Kuntalaisaloite: KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ PORVOOSEEN 2017 Kuntalaisaloitepalvelu

Transkriptio

1 Sivu 1/6 Kuntalai saloite: KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ PORVOOSEEN 2017 Kuntalaisaloite: KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ PORVOOSEEN 2017 Kuntalaisaloitepalvelu lähetetty: 4. joulukuuta :40 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki Kirjaamo Liitteet: Kuntalaisaloite_ pdf (4 kt) porvoo/borgå Kirjaamo Onro: /JI.~ I/lt ItJ hlo Saate kunnalle Hei! Toimitan alkavalla viikolla Kompassiin paperit, joissa on suurin osa aloitteen kannattajien tiedoista. Laitan nimien mukaan saatteeksi aloitteen numeron. Valtuuston kokouksessa aiheeseen liittyen tullaan myös tekemään valtuustoaloite. Kuntalaisaloite KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ PORVOOSEEN 2017 Porvoo Aloite luotu Kuntalaisaloite. fi -palveluun Aloitteen julkaisupäivämäärä Kotihoidontuen kuntalisä Porvoolle aluepoliittiseksi kilpailuvaltiksi! Porvoon kaupunki tukee tällä hetkellä pienten lasten päivähoitoa ainoastaan kodin ulkopuolella. Tätä poliittista ratkaisua on perusteltu lähinnä kaupungin heikolla taloudellisella tilanteella. Prioriteetiksi onkin monissa kohdin muodostunut vain lakisääteisten palveluiden turvaaminen kaupunkilaisille. Laillisesta näkökulmasta nykyisen järjestelyn perustelu onkin helppo kotihoidontuen kuntalisä on kuntien vapaaehtoinen tuki perheille. Samanaikaisesti Porvoon kaupunki tukee kuitenkin täysin vapaaehtoisesti yksityistä päivä(koti)hoitoa noin 1200 euron arvoisella palvelusetelillä per lapsi per kuukausi. Tällä perusteella voidaankin todeta, että porvoolaista päivähoitoa koskevaa politiikkaa ei ole ohjannut ainoastaan lakivelvoitteissa pitäytyminen. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että Porvoossa on haluttu tukea lasten päivä hoitoa erityisesti kodin ulkopuolella lasten iästä riippumatta. Porvoossa peräti 84 prosenttia lapsista onkin kolmeen ikävuoteen mennessä päivähoidossa kodin ulkopuolella kansallisen keskiarvon ollessa 68 prosenttia. Taloudellisesti haastavista ajoista huolimatta poliittiset päättäjät ovat halunneet osoittaa useissa kunnissa tukensa pienten lasten kotihoidon valitseville perheille. Kuntalisän hyödyt on arvioitu näissä kunnissa epäilemättä mahdollisia kuntalisästä aiheutuvia lisäkuluja suuremmiksi. Kuntaliiton vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan noin kolmasosa Suomen kunnista maksoi kotihoidontuen kuntalisää (lähde 1). Mitä suurempi kunta, sitä todennäköisemmin kuntalisää maksettiin. Yksityisen päivähoidon tuki ja kotihoidontuen kuntalisä olivat yleensä rinnakkain käytössä. Kuntalisällä voi olla positiivisia vaikutuksia kuntien talouteen. Kotihoito on edullisin alle kouluikäisten lasten hoitomuoto. Lisän kuntataloudellisiin vaikutuksiin liittyy kuitenkin olennaisesti ihmisten käyttäytyminen. Jos vanhemmat valitsevat pienten lasten kotihoidon kuntalisästä riippumatta, voi kuntalisä muodostua käytännössä varhaiskasvatuksen lisäkuluksi. Jos taas perheet valitsisivat kodin ulkopuolisen päivähoidon muutoin, mutta kuntalisän tukemana päätyvät kotihoidon kannalle, säästää kunta käyttämättä jäävien päivähoitopaikkojen kulujen verran. Jos tuen ehtona on perheen kaikkien alle kouluikäisten lasten hoito kotona, on säästövaikutus vielä suurempi. Yhden porvoolaisen alle 3vuotiaan lapsen keskimääräinen päiväkoti hoidon kulu vastaa suuruudeltaan peräti kahdeksaa kuntalisää esitetyssä suuruudessaan! Mikä on sitten realistista taloudellisten vaikutusten suhteen? Arvioinnissa tulee huomioida, että kuntalisän toteutustapa rajauksineen ja ehtoineen määrittelee suurelta osin taloudellisten

2 Kuntalaisaloite: KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ PORVOOSEEN 2017 Sivu 2/6 vaikutusten suunnan. Noin 60 prosenttia kuntalisää maksaneista kunnista arvioi, että kuntalisän käyttöönoton jälkeen kunnan varhaiskasvatuspalveluiden kulut ovat joko pysyneet ennallaan tai laskeneet uudesta kuluerästä huolimatta palveluiden kysynnän laskettua (lähde 1). Suomalaisten kokemusten perusteella enemmistö kuntalisää maksaneista kunnista arvioi siten, että kuntalisä ei ole ollut lisäkulu ja että sen avulla on ollut jopa mahdollista saavuttaa säästöjä. Säästöjä tavoitteleviin käytännön toimiin, kuten päiväkotiryhmien lakkautukseen, voidaan kuitenkin ryhtyä vasta päivähoidossa olevien lasten lukumäärän laskettua selvästi. Kotihoidontuen kuntalisäilä ei välttämättä ole yksistään näin suurta vaikutusta. Vuoden 2016 aikana odotettavissa oleva subjektiivisen päivähoito'oikeuden rajaus sen sijaan tuo kunnat tilanteeseen, jossa on perusteltua tarkastella uudelleen kokonaisvaltaisesti päivähoitopaikkojen kysyntää ja tarjontaa. Päivähoitooikeuden rajauksella ja kuntalisän käyttöönotolla olisi jo todennäköisesti riittävän suuri yhteisvaikutus todellisten säästöjen saavuttamiseksi varhaiskasvatuspalveluissa. Kuntalisä myös tukisi perheitä tässä muuttuvassa päivähoidon tilanteessa. Esitän, että Porvoon kaupunki ottaa käyttöön 150 euron suuruisen kotihoidontuen kuntalisän. Esitetty summa on lisän keskimääräinen suuruus lisää maksaneissa kunnissa vuonna 2013 (lähde 1). Tuen vähintään keskimääräistä suuruutta puoltaa tuella haettava vaikuttavuus sekä myös Porvoon sijoittuminen asumiskustannuksiltaan Suomen kaupungeista viidenneksi kalleimmaksi (lähde 3). Porvoon varhaiskasvatusjohtaja arvioi 300 euron suuruisen kuntalisän vuotuiset kulut noin 1,3-1,4 miljoonaksi euroksi (vastine kuntalaisaloitteeseen ). Arvio perustui muun muassa kotihoidontukea saavien lasten lukumäärään Porvoossa. Tässä esitetyllä, puolta pienemmällä kuntalisäilä voidaan vuotuisten kulujen arvioida olevan noin euroa. Esitän, että kotihoidontuen kuntalisä sisällytetään vuoden 2017 talousarvioon. Näin käyttöönotto ehditään valmistelemaan perusteellisesti ja perheitä tiedottamaan tulevasta muutoksesta ennakkoon. Pyrkimys on, että lisän säästövaikutukset konkretisoituisivat mahdollisimman pian lisän käyttöönoton jälkeen. Tuen ehdot on luontevaa rajata mahdollisimman yhteneväisiksi kotihoidon tuen kanssa. Tällöin kuntalisähakemukset voidaan käsitellä Kelassa kotihoidontuen yhteydessä ja kuntalisä on mahdollisimman monen perheen ulottuvilla. Aloitteessa esitellyissä verrokkikunnissa pääasiallisesti ainoana tuen ehtona on kaikkien perheen alle koulu ikäisten lasten hoito kotona erityistapauksia lukuun ottamatta. Vaikka kaupungin taloudellinen tilanne on poliittisia päätöksiä vahvasti ohjaava realiteetti, eivät kuntalisän suorat taloudelliset vaikutukset ole mielestäni olennaisin asia kokonaisuudessa. Tärkeintä on, että lapsi saa kehitystään ja koko perheen tarpeita parhaiten vastaavaa päivähoitoa riippumatta siitä, missä hoito tapahtuu. Koska hoitopaikan valinta on perheiden vastuulla, on kaupungin rooli toimia ainoastaan eri vaihtoehtojen mahdollisimman tasapuolisena mahdollistajana. Kuntalisä toimisi myös kuntapäättäjien viestinä perheille. Pienten lasten päivähoitoon liittyy nykyaikana melko suuria haasteita. Päiväkotien ryhmäkoot ovat erityisesti aivan pienimpien lasten kannalta hyvin suuria. Alle 3-vuotias lapsi voi kuulua ryhmään, joka muodostuu jopa 18 lapsesta. Näin suuri ryhmäkoko on aivan liian suuri 1-3 vuotiaille lapsille (lähde 4). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päiväkoti hoidossa olevien lasten osuus ikäluokasta on ollut voimakkaassa kasvussa jo pitkän aikaa (lähde 2). Tämän perusteella ilman lisäresursseja hoitaja-lapsisuhde ei ainakaan tule pienenemään jatkossa. Kaupungilla on kuitenkin valittavanaan mahdollisuus helpottaa kunnalliseen päivähoitoon kohdistuvaa painetta tukemalla kotihoitoa kunnalliseen päivähoitoon verrattuna suhteellisen pienellä summalla. Porvoon kaupungin ei tule enää jättää jatkossa omilleen pienimpien lastensa kotihoidon valitsevia perheitä, vaan valita haastavista taloudellisista ajoista huolimatta perheiden päätöksentekoa tukeva linja! Lähteet kohdassa lisätiedot'". 1. Esitys Porvoon kaupunki maksaa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 150 euron suuruista kotihoidon tuen kuntalisää. Tukea maksetaan äitiys- ja vanhempainrahakauden päätyttyä. porvoo. fi/owa/?ae=ltem&t=ipm.note&id=rgaaaabynzqoh4q

3 Kuntalaisaloite: KOTlHOIDONTUEN KUNTALISÄ PORVOOSEEN 2017 Sivu 3/6 Kuntalisä haetaan ja maksetaan Kelasta kotihoidontuen yhteydessä. Tuen hakijana on lapsen vanhempi. Tuen ehtona on perheen kaikkien alle kouluikäisten lasten hoitaminen kotona. Hoitajana voi toimia lapsen vanhempi, muu huoltaja tai hoitaja (esim. sukulainen). Jos perheen nuorimman lapsen sisaruksella on erityisistä syistä tarve päivähoitoon, sivistysjohtaja päättää lisän maksusta tapauskohtaisesti. Tuki ei lakkaa perheen lasten osallistuessa kaupungin varhaiskasvatuksen avoimiin palveluihin (esim. kerho) tai lakisääteiseen esiopetukseen. 2. Porvoon alle 3 vuotiaiden lasten hoidon tuet ja kulut Alle 3'vuotiaan lapsen kunnallinen päiväkoti hoito maksoi vuonna 2014 keskimäärin 1200 euroa kuukaudessa. Summassa ei ole huomioitu kustannuksiltaan huomattavasti korkeampaa vuorohoitoa. Kaupunki tukee myös yksityistä päiväkotihoitoa palveluseteleillä, joiden arvo per alle 3'vuotias lapsi per kuukausi on 1201,5 euroa vuonna Perhepäivähoito maksaa keskimäärin 891 euroa kuukaudessa. Perheiden omavastuu osuus päivähoitomaksuissa määräytyy tulojen mukaan ja vaihtelee euron välillä. Keskimääräinen päiväkotihoidon asiakasmaksu Porvoossa on 168 euroa kuukaudessa. Näin ollen kaupungin maksuosuus per päiväkotihoidossa oleva lapsi on noin 1032 euroa kuukaudessa. Jos perheen alle 3 vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa, maksaa Kela kotihoidontukea. Tuen pääasiallisesti muodostava hoitoraha on vuonna 2015 noin 343 euroa kuukaudessa yhdestä alle 3'vuotiaasta lapsesta. Sisaruskorotus muista perheen alle 3 vuotiaista lapsista on noin 103 euroa per lapsi. Kuntaliiton vuonna 2014 tekemän selvityksen (lähde 1) mukaan noin kolmasosa Suomen kunnista maksoi kotihoidontuen kuntalisää. Tuen suuruus oli keskimäärin 153 euroa tuen vaihdellessa euron välillä kunnasta riippuen. Sisaruskorotus oli keskimäärin 57 euroa. Mitä suurempi kunta, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kuntalisää maksettiin. Kunnan asukasluvun ollessa maksoi kuntalisää 54,5 prosenttia kunnista ja yli asukkaan kunnista jo 66,7 prosenttia. 3. Kuntalisän vaikutukset talouteen Edellä esitetyt kulut huomioiden jokainen valinta lapsen kotihoidon puolesta päiväkotihoidon sijaan tarkoittaisi Porvoon kaupungille vajaan 900 euron kuukausittaista säästöä per lapsi. Säästövaikutus on laskettu vähentämällä kaupungin päiväkotihoidon kulusta esitetyn suuruinen kuntalisä. Jos kuntalisän ehtona on perheen kaikkien alle kouluikäisten lasten kotihoito, säästää kaupunki myös muiden kotihoitoon jäävien sisarusten päivähoitokuluissa. Yhden perheelle maksetun kuntalisän säästövaikutus voi siten olla kaupungille useamman lapsen päivähoitokulujen verran. Taloudellisia vaikutuksia voi arvioida suuntaa antavasti myös vertaamalla kunta lisän suuruutta päivähoitomaksuun. Esitetyn suuruisen kuntalisän kulujen kattamiseksi riittäisi, että joka kuudennelta kunta lisää saavalta perheeltä jäisi käyttämättä yhden lapsen päivähoitopaikka, joka olisi ilman kuntalisää käytössä. Lasten osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon kasvaa erityisesti juuri kahden ja kolmen ikävuoden välillä. Tuen suurin vaikuttavuus ajoittuu siten kotihoidontukiajan lopulle. Kansalliseen keskiarvoon verrattuna Porvoossa päivähoidossa olevien lasten osuus vastaavasta ikäluokasta on huomattavan paljon suurempi juuri kolmeen ikävuoteen mennessä. Lapsen ikä Lapsia Porvoossa, lkm Lapsia päivähoidossa Porvoossa, lkm Lapsia päivähoidossa ikäluokasta Porvoossa, % Lapsia päivähoidossa ikäluokasta Suomessa, % 1 vuotta vuotta vuotta Taulukko 1: Lapsia päivähoidossa suhteessa ikäluokkaan (lähde 2, Porvoon kaupunki ja

4 Kuntalaisaloite: KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ PORVOOSEEN 2017 Sivu 4/6 Tilastokeskus) Jos myös verovaikutukset huomioidaan suuntaa antavasti, on kuntalisä edelleen selvästi edullisempi ratkaisu kaupungille: Päivähoito (euroa): Kotihoito (euroa): Menot (tuet): (kaupungin osuus päivähoidosta) -150 (kuntalisä) Tulot (ansioverotus): +640' +60" Erotus: Taulukko 2: Kaupungin kulut kuukausittain suuntaa antavasti lapsen ollessa päivähoidossa päiväkodissa tai kotona 'Kokoaikaisen palkansaajan keskimääräinen kuukausiansio Suomessa vuonna 2013 oli euroa (Lähde: Tilastokeskus). Porvoon kunnallisvero 2015 on 19,75 prosenttia. "Kaupungille palautuva vero kotihoidontuesta ja kuntalisästä. Kotihoidontuen pääasiallisesti muodostava hoitoraha on vuonna 2015 noin 343 euroa kuukaudessa yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta. Kotihoidontuki ja kuntalisä ovat yhteenlaskettuna 493 euroa kuukaudessa, josta menee veroa noin 12,5 prosenttia. 4. Pienten lasten hoito päiväkodissa lapsen näkökulmasta Useiden tutkimusten mukaan pienten lasten kehitystä parhaiten tukeva hoitopaikka on turvallinen, kodinomainen ympäristö, josta saa laadullisesti hyvää hoitoa. Pienen lapsen kannalta ei ole siten merkitsevää, tapahtuuko hoito esimerkiksi kunnallisessa päiväkodissa tai toisen vanhemman luona kotona. Yhdysvaltojen kansallinen lasten terveyden ja ihmisen kehityksen instituutti NICHD on tutkinut vuodesta 1991 alkaen (päivä)hoitojärjestelyiden vaikutuksia pieniin lapsiin (lähde 4). Kyseessä on laajin, pitkäkestoisin ja kattavin seurantatutkimus aiheesta. Tutkimuksen mukaan hoidon laatu muodostuu laeilla asetetuista vaatimuksista sekä lasten päivittäin saamista kokemuksista. Vaatimuksilla määritellään muun muassa lasten ryhmäkoko ja hoitaja-lapsisuhde. Tutkimustulosten perusteella suositeltiin seuraavaa:.0,5-1,5 vuotiaat lapset: enintään 3 lasta per hoitaja ja ryhmäkoko enintään 6 lasta 1,5-2 vuotiaat lapset: enintään 4 lasta per hoitaja ja ryhmäkoko enintään 8 lasta 2-3 vuotiaat lapset: enintään 7 lasta per hoitaja ja ryhmäkoko enintään 14 lasta Suomessa varhaiskasvatuslain mukaan hoito- ja kasvatustehtävissä olevalla henkilöllä saa olla enintään neljä alle 3-vuotiasta tai seitsemän yli 3-vuotiasta lasta hoidettavanaan. Suomessa käytössä oleva hoitaja-lapsisuhde vastaa siten melko pitkälle tutkimuksen suositusta. Ryhmäkokoa ei ole sen sijaan määritelty Suomessa vastaavaan tapaan lapsen iän perusteella. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoitajaa vastaava määrä lapsia. Ryhmät voivat muodostua eri-ikäisistä lapsista, jolloin alle kolmevuotias lapsi voi olla hoidossa esimerkiksi 18 lapsen ryhmässä. Käytännössä ryhmäkoko ei siten vastaa tutkimuksessa suositeltua. Suurten ryhmäkokojen lisäksi trendi vaikuttaa siltä, että päivähoitoyksiköiden koot kasvavat jatkuvasti. Esimerkiksi vuonna 2014 yksistään Hornhattulan päiväkodin palveluita käytti yhteensä 159 lasta. THL:n raportti (lähde 2) tukee tätä Porvoossa tehtyä havaintoa. Päiväkodeissa hoidettujen lasten määrä suhteessa ikäluokkaan on voimakkaassa kasvussa. Päiväkodeissa hoidettavien lasten lukumäärä on kasvanut vuosien välillä noin lapsesta lapseen. Toinen tutkimuksessa esiin nostettu laatutekijä oli lapsen päivittäin saamat kokemukset. Tärkein kokemuksiin vaikuttava tekijä oli positiivinen hoito, joka määriteltiin muun muassa lapsen tarpeille sensitiiviseksi ja kannustavaksi (ks. tarkemmin liite 1 "What is positive caregiving"). Positiivista ja laadukasta hoitoa pidettiin rinnasteisina tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että vain hyvin pieni osa lapsista sai paljon positiivista hoitamista osakseen. Hoidon huonolla laadulla oli moninaisia negatiivisia vaikutuksia, joista yleisimpiä olivat käytöshäiriöt. Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) korostaa henkilökunnan vaihtuvuuden ja omahoitajajärjestelmän (lähde 5) merkitystä pienten lasten hoidossa. MLL:n mukaan hyvässä päivähoitopaikassa henkilökunnan vaihtuvuus on pientä. Etenkin alle 3-vuotiaille on hyvä, että lapsella on yksi nimetty omahoitaja, johon lapsi voi ensisijaisesti turvata. Porvoon varhaiskasvatuspalveluissa ei kuitenkaan ole käytössä omahoitajajärjestelmää. Porvoosta ei ole

5 Kuntalaisaloite: KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ PORVOOSEEN 2017 Sivu 5/6 myöskään saatavilla tietoa kaupungin palveluksessa olevan henkilökunnan vaihtuvuudesta päiväkotien ja lapsiryhmien välillä, jotta voitaisiin arvioida hoitajasuhteen pysyvyyttä lapsen näkökulmasta. On ilmeistä, että myös Porvoossa tarvitaan vaihtoehtoja pienten lasten hoidolle päiväkotien rinnalle. 5. Kuntavertailu Kotihoidontuen kuntalisä on ollut käytössä Sipoossa alkaen. Kuntalisää maksetaan äitiys ja vanhempainrahakauden päätyttyä perheen nuorimmalle alle 3-vuotiaalle lapselle 200 euroa kuukaudessa. Lisäksi Sipoo maksaa 40 euron sisaruskorotusta jokaista perheen päivähoitoikäistä lasta kohden. Kuntalisä haetaan ja maksetaan Kelan kautta. Lapsen hoitajana voi olla myös joku muu, kuin lapsen vanhempi. Tuen ehtona on kaikkien alle kouluikäisten lasten hoito kotona. Varhaiskasvatuspäällikkö voi kuitenkin myöntää kuntalisän, jos lisää saavan lapsen sisarus on päivähoidossa erityisen tuen tarpeen perusteella (todennetaan lääkärin lausunnolla). Tällöin kuntalisä maksetaan Kelan sijaan kunnasta. Lapsen osallistuminen esiopetukseen tai avoimen varhaiskasvatuspalveluiden toimintaan (esim. kerhot) ei evää kuntalisää. Espoossa kuntalisän suuruus ja ehdot ovat pitkälti linjassa Sipoon kanssa. Kuntalisän suuruus alle 3 vuotiaalle lapselle on 218,64 euroa kuukaudessa. Kuntalisä haetaan ja maksetaan Kelan kautta. Tuen ehtona on perheen kaikkien alle kouluikäisten lastenhoito kotona. Tuki ei lakkaa perheen vanhemman sisaruksen osallistuessa esiopetukseen. Kuntalisä on käytössä myös Vantaalla. Tuen suuruus on 215 euroa ja tuki haetaan suoraan Kelalta. Jos perheen nuorimman lapsen sisaruksella on erityisistä syistä tarve päivähoitoon, oikeus tukeen päätetään tapauskohtaisesti. Tampere lakkautti kuntalisän vuodesta 2014 alkaen. Sitä aiemmin tukea maksettiin enintään 120 euroa per alle 3 vuotias lapsi. Hämeenlinnassa kuntalisää maksetaan 151 euroa kuussa perheen nuorimmasta alle 3 vuotiaasta lapsesta. Tuki maksetaan kuitenkin vasta perheen ollessa oikeutettu vähintään 50 euron kuukausittaiseen tulosidonnaiseen hoitolisään. Kuntalisä on siten kohdennettu pienituloisille. 6. Kuntalisäkokeilu Porvoossa Vuosien 2008~ aikana Porvoossa toteutettiin kokeilu kotihoidontuen kuntalisästä: tuen suuruus 150 euroa kuukaudessa per alle 2 vuotias lapsi (ei sisaruslisiä), korotettiin myöhemmin 200 euroon perheen tulee asua Porvoossa perheellä on lakisääteinen oikeus kotihoidontukeen lapsen vanhempi hoitaa lapsen kotona perheen toisen aikuisen työssäkäynti tai opiskelu kuntalisän maksuajan perheen kaikki alle kouluikäisten lapset tulee hoitaa kotona pois lukien erityistä tukea tarvitsevat lapset lasta hoitavan vanhemman "työssäkäyntiehto" seuraavin tarkennuksin: Vanhempi on työlainsäädännön tarkoittamalla hoitovapaalla, tai mikäli kotiin jääväliä vanhemmalla on ollut määräaikaisia tai tilapäisiä työsuhteita, niiden keston on pitänyt olla yhteensä yksi vuosi ennen äitiysloman alkua. Työsuhteiden välillä on voinut olla korkeintaan kahden kuukauden tauko. Aiempi lapsen hoitaminen kotona ei vaikuta työssäkäyntiehtoon. Kaupunki palkkasi kanslistin kuntalisään liittyvien toimistotöiden tekemiseen. Hakemusten käsittelyn lisäksi kanslisti tarkisti tuen saantiehtojen toteutumista. Kuntalisää markkinoitiin niille perheille, jotka olivat lasten iän puolesta kuntalisän piirissä. Kuntalisän loppuraportissa ( / Sivistyslautakunta) todettiin seuraavaa: kuntalisään käytettiin euroa vuonna 2008 (käytössä elokuusta alkaen), euroa vuonna 2009 ja euroa vuonna 2010 kotihoidontuen kuntalisää saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 143 lasta vuonna 2008, 138 lasta vuonna 2009 ja 144 lasta vuonna 2010 alle 2 vuotiaiden lasten lukumäärä päiväkodeissa ei vähentynyt kokeilun aikana

6 Kuntalaisaloite: KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ PORVOOSEEN 2017 Sivu 6/6 kuntalisän epävarmuuden katsottiin vaikuttaneen negatiivisesti kuntalisän käyttäjien määrään TuelIe asetetuilla ehdoilla rajattiin kokeilun ulkopuolelle merkittävä osa perheistä, joissa oli alle 3vuotiaita lapsia. Kokeiluaikaa ei ollut myöskään määritelty etukäteen, jolloin perheet eivät voineet suunnitella lasten hoitoa kuntalisän tukeen luottaen. Kokeilu päätettiinkin lopettaa huonon vaikuttavuuden ja kaupungin heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Lisätiedot Anna Granfelt / Tukijat: Porvoon Kokoomus ry Porvoon vanhempainyhdistykset ry Valtuustoryhmä, Porvoon Vasemmistoliitto Tarkennus aloitteen kappaleeseen, joka alkaa lauseella "Mikä on sitten realistista taloudellisten vaikutusten suhteen?". Kuntaliiton selvityksen mukaan yhteensä noin 34 prosenttia kuntalisää maksaneista kunnista arvioi, että varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä oli laskenut kuntalisän käyttöönoton jälkeen ja noin 24 prosenttia kunnista ei osannut arvioida vaikutuksia. 42 prosenttia kunnista puolestaan arvioi, että varhaiskasvatuspalveluiden kysynnässä ei ollut tapahtunut muutoksia (lähde 1). Lähteet: Lähde 1: / Kuntaliitto/ media/tiedotteetl2014/06/ varhaiskasvatus/ % 20Varhaiskasvatuskysely%20raportti.pdf Lähde 2: / 0024/ /Tr33_14.pdf?sequence=5 Lähde 3: fi /wp-contentluploadsi2015/08/ Asumismenot-tiedotus _PTI.pdf Lähde 4: / pubs/ documents/ seccyd_06. pdf Lähde 5: /tukivinkitllapsi_aloittaa_paivahoidon / Osallistujia yhteensä 34 Osallistujaluettelo liitteenä Aloitteeseen on lisätty 1 liite ja kartta Liitteet ovat katseltavissa ja ladattavissa aloitteen sivulla Kuntalaisaloite.fi -palvelussa Kartta on katseltavissa aloitteen sivulla Kuntalaisaloite.fi -palvelussa. Lisää kunnan vastaus aloitteeseen: https: / / / municipality-login? management=6rdr9kf3400qkervpdmhu3zli48xctlk4jckggpe Tämä viesti on lähetetty Kuntalaisaloite.fi-palvelun kautta. Aloitteen otsikko ja sisältö on tarkastettu. Lisätietoja, vastuuhenkilöiden tietoja ja saatetta ei ole tarkastettu. Katso tämä aloite Kuntalaisaloite. fi-palvelussa https: // www. kuntalaisaloite.fi / fi / aloite / 2175 Epäiletkö että viesti tuli väärään osoitteeseen? Ole hyvä ja poista tämä viesti. PM.Note&id=RgAAAABynzqOh4Q_