Helsingin talouden kehitys - Ja kuinka se vaikuttaa Teknisen palvelun lautakunnan sekä lautakunnan alaisten virastojen toimintaan -

Transkriptio

1 Helsingin talouden kehitys - Ja kuinka se vaikuttaa Teknisen palvelun lautakunnan sekä lautakunnan alaisten virastojen toimintaan Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen

2 Kansantalouden kehitys

3 Euroalueen tukipaketit eivät ole poistaneet tuettua maata ongelmista (Lähde: Suomen pankki 19.9) % Lehmanin kaatuminen Kreikan tilastoselkkaus Kreikan 1. paketti Irlanti Kreikan 2. paketti Portugali Kreikka Irlanti Portugali Italia Espanja Belgia Itävalta Ranska 4 Alankomaat 2 Suomi 0 01/ / / / / / / /2011 Lähde: Bloomberg. Saksa

4 Ylivelkaantumattomilla mailla on helpompi hengittää (Kuva: The Economist ) 4

5 Valtion velkasuhde on nousussa (Lähde: VM ) Hallitusohjelmassa edellytetään valtion velkasuhteen kasvun taittumista Vaikutukset kunnille?

6 Kokonaistuotannon volyymi (Tilastokeskus ) 6

7 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Tilanne nyt Yleisessä suhdannekuvassa on merkittävää epävarmuutta Raamin pohjana Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos Työttömyys- aste % VM lokakuu 1,8% 7,6% PTT syyskuu -1,5% 7,7% ETLA syyskuu 2,0% 8,3% Suomen Pankki syyskuu Ei ennustetta Ei ennustetta Sampo-Pankki syyskuu 1,2% 7,9% VM syyskuu 1,8% 7,6% PT elokuu 2,1% 8,0% OP-Pohjola elokuu 2,3% 7,6% VM kesäkuu 2,8% 7,2% Suomen Pankki kesäkuu 2,6% 7,4% Nordea toukokuu 3,0% 6,9% PT maaliskuu 3,1% 7,1% ETLA maaliskuu 3,0% 6,5% Suomen Pankki maaliskuu 2,7% 7,2% VM maaliskuu 2,7% 7,2% Sampo-Pankki maaliskuu 2,5% 7,0% Nordea tammikuu 3,4% 7,1% VM joulukuu 2,7% 7,4%

8 Lukumäärä Työttömät työnhakijat ja TE-toimistoon ilmoitetut avoimet työpaikat kuukauden lopussa Helsingissä Työttömät työnhakijat Avoimet työpaikat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot Työllisyys kehittynyt vuoden ajan hyvin

9 Toimintamenojen kasvu, % Helsingin toimintamenojen kasvu viime vuosina (sekä vastaavat kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvut maassa keskimäärin) Helsingin luvut ilman liikelaitoksia ,6 7,9 7,2 7,3 6,5 5,8 6,0 5,3 4,9 5,1 5,2 5,2 5,0 4,5 4,6 5,0 4,5 3,8 4,0 3,2-1,1-3, * Helsinki Koko maa Ennuste *

10 Palkkasumman muutos (Lähde: Tilastokeskus )

11 Kuntaliiton esittämä eräs uhka-vaihtoehto Ei ollenkaan mahdoton vaihtoehto Helsingin verotuloennuste on perus-skenaarion mukainen

12 Toimintamenojen kasvu, % Toimintamenot ja kunnallisverotulot 2000-luvulla - Menokasvu seuraa väistämättä kunnallisverotuloja muutaman vuoden haarukalla - Toimintamenot ilman liikelaitoksia ,2 8,6 8,4 7,3 6,9 5,8 6,06,2 6,5 6,1 6,5 5,3 4,9 3,8 3,2 2,6 2,9 2,7 1,8-1,1-2,6-3, * Tästä veroprosentin noston vaikutus on 5,8 %- yksikköä Toimintamenot Kunnallisverotulot Ennuste *

13 Helsingin Energian tuloutukset - Suuri osa virastojen menokasvusta on rahoitettu ylimääräisillä tuloutuksilla - milj. euroa ylimääräiset tuloutukset perustamislainan lyhennykset perustamislainan korko peruspääoman tuotto

