keskitetyn pysäköinnin puute, asuntojen ja työpaikkojen laskentaohjeet erillään, alvkäytännöt, asemakaavamääräykset jne.) ja määritetään keinot niiden poistamiseksi. Vetovastuu: KSV Osallistujat: TASKE, ATT, kiinteistövirasto, muu(t) rakennuttaja(t), pysäköintitoiminnan liikkeenharjoittaja, asukkaat, yritykset. Pyöräpysäköinnin kehittäminen Pyöräpysäköintiä edistetään järjestelmällisesti pyöräilyn edistämissuunnitelman ja pyöräpysäköintisuunnitelman mukaisesti. Vetovastuu: KSV Osallistujat: HKR, HKL Kuva. Rikhardinkadun kirjasto. Facebook.

4 2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen Vuosi 2014: a) Autopaikkanormin tarkistaminen täydennys- ja lisärakentamisen, ARA-vuokraasuntojen sekä erityisasumisen osalta. Yleiskaavatyön myötä saattaa tulla tarve tarkistaa ohjetta laajemminkin. b) Työpaikka-alueiden autopaikkamäärien laskentaohjeet päivitetään. Erityisesti raidekaupungissa tulee määritellä toimistolle ja kaupalle paikkamääränormin sallittu vaihteluväli. Normin päivittämissä tilankäytön tehostuminen, joukkoliikenteen palvelutaso ja kilpailutilanne tulee ottaa huomioon. Helsingin kilpailuasema yritysten sijaintipaikkana ei saa heiketä, joten seutunäkökulma on keskeinen edellytys. c) Laskentaohjeiden laajentaminen pyöräpaikkojen laskentaohjeilla kohtien a ja b yhteydessä. Vetovastuu: KSV Osallistujat: TASKE, kiinteistövirasto, ATT, kaupungin muut organisaatiot, HSL (kohta b)

5 3. Asukaspysäköintijärjestelmän laajentaminen portaittain ja hinnoittelu Talouden toisen ja sitä seuraavien autojen tunnus on 1,5-kertainen! Asukaspysäköinnin hinnan vaikutusta pysäköinnin määrään seurataan. Tavoitteena voidaan pitää 90 %:n käyttöastetta! Vuosi 2015: Asukaspysäköintitunnuksen hintaa korotetaan. Selvitetään mahdollisuus muuttaa asukaspysäköintitunnus sopimuspohjaiseksi ja edellyttää, että ajoneuvo on liikennevakuutuksessa. Hinnoittelussa voidaan huomioida esimerkiksi vähäpäästöisyys ja kitkarenkaiden käyttö. Asukaspysäköintijärjestelmää laajennetaan portaittain. Vuosi 2017: Alkuvuonna tehdään välitarkastelu asukaspysäköintitunnusten hinnan kehityksen suhteen. Vetovastuu: KSV Osallistujat: HKR, kaupungin muut organisaatiot, pysäköintitoiminnan liikkeenharjoittajat

6 euroa/v 4. Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen Yrityspysäköintitunnus (kaikki vyöhykkeet) Yrityspysäköintitunnus (yksi vyöhyke) Asukaspysäköintitunnus, yhteiskäyttöautot Vuosi 2014: Yrityspysäköintijärjestelmän kehittämistarpeita selvitetään yhdessä yritysten kanssa. Samalla vielä tarkistetaan hinnoittelu. Otetaan käyttöön uusia tuotteita. Yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa laaditaan tavara- ja jakeluliikenteen sekä turistibussien pysäköinnin kehittämissuunnitelma. Vetovastuu: KSV Osallistujat: TASKE, HKR, kiinteistövirasto, kaupungin muut organisaatiot, Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin yrittäjät, Helsingin Kuljetusyrittäjät, yritykset

