InfraRYL, päivitys / KM 1 TK242/TR2+TR1 RTS 17:22

Transkriptio

1 InfraRYL, päivitys / KM Ruiskubetonointirakenteet Ruiskubetonirakenteiden materiaaleissa ja toteuttamisessa noudatetaan SFS-EN ja SFS-EN Em. standardeissa on esitetty ruiskubetonin, ruiskubetonirakenteiden tekemisen ja niiden vaatimuksenmukaisuuden toteamisessa käytettävät standardit. Määrämittausohje SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen Ruiskubetoniohjeet 2015 by 63, Suomen Betoniyhdistys ry Ruiskubetonointirakenteiden materiaalit Ruiskubetonimassa Ruiskubetonin nimellislujuus on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Ruiskubetoni määritellään standardin SFS-EN kohdan 6.1 mukaisesti. Suunnittelija määrittää ruiskubetonin pakkasenkestävyyden P-lukuna. Ruiskubetonin pakkasenkestävyys osoitetaan ennakkokokeilla julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely mukaisesti käyttäen teknisen spesifikaation CEN/TS mukaista pakkassuolakoetta laattatestinä tehtynä. Ruiskubetonille ei aseteta vähimmäisilmamäärävaatimusta. Rakennussuunnitelmassa esitetään kuituvahvisteisen ruiskubetonin jäännöslujuudelle ja kuitupitoisuudelle asetettavat vaatimukset ja em. ominaisuuksien osoittamiseksi tehtävien kokeiden testausmenetelmät ja testauksen taajuus. Ruiskubetoni luokitellaan standardin SFS-EN mukaisesti tarkastusluokkiin 1, 2 ja 3 ruiskutuskohteen vaativuustason mukaan. Tarkastusluokkien perusteella määräytyy ruiskubetonin ja ruiskutustyön laadunvalvonnan taso ja kelpoisuuden osoittamiseksi tehtävän koestuksen laajuus. Suunnittelija merkitsee ruiskubetonoinnin tarkastusluokan rakennesuunnitelmaan. Ruiskubetonin määrittely voi sisältää lisäksi standardin SFS-EN mukaisia lisämäärittelyjä mm. sementin ominaisuuksien (sulfaatinkestävä sementti), vesi-sementtisuhteen enimmäisarvon, varhaislujuuskehityksen, vesitiiviyden ja taivutusmurtolujuuden suhteen Ruiskubetonin osa-aineiden tulee olla CE merkittyjä. Ruiskubetonin osa-aineita koskevat keskeiset standardit esitetään taulukossa 15300:T1. Taulukko 15300:T1. Ruiskubetonin osa-aineita koskevat keskeiset standardit. Osa-aine Standardi Kiviainekset SFS-EN tai SFS-EN Sementti SFS-EN A1 Seosaineet *), käytön yleiset edellytykset SFS-EN 206 Lentotuhka SFS-EN Silika SFS-EN Jauhettu granuloitu masuunikuona SFS-EN Vesi *) SFS-EN 1008 Lisäaineet SFS-EN ja/tai SFS-EN ja SFS-EN Polymeerimodifioitu ruiskubetoni *) SFS-EN Kuidut SFS-EN ja SFS-EN *) Ei CE-merkintää

2 InfraRYL, päivitys / KM 2 Ruiskubetonin osa-aineiden, märkämenetelmässä perusseoksen sekä ruiskubetonin ominaisuuksien laadunvalvonta, noudatettavat koemenetelmät ja tarkastusluokan mukaiset kokeiden määrät on esitetty standardin SFS-EN kohdassa 7.4. Ruiskubetonin nimellislujuus on yleensä C28/35, ja julkaisun by 63 mukainen toteutusluokka 2. Ruiskubetonin osa-aineiden valintaa koskevia ohjeita on annettu SILKO-ohjeessa Betonointi ruiskuttamalla ja by 63 Ruiskubetoniohjeissa. Runkoaineen suurin raekoko on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. SFS-EN A1 Betonikiviainekset SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus. Ruiskubetoniohjeet 2015 by 63, Suomen Betoniyhdistys ry by 65 Betoninormit 2016 Siltabetonien P-lukumenettely. Liikenneviraston ohjeita 22/2016 ( Vesi täyttää julkaisussa by 65 asetetut vaatimukset. Vesi-sementtisuhde valitaan julkaisun Ruiskubetoniohjeet mukaisesti ottaen