Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Transkriptio

1 Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

2 Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä edellyttää kuntaa tai kuntia yhdessä tekemään kotouttamisohjelman. Uusi kotouttamisohjelma on valmisteluvaiheessa ja siitä vastuussa on Monikulttuurikeskus Villa Victor. Ohjelman tavoitteena on, että maahanmuuttajista tulee aktiivisia ja osallistuvia uusia oululaisia. Kaikilla palvelualueilla on vastuu tarjota maahanmuuttajille hyvät mahdollisuudet kotoutua (koulutus, työllisyys, terveydenhuolto, asuminen, liikuntaja kulttuuri).

3 Kaksisuuntainen kotoutuminen Maahanmuuttajilla on oma vastuu kotoutumisessa mutta myös kantasuomalaisten täytyy sopeutua uuteen tilanteeseen ja ylläpitää vuoropuhelua maahanmuuttajien kanssa ja rohkeasti kohdata maahanmuuttajia. Ihmiset kotoutuvat, kun he kohtaavat toisiaan. Esimerkkejä kaksisuuntaisesta kotoutumisesta: värikäs ravintola päivät, rasisminvastainen viikko, Oulun päivät

4 Maahanmuuttajaneuvosto Maahanmuuttajien keino osallistua ja saada äänensä kuuluviin kunnassa ja osallistua kunnalliseen päätöksentekoon Neuvostoon kuuluu aktiivisia, hyvin kotoutuneita maahanmuuttajia, jotka toimivat myös erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Neuvoston jäseniä oli ehdolla myös kunnallisvaaleissa. Maahanmuuttajaneuvosto edustaa pienoiskoossa Oulun maahanmuuttajaväestöä, johon kuuluu yli 120 eri kansallisuutta.

5 3. sektorin rooli Järjestöt ja yhdistykset tarjoavat maahanmuuttajille paljon mahdollisuuksia saada osallisuuden kokemuksia. SPR, Vuolle Setlementti, MLL, maahanmuuttajayhdistyksen ja järjestöt (noin 30 kpl) Tuorein esimerkki NMF(nuorten muslimien foorumi), joka perustettiin Ouluun keväällä 2017: Se tarjoaa osallisuuden kokemuksia nuorille, ehkäisee radikalisoitumista ja käy vuoropuhelua eri tahojen kanssa.

6 Ektstremistinen väkivalta on osattomuuden äärimuoto Väkivalta ja terrorismi, jota perustellaan äärimmäisillä ideologioilla tai ajatuksilla, eivät ole uusia ilmiöitä. Kautta historian on ollut yksilöitä, ryhmiä tai valtioita jotka ovat pyrkineet vaikuttamaan politiikkaan tai yhteiskuntaan väkivallalla uhkaamalla tai sitä käyttämällä. Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Väkivaltainen ekstremismi ei ole rikosoikeudellinen käsite. Ekstremistinen väkivalta ei välttämättä ole kumouksellista, ja se kohdistuu usein viholliseksi määriteltyyn ryhmään tai yksilöihin. Se aiheuttaa pelkoa ja turvattomuuden tunnetta paikallisesti. (Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma, SM 15/2016.) (Lähde: Oulun seudun ekstremistisen väkivallan yhteistyöverkosto toimintasuunnitelma 2017)

7 Ennaltaehkäisy on tärkeää Laaja turvallisuuden parantamiseksi tehtävä työ on keskeistä myös väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä, kuten koulukiusaamiseen puuttuminen, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten ja maahanmuuttajien turvallisuuden parantaminen, vakavan väkivallan ennaltaehkäisy sekä luottamuksen ja osallisuuden parantaminen. Lisäksi ennalta ehkäisyssä keskitytään varhaisten merkkien havaitsemiseen, yhteistyöverkoston toiminnan kehittämiseen sekä väkivallasta ilmiönä tiedottamiseen. (Lähde: Oulun seudun ekstremistisen väkivallan yhteistyöverkosto toimintasuunnitelma 2017)

8 Kaupungistuminen lisää riskejä Alueella edelleen jatkuva kaupungistumiseen liittyvä osattomuus, nuorten ja nuorten aikuisten muuta maata suurempi syrjäytyneisyys sekä mielenterveydellinen sairastavuus ja päihteiden väärinkäyttö luovat huolestuttavan mahdollisuuden yksilöiden radikalisoitumiselle. Mainitut riskitekijät koskevat sekä kantaväestöä, että maahanmuuttajia. (Lähde: Oulun seudun ekstremistisen väkivallan yhteistyöverkosto toimintasuunnitelma 2017)

9 Ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä on ennaltaehkäistävä tehokkaasti paikallisesti. Uhka on globaali, ja sen tehokas torjunta vaatii kansallisesti ja paikallisesti tehtävää työtä. Työn keskiössä ovat poliisin lisäksi opettajat, sosiaalityöntekijät, terveysalan ammattilaiset, nuorisotyöntekijät, järjestöt ja yhteisöt. Perheillä ja nuorilla on keskeinen merkitys väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä. (Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma, SM 15/2016.) Väkivaltaisten tekojen estämisen kannalta on keskeistä, että varhaisiin merkkeihin tartutaan. Yksittäisen viranomaisen voi olla hankala ryhtyä yksin toimimaan tilanteessa. Tästä syystä tarvitaan verkostomaista yhteistyötä, jossa eri alueiden ammattilaiset voivat keskustella tilanteesta ja sopia siihen parhaiten sopivista menettelytavoista. Pysyvä yhteistyöryhmä luo edellytykset moniammatillisen osaamisen kehittymiselle väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä. (Lähde: Oulun seudun ekstremistisen väkivallan yhteistyöverkosto toimintasuunnitelma 2017)