7 Tavara- ja jakeluliikenteen sekä turisti- ja matkustajaliikenteen pysäköinnin kehittäminen Luonnosversiossa tavara- ja jakeluliikennettä sekä turisti- ja matkustajaliikennettä ei käsitelty Nämä asiat lisättiin lopulliseen raporttiin lähinnä lausuntojen ja kannanottojen perusteella Pysäköintipolitiikassa esitetään kehittämistarpeita sekä tarve laatia tavara- ja jakeluliikenteen sekä turistibussien pysäköinnin kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma tehdään Citylogistiikkaselvityksessä, joka on osa yleiskaavatyötä

8 5. Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa Vuosi 2014: Otetaan käyttöön yhteistyössä pysäköintioperaattoreiden kanssa toimintamalli, joilla pitkäaikaista pysäköintiä (mm. yö-, arki- ja talvisäilytys) voidaan ohjata pois kadunvarsilta Selvitetään malleja, joilla kiinteistöjen velvoitepaikkoja voidaan osoittaa pysäköintilaitoksiin, jolloin kiinteistöön muuttaville ei myönnetä asukaspysäköintitunnusta Selvitetään malleja, joilla mahdollistetaan täydennysrakentamisen velvoitepaikkojen sijoittaminen pysäköintilaitoksiin (laitosten omistajat) Vetovastuu: KSV Osallistujat: TASKE, HKR, rakennusvalvontavirasto, pysäköintitoiminnan liikkeenharjoittajat, asukkaat, yritykset

9 6. Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen toisistaan Vuosi : Käyttäjien (asukkaat, työntekijät) näkemyksien selvittäminen, käyttäjätutkimus Onko autopaikattomille tai vähäautopaikkaisille asuin- ja toimistorakennuksille kysyntää? Mihin vapautuvaa katutilaa halutaan käyttää? Pitää avoimesti selvittää, haluavatko asukkaat autopaikkojen (ja niiden kustannusten!) tilalle jotakin muuta. Vuosi : Määritellään kokeilualue(et), joilla toteutetaan uusi pysäköinnin palvelumalli Yksi kohde ratikkakaupungista (esimerkiksi Kalasatama) ja yksi kohde raidekaupungista (esimerkiksi Myllypuro). Näissä on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Vähäautoisen asuntoyhtiön tulee todennäköisesti koostua usean yhtiön muodostamasta kokonaisuudesta. Alueilla ei saa olla kadun varressa asukaspysäköintiä. Normin mukaisesta autopaikkamäärästä ei ole pakko toteuttaa kuin osa (esimerkiksi 50 %). Jos todellista kustannusvastaavaa maksuhalukkuutta löytyy enemmän kuin paikkoja on tarjolla, on niitä rakennettava asteittain lisää pysäköintinormin mukaiseen määrään asti. Paikat myydään tai vuokrataan joko markkinahintaan tai tuotantokustannushintaan. Vetovastuu: KSV, TASKE Osallistujat: Kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto, ATT, muu(t) rakennuttaja(t), asukkaat, yritykset

10 Hyvät ja huonot kokemukset on kartoitettava ja hyödynnettävä: 7. Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan (keskitetty pysäköinti) Länsi-Pasilassa on toimiva keskitetty vuorottaispyköintijärjestelmä. Herttoniemenrannassa kaupunki on perustanut alueellisen pysäköintiyhtiön. Kaupunki on alussa merkinnyt yhtiön osakekannan, mutta siirtää omistuksen tonttien haltijoille. Jätkäsaaressa kaupunki on ollut investoimassa kalliopysäköintiin. Kruunuvuorenrannassa pysäköinti on sekä hajautettua että keskitettyä. Kuninkaantammessa tutkittiin keskitettyä pysäköintimallia, mutta päädyttiin hajautettuun malliin vaiheittain toteuttamiseen liittyvien haasteiden takia. Vuosi 2014: Kehitetään keskitetyn pysäköinnin alueellinen toimijamalli. Keskeisiä ratkaistavia asioita ovat eri toimijoiden roolit, rahoitusvastuut ja tehtävät. Lisäksi tarvitaan nykyistä joustavammat pelisäännöt ja toimintaohjeet vaiheittain rakentamiselle. Vetovastuu: TASKE Osallistujat: KSV, ATT, kiinteistövirasto, muu(t) rakennuttaja(t), pysäköintitoiminnan liikkeenharjoittaja, asukkaat, yritykset

11 8. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus Ehdotus 1: virhemaksu joukkoliikennettä haitaten 500 euroa, pysäköinti luvatta invapaikalla 500 euroa, pysäköinti yhteiskäyttöautoille varatulla paikalla 250 euroa, pysäköinti liian lähelle suojatietä 250 euroa, pysäköinti jalkakäytävälle 250 euroa, pysäköinti pyörätielle tai kaistalle 250 euroa ja pysäköinti jakeluruutuun 250 euroa. Kuva: Metrolehti Ehdotus 2: myös rengaslukon irrotusmaksun suuruus määräytyy tulevaisuudessa haitan suuruuden mukaan Kuva: Suomen Kuvalehti Vuosi 2014: Laaditaan esitys, miten pysäköintivirhemaksun suuruus ja rengaslukon käyttöperiaate voidaan määritellä aiheutetun haitan perusteella. Tehdään ehdotus valtiolle tarvittavasta lakimuutoksesta koskien virhemaksun määräytymisperiaatetta Arvioidaan mahdollinen lisätarkastajien tarve Vetovastuu: HKR Osallistujat: KSV

12 9. Liityntäpysäköinti Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia ja toimenpideohjelma (HSL 2012) 1. Liityntäpysäköinnin järjestämisen vastuista sopiminen, yleinen edistäminen ja alueiden toteutus 2. Liityntäpysäköinnin liittäminen liikennejärjestelmän kehittämiseen 3. Liityntäpysäköinnin liittäminen maankäytön kehittämiseen 4. Informaatio-, maksu- ja seurantajärjestelmä 5. Liityntäpysäköintialueiden palvelutason kehittäminen 6. Liityntäpysäköinnin markkinointi ja tiedottaminen Helsingin liityntäpysäköinnin kehittämisselvitys (HKL 2009) Herttoniemeen ja Oulunkylään harkitaan lisäämistä, Östersundomiin toteutetaan riittävästi, Kalasataman 300 ap, kaikilla asemilla minimissään 40 ap. Malminkartanon, Pitäjänmäen, Huopalahden, Kumpulan, Meilahden seudullista liityntäpysäköintiä ohjataan lähtöpaikkojen tuntumaan pysäköintimaksujen avulla Merkittävät liityntäpysäköintialueet puomitetaan (avaus joukkoliikennelipulla) Liityntäpysäköinnin hinnoittelu matkakorttijärjestelmän kotikuntatietoihin perustuen Liityntäpysäköinnin informaatiota ja vajaakäyttöisten alueiden markkinointia kehitetään. Edetään suunnitelmissa esitettyjen aikataulujen mukaisesti. Sovitaan Helsingistä yksi taho, joka vastaa liityntäpysäköinnin rahoituksesta. Vetovastuu: HSL, KSV Osallistujat: Kiinteistövirasto, HKR, HKL, TASKE, pysäköintitoiminnan liikkeenharjoittajat

13 10. Autojen talvipysäköintiratkaisut Vuosi : Kuva: Ville Lehmuskoski 1. Laaditaan ehdotus talvisäilytyspaikkojen toteutusperiaatteesta nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Samalla selvitetään, löytyykö jo olemassa olevia käyttökelpoisia tyhjiä tiloja (teollisuusalueet, satamat jne.). Palvelu on oltava laajennettavissa koko kaupunkia koskevaksi. 2. Vakinaistetaan vuoropysäköinti hyväksi todetuilla alueilla ja otetaan uusia alueita käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Samalla selvitetään laajemmin päivä-, viikko- tai kuukausiperiaatteella toimivaa vuorottaispysäköintiä. 3. Edelleen kehitetään talven aikana käytössä ollutta palvelua, jossa rakennusviraston verkkosivuilla ja maksuttomilla tekstiviesteillä annetaan tietoa niiden katujen aurausaikatauluista, joilta autot tulee siirtää pois ennen aurausta. Samalla selvitetään mahdollisuudet muuttuvien liikennemerkkien käytölle. 4. HKR valvoo erityisprioriteetilla lumen varastointia yhteiskäyttöautoille osoitetuilla paikoilla. Vetovastuu: HKR (1,3 ja 4), KSV (2) Osallistujat: KSV, HKR, pysäköintitoiminnan liikkeenharjoittaja (kohta 1), yhteiskäyttöautoyritykset (kohta 4)

