U 9/2016 vp. Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta Ulkoasiainministeri Timo Soini. Lähetystöneuvos Liisa Maunula

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban tasavallan välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen neuvottelemisesta Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban tasavallan välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen neuvottelemisesta. Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2016 Ulkoasiainministeri Timo Soini Lähetystöneuvos Liisa Maunula

2 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2013/0922 EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ KUUBAN TASAVALLAN VÄLISEN POLIITTISTA VUOROPUHELUA JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVAN SOPI- MUKSEN NEUVOTTELEMINEN 1 Tausta EU:lla on ollut vuodesta 1996 lähtien yhteinen kanta koskien Kuubaa. Yhteisen kannan perussanoma on ollut, että EU haluaa kannustaa Kuubaa siirtymään kohti monimuotoista demokratiaa, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Vuonna 2010 alkoi suhteiden uudelleen tarkastelu tavoitteena tiivistää taloudellista ja poliittista yhteistyötä EU:n ja Kuuban välillä. Euroopan unionin neuvosto esitti korkealle edustajalle 25. lokakuuta 2010 pyynnön tutkia Kuubaa koskevan vuoden 1996 EU:n yhteisen kannan puitteissa Kuuban-suhteiden mahdollisia vaihtoehtoja. Kuuban viranomaisten ja jäsenvaltioiden kanssa käytyjen keskustelujen johdosta korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja, ilmoitti 19. marraskuuta 2012 ulkoasiainneuvoston kokouksessa pyytävänsä aloittamaan neuvotteluohjeiden laatimisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen laatimiseksi Kuuban kanssa. Neuvottelumandaatit komissiolle sekä korkealle edustajalle hyväksyttiin ulkoasiainneuvostossa 28. tammikuuta EU:n pääneuvottelija on ruotsalainen EUH:n varapääsihteeri Christian Leffler ja Kuuban varaulkoministeri Abelardo Moreno. 2 Sopimusneuvottelut ja käsittely EU:ssa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen neuvottelumandaateista päätettiin EU:n ulkoasiainneuvostossa Ensimmäinen neuvottelukierros käytiin Havannassa Neuvotteluja on käyty nyt kuusi kierrosta, vuorotellen Brysselissä ja Havannassa. Edellinen, kuudes neuvottelukierros käytiin Brysselissä Sisältöluvuista on päästy pitkälti yhteisymmärrykseen. Teknisistä luvuista (preamble, final provisions) ei ole vielä käyty keskusteluja, mutta luonnokset on esitelty Kuuballe ja keskusteluja jatketaan seuraavalla kierroksella. Seuraava neuvottelukierros on tarkoitus käydä Kuubassa Neuvottelut arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2016 alkupuoliskolla. Asiaa valmistellaan neuvoston työryhmissä, erityisesti Latinalainen Amerikka ja Karibia -työryhmässä (COLAC) sekä kauppapoliittisessa komiteassa (TPC). 3 Asian kansallinen käsittely Ulkoasiainministeriö on valmistellut asiaa yhteistyössä muiden sektoriministeriöiden kanssa. U-kirjelmää on käsitelty ulkosuhdejaoston ja kauppapoliittisen jaoston kirjallisessa menettelyssä

3 Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selvityksen sopimuksen neuvotteluvaltuutuksesta päivätyllä E-kirjeellä (E 79/2013 vp). Suuri valiokunta katsoi ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen mukaisesti, ettei kirje antanut aihetta toimenpiteisiin. 4 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta Neuvottelujen ollessa kesken valtioneuvoston käytettävissä ei ole komission ehdotusta sopimuksen allekirjoituspäätökseksi. Valtioneuvoston alustavan arvion mukaan tavoiteltu sopimus sisältäisi ainakin yhteistä kauppapolitiikkaa koskevaan SEUT 207 artiklan alaan kuuluvia määräyksiä sekä kehitysyhteistyötä koskevaan SEUT 209 artiklan alaan kuuluvia määräyksiä. Menettelyllisenä oikeusperustana käytetään SEUT 218 artiklaa. Mikäli edellä mainittuja aineellisia oikeusperustoja käytetään, tehdään päätökset neuvostossa määräenemmistöllä. 