Talouden toimintaympäristö

Transkriptio

1 Mistä rahat Helsingin investointeihin? Talouden toimintaympäristö Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Kunnalla on menonsa - Toimintamenot toimialoittain, Sosiaaliaali- ja terveysvirasto 46 % 2095 Varhaiskasvatusvirasto 8% 355 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi 7 % 308 milj. Opetusvirasto 14% 636 Tuet hallintokunnille 12 Kaupunginjohtajan toimiala 3 % 139 milj. euroa Rakennus- ja ympäristötoimi 15 % 666 Muu sivistys- ja henkilöstötoimi 7 % 327 vuonna 2013 Menojen kattamiseksi kerättävä vastaavat tulot - Tulot tuloryhmittäin, Kunnallisvero 52 % Valmistus omaan käyttöön 3 % Muut toimintatulot 1 % Vuokratulot 14 % Osuus yhteisöveron tuotosta 6 % Kiinteistövero 4 % Valtionosuudet 6 % Rahoitustulot 3 % Myyntitulot 5 % Maksutulot 4 % Tuet ja avustukset 2 % vuonna 2013 Keskeinen osa kunnan tuloista on riippuvaisia yleisestä kansantalouden kehityksestä Siksi kunnissakin on keskityttävä kansantalouden näkymiin 3

2 Suomen kokonaistuotanto on ollut laskussa pitkään Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 ja 2014 Viime kuukausina kasvuennuste on tullut alaspäin kevään ennusteista Tehtyjen työtuntien kehitys (neljännesvuosittain, vertailuajankohta 2008/I = 100, liukuva vuosikeskiarvo) Jää nähtäväksi kuinka kestävää kasvu on Helsingin seudun työtuntien määrän pitääkin kasvaa selvästi muuta maata nopeammin sillä väestönkasvu nopeaa Tämä ei kuitenkaan näy palkkasumman kasvuna

3 Palkkatulojen kasvuvauhti Helsingissä ja koko maassa, Työllisyysasteen kehitys (neljännesvuosittain, vertailuajankohta 2008/I = 100, liukuva vuosikeskiarvo) Vaikka Helsingin tehtyjen työtuntien määrä kasvaa, niin työllisyysaste heikkenee Huolimatta Helsingin vauhdikkaasta väestönkasvusta (sekä tehtyjen työtuntien kasvusta) viime vuosina emme ole yltäneet edes koko maan tasolle kunnallisveropohjan kehityksessä Tämä kuvastaa Helsingin väestönkasvun profiilia Valtion vuoden 2014 budjetin vaikutukset Helsingin budjettivalmisteluun

4 Suomen kokonaistuotanto on ollut laskussa pitkään Kuntatalouteen kohdistuu 362 milj. euron VOSsäästö vuodelle 2014 (vuoden 2013 tasoon verrattuna) = 362 Kunnallisverotulojen kasvu 2012 / Suuret kaupungit Kuntatalouden tasapaino lähivuosina - Peruspalvelubudjetti

5 Lainakanta 2012 lopussa / Suuret kaupungit Helsingin talouden reunaehdot

6 Helsingin verotulot ovat suhteellisesti heikentyneet 2000-luvulla Helsingin toimintamenojen kasvu (sekä vastaavat kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvut maassa keskimäärin) Helsingin ja koko maan verotulot euroa/asukas (1988=100, 2011 rahanarvo) Toimintamenojen kasvu, % Helsingin luvut ilman liikelaitoksia 8,6 7,9 7,2 7,3 6,5 5,8 6,0 5,3 4,95,1 5,2 5,2 5,4 5,5 5,0 4,5 4,6 4,8 4,2 4,2 3,8 2,5-1,1-3,4 4,1 3, Helsinki Koko maa Vuoden 2013 osalta ennuste 2/2013 sekä koko maata koskeva arvio Peruspalvelubudjetti Helsingin vuosikate, /as. Helsingin Energia, Tuloskehitys TP 2012 TA 2013 Enn.2/13 Erotus Liikevaihto 766,5 759,3 762,6 3,3 Liikeylijäämä/alijäämä 192,3 137,4 213,8 76,4 Ylijäämä ennen varauksia 199,8 138,5 217,8 79,3 Tilikauden yli-/alijäämä 154,9 93,6 172,9 79,2 Rahoituskehitys Kassavarojen muutos 0,0 72,1 1,9-70,3

7 Helsingin Energian tuloutukset Strategiaohjelman taloustavoitteet tulevaisuuden suunnittelun lähtökohtana Vuoden 2014 talousarvion lähtökohtana oli valtuustokauden strategiaohjelman mukainen talouden tasapainoa ja tuottavuuden parantamista koskeva tavoite: ylimääräiset tuloutukset perustamislainan lyhennykset perustamislainan korko peruspääoman tuotto yhteensä Yhteensä 778,6 velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella valtuustokaudella ja rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla Investointien kattamista kasvavasti tulorahoituksella ja omaisuuden myynnillä on erittäin haastava saavuttaa Suoria vaikutuksia kuntatalouteen vaikea arvioida Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikutukset kuntien talouteen ja velvoitteisiin Rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetään hahmotelmia tulevista tavoitetiloista Useimpien muutosten osalta konkretia puuttuu --> Siten vaikutusten arviointi kuntatalouteen vielä vaikeaa Vain muutamassa kohdassa on arvioitavissa suoria vaikutuksia kuntien talouteen ja velvoitteisiin

8 Yhteensä kuntatalouden osalta esitetään 2 mrd. Kuinka kuroa kestävyysvaje umpeen? tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia (2017 tasolla) Alustava selvittely vuoden 2013 aikana Varsinainen lainsäädäntötyö tavoitteiden väljentämiseksi vasta tulevina vuosina euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta Subjektiiviset oikeudet Opetuksen tuntikehykset Palvelumaksut Vapaa hakeutuminen Palvelusetelit Sosiaalisen asuntotuotannon jakautuminen eri kuntiin Työurien pidentäminen Kansalaisten vastuu vanhuksistaan ja lapsistaan Kuntarakenneuudistus kuntakoon kasvattaminen, irtisanomissuoja Taloustilanne pakottaa miettimään julkisten palvelujen tabuja Investointisuunnittelun lähtökohdat Helsingille jatkossa 10-vuotinen investointiohjelma - Poliittiset linjaukset Jatkovalmistelu KJ:n talousarvioesitykseen Strategiaohjelman mukainen 435 vuotuinen investointien taso HKL-liikelaitoksen alustava investointiehdotus sisältää tulevalla 10- vuotiskaudella noin miljardin euron investoinnit, joilla on vaikutus kaupungin käyttömenoihin muista liikelaitoksista poiketen joukkoliikenteen investointeja on tarkasteltava osana raamiohjausta ja investointiraamia

9 Investoinnit vuosina mukaan lukien liikelaitosten investoinnit Investoinnit vuosina mukaan lukien liikelaitosten investoinnit 435 milj. raami *ennuste 2/ *ennuste 2/ Suurimmat investointihankkeet Hanke yhteensä milj. euroa rak.aika Investoinnit TS Kalasataman esirakentaminen, puistot ja kadut Länsisataman esirakentaminen Pasilan esirakentaminen, puistot ja kadut Kruunuvuorenrannan esirakentaminen, puistot ja kadut 38 Stadin ammattiopisto/roihuvuori, Perusparannus Stadin ammattiopisto/teollisuusk.23, Muutostyöt Keskustakirjasto (Helsingin osuus 50 %) Elefanttikortteli, Pohjoisosan perusparannus Suurimmat liikelaitosten investointihankkeet HKL:n investoinnit Hanke yhteensä Investointi Investoinnit jakso TS Uudet metrovaunut (M300) Metron kulunvalvonta Uudet raitiovaunut (NRV2010) Jokeri 2 tunneli (HKL:n osuus) Myllypuron metroasema, peruskorjaus Hakaniemen metroasema, peruskorjaus Herttoniemen metroasema, peruskorjaus Helsingin Sataman ja Helsingin Energian investoinnit (yhtiönä 2015 jälkeen) IE-direktiivin vaatimat ympäristöinvestoinnit (Hanasaari ja Salmisaari) Helsingin energia, Vuosaaren tunneli Vuosaari C monipolttoainevoimalaitos Länsisataman uusi terminaali ja Maihinnoususiltojen rakentaminen

10 Maan hankinta ja esirakentaminen Maanhankinta kohdistuu erityisesti Östersundomin alueelle. Uusilla alueilla asunto- ja työpaikkarakentamisen edellytykset on turvattu varaamalla maan hankintaan ja esirakentamiseen riittävä rahoitus. Sörnäisten tunnelia myöhennetään Kruunuvuorenrannan silta aikaistuu Talonrakennus Kosteus- ja sisäilmaongelmakohteet etusijalla Keskustakirjasto (50 %:n rahoitusosuus) Ammatillisen oppilaitoksen peruskorjaus Roihuvuoressa, Kalasataman ja Viikinmäen korttelitalot Investointiohjelman ulkopuolisia hankkeita Kaupunginteatteri ja Tukkutorin pakastamo Kadut, liikenne Asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista edistävät katuhankkeet ovat etusijalla Suuria liikennehankkeita käynnistetään 10-vuotiskaudella Kruunuvuoren sillat Veturitie vaiheittain Sörnäisten liikennetunneli Itäväylä-Kehä I:n eritasoliittymän rakentaminen Itäväylän-Linnanrakentajantien eritasoliittymän rakentaminen vaiheittain Liikenneviraston kanssa yhteistyössä toteutettaviin liikennehankkeisiin varaudutaan. Hankkeiden toteutus edellyttää valtion käynnistämispäätöstä

11 Puisto- ja liikuntarakentaminen Puistojen uudisrakentaminen painottuu projektialueille ja muille uudisalueille. Muilla alueilla painopiste on puistojen peruskorjauksissa. Töölönlahdenpuiston rakentaminen väliaikaisin ja vaiheittaisin ratkaisuin käynnistetään Liikuntarakentaminen keskittyy liikuntapaikkojen perusparannuksiin. Uudishankkeet on sopeutettu rakennettavaksi vaiheittain