14 11. Mobiili- ja internetpalvelut Vuosi 2014 Kuva: EasyPark 1. Pysäköintioperaattoreiden kanssa sovitaan tiedon toimittamisesta kaupungin käyttöön. Tavoitteena on, että tieto on jaettavissa palvelujen kehittäjille vuoden 2014 aikana. -> luo pohjan keskitetylle statusinformaatiopalvellulle -> luo pohjan pysäköinnin reittioppaalle jne. 2. Kartoitetaan alue(et), jossa olisi mahdollista toteuttaa pysäköintipörssi internetpalveluna. Samalla laaditaan palvelun toiminnalliset ja tekniset määritykset sekä selvitetään asiaan liittyvät juridiset asiat -> tavoitteena on, että palvelu voidaan ottaa käyttöön vuoden 2014 aikana. Palvelu on oltava laajennettavissa koko kaupunkia koskevaksi. 3. Kartoitetaan alue(et), jossa olisi mahdollista toteuttaa pysäköinnin maksaminen matkapuhelimella ja samalla mahdollisesti toteuttaa progressiivinen hinnoittelu -> tavoitteena on, että palvelu voidaan ottaa käyttöön vuoden 2014 aikana. Palvelu on oltava laajennettavissa koko kaupunkia koskevaksi. Vetovastuu: KSV Osallistujat: HKR, pysäköintioperaattorit, alueiden toimijat (yritykset, asukkaat, kiinteistöt, julkiset palvelut)

15 Kuva: Lauri Kangas 12. Progressiivinen hinnoittelu Progressiivisen hinnoittelun tarkoitus on tukea asiointia varten tapahtuvaa lyhytaikaista pysäköintiä ja vähentää autojen pitkäaikaista säilytystä kaduilla. Progressiiviseen hinnoitteluun yhteydessä voidaan harkita siirtymistä kokonaan matkapuhelimella maksamiseen erityisesti uusilla alueilla. Uusilla alueilla matkapuhelimella maksaminen on osoittautunut ulkomailla paremmin hyväksyttäväksi kuin vanhoilla alueilla, joissa on totuttu lippuautomaatteihin. Vuosi : Vuoden 2014 aikana kartoitetaan alue, jossa progressiivinen hinnoittelu olisi mahdollista toteuttaa (mahdollisesti mobiilipalveluna). Samalla laaditaan palvelun toiminnalliset määritykset. Tavoitteena on, että hinnoittelumalli voidaan ottaa koekäyttöön yhdellä alueella vuoden 2015 aikana. Malli on oltava laajennettavissa koko kaupunkia koskevaksi. Vetovastuu: KSV Osallistujat: HKR

16 Muita toimenpiteitä Pysäköinnin teemapäivä Yritysten liikkumissuunnitelmat Pysäköintipaikkamäärän nettoperiaatteen tutkiminen uusien pysäköintilaitosten yhteydessä Pysäköintitiedon kokoaminen Yhteiskäyttöautojen pysäköintimahdollisuuksien parantaminen Keskustan huoltotunnelin tehokkaampi hyödyntäminen Edistetään kattavan sähköautojen latausverkoston luomista

