METSÄNEUVOSTON KOKOUSMUISTIO 1/2012

Transkriptio

1 METSÄNEUVOSTON KOKOUSMUISTIO 1/2012 Aika: klo (kahvit klo 8.30 alkaen) Paikka: Valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna (Eteläesplanadi 6) Osallistujat: Jari Koskinen, MMM, pj. Lea Jylhä, MTK r.y. Tapio Hankala, Metsänhoitajaliitto ry Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Maria Isolahti, Oulun 4H-piiri Jussi Kumpula, Metsähallitus Sirpa Karjalainen, MMM Eki Karlsson, Suomen Latu ry Juhani Karvonen, Suomen Metsäyhdistys ry Jari Kostama, Energiateollisuus ry Sauli Kovanen, Paperiliitto Sakari Lepola, Puu- ja erityisalojen liitto Håkan Nystrand, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry Juha Ojala, MMM Jyri Häkämies, TEM, 1. vpj. Tauno Partanen, Suomen riistakeskus Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Matti Peltola, Koneyrittäjien liitto ry Liisa Rohweder, WWF Suomi Tomi Salo, Metsäteollisuus ry Sixten Sunabacka, TEM Timo Tanninen, YM Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Tapani Tulkki, Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry Kirsti Vallinheimo, VM Karen Wik-Portin, Rannikon metsäkeskus Marja Kokkonen, MMM, pääsihteeri Asiantuntijat: Mikaela Carlsson, MMM Marianne Kettunen, SYKE/IEEP Katja Matveinen-Huju, MMM Mika Aalto, Tekes Airi Matila, Tapio 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello Metsäneuvoston edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin metsäneuvoston edellisen kokouksen pöytäkirja (liite 1). 1

2 3. Ministeri Koskisen ajankohtaiskatsaus Puumarkkinatyöryhmä kokoontui 9.3. perjantaina. Työryhmässä käydyssä keskustelussa todettiin tuotemarkkinoiden kysynnässä ja sitä myötä myös puun kysynnässä olevan parempia merkkejä näkyvissä. Puukauppa on käynyt alkuvuonna huomattavasti paremmin kuin vuosi sitten. Myös Tapaninpäivän myrskytuhopuut on saatu kaupaksi kohtuullisen hyvin. Pahimmat myrskytuhoalueet kuvattiin ja kuvat olivat toimijoiden käytössä. Tähän toimintatapaan oltiin tyytyväisiä. Kuvaus maksoi noin euroa, ja varauksia myrskytuhojen kuvauksiin pitänee jatkossakin tehdä valtion budjettiin. Metsiä olisi hyvä vakuuttaa paremmin myrskytuhojen varalta, sillä vain noin puolet metsistä on vakuutettu. Energiapuun käytön lisäämiseksi kehitetään Metlassa energiapuun tilastointia puumarkkinatyöryhmän hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Pirkanmaa on lupautunut aiheeseen liittyväksi pilottialueeksi. Puun myyjien kannalta on tärkeää saada luotettavaa tietoa siitä, paljonko kantorahatuloja voisi energiapuusta saada. Komissio ei hyväksynyt pienpuun energiatukijärjestelmää (Petu), koska se ei soveltunut valtiontukisääntöihin. Metsäosastolla haetaan yhteistyössä TEM:n kanssa tukimallia, jolla voitaisiin edistää uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista. Metsä on olennainen osa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Asiaan palataan lähikuukausina. Metsänhoitoyhdistyslakia ollaan uudistamassa. Pientyöryhmä luovutti raporttinsa noin kuukausi sitten. Työryhmässä olivat mukana metsänomistajien ja metsäteollisuuden järjestöt sekä MMM:n edustajat. Keskustelua on laajennettu siten, että tapaamisia järjestetään eri sidosryhmien kanssa. Keskustelua käydään siitä, miten kukin organisaatio näkee nykyisen lain, mitä ongelmia siinä on ja miten lakia pitäisi muuttaa. Kierroksen jälkeen arvioidaan, millaisia esityksiä viedään eteenpäin. Toivottavasti kevään aikana löytyy yhteinen näkemys. Palautetta on ollut kahdenlaista: osan mielestä työryhmän esitykset ovat hyviä, ja osa näkee nykyisen järjestelmän hyvin toimivana. 