2. Selvityksen tavoite ja tehtävät
|
|
- Juho Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hannele Syrjä ARVIOINTISUUNNITELMA Sakarinkatu 3 B Helsinki SELVITYS MONIKULTTUURISEN MONIKA VOIMAVARAKESKUS -MALLIN TOIMIVUUDESTA 1. Tausta Monika-Naiset ry perusti vuonna 2001 Helsinkiin Voimavarakeskus Monikan pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten ja -lasten auttamiseksi Helsingin kaupungin ja Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämän rahoituksen turvin. Toiminnan käynnistämisen taustalla olivat sekä kenttätyöstä että eri projekteista, kuten Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeesta kertyneet tiedot ja kokemukset maahanmuuttajanaisiin kohdistuvasta väkivallasta samoin kuin esille nousseet tarpeet maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi, tuen saamiseksi ja palveluprosessien kehittämiseksi. Vuonna 2002, jolloin voimavarakeskus -toiminta käynnistettiin, Suomessa asui vakinaisesti noin maahanmuuttajataustaista naista, joista suurin osa oli tullut Suomeen avioliiton kautta. Toiseksi suurimman ryhmän maahanmuuttajanaisista muodostivat Suomeen paluumuuttajina erityisesti Venäjältä ja Virosta tulleet. Kolmantena ryhmänä olivat pakolaisnaiset ja heidän lapsensa. Samaan aikaan Suomessa maahanmuuttajataustaisten naisten ryhmään on yhä enenevässä määrin kuulunut toisen sukupolven nuoria naisia ja tyttöjä. Naisiin kohdistuva väkivalta ja sen ehkäisy on ollut viime vuosina sekä runsaan tutkimuksen että myös projektitoiminnan kohteena. Tähän on yhä enenevässä määrin vaikuttanut myös kansainvälinen toiminta ja kansainvälinen kehitys muun muassa ihmiskauppaan liittyvien ongelmien tunnistamisessa. Pari- ja lähisuhdeväkivalta on monella tavoin sensitiivinen ja vaikeasti lähestyttävä kysymys, mikä korostuu maahanmuuttajanaisten kohdalla. Kaikki maahanmuuttajanaiset eivät puutteellisen kielitaidon ja heikon yhteiskuntatuntemuksensa vuoksi ole tietoisia oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan saada apua eikä heillä ole välttämättä myös riittävää kykyä ja osaamista palveluihin hakeutumiseksi. Toisaalta myös eri viranomaisilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjoajilla ei ole välttämättä ollut riittävää tietoa ja osaamista maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisesta ja erityiskysymyksistä, johon liittyvät myös kulttuuriset kysymykset. Siten maahanmuuttajataustaisen väkivallan uhriksi joutuneen naisen on usein ollut valtaväestön naista vaikeampi saada apua elämäntilanteensa parantamiseksi. Voimavarakeskus -toimintamallin tavoitteena on ollut luoda kulttuurisensitiivinen, helposti lähestyttävä matalan kynnyksen palvelupiste pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen, tarjota vertaistukea samoin kuin tukea ja ohjata väkivaltaa kohdanneita asiakkaita heidän tarpeidensa mukaisiin palveluihin. Toiminnan tavoitteena on ollut täydentää palvelujärjestelmää, toimia linkkinä ja luoda kansalaisjärjestön ja eri viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen yhteistyön kautta toimivia palveluketjuja. Samalla tavoitteena on ollut laajemmin tuoda naisiin kohdistuvan väkivallan ilmiöt näkyviksi ja lisätä tietoisuutta näistä ongelmista. 1
2 Varsinainen voimavarakeskus -toiminta lähti käyntiin vuonna 2002, mistä se on laajentunut Vantaalle vuonna 2005 ja Espooseen vuonna Aluksi toimintaa toteutettiin pääosin vapaaehtoisvoimin. Vuodesta 2006 voimavarakeskus -toimintaa on laajennettu Turkuun ja Kemi-Tornio - alueelle erillisen projektiperusteisen kehittämisen avulla. Voimavarakeskus -toiminnasta on raportoitu rahoittajalle sopimusehtojen mukaisesti ja toimintaa on arvioitu myös sisäisenä, omana arviointina projektimuotoisen toiminnan päätyttyä vuonna Ulkopuolista arviointia toimintamallin toimivuudesta ei ole toteutettu. 2. Selvityksen tavoite ja tehtävät Selvityksen tavoitteena on tuottaa arvio erityisesti voimavarakeskustoiminnan tuloksellisuudesta ja toimintamallin toimivuudesta matalan kynnyksen palveluna ja osana palvelujärjestelmää. Selvityksen tavoitteena on lisäksi tuottaa tietoa voimavarakeskustoiminnan ja sen palvelujen kehittämiseksi. Selvitystyön keskeiset tehtävät ovat: 1. Luoda toimijoiden ja yhteistyötahojen kautta kokonaiskäsitys voimavarakeskuksen roolista palveluketjussa 2. Arvioida erityisesti alueellisten voimavarakeskusten toimeenpanon edistymistä 3. Arvioida matalan kynnyksen palvelumallin toimivuutta asiakastasolla ja osana palvelujärjestelmää Voimavarakeskus -toiminnan kohderyhmäksi ja hyödynsaajiksi on määritelty erityisesti 1) pari- ja lähisuhdesuhdeväkivaltaa (myös kunniaan liittyvä väkivalta, pakkoavioliiton uhka ym.muodot) kokeneet tai sen uhan alla elävät maahanmuuttajanaiset ja heidän lapsensa sekä 2) sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset ja järjestöt jotka työssään kohtaavat maahanmuuttaja-asiakkaita. Toiminnassa tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyötahoja ovat kuntien sosiaali- ja terveyshuollon viranomaisten lisäksi poliisi, oikeustoimi, lääninvirastojen väkivaltatyöryhmät, turvakodit, järjestöt ja muut tahot, jotka työskentelevät väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi samoin kuin maahanmuuttajien järjestöt. Voimavarakeskustoiminnalle on asetettu useita tavoitteita, joiden voi määritellä kohdistuvan kolmelle tasolle: yksilötasolle, palvelujärjestelmän tasolle sekä laajemmin yhteiskunnalliselle tasolle. Toimintamalliin sisältyy useita erilaisia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi eri tasoilla. Toimintamalliin sisältyviä asiakastyön ja yksilötason tavoitteita ovat asiakkaiden kohtaaman väkivallan katkaiseminen ja ihmisoikeuksien turvaaminen sekä asiakkaiden voimavaraistaminen, toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistaminen sekä osallisuuden lisääminen. Neuvonnan, tuen ja ratkaisukeskeisen ohjauksen lisäksi keinoja ovat olleet tukihenkilö- ja vertaistukitoiminta. Maahanmuuttajanaisten kohdalla kynnys hakea apua väkivaltatilanteen katkaisuun julkiselta sektorilta on korkea. Matalan kynnyksen toimintamallilla on pyritty tarjoamaan helposti saatavia, maksuttomia tuki- ja ohjauspalveluja väkivaltakierteen katkaisemiseen ja ehkäisemiseen monikulttuurisen ja -kielisen sekä moniammatillisen yhteistyön ja palveluohjauksen avulla. Tavoitteena on ollut tukea väkivaltaa kohdanneiden asiakkaiden pääsyä asianmukaisten palvelujen piiriin, kehittää yhteistyöprosesseja ja -rakenteita sekä täydentää tällä tavoin palvelujärjestelmää. 2
3 Toiminnan yhteiskunnallisia tavoitteita ovat olleet muun muassa tiedon ja tietoisuuden lisääminen maahanmuuttajanaisiin kohdistuvasta väkivallasta ja siihen liittyvistä erityispiirteistä, maahanmuuttajanaisten osallisuuden lisääntyminen, johon liittyvät niin syrjäytymisen ehkäisy kuin kotoutumisen edistämisen. Selvitystyö kytkeytyy luonteeltaan tuloksellisuus- ja vaikuttavuusarviointiin, jolloin selvityksessä arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja sitä, miten toimintamallin toimeenpano on tukenut tavoitteiden saavuttamista. Selvitystyö kohdentuu erityisesti toimintamallin arviointiin palvelujärjestelmän tasolla, ts. keskeisenä kohteena on palvelumallin toimivuus kansalaisjärjestön tuottamana matalan kynnyksen palveluna ja sen täydentävyys suhteessa peruspalveluihin. Keskeisiä arviointikysymyksiä ovat, miten toimintamallin toteutus on tukenut asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja mitä lisäarvoa toiminta on tuonut maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn palvelujärjestelmän tasolla. Koska asiakasryhmä on hyvin erityinen, asiakkaiden omien kokemusten kartoittaminen on haasteellista, joten asiakashyötyä pyritään arvioimaan mahdollisuuksien mukaan asiakasseuranta-aineistojen lisäksi haastattelemalla tukihenkilöitä ja vertaistukiryhmien toimintaan osallistuneita. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi perustuu dokumenttiaineiston analyysin ja sidosryhmien haastatteluaineiston pohjalta koottaviin johtopäätöksiin. Taulukko: Selvitykseen sisältyvät arviointitasot ja pääkysymykset Arviointitaso Yksilö-/asiakastason tuloksellisuus Arvioinnin pääkysymykset Miten toiminnan asiakaslähtöisyydessä on onnistuttu? Millä tavoin toimintamallin avulla on kyetty vaikuttamaan väkivaltakierteen katkaisemiseen liittyvään tuen saantiin? Millä tavoin toimintamallin ja käytettyjen keinojen avulla on kyetty lisäämään asiakkaiden elämänhallintaa ja osallisuutta? Palvelujen toimivuus ja niiden tuottama lisäarvo Mitkä keinot ovat osoittautuneet toimiviksi käytännöiksi? Miten toimintamallin rakentamisessa on onnistuttu? Miten sisäiset toimintaprosessit ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista? Mitä yhteistyökäytäntöjä eri toimijatahojen kanssa on kyetty kehittämään palveluketjujen kehittämiseksi? Mitä hyötyä toiminta on tuottanut yhteistyötahoille ja sidosryhmille? Yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttaminen Mitkä ovat keskeiset toiminnan sekä palvelu- ja yhteistyöprosessien kehittämistarpeet? Millä tavoin kertynyttä tietoa ja kokemuksia on kyetty levittämään? Mitä näyttöjä on osoitettavissa maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa lähi- ja parisuhdeväkivaltaa koskevan tiedon ja tietoisuuden lisääntymisestä? Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset toiminnan yhteiskunnallisesta hyödystä? 3
4 3. Selvityksen toteutustapa, aineistot ja menetelmät Selvityksen lähestymistapa Selvityksen toteutusperiaatteita ovat monitahoisuus (toimijoiden sekä eri yhteistyötahojen näkemysten kartoittaminen), selvityksen käyttökelpoisuus tilaajalle ja selvityksen laatijan riippumattomuus. Selvitystyö kohdistuu erikseen aikaisemmin, vuonna 2002 käynnistyneeseen voimavarakeskustoimintaan pääkaupunkiseudulla sekä erikseen tällä hetkellä projektimuotoisena toteutettavien alueellisten voimavarakeskusten toiminnan ja toimeenpanon kehittymiseen Turun ja Kemi- Tornion alueella. Kun ensin mainitussa arvioinnin painopisteenä on vaikutusten ja hyödyn arviointi, jälkimmäisessä painotuksena on toimeenpanoa ja toiminnan kehittämistä painottava arviointi. Voimavarakeskus -mallia arvioidaan niin sanotun 360 asteen arviointimallin mukaisesti, jossa keskeisiä arviointiulottuvuuksia ovat 1) toteutustavat ja työprosessit, 2) asiakasulottuvuus (tarvelähtöisyys, tarkoituksenmukaisuus, hyöty), 3) yhteistyö ja verkostoituminen, 4) kytkeytyminen peruspalveluihin sekä 5) yhteiskunnallinen ulottuvuus, kytkeytyminen teema-alueeseen liittyviin strategioihin ja ohjelmiin. Toimintamallin toimivuuden arvioinnissa hyödynnetään asiakas- ja palveluprosesseihin liittyviä hyvien käytäntöjen arvioimiseen kehitettyjä arviointikriteereitä. Selvityksen menetelmät ja aineistot Selvitys perustuu pääosin laadullisten menetelmien ja aineistojen hyödyntämiseen, jota täydennetään seurannasta saatavilla tilastoaineistoilla. Selvityksessä arviointimenetelminä käytetään avainhenkilöiden ja ohjausryhmien jäsenten (12-14 henkilöä) sekä eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajien teemahaastatteluja (20-24 henkilöä) ja kertyneen dokumentti- ja toiminnan seurantaaineistojen sisällönanalyysia. Ohjausryhmien jäsenten haastattelut voidaan toteuttaa myös focusryhmä -haastatteluina muiden kokoontumisten yhteydessä. Selvityksessä käytettävät aineistot ovat siten kahta tyyppiä: Monika-Naiset liitto ry:n ja Monika voimavarakeskusten tuottamat ja niiden kehittämiseen liittyvät aineistot sekä selvityksen laatijan kokoamat aineistot. Toimintamallin tuloksellisuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää myös toimijoiden (henkilöstön/ohjausryhmien) itsearviointia asiakas- ja palveluprosessien toimivuuden sekä yhteistyörakenteiden kehittymisen arvioinnissa. 1) Toimeksiantajan tuottamia aineistoja, ovat muun muassa hanke- ja toimintasuunnitelmat toimintaraportit ja -kertomukset toiminnan seuranta-aineistot toimintaa koskevat arviointiaineistot muut selvityksen kannalta olennaiset dokumenttiaineistot 2) Selvityksen laatijan tuottamat aineistot avainhenkilöiden haastatteluihin perustuvat aineistot sidosryhmien edustajien haastatteluihin perustuvat aineistot muut hyödynnettävät asiantuntijaselvitykset ja tutkimukset 4
5 Selvityksen aikataulu ja toteutusvaiheet Selvitystyö toteutetaan elo - lokakuun 2008 aikana neljässä toisiaan tukevassa vaiheessa, joiden tulosten perusteella kootaan tulokset ja johtopäätökset sekä laaditaan tiivis kirjallinen raportti: 1) Selvitystyön käynnistäminen ja tehtävän täsmentäminen. Selvitystehtävän toteutukseen liittyvistä yksityiskohdista sopiminen, tehtävän sekä arviointikysymysten mahdollinen täsmentäminen sekä haastateltavien nimeäminen. 2) Asiakirja-aineistojen kokoaminen ja analyysi Aineistojen analyysi ja seuranta-aineiston hyödyntäminen 3) Haastattelujen toteutus ja haastatteluaineistojen analyysi Avainhenkilöiden teemahaastattelujen, ohjausryhmien jäsenten haastattelujen sekä eri yhteistyötahojen edustajien haastattelujen toteuttaminen ja aineistojen analyysi. 4) Selvityksen tulosten ja johtopäätösten kokoaminen Eri aineistoista nousevien toimintamallin toimivuutta ja sovellettavuutta koskevien havaintojen kokoaminen ja tulkinta. 5) Raportin laatiminen Selvityksestä ja sen tuloksista laaditaan tiivis, n. 30 -sivuinen raportti. Selvityksen kohdentumista ja toteutustapaa täsmennetään toimeksiantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Selvitystyöstä ja sen toteutuksesta laaditaan erillinen sopimus. Selvityksen toteuttaja Selvityksen toteuttaa tutkija Hannele Syrjä, jonka asiantuntemus tarjoaa hyvät edellytykset selvitystehtävän suorittamiseen. Hänen aikaisempi arviointikokemuksensa liittyy sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevien laajojen ohjelmien ja hankkeiden arviointiin että perehtymiseen sukupuolten tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä samoin kuin maahanmuuttajuutta ja etnistä yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin. Nämä teemat ovat korostuneet muun muassa Equal -yhteisöaloiteohjelman etukäteis- ja toimeenpanon arvioinnissa, joista Hannele Syrjä on vastannut. Hannele Syrjä on viimeksi toiminut tutkijana HSE Executive Education Oy:ssä, jossa hän on osallistunut valtakunnalliseen työvoiman palvelurakenteen uudistamisen vaikuttavuutta koskeneeseen tutkimukseen, maahanmuuttajien kotoutumisen ohjausprosessien kehittämiseen pääkaupunkiseudulla liittyneeseen selvitykseen sekä toteuttanut tutkimuksen romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Yksityiskohtaisemmat tiedot käyvät ilmi liitteenä olevasta CV:sta. 5
Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry
Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus
LisätiedotMONIKA-NAISET liitto ry
MONIKA-NAISET liitto ry Moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Hermannin Rantatie 12 A sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, 1998 > tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille,
LisätiedotJÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ
JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotLänsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)
Länsi-Suomen ESR-haku 21.12.2015 1.3.2016 20.1.2016 Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä,
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotKotona Suomessa -hanke
Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen
LisätiedotAJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ
AJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ Poimintoja THL:n näkökulmasta. Väkivaltafoorumi 2019, Tampere 23.8.2019 johanna.hietamaki@thl.fi, joonas.peltonen@thl.fi 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Turvakodit 2. Nollalinja puhelinpalvelu
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotTARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotSuomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010
Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotNaiserityinen asunnottomuustyö. Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Naiserityinen asunnottomuustyö Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 1 Naisten asunnottomuuden erityispiirteitä Piiloasunnottomuus Kasautuneet ongelmat Stigma ja
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotLänsi-Suomen ESR-haku
Länsi-Suomen ESR-haku 12.6.2015 1.10.2015 Toimintalinja 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1:Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Länsi-Suomen
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotSEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista
SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan
LisätiedotMONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotSUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija
SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA 29.5.2013 1 ROMPO Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2008 työryhmän valmistelemaan Suomen ensimmäistä romanipoliittista ohjelmaa. Päätöksen taustalla oli
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille
LisätiedotOsallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
Lisätiedot23.9.2014 24.9.2014 1
23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotOsallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka
Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotAjankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotHankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén
Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08
LisätiedotOsaamista työvoimapoolista
Osaamista työvoimapoolista Hankesuunnitelman tiivistelmä Eeva Maijala 11.10.2018 Sisältö 1. Perustiedot 2. Hankkeen tarve 3. Tavoitteet 4. Uutuus- ja lisäarvo 5. Kohderyhmä 6. Toimenpiteet 7. Tulokset
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotParempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto
Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
LisätiedotUusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa
Uusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa 17.1.2019 Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Hanna Pakkala Vastaava suunnittelija Kela, Etuuspalveluiden lakiyksikkö,
Lisätiedot1: Kenelle hanketta tehdään?
1: Kenelle hanketta tehdään? Analysoi hankkeeseen osallistujat, jotta voit edistää tasa-arvoa hankkeessasi. Kaikki osallistujia ja hankkeen toimintaympäristöä koskeva voidaan arvioida sukupuolen mukaan:
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotVäkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt
LisätiedotEi kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
LisätiedotNuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela
1 Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa 22.2.2018 Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela 2 Mitä kuntoutuspalveluita tarjoamme nuorille nyt ja jatkossa? kuntoutuskurssit eri sairausryhmille,
LisätiedotKulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy
Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Näkökulmia syrjäytymiseen, osallisuuteen ja kulttuuriin Sampo Purontaus 30.1.2018 Esityksen sisällöstä Mistä nyt puhutaan? Pohdintaa kulttuurin, osallisuuden
LisätiedotUlkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa hanke 16.05.2019 KV-Kevätpäivät Aikataulu Esittäytyminen
LisätiedotKeski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN
Päivitetty 6.2.2019 Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET 2019-2020 PAINOPISTEET JA TAVOITTEET: NUORET RESILIENSSI OSAAMINEN Osaajien positiivinen
LisätiedotOSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)
OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotUlos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen
Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot
LisätiedotESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus
ESR-haku 1.10.2015 Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja
LisätiedotMARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä
MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
Lisätiedot6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku
6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,
LisätiedotMonialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi
Monialainen MARAK -toimintamalli Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi 5.6.2017 Martta October 1 Esityksen rakenne 1) Mikä MARAK on? Toimintamallin esittely 2) Miksi MARAK on kehitetty?
LisätiedotNEA-hanke naiserityisyys asunnottomuustyössä
NEA-hanke naiserityisyys asunnottomuustyössä 1 projektipäällikkö Leena Lehtonen ja hankekoordinaattori Pilvi Cole, Y-Säätiö sekä hanketyöntekijä Jenni Vanhala, EJY ry NEA-hankkeen lähtökohdat STEA-rahoitteinen
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotMiten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?
Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita
LisätiedotErityisavustushankkeet. Erityisasiantuntija Artsi Alanne
Erityisavustushankkeet Erityisasiantuntija Artsi Alanne 1 Myönnetään: Erityisavustukset tutkimus- ja kehittämishankkeisiin oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan tietojenkäsittelyn kehittämiseen ja laitteiden
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
Lisätiedotyritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa
yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä
LisätiedotSuomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014
Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset
LisätiedotValtakunnallinen teema: Osallisuus
21. lokakuuta 2014 / 1 Valtakunnallinen teema: Osallisuus Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Toimenpidekokonaisuudet: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotKaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e
Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotAJANKOHTAISTA. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma
AJANKOHTAISTA Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 Paavo 2 Valtion, suurimpien kaupunkien, kirkon, järjestöjen ja yritysten hanke pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi Suomesta (hallitusohjelmassa)
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotKeskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010
Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät
LisätiedotPippuri Loppuarviointi Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Pippuri Loppuarviointi 12.12.2018 Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Mitä arvioitiin? Miten Lape hankkeessa toteutettu kehittäminen ilmenee asiakkaiden, ammattilaisten,
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotIrti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö
Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään
LisätiedotKunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola
Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotVOI HYVIN yleisöluento
Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi
Lisätiedot