17 Vuorovaikutus luonnoksen teon aikana Työtä on tehty alusta alkaen kaupungin eri hallintokuntien yhteistyönä. Luonnoksen teon aikana järjestettiin keskustelu- ja esittelytilaisuuksia Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous- ja suunnittelukeskus Kiinteistövirasto Rakennusvirasto Asuntotuotantotoimisto Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä. Helsingin seudun kauppakamari Helsingin Yrittäjät Suomen Kiinteistöliitto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Helsingin kaupunginosayhdistys ry Rakennusliikkeitä Suurimpia yksityisiä pysäköintioperaattoreita

18 Vuorovaikutus luonnoksen valmistuttua: Kaupunkilaisten raati Kaupunkilaisten raatiin valittiin 196 hakijan joukosta 16 henkilöä. Vaihe 1: Raatilaisille esiteltiin pysäköintipolitiikan keskeiset linjaukset, minkä jälkeen raati laati yhteisen julkilausuman pysäköintipolitiikasta. Vaihe 2: Laiturilla oli kaikille kaupunkilaisille avoin tilaisuus, jossa esiteltiin politiikan kärkitoimenpiteet sekä raatilaisten julkilausuma ja käytiin niistä keskustelua. Vaihe 3: Raatilaiset esittelivät työnsä tuloksia kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäsenille.

19 Vuorovaikutus luonnoksen valmistuttua: Lausunnot ja kannanotot sekä kyselytutkimus Lausuntoja pyydettiin useammalta kaupungin hallintokunnalta, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä, Helsingin poliisilaitokselta, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:ltä (Helka) sekä Helsingin seudun kauppakamarilta. Kaikki antoivat lausunnot. Kannanottoja pyydettiin yhteensä lähes sadalta taholta. Mukana olivat muun muassa Helsingin asukas- ja yrittäjäyhdistykset sekä Helsingin kuljetusyrittäjät. Kannanottoja saatiin kahdeksan kappaletta. Helsingin ja lähialueiden asukkaille laadittiin kyselytutkimus, jonka avulla selvitettiin asukkaiden mielipiteitä ja tarpeita pysäköintipolitiikasta. Vastauksia saatiin 1781 kappaletta. Vuorovaikutuksesta saadun palautteen avulla luonnos päivitettiin ehdotukseksi, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa

20 Lausuntojen ja kannanottojen tärkeimmät kohdat tavara- ja jakeluliikenteen kannalta Tavara- ja jakeluliikenteen sekä turisti- ja matkustajaliikenteen pysäköinnin kehittämiseen tulee panostaa. Asia jäi luonnoksessa liian vähälle huomiolle Esimerkkejä kehittämistä vaativista aiheista ovat jakeluliikenteen kadunvarsipaikkojen määrän sekä yöjakelun lisääminen. Paikkoja tarvitaan sekä lyhyt- että pitkäaikaisia Paikoista ja niiden käytöstä tulee tiedottaa nykyistä tehokkaammin yrittäjille Jakeluliikenteen pysäköintitunnusten käyttöönotto on toivottavaa. Tulee huolehtia, että tunnuksia saavat vain todella jakeluliikennettä suorittavat Raskaan liikenteen pidempiaikainen pysäköinti on ongelma Helsingissä Asukkaiden kuorma-autoille on liian vähän tilaa asuinalueilla Luvattomasta pysäköinnistä jakeluruutuun esitetään korotettua 250 euron pysäköintivirhemaksua. Ruutujen valvontaa tulee lisätä. Kuljetusyrittäjät ja jakeluliikenteen muut ammattilaiset tulisi huomioida nykyistä paremmin pyydettäessä lausuntoja Helsingin liikennepolitiikan kehittämiseksi

21 Lausuntojen ja kannanottojen tärkeimmät kohdat tavara- ja jakeluliikenteen kannalta Pysäköintipolitiikassa tulee huomioida hotelliasiakkaiden tarve päästä hotellien välittömään läheisyyteen purkamaan ja lastaamaan matkatavaroitaan