4. Ministeri Häkämiehen ajankohtaiskatsaus TEM:n näkökulmasta uusiutuvan energian edistämisessä ollaan aikataulussa. Suomessa veturina on bioenergia. Tuulivoiman suhteen on muun muassa kaavoitukseen liittyviä ongelmia. Bioenergiahankkeisiin pitäisi panostaa, ja ne olisivat kannatettavia myös aluepolitiikan näkökulmasta. Hankkeita on olemassa, mutta valtion raha ei välttämättä riitä. Tukimekanismien saaminen kuntoon on tärkeää. Sähkömarkkinalain uudistustyöhön liittyen MTK ja energiateollisuus ovat antaneet suosituksen sähkölinjojen hoidosta. Tavoitteena on käydä sähkölinjat läpi tulevana kesänä. Suositusta pitää vielä täsmentää, että pelisäännöt ovat selkeät. MSO:n viime kokouksessa kuultiin Pöyryn katsaus. Sen mukaan paperiteollisuuden osalta pahin on takana, ja havaittavissa on jopa valonpilkahduksia huolimatta taloustilanteesta ja paperiteollisuuden rakennemuutoksesta. Veturit ovat massan ja kartongin puolella sekä uusissa innovaatioissa, kuten mikro- ja nanoselluissa. Päätöksiä edellä mainituista on jo tehty, esimerkiksi UPM:n Lappeenrannan suuri investointi, mutta kehitettävää riittää edelleen. Saneeraustoimien vaikutuksesta tuotanto on laskenut paperin osalta kaksi miljoonaa tonnia ja sahatavaran osalta kaksi miljoonaa kuutiota. Tämä vaikuttaa muun muassa metsänomistajan kantorahatuloihin sekä uusiutuvan energian saantiin. Siitä huolimatta mahdollisuuksia on olemassa. Tällä hetkellä panostetaan paljon puurakentamiseen, joka on vahvasti hallitusohjelmassa. Edellisellä hallituskaudella asuntoministeri Vapaavuori muutti rakentamissäädöksiä, joten se puoli on nyt kunnossa. Avainasemassa ovat rakentajat ja rakennuttajat. Kunnat ovat osoittaneet puurakentamiseen suurta 2

3 kiinnostusta, mutta nyt pitäisi saada asiassa läpimurto. Rakennuttajilta puuttuu valmiutta puurakentamiseen muun muassa vuosikymmenien tradition ja puurakentamisen osaamisen puutteen vuoksi. Ilahduttava esimerkki muutoksesta on Otaniemi-Tapiola -alueen kehittämisestä solmittu aiesopimus Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston kesken. Jos Guggenheim-museo rakennetaan, se pitää tehdä puusta. Kyseessä olisi Euroopan tai jopa maailman seuratuin projekti. Valtio ei ole ottanut kantaa rahoitukseen, mutta jos valtio on mukana, summa ei ole suuri. Hankkeena Guggenheim voisi olla hyvä käyntikortti Suomessa ja maailmalla. Suomi voisi olla kansainvälisesti vahva teollisuusklusteri biotalouden osalta. Kanada on vahva teollisuusmaa, mutta bioenergian hyödyntämisessä se ei ole yhtä vahva kuin Suomi. Puuta pitäisi saada liikkeelle. EU:lta on haettu rahoitusta kolmeen suureen biojalostamohankkeeseen. EIP arvioi parhaillaan näitä hankkeita, joista toivottavasti joidenkin osalta päästään liikkeelle. Nämä olisivat suuria investointeja, joilla olisi vaikutusta korjuuketjuun. Investointeja pitäisi saada lisää myös metsäsektorilla. Selvitysmies Elorannan raportissa on paljon hyviä ehdotuksia, jotka palvelisivat myös metsäalaa. Puurakentamiseen panostetaan jo nyt paljon ja bioenergia vetää. Bioenergian vetoa voisi vielä vahvistaa; biokomponentin lisäystavoite on realiteetti, ja investointihankkeita on useita. On olemassa paljon mahdollisuuksia, joita pyritään muun muassa MSO:n kautta edesauttamaan. Käydyssä keskustelussa todettiin, että lyhyellä tähtäimellä tavoitteena tulisi olla Petu-tukien siirtäminen Kemeraan. Pidemmällä tähtäimellä koko tukijärjestelmän uudistaminen on tärkeää. Tulevaisuuden tukiinstrumentin tulisi olla tiedossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta puukauppaan ei aiheutuisi epävarmuutta. Pidemmän tähtäimen uudistamista mietitään KMO:n Metsätalous ja energia -työryhmässä. Tuotiin esille, että turpeen verotuksen heijastusvaikutuksia uusiutuvan energian tavoitteisiin tulisi arvioida. Bioenergian käytön lisääminen liittyy turpeen käyttöön. Hallitusohjelmassa on todettu, että turpeen käyttöä vähennetään asteittain. Kun turpeen vero nousee, hakkeen tuki laskee. Uusiutuvan energian paketti pysyy juuri ja juuri kasassa näillä päätöksillä. Todettiin, että viennin hiipumisesta ja vaihtotaseen heikkenemisestä ei ole juuri puhuttu, sillä kriisin laukaisevaa jättityöttömyyttä ei ole tullut. Kehitys on ollut hitaasti hiipuva, ja tarvittaisiin pitkäjänteinen ohjelma tilanteen kääntämiseksi. Metsäteollisuuden toimintaympäristön kilpailukyky on keskeinen kauppataseen vajeen pienentämisen kannalta. Esimerkiksi dieselveron korotus heikentää vientiteollisuuden toimintaympäristöä. Tilanteen parantamiseksi voisi ottaa käyttöön esimerkiksi palautusjärjestelmän, veronalennuksen tai ylimääräisen poisto-oikeuden; näin veronmaksua siirrettäisiin myöhempään ajankohtaan. Huolimatta valtiontalouden tiukasta tilanteesta, asia tulisi ottaa esille kehysriihessä kasvun aikaansaamiseksi. Todettiin, että Suomessa on jääty jälkeen investoinneissa, ja ne pitäisi saada käyntiin. Metsäteollisuuden investointiaste on vuodessa laskenut noin 10 %:sta noin 2 %:iin liikevaihdosta. Trendi on selkeä. Myös metsäteollisuuden tuotannon reaalinen bruttoarvo on mennyt loivasti alaspäin. 5. KMO 2015:n toteutuminen 2011 ja kehittämistarpeet, Marja Kokkonen, MMM Marja Kokkonen esitteli KMO 2015:n toteutumista vuonna 2011 sekä kehittämistarpeita (liitteet 2 ja 3). Raportti on kaksiosainen. Investointien lisäämiseksi tarvitaan toimia, jotta raportin taulukkoon punaisella värillä merkityt liiketoiminnan vahvistumiseen, tuotannon arvon kasvuun ja kotimaisen puun käytön kasvuun liittyvät tavoitteet saavutetaan. Haasteita on paljon. Kehysriihi on ratkaiseva julkisen vallan toimien osalta. Jos nyt voimassa olevista kehyksistä joudutaan tinkimään, joudutaan myös kansallisen metsäpolitiikan tavoitteita laskemaan. 3

4 Keskusteltiin mittareista ja linjauksista toiminnan painopisteiksi vuodelle Monimuotoisuuden osalta ehdotettiin luontotyyppejä uudeksi mittariksi. Todettiin, että asiasta keskusteltiin KMO:aa valmisteltaessa. MMM ei hyväksy nykyisin käytössä olevaa arviointia. Lajien uhanalaisuuden osalta tuotiin esille, että arvioitujen metsälajien määrä olisi laskettavissa, joten mittaria ei tarvitsisi muuttaa (huom. kokouksen jälkeen tieto saatiin SYKE:stä ja tilanne kirjattiin raporttiin). Lahopuun määrän lisäämiselle esitettiin kunnianhimoisempaa tavoitetta, esimerkiksi Metsähallituksen ympäristöoppaassa on 10 %:n kasvutavoite. Tuotiin esille, että lahopuun lisääntymiseen tulisi kiinnittää huomiota metsätuholain uudistamisen yhteydessä. Myös myrskyt lisäävät lahopuuta. Todettiin, että KMO:aa kirjoitettaessa päädyttiin siihen, että aika vuoteen 2015 on niin lyhyt, että suurempi kasvutavoite olisi epärealistinen. Monimuotoisuuden osalta tuotiin esille myös METSOn tavoitteiden saavuttamisen epätodennäköisyys. METSO-ohjelma on tärkein mekanismi monimuotoisuuden edistämiseksi, ja nykyisillä säästöpäätöksillä ministeriöiden rahoitusosuudet eivät ole tasapainossa. Hallitusohjelmassa on todettu monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ja METSOn toteutus valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämällä tavalla vuoteen 2020 mennessä sekä lisäsuojelu julkisyhteisöjen mailta. Vesistön ja maaperän osalta ehdotettiin mittariksi kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteitä. Todettiin, että KMO:aa tehtäessä kunnostusojitukset eivät olleet huolestuttavin vesiensuojeluasia. Päätettiin, että tietoa kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteistä kerätään seuraavaan raporttiin. Ulkoilulain uudistaminen on kirjattu KMO-toimenpiteeksi. Uudistamista ei ole YM:ssä suunniteltu. Todettiin, että ulkoilulain uudistamistarpeita on tarpeen tarkastella, sillä laki on vuodelta Tuotiin esille, että metsällisiin tapahtumiin osallistuvien lasten ja nuorten määrä on mittarina ongelmallinen. Ehdotettiin mittaroinnin siirtämistä LVVI-inventoinnin alle. Todettiin, että parempaa mittaristoa etsitään seuraavaan KMO:aan. Vuoden 2012 toiminnan painopisteisiin päätettiin lisätä EU-vaikuttaminen biomassan kestävyyskriteereihin niin, että kansallisen lainsäädännön mukaiset kriteerit hyväksyttäisiin. Asiasta on kirjelmöity yhdeksän maan ministereiden toimesta. Vuoden 2012 painopisteisiin päätettiin lisätä myös EU:n tulevaan rahoituskauteen vaikuttaminen. Lisäksi keskustelussa korostettiin toimenpiteitä metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien saamiseksi Suomeen sekä toimenpiteitä hakkuutavoitteen saavuttamiseksi. Metsäalan tarpeet, ml. energiapuuterminaalit, tulisi huomioida liikennepoliittisessa selonteossa. 6. MSO:n tilannekatsaus, Sixten Sunabacka, TEM Kuultiin Sixten Sunabackan katsaus MSO:n tilanteeseen (liite 4). Puuta olisi mahdollista käyttää 20 milj. m 3 enemmän, mutta se vaatii töitä. Keskustelussa tuotiin esille, että puun käytön lisäämiseksi on mahdollisuuksia, ja ne täytyy ottaa tosissaan. Täytyy huolehtia kilpailukyvystä ja houkutella investointeja. Lisäksi tuotiin esille huoli työpaikkojen vähenemisestä tukkipuun käytön vähenemisen myötä sekä puun käytön mahdollisuudet biopohjaisena, kierrätettävänä ja uusiutuvana materiaalina. 4

5 8. Organisaatiouudistukset, Juha Ojala, MMM Juha Ojala esitteli käynnissä olevia organisaatiouudistuksia (liite 5). Keskustelussa kysyttiin Metsähallituksen maankäyttökysymysten organisoinnista ja tytäryhtiöistä. Maankäytön osalta on tarkoitus edetä nykykäytäntöjen pohjalta siten, että julkisten hallintotehtävien sekä liiketoiminnan puolella hoidetaan omia maankäyttöön liittyviä tehtäviä. Lisäksi perustettaisiin koordinoiva maankäyttöyksikkö, joka hoitaisi luonnonvarasuunnittelua. Tytäryhtiöiden osalta voimassa ovat uudet omistajapoliittiset linjaukset, joiden mukaan keskitytään ydintoimintoihin. Metsätalous Oy:stä laadittava laki notifioidaan komissiossa. 7. Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi, Eki Karlsson, Suomen Latu Kuultiin Eki Karlssonin esitys elämänlaatutyöryhmän ehdotuksista metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi (liite 6). Palautetta voi antaa työryhmän sihteerille Airi Matilalle Tapioon. Keskustelussa tuotiin esille, että jokamiehenoikeuksien hakeminen UNESCO:n aineettoman maailmanperinnön listalle on hyvä ajatus, mutta epäiltiin sen realistisuutta. Työryhmä ehdottaa, että asian realistiset mahdollisuudet selvitettäisiin. Lisäksi todettiin, että markkinaehtoisten palveluiden tuotteistaminen pitää nostaa ylemmäksi toimenpidelistalla. Tarvitaan sekä hyvä toimintaympäristö että aktiivista taloudellista toimintaa. 9. Ekosysteemipalvelut: käsite ja arvottaminen, Marianne Kettunen, SYKE/IEEP Kuultiin Marianne Kettusen esitys ekosysteemipalveluista (liite 7). Keskustelussa tuotiin esille, että ekosysteemipalvelut on hyvä käsite eri toimintojen yhteensovittamisen näkökulmasta. 10. Tekesin toimenpiteet metsäalan kehittämiseksi, Mika Aalto, Tekes Kuultiin Mika Aallon esitys Tekesin toimenpiteistä metsäalan kehittämiseksi (liite 8). Keskustelussa tuotiin esille tuotteiden ja palveluiden yhteistuotannon mahdollisuus siten, että metsän arvoa voitaisiin maksimoida parhaiten. 11. Muut asiat Muita asioita ei ollut 12. Seuraavat kokoukset klo 9-11, Smolna (huom. muuttunut aika) 4.9. koko päivä (kokous ja retkeily) klo 9-11, Säätytalo 13. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello