HALKAS12 Uudistumisen dynamiikka ja innovaatioajattelu 10 op

Transkriptio

1 HALKAS12 Uudistumisen dynamiikka ja innovaatioajattelu 10 op

2 Pääteemat Alueiden ja kaupunkien osaamisperustaista kehittämistä koskevat ydinajatukset ja keskeiset kehittämispolitiikat Alueiden ja kaupunkien taloudellisen kehityksen ja kehittämisen avainteemat Innovaatiojärjestelmiin ja prosesseihin vaikuttavat tekijät

3 VAIHE 1 50 % arvosanasta / Luennot ti viikoittain klo (PinniB 3107) o HUOM! Ei luentoja Tentti o Luentomateriaali + kirja Sotarauta, Horlings & Liddle (eds.) Leadership and change in sustainable regional development. London: Routledge. o HUOM! Kurssimateriaali saa olla tentissä mukana (kannattaa silti lukea!) VAIHE 2 50 % arvosanasta Itsenäinen työskentely o Essee (kurssin teemoihin liittyvästä aiheesta. Tarkemmat ohjeet myöhemmin) o Seminaarit 21.4, 28.4 ja 5.5 (pidennetty aika ohjelma tehdään myöhemmin)

4 Materiaali = diasetit ja artikkelit Kaikki materiaali alla olevasta osoitteesta o -> teaching > HALKAS12 o Diasetti ilmestyy luentoja edeltävänä päivänä klo 18 mennessä o Ensi kerraksi luetaan: o Sotarauta, M Policy Learning and the Cluster Flavoured Innovation Policy in Finland. Environment & Planning C: Government and Policy. 30(5),

5 Keskeiset käsitteet Kaupunkien ja alueiden kilpailukyky Polkuriippuvuus Klusteri ja keskittymät (taloudellisten toimintojen kumuloituminen) Luovat kaupungit Innovaatiojärjestelmät Instituutiot, instituutioiden muutos ja institutionaalinen yrittäjyys Tiedon dynamiikka, tietämysperustat o Kumulatiivinen ja kombinatoriaalinen tiedon dynamiikka aluekehityksessä Yliopistojen rooli taloudellisessa kehityksessä Smart specialization Johtajuus kaupunki- ja aluekehityksessä

6 Tietotalous Tieto vanhenee nopeasti ja uusi tieto haastaa vanhan jatkuvasti Tieteellinen tieto on arvostettua, ja se läpäisee yhteiskunnan nopeammin kuin koskaan aiemmin Tietotaloudessa keskeistä on olemassa olevan tiedon hyödyntäminen, jotta voidaan luodaan uutta tietoa (Cooke 2002)

7 Väestö

8 Innovaatiomaantiede - patentit

9 Innovaatiomaantiede - viittaukset Innovaatiomaantiede - viittaukset

10 (Lähde: Alli-kartasto)

11

12

13 Tilanne Suomessa yleiskuva Tietotalouden nousu ja

14 R&D in Finland by sectors " 1000 Economic stagnation, confusion 7000" 6000" Constructing cluster flavored innovation policies 5000" 4000" 3000" Investment driven economy Recession 2000" 1000" 0" 71" 73" 75" 77" 79" 81" 83" 85" 87" 89" 91" 93" 95" 97" 98" 99" 0" 1" 2" 3" 4" 5" 6" 7" 8" 9" 10" 11" 12" 13" Private" Public" HEI" Source: Statistic Finland,

15 R&D expenditure by sector in *

16 (Aiginger et al 2008)

17 Vientimarkkinaosuuksien kehitys vuosi 2000=100 Lähde: Maliranta, Mika & Vihriälä, Vesa (2013). Suomen kilpailukykyongelman luonne. ETLA Raportit No 9.

18 Suomen korkean teknologian tuotteiden vienti on laskenut merkittävästi Lähde: Tulli (2014). Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna ulkomaankauppatilastot/tilastot/korkeateknologia/korkeateknologia13/liitteet/2014_m05.pdf

19 T&K menot seutukunnittain 2013 T&K - menot T&K - henkilöstö Helsinki 43,9 43,1 Tampere 13,4 11,8 Oulu 12,2 10,2 Turku/Salo 9,5 9,4 Muut 21,0 25,5 Yhteensä 100,0 100,0

20 T&K menot / Tampere Oulu Turku/Salo

21 T&K -henkilöstö Turku/Salo Tampere Oulu

22 Palkattu henkilöstö sähkö ja elektroniikkateollisuudessa Uusimaa

23 Palkattu henkilöstö sähkö ja elektroniikkateollisuudessa Varsinais- Suomi 06 Pirkanmaa 17 Pohjois- Pohjanmaa

24 Koneiden ja laitteiden valmistus (pl kulkuneuvot) palkattu työvoima Uusimaa 02 Varsinais- Suomi 06 Pirkanmaa 17 Pohjois- Pohjanmaa

25 Suomen hiipuva kilpailukyky on yhteydessä T&K:n suhteellisen vähäiseen muuttamiseen kaupallisesti hyödynnettäviksi tuotteiksi. Huolimatta suurista T&K -investoinneista ja hyvin koulutetusta työvoimasta metsäteollisuus ja elektroniikkateollisuus muodostavat edelleen suuren osan yritysrakenteesta, ja nopeasti kasvavien yritysten määrä on edelleen pieni. Lähde: Euroopan komissio (2013).

26 Lähestymistapoja muutosstrategioihin

27 Klassinen strategia

28 Strategiatyön musta aukko

29 Kokeiluihin perustuva strategia

30 Yrittäjyyteen perustuva strategia

31 Taloudellinen yri.eliäisyys Akateeminen yri.eliäisyys Kul.uuri InsRtuRonaalinen yri.eliäisyys PoliiSnen yri.eliäisyys

32 Innovaatioympäristöstrategia

33 Talouden muutoksen suuret kehityspolut

34 Uuden syntyminen (emergence of novelty) o Uusien toimialojen ja klustereiden synnyn mahdollistaminen ja alkuvaiheen kehityksen perustan tukeminen o Innovaatioalustat, kehitysympäristöt Sisäinen uudistuminen (renewal) o Olemassa olevien klustereiden ja toimialojen sisäisen uudistumisen mahdollistaminen ja sille edellytysten luominen Diversifikaatio (diversification) o Olemassa olevien klustereiden ja toimialojen strategioiden, kompetenssien ja teknologioiden uudistuminen siten, että uusille alueille hakeutuminen tulee mahdolliseksi Vanhan tuhoutuminen (destruction) o Vanhat klusterit ja toimialat kuihtuvat eikä niiden osaamisen varassa kasva mitään uutta tilalle.

35 Detroit o Väkiluku nyt suunnilleen sama kuin 1910 ü o Väkiluku korkeimmillaan 1.86 milj. o 40 % pudotus o Rikollisuus USA:n suurten kaupunkien kärkeä o African-American osuus väestöstä 83 % o Ford, General Motors, Chrysler o Cadillacin pääkonttori siirtyy New Yorkiin imagosyistä

36 Kaupungeista kaiken taustalle

37 Learning City Innovative City Creative City Smart City Julistetusti älykäs vai aidosti älykäs Vahva itseuudistumisen kapasiteetti (strateginen sopeutuminen)

38 Kasvukeskus on sellainen alueellinen kokonaisuus, jonne ihmiset, yritykset ja muut organisaatiot uskaltavat sijoittaa oman elämänsä, rahansa ja/tai toimintonsa Kasvukeskuus perustuu siihen, että niissä nähdään olevan tulevaisuuden potentiaalia, mistä seuraa, että väkiluku kasvaa, työpaikat lisääntyvät yms.

39 Smart city / Inhimillinen pääoma + sosiaalinen pääoma + fyysinen rakenne + teknologiset sovellukset -> kestävä kehitys (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen) o o o o o Elämän laatu Hyvä yhteistyö ja osallistavuus Viisas resurssien hallinta Näkemyksellisyys Elinkeinojen jatkuva uudistuminen Yksi tulkinta monien joukossa

40 / Liian keskitetty aluerakenne vaikeuttaa sekä kansantalouden että kaupunkien kehitystä o Tasapainoisesti hajautunut aluerakenne toimivin o Rakentuu kaupunkiseutujen varaan Source: Second Tier Cities and Territorial Development in Europe: Performance, Policies and Prospects -project

41 / Decentralisation and Second Tier Cities Average Productivity 2007

42 Huomioita Sekä kansallisilla että paikallisilla toimintapolitiikoilla on merkitystä Olennaista linjakkuus sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti Kaupunkien/kaupunkiseutujen kyvyllä suunnata omia resursseja kehittämiseen on suuri merkitys Menestyksen merkit o Kokonaisnäkemys o Hienotunteisuus ja tahdikkuus o Jaetut arvot o Joustavuus o Luottamus Source: Second Tier Cities and Territorial Development in Europe: Performance, Policies and Prospects -project

43 Huomioita Kaupunkiseutujen on mahdollista vaikuttaa omaan kohtaloonsa o Paikallinen johtajuus korostuu o Jaetut velvollisuudet ja roolien selkeys o Järjestelmä itsessään tärkeämpi kuin erillisesti kaupunkipoliittiset ohjelmat (osaamisen vahvistamiseen kohdennetut ohjelmat tärkeitä) o Pitkäjänteisyys ja systemaattisuus o Yksittäiset kunnat eivät erotu analyysistä kokonaisuus näkyy Source: Second Tier Cities and Territorial Development in Europe: Performance, Policies and Prospects -project

44 Evolutiivinen ote Aluekehitys evolutiivisena prosessina o Polkuriippuvuus - irrottautuminen o Teknologiset kehityskaaret o Moninaisuus vs. liiallinen erikoistuminen Muutokset elinkeinorakenteessa, innovatiivisuudessa ja kilpailukyvyssä vievät aikaa o Lukkiutumien purku o Siementen istuttaminen Kilpailu on kovaa o EI -> vahvat syövät heikot o VAAN kelpoisuus suhteessa toimintaympäristöön (ja toimintaympäristön muovaamiseen osallistuminen) o Nopeat soveltajat menestyvät