14

15 Lainakanta asukasta kohden Koko maa ja pääkaupunkiseudun kaupungit

16 Helsingin talouden tasapaino

17 Helsingin vuosikate Euroa Vuosikate ml. liikelaitokset Vuosikate ilman liikelaitoksia

18 Helsingin lainakanta, (ml. liikelaitokset)

19 Jo nykyisen lainakannan hoitaminen luo kovia paineita lähivuosien talousarvioihin

20 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma

21 Talousarvion laadinnan perusteet Veroprosentti 18,5 % Prosenttiyksikön tuotto = 124 milj. euroa Yhteisöveron tuotto 270 milj. euroa Kiinteistöveroprosentit - asuinrakennukset 0,32 % - yleinen vero 0,8 % -rakentamattomat rakentamiskelpoiset tontit 1,8 % (Kiinteistöveron tuotto 194 milj. euroa) 21

22 Verotulot (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 Enn 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kunnallisvero 2 064, , , , , ,0 Muutos ed. vuodesta 1,8 8,4 2,3 3,9 3,9 Yhteisövero 257,1 260,0 310,0 270,0 275,0 240,0 Muutos ed. vuodesta 17,2 20,6-12,9 1,9-11,1 Kiinteistövero 184,5 194,0 189,0 194,0 199,0 204,0 Muutos ed. vuodesta 18,5 2,4 2,6 2,6 2,5 Koiravero 0,5 0,8 0,5 0,8 0,8 0,8 Verotulot yhteensä 2 506, , , , , ,8 Muutos ed. vuodesta 4,3 9,2 0,6 3,6 2,2

23 Talousarvioehdotuksen 2012 lähtökohdat Kaupungin talous tasapainottuu vain maltillisella menokasvulla Toimintamenoissa on varauduttu vuosina 2013 ja 2014 selkeästi kustannustason nousua pienempään menokasvuun Suunniteltu lisälainanotto kohdentuu välttämättömiin peruskorjauksiin ja uusien alueiden rakentamisinvestointeihin

24 Talousarvioehdotuksen 2012 lähtökohdat Vuoden 2011 toteumaennusteeseen nähden vertailukelpoinen menokasvu vuonna 2012 on +3,3 % Vuonna 2012 verotulot kasvavat vain hieman (+0,6 %) vuoden 2011 tasosta Kunnallisverotulot +2,3 % Yhteisöverotulot laskevat hallitusohjelman mukaisen jako-osuusleikkauksen myötä -12,9 % Lainakanta kolminkertaistuu vuosina (vuonna 2014 lähes 2 mrd.) Lainakannan kasvuvauhtia saatu loivennettua vuosien menokurilla Lainanotto palveluinvestointeihin saatava pysäytettyä suunnitelmakauden aikana

25 Talousarvion tunnuslukuja

26 Tuloslaskelma ilman liikelaitoksia ja rahastoja (milj. euroa) 1 TP 2010 TA 2011 Enn 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä/alijäämä ) Vuoden 2010 tilinpäätöstiedot sisältävät HSY-kaupan vaikutuksen 26

27 Rahoituslaskelma ilman liikelaitoksia ja rahastoja (milj. euroa) 1 TP 2010 TA 2011 Enn 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusos. investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Pääoman siirto Heleniltä Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen ) Vuoden 2010 tilinpäätöstiedot sisältävät HSY-kaupan vaikutuksen ) Kun myönnetyt ylitysoikeudet huomioidaan, on määrärahaa käytettävissä 535 milj. euroa

28 Tuloslaskelma, sisältää virastot, liikelaitokset ja rahastot (milj. euroa) 1 TP 2010 TA 2011Enn 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä/alijäämä ) Vuoden 2010 tilinpäätöstiedot sisältävät HSY-kaupan vaikutuksen 28

29 Rahoituslaskelma, sisältää virastot, liikelaitokset ja rahastot (milj. euroa) 1 TP 2010 TA 2011 Enn 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusos. investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen ) Vuoden 2010 tilinpäätöstiedot sisältävät HSY-kaupan vaikutuksen 29

30 Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen tunnuslukuja (sisältäen liiketoiminnan ja itsenäisinä taseyksiköinä toimivat rahastot) Käyttö 2010 milj. Ennuste 2011 milj. TA 2012 milj. Vuosikate Poistot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Investoinnit Lainakanta Vuosikate % poistoista 115 % 138 % 86 % Investointien tulorahoitus-% 45 % 68 % 48 % 30