5 Pääasiallinen sisältö Sopimuksen tavoitteena on edistää EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban vuoropuhelua ja yhteistyötä laaja-alaisesti, ja siinä käsitellään useita yhteistyöaloja suhteellisen yleisellä tasolla. Sopimuksen johdanto-osaston (I) tekstiluonnosta ei ole vielä julkaistu. Osasto II käsittelee poliittista vuoropuhelua. Sopimuksen mukaan vuoropuhelua käydään säännöllisesti korkealla virkamiestasolla sekä poliittisella tasolla, ja sillä pyritään löytämään yhteisiä kantoja sekä kahdenvälistä yhteistyötä että monenkeskisiä foorumeita silmällä pitäen. Vuoropuhelun tavoitteena on vahvistaa osapuolten välisiä poliittisia suhteita, edistää näkemysten vaihtoa ja yhteisymmärrystä osapuolia kiinnostavista aiheista, vaihtaa näkemyksiä ja tietoa kansainvälisillä foorumeilla yhteisiin näkemyksiin pyrkien, vahvistaa YK:ta monenkeskisen järjestelmän ytimenä sekä edistää strategista EU-CELAC-kumppanuutta. Sopimusosapuolet tulevat poliittisen vuoropuhelun puitteissa käsittelemään mm. ihmisoikeuksia, aseiden salakuljetusta, joukkotuhoaseita, terrorisminvastaista taistelua, kansainvälistä rikollisuutta, ihmiskauppaa ja ihmissalakuljetusta, huumerikollisuutta, rasismia ja muukalaisvihaa sekä kestävää kehitystä. Kuuba on ehdottanut myös artiklaa pakottavia toimia vastaan (unilateral coercive measures) viitaten epäsuorasti Yhdysvaltojen kauppasaartoon. Neuvottelut tekstimuotoiluista ovat vielä kesken joukkotuhoaseita ja pakotteita sekä osittain ihmiskauppaa ja ihmissalakuljetusta koskien. Poliittisen vuoropuhelun luvussa keskeinen auki oleva kysymys on joukkotuhoaseet ja osin pienaseet. Osasto III käsittelee yhteistyötä ja sektorikohtaista vuoropuhelua. Tavoitteena on vahvistaa osapuolten kahdenvälisiä suhteita tarjoamalla resursseja, mekanismeja, työkaluja ja toimintatapoja yhteistyötä varten, edesauttaa inklusiivista kestävää kehitystä tukemalla talouskasvun, työpaikkojen luomisen, sosiaalisen koheesion ja sosiaaliturvan sekä ympäristönsuojelun välistä toisiaan vahvistavaa yhteyttä, edistää kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030) sekä edesauttaa molemminpuolista luottamusta. Yhteistyön tavoiksi määritellään mm. tekninen ja rahallinen apu. Osapuolet edistävät Kuuban osallistumista EU:n alueellisiin ja temaattisiin yhteistyöohjelmiin sekä puiteohjelmiin (frame- 3

4 work programme). Yhteistyötä voidaan edistää myös suhteissa kolmansiin maihin, ja mahdollisesti uusiakin yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan. EU informoi Kuubaa mahdollisista uusista yhteistyöinstrumenteista, joita luodaan sopimuksen voimassaoloaikana. Yhteistyötoimijoiksi määritellään mm. Kuuban hallitus ja julkiset toimijat, eri tasojen paikallisviranomaiset, kansainväliset järjestöt, EU:n jäsenvaltioiden kehitysyhteistyötoimijat sekä kansalaisyhteiskunta (esim. tieteelliset ja tekniset järjestöt sekä kulttuuri-, taide-, urheilu-, ystävyys- ja solidaarisuusseurat, ammattiyhdistykset ja osuuskunnat). Sopimuksessa määritetyt yhteistyöalat on jaettu kuuteen alaryhmään. Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa koskevaan alaryhmään kuuluvat yhteistyöalat ovat demokratia ja ihmisoikeudet, hyvä hallinto, instituutioiden vahvistaminen ja oikeusvaltio (rule of law), julkisen hallinnon modernisointi sekä konfliktien ehkäisy ja ratkaisu. Erityisesti ihmisoikeudet ovat olleet keskeinen keskustelun aihe, sillä EU on tavoitellut suhteellisen laajaa viittausta ihmisoikeuksia koskeviin suosituksiin. Toisen alaryhmän otsikko on vielä neuvottelun alla, mutta siihen kuuluu seuraavia turvallisuuteen liittyviä aiheita: henkilötietosuoja, huumeet, rahanpesu, järjestäytynyt rikollisuus, korruption vastainen taistelu, laiton asekauppa, terrorismin vastainen taistelu, siirtolaisuus ja ihmiskauppa, konsuliasiat sekä kansalaisyhteiskunnan rooli. Siirtolaisuutta käsittelevä osio on herättänyt keskustelua ja sen osalta vaikeimmaksi kysymykseksi ovat nousseet takaisinottokysymykset (readmission). Kolmannen alaryhmän otsikko on sosiaalinen kehitys ja sosiaalinen koheesio, ja sen alla käsitellään sosiaalista kehitystä ja koheesiota, työllisyyttä ja sosiaaliturvaa, koulutusta, julkista terveydenhuoltoa, kuluttajansuojaa, kulttuuriperintöä, haavoittuvia ihmisryhmiä, gendernäkökulmaa, nuorisoa sekä paikalliskehitystä. Neljäs alaryhmä on otsikoitu: ympäristö, katastrofiriskien hallinta ja ilmastonmuutos, ja siihen kuuluvat yhteistyö ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyen, katastrofiriskien hallinta sekä vesi ja sanitaatioasiat. Viides alaryhmä koskee taloudellista kehitystä, ja siihen kuuluvat maatalous, maaseutukehitys, kalastus ja kalanviljely, kestävä turismi, tiede-, teknologia- ja tutkimusyhteistyö, teknologian siirto, energia (sis. uusiutuva energia), liikenne, talous- ja sosiaalimallin uudistus, tilastotiedot sekä hyvä hallinto verotuksessa. Kuudenteen alaryhmään kuuluvat alueellinen integraatio ja yhteistyö. Yhteistyö- ja politiikkavuoropuheluluku on muutamia kohtia lukuun ottamatta saatu suljettua neuvotteluissa. Osasto IV käsittelee kauppaa ja kaupan alan yhteistyötä. Tavoitteena on vahvistaa osapuolten välisiä kauppa- ja taloussuhteita erityisesti kauppa-asioiden vuoropuhelua edistämällä sekä kauppavaihdon kasvua kannustamalla, edistää Kuuban integraatiota maailmantalouteen, edistää Kuuban kaupan monipuolistamista niin alueellisesti kuin EU:n kanssa, vahvistaa kaupan roolia kestävän kehityksen edistäjänä, tukea Kuuban talouden monipuolistamista ja edistää suosiollista yritysilmapiiriä sekä kannustaa investointeja luomalla vakaa ja investointeja houkutteleva ympäristö. Osapuolet vahvistavat sitoumuksena WTO sääntöihin kansainvälisen kaupan perustana. Osapuolet mm. sitoutuvat antamaan toisilleen suosituimmuuskohtelun WTO:n GATT-sopimuksen mukaisesti. Tämä velvoite ei kata vapaakauppa- tai muiden preferenssikohtelua tarjoavien sopimusten puitteissa kolmannelle sopimuspuolelle myönnettyä koh- 4

5 telua. Osastossa määritellään myös toimintaperiaatteita sekä yhteistyö mm. teknisten kaupanesteiden, terveys- ja kasvinsuojelutoimien, tulliviranomaisten välisen yhteistyönhenkisen omaisuuden suojan, kestävän kehityksen, alkuperäisääntöjen sekä investointien aloilla viitaten WTO-kehikkoon. Mainitaan myös mahdollinen tekninen apu, sekä perinteisten käsitöiden kauppa (sisältäen maininnan PKE-yritysten tukemisesta). Sopimus vahvistaa molempien osapuolten WTO-sitoumuksia, eikä sisällä uusia, syvemmälle meneviä (WTO-plus) sitoumuksia. Osastossa on kuitenkin tarkistuslauseke, jonka mukaan osapuolet voivat halutessaan syventää kauppa- ja investointisuhdettaan. Luku on saatu neuvotteluissa suljettua myös haastavaksi osoittautuneen maantieteellisiä merkintöjä käsittelevän tekstin osalta. Osasto V tulee käsittelemään institutionaalisia puitteita sopimuksen implementoinnin ja seurannan osalta, sekä keinoja ja resursseja yhteistyön edistämiseksi ja sopimusvelvoitteiden täytäntöön panoa. Osaston tekstiluonnosta ei ole vielä jaettu jäsenvaltioille. Unionin puolesta neuvotteluja käyvät komissio ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa komissio neuvottelee neuvoston Latinalainen Amerikka ja Karibia -työryhmässä määrittämän kannan mukaisesti. Jäsenvaltioilla on periaatteellinen oikeus olla tarvittaessa neuvotteluissa mukana käsiteltäessä niiden kompetenssiin kuuluvia asioita. Komissio on velvollinen raportoimaan jäsenvaltioille neuvottelujen etenemisestä. 6 Sopimuksen allekirjoittaminen, väliaikainen soveltaminen ja voimaantulo Neuvottelujen ollessa kesken allekirjoittamisen ajankohdasta tai voimaantulomääräyksistä ei ole vielä tietoa. Toistaiseksi myöskään sopimuksen mahdollisesta väliaikaisesta soveltamisesta ei ole neuvoteltu. 7 Taloudelliset ja muut vaikutukset Sopimuksella ei ole suoranaisia budjettivaikutuksia Suomeen, mutta sillä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia sekä EU:n ja Kuuban että Suomen ja Kuuban välisille suhteille ja taloudelliselle yhteistyölle. Sopimuksen tavoitteena on lähentää niin poliittista kuin kaupallista yhteistyötä osapuolten välillä. Voimaan tullessaan sopimus tiivistää EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban yhteistyötä laaja-alaisesti. Sopimuksella arvioidaan olevan myönteisiä talousvaikutuksia Suomelle. Kuuballa on avautuessaan kaupallista potentiaalia, joskaan se ei ole markkinana kovin suuri. Tähän asti Suomen ja Kuuban välinen kauppa on ollut hyvin vähäistä. Vuonna 2014 Suomen vienti oli 1,8 miljoonaa euroa ja tuonti 29,7 miljoonaa euroa. Viimeaikainen Kuuban ja Yhdysvaltain suhteiden läheneminen on lisännyt suomalaisyritysten kiinnostusta Kuuban markkinoita kohtaan. 8 Suhde Suomen lainsäädäntöön Unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban kanssa tehtävää poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevaa sopimusta neuvotellaan niin sanottuna sekasopimuksena, joka sisältäisi sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Se tehdäänkö sopimus unionisopimuksena vai sekasopimuksena päätetään kuitenkin lopullisesti vasta valmiin sopimustekstin perusteella. 5

6 Neuvottelujen tässä vaiheessa ei voida tyhjentävästi todeta, mitkä kaikki sektorit tulevat olemaan osana tehtävää sopimusta ja mitkä määräykset tulisivat mahdollisesti kuulumaan lainsäädännön alaan. Ennen neuvoteltavana olevien sopimusmääräysten tarkentumista ei myöskään ole varmuutta siitä, ovatko määräykset pelkästään julistuksenomaisia vai ulottuvatko määräykset yhteistyövelvoitetta pidemmälle. Neuvotteluissa ei ole vielä lopullisesti sovittu sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltävistä määräyksistä tai niihin liittyvästä sanktiomekanismista. Tällaiset määräykset kuuluvat kuitenkin lähtökohtaisesti perustuslakivaliokunnan lausunnossa 31/2001 vp tarkoitetun sitovuutensa vuoksi lainsäädännön alaan. Sopimuksen suhdetta Suomen lainsäädäntöön selvitetään tarvittaessa tarkemmin sopimusneuvottelujen edistyttyä. 9 Ahvenanmaan asema Valtioneuvoston arvion mukaan sopimusluonnokseen sisältyy aloja, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Siltä osin kuin tällaisia sopimusmääräyksiä pannaan täytäntöön Suomessa, on Ahvenanmaan maakuntapäivien, Ahvenanmaan itsehallintolain 59 :n mukaisesti, hyväksyttävä säädös jolla sopimus saatetaan voimaan, jotta maakunnan toimivaltaan kuuluvat määräykset tulisivat voimaan myös Ahvenanmaalla. 10 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto kannattaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban välisten suhteiden laajaalaista kehittämistä ja poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemistä Kuuban kanssa. Valtioneuvosto korostaa kaikkien valtioiden kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin mukaan otettavien vakiolausekkeiden merkitystä. Lausekkeet koskevat ihmisoikeuksia, kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC), pien- ja kevytaseita (SALW), terrorismin vastaista taistelua ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä (WMD). Suomi pitää tärkeänä neuvottelu- ja sanktiomekanismin sisällyttämistä lopulliseen sopimukseen EU:n yleisen linjan mukaisesti. Valtioneuvosto pitää tärkeänä molempien osapuolten sitoutumista terrorismin torjuntaan ja sitä koskevaan yhteistyöhön kansainvälisten sopimusten ja kansallisten lainsäädäntöjen puitteissa. Sopimuksen mukaan osapuolet vahvistavat sitoumuksensa kansainvälisen terrorismin torjuntaan kansainvälisoikeudellisten mekanismien puitteissa. Suomi näkee myönteisenä, että sopimuksessa on huomioitu ICC ja rankaisemattomuusperiaate, mikä on myös linjassa EU:n tavoitteiden kanssa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sopimuksen ihmisoikeuksia koskevat muotoilut ovat kunnianhimoisia ja EU:n sitoumusten mukaisia. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että EU:n tavoitteena on vahvistaa kaupallis-taloudelliset suhteensa Kuubaan WTO:n pohjalta. 6