huomioon rasitusluokka- ja käyttöikävaatimukset. Suositukset tarkastuskategorioista vesi-sementtisuhteen perusteella: v/s 0,50 0,55 matalat laatuvaatimukset, suositus tarkastusluokka 1 v/s ,50 normaalit laatuvaatimukset, suositus tarkastusluokka 2 v/s 0,45 vaativat laatuvaatimukset, suositus tarkastusluokka 3. Käytettävällä kiihdyttimellä on hyväksytyssä koestuslaitoksessa tehtyihin kokeisiin perustuva varmennettu käyttöseloste, joka on työmaalla. Kiihdyttimen loppulujuutta alentava vaikutus otetaan suhteutuksessa huomioon siten, että suhteutuslujuus valitaan vastaavasti suuremmaksi. Käytetty kiihdyttimen kokonaismäärä tulee kirjata työvuoroittain ja ilmoittaa työnvalvojalle. Ruiskubetonin valmistusta koskevia yksityiskohtaisia ohjeita on annettu SILKO-ohjeissa Betonointi ruiskuttamalla ja Korjaus ruiskubetonoinnilla sekä by 63 Ruiskubetoniohjeet Ruiskubetoniohjeet 2015 by 63, Suomen Betoniyhdistys ry SILKO Betonointi ruiskuttamalla SILKO Korjaus ruiskubetonoinnilla Muut lisäaineet ovat suunnitelma-asiakirjojen vaatimusten mukaisia Kuidut Raudoitusverkko voidaan korvata teräskuiduilla lukuun ottamatta rakennetyyppejä, jotka raudoitetaan jäykillä harjateräsverkoilla.

3 InfraRYL, päivitys / KM 3 Käytettävät teräskuidut ovat standardin SFS-EN ja muovikuidut standardin SFS-EN mukaisia. SFS-EN Betoniin käytettävät kuidut. Osa 1: Teräskuidut. Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus. SFS-EN Betoniin käytettävät kuidut. Osa 2: Polymeerikuidut. Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus Ruiskubetoniverkko Ruiskubetoniverkkona käytetään yleensä hehkutettua verkkoa, jonka lankapaksuus on 3,4 mm ja silmäkoko 100 mm tai kaivostuentaverkkoa, lankapaksuus 5,5 mm ja silmäkoko mm Raudoitteet Vahvisteena käytettävät raudoitteet ovat harjaterästä A500HW tai B500B. Raudoitteet valitaan suunnitelma-asiakirjojen vaatimusten mukaan Ruiskubetonointirakenteiden alusta Ennen ruiskubetonointityön alkua ruiskutettavat pinnat on rusnattu, pesty vesisuihkulla ja puhdistettu. Ruiskubetonoitavat pinnat kostutetaan ennen ruiskutusta. Hukkaroiske poistetaan kalliopinnalta ennen ruiskutustyön aloittamista. Ruiskutettavan pinnan tulee täyttää standardin SFS-EN kohdan mukaiset vaatimukset. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen Ruiskubetonointirakenteiden tekeminen Ruiskubetonointirakenteiden tekeminen, yleistä Ennen ruiskubetonointitöiden aloittamista tehdään koeruiskutus standardin SFS-EN kohdan 7.3 ja taulukon 9 mukaan. Varhaislujuuden kehitys määritetään, jos se on vaadittu suunnitelmaasiakirjoissa. Ruiskutustyön johtajalla tulee olla kohdan mukainen pätevyys betonitöistä ja ruiskuttajalla on oltava vähintään kahden vuoden kokemus betonirakenteiden ruiskubetonointitöistä. Kallion ruiskubetonointi tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa. Kallion ruiskubetonointia tehdään ennen louhintatyön aloittamista, louhintatöiden aikana (louhintatyö keskeytyy) ja louhintatöiden jälkeen sen mukaan, kuin asiakirjoissa on esitetty tai rakennuspaikalla työn aikana sovitaan. Urakka-asiakirjoissa määritellään rakennustyön suoritukseen liittyvät työturvallisuuden edellyttämät toimenpiteet. Kallion laatu dokumentoidaan mahdollisuuksien mukaan suunnitelma-asiakirjoissa esitetyllä tavalla ennen tällaista ruiskutusta. Noudatetaan standardia SFS-EN