31 Rakennus- ja ympäristötoimi TP 2010 TA 2011 Ennuste 2011 TA 2012 Muutos TA ,4 milj. e 569,1 milj. e 620,9 milj. e 621,0 milj. e +9,1 % Määrärahamuutoksiin vaikuttavat mm: TA 2012:ssa toimialan määrärahoja kasvattaa TA 2011 verrattuna: HSL:n maksuosuuden nousu 11,8 milj. euroa Staran toimintavolyymin kasvaessa menot ovat kasvaneet 37,6 milj. euroa Ilman edellä mainittuja TA-kohtia huomioiden menokasvu on 1,1 %

32 Investoinnit

33 Investoinnit vuosina , Investoinnit ilman liikelaitoksia Liikelaitosten investoinnit Vuosi 2010 ilman HSY-kauppaan liittynyttä kirjanpidollista investointikirjausta (278 milj. euroa) 33

34 Investoinnit pidetään rahoituksellisesti kestävällä tasolla Investointien kokonaistaso on hieman vuoden 2011 talousarviota alhaisempi (-17 milj. euroa, -2,5 %) Erityisesti joukkoliikenteen perusinvestoinnit kasvattaneet liikelaitosinvestointimenoja (+16 milj. euroa) Kaupungin muiden investointien (ei sis. liikelaitoksia) tasoa alennettu (-34 milj. euroa) Kansantaloutta elvyttävät investointien lisäykset eivät ole rahoituksen kestävyyden kannalta nyt mahdollisia

35 Investoinnit vuosina Talonrakennus, uudis Talonrakennus, peruskorj. Kadut, liik.väylät, radat Kiinteä omaisuus Irtaimen om. perushank. Puistot Liikuntapaikat Väestönsuojat Muut Helsingin Satama Helsingin Energia HKL Muut liikelaitokset yht Liikelaitokset TA 2012 TA 2011/2. ennuste * milj. euroa * Ei sisällä ylitysoikeuksia 35

36 Lähtökohdat investointien tason alentamiselle Uusien alueiden rakentamisen edellytykset turvataan (esim. Kalasataman keskus ympäristöineen, Jätkäsaari) Talonrakennushankkeiden painopiste edelleen välttämättömissä peruskorjauksissa Investointitasoa alennetaan pääasiassa talonrakennus-, katu- sekä liikuntarakentamishankkeita siirtämällä

37 Uusien projektialueiden esirakentamisen, katujen ja puistojen investoinnit (ei palveluinvestointeja)

38 Suurimmat investointihankkeet 2012 milj. euroa rak./inv.aika TA 2012 Metron kulunvalvonta 115, ,0 Länsisataman esirakentaminen 117, ,4 Kalasataman maaperän puhdistus ja esirakentaminen 128, ,7 Jokeri 2 (pääosin HKL:n investointi) 44, ,5 Malmin sairaala 65, ,0 Metrovarikko 57, ,2 Uudet metrovaunut 105, ,5 38

39 Suurimmat investointihankkeet milj. euroa rak.aika TS Salmisaaren voimalaitos; IE-direktiivi-investoinnit 190, ,0 Uudet metrovaunut 105, ,0 Metron kulunvalvonta 115, ,0 Kalasataman kadut 106, ,5 Länsisataman esirakentaminen 117, ,7 Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus 128, ,0 Malmin sairaala 65, ,9 Jokeri 2 44, ,1 39

40 Uusien aluerakentamiskohteiden infrarakentamisen investoinnit ilman liikelaitoksia tarkasteltuna (milj. euroa) TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kamppi-Töölönlahti 7,8 4,0 6,3 Kalasatama 36,2 27,5 36,9 Länsisatama 24,7 19,6 24,2 Pasila 2,7 27,1 21,6 Kruunuvuorenranta 5,2 7,8 10,9 Kuninkaantammi 1,0 1,2 2,5 Uusien alueiden investoinnit ilman liikelaitoksia tarkasteltuna 83,7 93,1 108,4

41

42

43 Suurimmat investointihankkeet, jotka eivät ole vielä mukana investointiohjelmassa milj. euroa Itämetro 400 Kehä I - Itäväylä silta / tunneli (valtion yhteishanke) Raide-Jokeri Kruunuvuorenrannan silta 200 Sörnäisten liikennetunneli 140 Itäväylän - Linnanrakentajantien liittymä (tunneliosuus ym.) 110 Bunkkeri Suvilahden kaasukellot? Guggenheim? Tanssin talo? Olympiastadionion remontti (valtion yhteishanke)? Pisara-rata --> Pääosin valtion hanke? Kuinka näille kaikille voisi riittää rahoitusta? 43

44 EPOK-työryhmä LIITE 3 Tausta (1/2) Jari Tirkkonen 44