4 InfraRYL, päivitys / KM 4 SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen Sillan betonirakenteet, Työnjohto, InfraRYL. Lujitettavan kalliomassan lämpötila on normaalimenetelmiä käytettäessä vähintään + 5 C. Ruiskutettavan kalliomassan lämpötilaa tarkkaillaan mittaamalla määrävälein kallion pintalämpötilaa, jos ilman tai kallion lämpötila on lähellä + 5 C. Ruiskubetonoitavalla pinnalla ei saa olla jäätä. Kalliomassiivi on avoleikkausten ja tunnelisuuaukkojen kohdalta avoin ja jäähtyy kylmänä vuodenaikana sääolojen mukaan. Ellei ruiskutustyötä voida tehdä lämpimänä vuodenaikana, käytetään seuraavia menetelmiä: kalliomassiivi lämpösuojataan peittämällä ja sulkemalla tunnelisuuaukot ennen ruiskubetonointia, niiden aikana ja jälkeen, kunnes ruiskubetonointi on saavuttanut kantokyvyn edellyttämät lujuudet kalliomassiivia ja tunnelitiloja sekä lujitusmateriaaleja lämmitetään tarpeen mukaan käytetään työnaikaista verkotusta tai muita lämpötilasta riippumattomia lujitusmenetelmiä, joita ei oteta loppulujituksina huomioon. Räjäytykset tehdään siten, että ruiskubetonoinnin lujuuden kehittyminen ei häiriinny. Kalliota lujittavan rakenteellisen ruiskubetonin osalta noudatetaan rakennustapakertoimen Fk arvoja seuraavasti: - kelpoisuus a-luokka Fk = 3,00 - kelpoisuus aa-luokka Fk = 3,50 - Vapaasti seisovat ruiskubetonirakenteet rinnastetaan valettuihin betonirakenteisiin ja noudatetaan julkaisua RIL , Rakentamisen aiheuttamat tärinät. - Ruiskubetonin sitoutumis- ja kovettumisvaiheessa noudatetaan taulukkoa 15300:T2. Viitteet RIL Rakentamisen aiheuttamat tärinät Ruiskubetoniohjeet 2015 by 63,Suomen Betoniyhdistys ry. Ruiskubetonoiduissa tiloissa on usein muita tärinää rajoittavampia kohteita kuin itse ruiskubetoni. Tämä on otettava huomioon louhintatöitä suunniteltaessa. Taulukko 15300:T2. Kovettuvaan ruiskubetoniin kohdistuvan tärinän ohjearvo. Ruiskubetonirakenne Massiiviset rakenteet, kuten perustukset Muut muotitetut rakenteet Kallio- ja maaperälujitukset Kovettuvaan ruiskubetoniin kohdistuvan tärinän ohjearvo Ennen sitoutumisen alkua Ei rajoituksia 10 mm/s kun ruiskubetoni voi irrota pinnasta, muuten ei rajoituksia (muotit voivat rajoittaa) 10 mm/s kun ruiskubetoni voi irrota pinnasta, muuten ei rajoituksia Sitoutumisvaihe ja kovettumisvaiheen alkuosa 5 20 mm/s tasaisesti nousten puristuslujuuteen 5 MPa asti 2 10 mm/s tasaisesti nousten puristuslujuuteen 5 MPa asti Kovettumisvaihe Tärinäraja kasvaa alkuarvosta kunnes saavuttaa rakenteen ohjearvon 80 % lujuudessa Rakenteen ohjearvo

5 InfraRYL, päivitys / KM 5 Ruiskubetonin rakennetyypit (lujuusluokka, rakenneluokka, paksuus, raudoitus, ruiskutuskertojen määrä) ja niiden käyttöalueet ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Louhintatyön aikaista ruiskubetonia ei oteta huomioon rakennetyyppien mukaisia paksuuksia mitattaessa, vaan täyttöruiskutettu pinta rinnastetaan paljaaseen kalliopintaan. Täyttöruiskubetoni on raudoittamatonta tai raudoitettua ruiskubetonia. Ruiskubetonoinnin saa tehdä joko kuivaseosmenetelmällä tai märkäseosmenetelmällä, ellei suunnitelma-asiakirjoissa toisin määrätä. Ruiskubetonointitöitä ei aloiteta, ennen kuin louhinnan oikeellisuus on todettu sekä alueen pultitusja injektointityöt suoritettu. Ruiskubetonoinnin jälkihoidossa noudatetaan standardin SFS-EN kohtaa 9.3. ja SFS-EN Ruiskubetonin hukkaroiske poistetaan työn etenemisen mukaan pohjalta ja seinämiltä. Ruiskutuslaitteistoon tulee sisältyä kiihdytinlisäaineen annostelulaitteisto standardin SFS-EN kohdan 7 mukaan. Ruiskubetonointityö ja ruiskubetonin jälkihoito tehdään standardin SFS-EN mukaan tässä luvussa annetut poikkeukset ja lisäohjeet huomioon ottaen. Standardin SFS-EN mukainen jälkihoitoluokka esitetään suunnitelmissa. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen SFS-EN Betonirakenteiden toteuttaminen Verkotettujen ruiskubetonointirakenteiden tekeminen Suunnitelma-asiakirjoissa esitetään erikseen ne ruiskubetonin rakennetyypit, jotka raudoitetaan jäykillä harjateräsverkoilla. Jäykillä harjateräsverkoilla raudoitettavien rakennetyyppien raudoitteita ei saa korvata kuiduilla. Käytettäessä kuivaseosmenetelmää raudoitettu täyttöruiskubetoni raudoitetaan teräsverkolla Mahdollinen raudoitusverkko asennetaan rakennepaksuuden ja raudoitusasteen mukaan ensimmäisen tai toisen ruiskutuskerran jälkeen. Raudoitusverkko taivutetaan kalliopintaa myötäileväksi ja limitetään suunnitelma-asiakirjojen määräysten mukaan. Verkko kiinnitetään joko pulteilla tai edelliseen ruiskubetonikerrokseen ankkuroiduilla sidelangoilla, joita on 5 kpl/m Ruiskubetonointirakenteiden tekeminen ratarakenteissa Ratarakenteiden kallioavoleikkauksissa ruiskubetonikuori raudoitetaan harjateräsverkolla suunnitelma-asiakirjojen ja julkaisun by 65 mukaisesti. Terästen suojapeitteen paksuus on suunnitelmaasiakirjojen mukainen, kuitenkin vähintään 35 mm.

6 InfraRYL, päivitys / KM 6 Kutistumis- ja liikuntasaumat tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Rautatietunneleiden verhousalueen ruiskubetonikuoressa voidaan käyttää kuituraudoitettua ruiskubetonia. by 65 Betoninormit 2016, Suomen Betoniyhdistys ry Valmis ruiskubetonointirakenne Valmis ruiskubetonointirakenne, yleistä Valmiit ruiskubetonirakenteet ovat suunnitelma-asiakirjojen vaatimusten mukaiset. Ruiskubetoni täyttää standardin SFS-EN vaatimukset. Sen lujuus- ja rakenneluokka on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus. Testit tehdään taulukon 15300:T3 mukaan, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta esitetty. Korjausrakentamisessa noudatetaan by 63 taulukkoa 17b Miniminäytteenottotaajuus/korjaus ja parantaminen. Viitteet Ruiskubetoniohjeet 2015 by 63, Suomen Betoniyhdistys ry

7 InfraRYL, päivitys / KM 7 Taulukko 15300:T3. Miniminäytteenottotaajuudet/maaperän vahvistaminen (SFS-EN ). Kallio- ja maaperän vahvistaminen Testin tyyppi 1 Tuoreen betonin vesi-sementtisuhde (märkäseos) Tarkastus/testaus Standardi tai muu ohje Laskemalla tai testimenetelmän mukaisesti 2 Kiihdytin Lisätyn määrän tallenne 3 Tuoreen betonin kuitupitoisuus Tarkastusluokka 1 Tuoreen betonin valvonta Miniminäytteenottotaajuus Tarkastusluokka 2 SFS-EN Vähintään 1 1/200 m 3 tai 1/1000 m 2 Kovettuneen betonin valvonta Tarkastusluokka 3 Päivittäin Päivittäin 1/100 m 3 tai 1/500 m 2 4 Nuoren ruiskubetonin SFS-EN /5000 m 3 tai ½ 1/2500 m 3 tai 1/250 m 2 tai 2/kuukausi lujuustesti kuukaudessa 1/kuukausi 5 Puristuslujuus SFS-EN /1000 m 3 tai 1/5000 m 2 1/500 m 3 tai 1/2500 m 2 1/250 m 3 tai 1/1250 m 2 6 Kovettuneen betonin SFS-EN Kun testataan puristuslujuus tiheys 7 Vesitiiviys SHS-EN Jäädytys/sulatuskestävyys Ks. alaviite d 9 Tartuntalujuus SFS-EN /2500 m 2 1/1250 m 2 Kuituvahvisteisen ruiskubetonin valvonta 10 Kovettuneen betonin kuitupitoisuus c SFS-EN Kun testataan jäännöslujuus ja energian absorptiokapasiteetti 11 Jäännöslujuus tai energianabsorptiokapasiteetti SFS-EN tai SFS-EN /2000 m 3 tai 1/10000 m 2 1/400 m 3 tai 1/2000 m 2 1/100 m 3 tai 1/500 m 2 12 Taivutusmurtolujuus SFS-EN Kun testataan jäännöslujuus 13 Ensimmäinen lujuushuippu SFS-EN Kun testataan jäännöslujuus 3 Maaperän vahvistaminen b Korjaus c Tämä testi on vaihtoehtoinen rivillä 3 mainitulle. kun ei ole käytännöllistä määrittää kuitupitoisuutta ruiskubetonista d Sovelletaan kansallisia standardeja, koska eurooppalaista standardia ei ole InfraRYL on juuri se kansallinen standardi, jossa käytettävä jäädytys-sulatustesti pitää kertoa! Kuituruiskubetonin laatuvaatimukset ovat taulukon 15300:T4 mukaiset. Rakennussuunnitelmassa esitetään kuituvahvisteisen ruiskubetonin jäännöslujuudelle ja kuitupitoisuudelle asetettavat vaatimukset ja em. ominaisuuksien osoittamiseksi tehtävien kokeiden testausmenetelmät ja testauksen taajuus. Taulukko 15300:T4 Kuituruiskubetonin vaadittu sitkeys, SFS-EN Energian absorptioluokka Energian absorptio 25 mm:n taipumalla E1000 E700 E J 700 J 500 J

8 InfraRYL, päivitys / KM 8 Taulukon 15300:T4 käyttösuositus: laatuluokat E1000 ja E700 ovat kalliotilojen lopulliseen lujitukseen käytettäviä luokkia. Valittava luokka määräytyy kalliolaadun sekä käyttötarkoituksen ja jännevälin/seinäkorkeuden E700 luokkaa voidaan käyttää, kun - Q-luokituksen Q-luku > 1 m ja jänneväli < 20 m tai - 1 > Q > 0,4 ja jänneväli < 12 m E100 luokkaa käytetään muissa tapauksissa laatuluokkaa E500 käytetään, jos suunnitelma-asiakirjoissa niin on esitetty. Rautatietunneleissa käytetään aina laatuluokkaa E1000. SFS-EN Testing sprayed concrete. Part 5: Determination of energy absorption capacity of fibre reinforced slab specimens Rock mass classification and support design. NGI Kuivaseosmenetelmän ja märkäseosmenetelmän lopputuloksen laatuvaatimukset ja rakennepaksuudet ovat samat. Täyttöruiskubetoni tehdään ilman nimellistä paksuusvaatimusta. Täyttöruiskutuksessa ruiskubetonin rakennepaksuus vaihtelee ruiskubetonoitavan alueen sisällä kalliolaadun sekä kalliopinnan epätasaisuuden mukaan. Lopputuloksena on yhtenäinen ruiskubetonirakenne. Valmis pinta on tasalaatuinen ja yhdennäköinen runkoaineksen enimmäisraekoon asettamat rajoitukset huomioon ottaen. Ruiskubetoni ei saa irtautua alustastaan. Valmiille pinnoille aiheutetut vauriot ja kolhiintumat korjataan ruiskuttamalla päälle 20 mm:n kerros uutta ruiskubetonia. Alustastaan irronnut, huokoinen tai erottunut ruiskubetoni tai sen osakerros poistetaan kauttaaltaan ja korvataan kokonaan uudella ruiskubetonilla. Uusi ruiskubetonointi tehdään kaikilta osiltaan tämän luvun mukaan. Virheellinen ruiskutus on poistettava mahdollisuuksien mukaan ja korvattava uudella ruiskutuksella Valmis verkotettu ruiskubetonointirakenne Raudoitusverkon betonipeitteen paksuus on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Raudoitteiden taivutus-, sitomis-, jatkospituus- ja betonipeitevaatimukset ovat suunnitelmaasiakirjojen mukaiset. Lämmöneristeen mekaaniseksi suojaksi ja palosuojaksi tehtävän ruiskubetonikuoren harjateräsverkon suojabetonipeitteen vähimmäispaksuus on 25 mm. Salaojan kohdalla rakennepaksuus ja raudoitus ovat kyseiseen kohtaan suunnitelma-asiakirjoissa määrätyn rakennetyypin mukaiset. Salaojapiirustuksessa annetut rakennepaksuudet ja raudoitukset ovat vähimmäisvaatimuksia.

9 InfraRYL, päivitys / KM Valmis ruiskubetonointirakenne ratarakenteissa Tunnelin verhousalueen ruiskubetonikuoren vähimmäispaksuus on 90 mm. Ruiskubetonikuoressa on suunnitelma-asiakirjojen mukaiset kutistumis- ja liikuntasaumat. Raudoitusten suojabetonipeitteen paksuus on vähintään 35 mm. Käytettäessä kuituraudoitettua ruiskubetonia rautatietunneleissa, viimeinen kerros on kuidutonta ruiskubetonia vähintään 20 mm:n paksuisena Ruiskubetonointirakenteiden kelpoisuuden osoittaminen Tarkastuskategoriat Ruiskubetonoinnin vaatimustenmukaisuutta valvotaan suunnitelma-asiakirjoissa esitetyn tarkastuskategorian mukaisesti. Ruiskubetonin vaatimustenmukaisuuden valvontaan tulee määritellä yksi seuraavista tarkastuskategorioista: tarkastusluokka 1 tarkastusluokka 2 tarkastusluokka 3. Suunnitelma-asiakirjoissa tarkastusluokan valinnassa otetaan huomioon projektin ominaispiirteet, riski ja vaadittu suunnittelukäyttöikä. Taulukko 15300:T5. Kallio- ja maaperän vahvistamisen tarkastusluokat. Tarkastusluokka Esimerkki tarkastusluokasta 1 Rakenteet, joilla on vähäinen riski suunnittelun tai epästabiiliuden suhteen ja joilla on alhaiset säilyvyysvaatimukset, yleensä rakenteet, joiden suunnittelukäyttöikä on lyhyt tai rakenteellisen epästabiiliudenriski on pieni, kuten: - pienet pysyvät kalliotilat, Q-kalliolaatuluokituksen lujitusluokka on pienien tai väliaikaisten pientareiden tai kaivantojen sekä kallioleikkauksien stabilisoinnit 2 Rakenteet, joiden suunnittelu on monimutkaisuudeltaan tavanomaista rakenteellisen epävakauden tai toiminnallisen turvallisuuden riski suhteen tai joilla keskinkertaiset säilyvyys-/suunnittelukäyttöiän vaatimukset, kuten: - pysyvien pientareiden stabilisoinnit - pysäköintihallit, vähäliikenteiset maantietunnelit, huoltotunnelit, viemäritunnelit ym. kalliotilat - lopullinen ruiskubetonointi kalliotiloihin, joiden Q-kalliolaatuluokituksen lujitusluokka on väliaikainen ruiskubetonointi kalliotiloihin, joissa on heikko kalliolaatu 3 Rakenteet ja rakenneosat, joiden suunnittelu on erityisen monimutkaista epästabiiliuden tai toiminnallisen turvallisuuden suhteen ja joilla on korkeat säilyvyysvaatimukset/pitkä suunnittelukäyttöikä, kuten: - metro- ja rautatieasemat - rautatie- ja liikennetunnelit - väestönsuojat - lopullinen ruiskubetonointi kalliotiloihin, joiden Q-kalliolaatuluokituksen lujitusluokka on 7 9

10 InfraRYL, päivitys / KM 10 Taulukko 15300:T6. Ruiskubetonin testattavat ominaisuudet ennen rakentamista ja vaatimukset ominaisuuksien mukaiselle ruiskubetonille. Ilman merkintää olevat ominaisuudet testataan, mikäli ne on määritelty testattavaksi (SFS-EN ). Työn tyyppi Ominaisuus Korjaus ja parantaminen rakenteet minen c Itsenäiset kantavat Maaperän vahvista- Tarkastusluokka d) Tarkastusluokka d) Tarkastusluokka d) Märkäseoksen notkeus X X X X X X X X X Varhaislujuuden kehitys X X Puristuslujuus X X X X X X X X X Kimmokerroin X Tartunta alustaan X X Taivutusmurtolujuus X X Ensimmäinen lujuushuippu X X a Jäännöslujuus X X X Energianabsorptiokapasiteetti X X X a,b Jäädytys- /sulatuskestävyys Suolarasitus tai ilman suolarasitusta Vesitiiviys Koostumus Kuitupitoisuus a X X X X X X X X X Suurin kloridipitoisuus a Vain kuituvahvistetulle betonille b Jäännöslujuus tai energianabsorptiokapasiteetti voidaan määritellä c Maaperän ja kallion lujitus d Tarkastuskategoria X = Ominaisuus tulee testata, ilman merkintää olevat parametrit testataan vain, jos ne on määritetty testattavaksi Kalliotilojen ruiskubetonoinnit kuuluvat standardin SFS-EN luokkaan Maaperän vahvistaminen. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus Laadunvalvonta Laadunvalvonnassa noudatetaan standardin SFS-EN kohtaa 7.4 sekä taulukoita 10, 11 ja 12. Ruiskubetonin osa-aineiden, märkämenetelmässä perusseoksen sekä ruiskubetonin ominaisuuksien laadunvalvonta, noudatettavat koemenetelmät ja tarkastusluokan mukaiset kokeiden määrät on esitetty standardin SFS-EN kohdassa 7.4 Ruiskubetonin laadunvalvontaa koskevia ohjeita on annettu SILKO-ohjeissa Betonointi ruiskuttamalla ja Korjaus ruiskubetonoinnilla.

11 InfraRYL, päivitys / KM 11 Ruiskutetun betonikerroksen paksuuden laadunarvioinnissa noudatetaan standardia SFS-EN Standardin mukaan ruiskutetun betonikerroksen paksuuden mittaus voidaan tehdä seuraavin menetelmin: kovettuneesta ruiskubetonista poraamalla viiden reiän muodostama mittaussarja kuvan 15300:K1 mukaisesti ja mittaamalla kerrospaksuus. Kuva 15300:K1 Kerrospaksuuden mittaus. Reikien sijainti mittaussarjassa. PIIRRETÄÄN KUVA! Jos kallio- ja maaperänlujituksessa vaatimuksena on nimellispaksuuden saavuttaminen, vaatimustenmukaisuus on saavutettu, jos mittaussarjassa ruiskutetun betonikerroksen vahvuus on keskimäärin vähintään rakenteelle asetettu nimellispaksuus ja mittaussarjassa yksittäinen mitattu minimipaksuus on vähintään 50 % betonikerroksen nimellispaksuudesta. Vaihtoehtoisesti vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa laskennallisesti ottaen huomioon käytetty betonimäärä, ruiskutettu pinta-ala, hukkaroiske ja alustan epätasaisuus. Laskenta tehdään kaavalla: m 3 bet=m 2 *k missä m 3 bet on ruiskutettava betonimäärä m 2 on teoreettinen ruiskutettava pinta-ala k on kerroin joka huomioi hukkaroiskemäärän sekä pinnan epätasaisuuden. Tämä määritellään tapauskohtaisesti koeruiskuttamalla 50 m 2 ala 60 mm ruiskubetonikerros sekä mittaamalla kerrospaksuudet kuvan 15300:K1 mukaisesti. Urakoitsija on velvollinen tekemään laskelmat ruiskubetonimäärästä tunnelikohtaisesti sekä osoittamaan todelliset ruiskutetut määrät esim kuormakirjoilla. Jos asiakirjoissa ei ole määritelty testaustiheyttä, voidaan kallion ja maaperän lujituksessa testaustiheytenä (standardin SFS-EN mukainen testi) käyttää seuraavia arvoja: tarkastusluokka 1: testaus/200 m 2 tarkastusluokka 2: testaus/100 m 2 tarkastusluokka 3: testaus/50 m 2.

12 InfraRYL, päivitys / KM 12 Työnvalvoja osoittaa reikien paikat ja mittaa paksuudet. Tarkistusreiät huuhdellaan porauspölystä puhtaiksi ja paikataan sen jälkeen välittömästi vedenpitäviksi. Vaihtoehtoisesti ruiskubetoni paksuudet voidaan mitata laserkeilaamalla (vai skannaamalla, molempia verbejä on ohjeissa käytetty). SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN Testing sprayed concrete. Part 6: Thickness of concrete on a substrate. Ruiskubetonin vuodot todetaan silmämääräisesti ja ne korjataan työn aikana. Korjaaminen tehdään asentamalla vuotokohdan päälle uusi täydellinen ruiskubetonisalaoja, joka ulotetaan vuotokohdasta lattian salaojituskerrokseen. Uusi salaoja tehdään ruiskubetonisalaojapiirustuksen mukaan. Vuotokohtia voidaan tilaajan luvalla korjata myös jälki-injektoimalla sementti- tai polyuretaanipohjaisella injektointiaineella. Kovettuneen ruiskubetonin ominaisuudet määritellään rakennekoekappaleista. Rakennekoekappaleet voidaan ottaa joko rakenteesta tai erikseen ruiskutetuista koelaatoista. Urakoitsija paikkaa koekappaleiden irrotuskohdat siten, että ne ovat tiiviit ja yhdenmukaiset ympäröivän pinnan kanssa. Epätyydyttävän laadun johdosta tehdään julkaisun by 65 määräämät toimenpiteet. Niille alueille, joilla ruiskubetonin puristuslujuus ei täytä vaatimuksia, ruiskutetaan lisäkerroksia tai uusitaan koko rakenne sen mukaan kuin vaatimuksia on alitettu. Ruiskubetonin puristuslujuus todetaan standardin SFS-EN mukaan. Näytteet valmiista rakenteesta otetaan standardin SFS-EN mukaan. Arvosteluerät ja arvosteluerää kohden tehtävien kelpoisuuskoekappaleiden vähimmäismäärät ovat standardin SFS-EN taulukon 12 mukaiset. by 65 Betoninormit 2016 SFS EN Kovettuneen betonin testaus. Osa 3: Koekappaleiden puristuslujuus SFS-EN Betonin testaus rakenteista. Osa 1: Poratut koekappaleet. Näytteenotto, tutkiminen ja puristuslujuuden testaus SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus. Ruiskubetonin tartuntalujuus todetaan standardin SFS-EN A1perusteella. Teräskuiduilla vahvistetun ruiskubetonin sitkeys todetaan standardin SFS-EN perusteella. Kuidun jakautuminen ruiskubetonimassassa määritellään standardin SFS-EN mukaisesti. SFS-EN A1 Testing sprayed concrete. Part 4: Bond strength of cores by direct tension SFS-EN Testing sprayed concrete. Part 5: Determination of energy absorption of fibre reinforced slab specimens SFS-EN Testing sprayed concrete. Part 7: Fibre content of fibre reinforced concrete.

13 InfraRYL, päivitys / KM 13 Ruiskubetonin pakkasenkestävyydelle ei ole omia testausmenetelmiä, mutta soveltuvin osin voidaan käyttää normaalille valubetonille käytettyjä menetelmiä. Pakkasenkestävyys testataan ruiskutetusta rakenteesta tai ruiskuttamalla tehdyistä koe-laatoista otetuista koekappaleista suunnitelma-asiakirjoissa määritellyllä tavalla. Menetelmistä tulevat kyseeseen jäädytys-sulatuskoe, joka voidaan tehdä vesiliuoksessa tai suolaliuoksessa riippuen rakenteeseen kohdistuvasta säärasituksesta. Testausmenetelmän jäädytys-sulatusjaksojen määrä ja testissä irtoavan betonin sallittu määrä ilmoitetaan suunnitelmaasiakirjoissa tapauskohtaisesti. Viitteet Ruiskubetoniohjeet 2015 by 63, Suomen Betoniyhdistys ry CEN/TS :2016:en Testing hardened concrete. Part 9: Freeze-thawresistance with de-icing salts.scaling. Tarkepiirustuksiin merkitään päivämäärä käytetty ruiskubetoniresepti ruiskubetonoitu alue ja ruiskubetonin toteutunut rakenne ruiskuttaja salaojat, kulku ja pituus koekappaleiden porauskohdat ja päivämäärä paksuusmittausten tulokset ainemenekit korjaustoimenpiteet raudoitetut alueet, jos poiketaan suunnitelma-asiakirjoista koekappaleiden irrotuskohdat, tunnukset ja irrotuspäivämäärät. Katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla aina ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan Ruiskubetonirakenteiden tekemisen ympäristövaikutukset Ruiskubetonoinnin tekemisen ympäristövaikutuksia valvotaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti.