METSÄNEUVOSTON KOKOUSMUISTIO 1/2011

Transkriptio

1 METSÄNEUVOSTON KOKOUSMUISTIO 1/2011 Aika: klo klo kahvit Paikka: Ravintola Lasipalatsin kokoustila, Mannerheimintie Osallistujat: Sirkka-Liisa Anttila, MMM, pj. Jari Heiniluoma, TEM Juha Hakkarainen, MTK Jyrki Kangas, Metsähallitus Eki Karlsson, Suomen Latu Jari Kostama, Energiateollisuus ry Antti Koskimäki, Häme-Uusimaan metsäkeskus Sakari Lepola, Puu- ja erityisalojen liitto Håkan Nystrand, METO Metsäalan Asiantuntijat ry Juha Ojala, MMM, 2.vpj. Matti Peltola, Koneyrittäjien liitto ry Jukka-Pekka Ranta, Suomen Sahat Hannu Raitio, Metsäntutkimuslaitos Timo Tanninen, YM Heikki Toivonen, Suomen ympäristökeskus Jouni Väkevä, Metsäteollisuus ry Sixten Sunabacka, TEM, pysyvä asiantuntija Marja Kokkonen, MMM, siht. Asiantuntijat: Jouko Kostamo, Tapio Katja Matveinen-Huju, MMM Marjukka Mähönen, MMM Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Ministeri Anttilan ajankohtaiskatsaus Kokouksessa käsitellään metsäneuvoston kannanottoa kevään hallitusohjelman kannalta tärkeistä metsäpoliittisista asioista, mistä syystä kokous on tärkeä. Koska metsäneuvosto edustaa monipuolisesti metsäalaa, ministeri uskoo, että sen sanaa kuullaan. Huhtikuussa 2007 hyväksytyssä hallitusohjelmassa todetaan: Kansallinen metsäohjelma päivitetään syksyllä 2007 ja hallitus osoittaa sen toteutukseen tarvittavat resurssit. Samassa yhteydessä päätetään Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman (METSO) jatkosta ja laajentamisesta sekä rahoituksesta. Hallitus sitoutuu yhteistyössä metsäsektorin kanssa toimenpiteisiin, joilla turvataan teollisuuden puuhuolto kotimaisen kysynnän kasvaessa. Hallitus noudattaa politiikassaan kansallisen metsäneuvoston hyväksymiä linjauksia, jotka on esitetty Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksessa. Lisäksi siinä todettiin tarvittavan Tulevaisuuskatsauksen esittämää lisäpanostusta Kemera-rahoitukseen, metsäkeskusten neuvontaresurssien vahvistamista, huolehtimista metsäalan koulutuksen riittävyydestä ja panostamista alemman asteen tieverkkoon. Todettiin myös, että metsätalouden kehitys edellyttää riittävien tutkimuspanostusten turvaamista sektorille. Hallitus lupasi parantaa puun tuotannon edellytyksiä myös verotuksen keinoin ja varata toimintarahan puun käytön ja puurakentamisen edistämiseksi. 1

2 Hallitusohjelman mukaisesti Kansallinen metsäohjelma 2015 ja METSO-toimintaohjelma valmisteltiin ja hyväksyttiin valtioneuvostossa maaliskuussa Sen jälkeen metsäalalla onkin ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ohjelma laadittiin ns. hyvänä aikana teollisuuden puuntarpeen ollessa huipputasolla. Eipä siis ihme, että uuden hallituksen ensimmäinen suurin metsäpoliittinen teko oli kesällä 2008 tehdyt metsäverotuksen määräaikaiset huojennukset. Huojennukset ovat tukeneet sekä metsäteollisuuden että metsätalouden kannattavuutta vaikeina vuosina. Nyt on kuitenkin aika palata normaaliin päiväjärjestykseen. Hallitusohjelman perusteella lisättiin Kemera-rahoitusta 20 miljoonalla vuosille ja korotettiin metsäkeskusten valtionapua neuvontaa varten. Kemera-rahaa on ollut siis käytössä 20 milj. enemmän kuin ennen, ja silti se loppui kesken. Metsänomistajien palveluiden tehostamiseksi ja uudenaikaistamiseksi on tehty seuraavia toimenpiteitä. Alueellisen metsävaratiedon keräämisessä on siirrytty laserkeilauksen aikaan ja metsäkeskuksien sähköisiä palveluita metsänomistajille on kehitetty, esimerkiksi tänä vuonna käyttöön otettavat metsävaratiedote ja Metsään.fi- sivusto. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva metsätietolaki antaa puitteet alueellisen metsävaratiedon käytölle. Metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi on KMO:n linjausten mukaisesti ollut käynnissä useita koneellisten metsänkäsittelymenetelmien kehittämishankkeita. Näistä esimerkkinä Metlan Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun kehittämisohjelma ja Suometsien tutkimusohjelma sekä Metsätehon 2 metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma. Nyt on aika tehostaa näiden ohjelmien tiedon viemistä käytäntöön. Suomessahan on ongelma, että tutkittua tietoa on paljon, mutta paljon siitä on hyödyntämättä. Metsien metsänhoidollisen tilan parantamiseksi ja tavoitteiltaan monipuolisen metsänhoidon lisäämiseksi hallituskaudella on jo toteutettu metsälain uudistamisen ensimmäinen vaihe. Toista vaihetta pohjusti laajapohjainen Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamistyöryhmä. Ministeri on hyvin tyytyväinen työryhmän yksimielisiin esityksiin, sillä niihin on hyvä palata, kun metsälain yksityiskohtaista viilausta tehdään uuden hallituksen aikana. Maa- ja metsätalousministeriö reagoi ylös-alas sahaaviin puumarkkinoihin asettamalla puumarkkinatyöryhmän. Työryhmästä saamme kiittää Esko Ahon työryhmän aloitteita. Ryhmä on toiminut erinomaisena keskustelufoorumina puumarkkinaosapuolten kesken ja ensimmäisiä käytännön toimenpiteitäkin on saatu toteutettua. Vuoden alussa Metlan julkaisemat puukauppojen hintatilastot täsmentyivät, ja indeksointia sekä puutavaran mittausta kehitetään. Metsien merkitys keskeisenä ratkaisuna ilmasto- ja energiakysymyksiin on tullut esille useasti menneen neljän vuoden aikana, mm. viime kevään uusiutuvan energian velvoitepaketissa. Eduskunnassa on käsittelyssä uusi laki pienpuun energiatuesta, hyväkasvuisten metsien hiilinieluvaikutus tiedostetaan ja metsänhoitosuosituksia on uudistettu. Viime kesän myrskytuhojen jälkeen toivoisi, ettei päivitettyjä metsätuhovalmiussuunnitelmia tarvitsisi ottaa usein käyttöön. Myrskyissä kaatui paljon puuta: 8 milj. m 3. Valitettavasti luonnonmullistukset saattavat vain lisääntyä. Kansallisen metsäohjelman tehtävänä on hakea kulloistakin toimintaympäristöä vastaava tasapaino metsien eri käyttömuotojen välillä. Metsäneuvostossa ovat mukana juuri ne intressipiirit, jotka voivat yhteensovittaa metsien eri käyttömuotoja. METSO-ohjelman avulla olemme voineet menestyksellisesti edistää metsien monimuotoisuutta vapaaehtoisin keinoin, vaikkakin käytettävissä ollut rahoitus ei ole vastannut kysyntää. Myös talousmetsien luonnonhoito on edennyt metsänhoitosuositusten ja sertifioinnin myötä. 2

3 Metsien virkistyskäytön osalta tärkeää on ollut virkistys- ja maisema-arvokaupan kehittyminen ja virkistysreitistöjen ylläpito. Kuluvan vuoden talousarvoon säästöjä etsittäessä oli reiteistä leikkautua kohtuuton osuus, mikä herätti paljon keskustelua. Uuden luomisessa ja vanhan kehittämisessä tutkimuksella on suuri merkitys. Sektoritutkimuksen osalta luonnonvara-alan LYNET-yhteenliittymästä on malliksi muiden toimialojen tutkimuksen kehittämiseen. Metlan organisaatio on uudistettu ja tutkimusta suunnattu elinkeinoelämää kehittäväksi. Metsäklusteri Oy, puutuotealan Finnish Food Resaerch Oy ja osaamisklusterit tukevat koko alan koordinoitua kehittämistä. Metsäalan koulutuksesta on keskusteltu paljon. Kokouksen jälkeen on Metsä Puhuu -kampanjan tiedotustilaisuus. Metsäalan mahdollisuuksista on korkea aika viestiä nuorille, jotta saisimme osaavaa työvoimaa alan moninaisiin tehtäviin. Elinkeinon pitää antaa nuorille kuva, että metsäala on tulevaisuuden mahdollisuus. Viime vuosina tehdyt tutkintojen sisällön ja korkeakouluverkon rakenteelliset uudistukset tai yksittäiset puurakentamisen professuurit eivät vielä riitä, vaikka sinällään ovatkin tarpeellisia. Alalle tarvitaan lisää työvoimaa. Kevään aikana kokoontuu metsäalan koulutustyöryhmä, jonka ministeri toivoo määrittelevän kiireellisimmät kehittämiskohteet hyvin konkreettisesti ja aikatauluttavan myös niiden toimeenpanon. Metsäalan strateginen ohjelma MSO on ottanut erinomaisin tuloksin hoidettavakseen puutuotealan ja puurakentamisen sekä metsäalan liiketoiminnan edistämisen. Kehittämisohjelmia on meneillään useita, ja rakentamismääräyksiinkin näytettäisiin saatavan odotetut puurakentamista helpottavat muutokset. MSO:n jatkolle on tilausta seuraavalla hallituskaudella. Metsäorganisaatioiden uudistamista on käsitelty useissa metsäneuvoston kokouksissa. Tarvitsemme metsäpolitiikan toteuttamiseen tehokkaat ja asiakaslähtöiset organisaatiot. Ne ovat nyt syntymässä uuden Suomen metsäkeskuksen ja uuden Tapion sekä uuden Metsähallituksen myötä. Metsähallitusmallin on linjattu ministeriryhmässä ja lain valmistelu on käynnistynyt. Tarkoitus on maaliskuussa viedä metsähallituksen malli vielä iltakouluun. Ministeri osallistui edellisellä viikolla YK:n metsäfoorumin yleiskokoukseen New Yorkissa. Tilaisuudesta valmistui ministerideklaraatio, jonka aiheena oli ihmisläheinen metsätalous. Pelkästään tämä yksi aihe osoittaa, kuinka olennaista on tuoda esille meille tärkeitä aspekteja kannanmuodostuksessa. Ihmisläheinen metsätalous kun näyttää niin erilaiselta eri maissa. Sama omien tarpeiden esilletuominen pätee EU-foorumeille. Yhteistä metsäpolitiikkaa ei tarvita, mutta koordinaatiota tarvitaan. Metsätilojen koon kasvattaminen, rakenteen parantaminen ja sukupolvenvaihdosten edistäminen ovat muodostuneet miltei ikuisuuskysymyksiksi. Nyt asiat on saatava kuntoon ensi vaalikaudella! Seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava kirjaukset tarpeellisista verouudistuksista, eri omistusmuotojen kehittämisestä ja uusjakojen tukemisesta. Metsäomistajakunnan rakennemuutos kiintyy tulevina vuosina suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä, joten erilaisten metsänkiinteistöjen omistusta koskevien neuvontapaleluiden tarve kasvaa. Metsätilatyöryhmä jättää yksityiskohtaiset esityksensä tarvittavista toimenpiteistä maaliskuun alkupuolella. Kokonaisuutena voi todeta, että on saatu paljon enemmän aikaan kuin hallitusohjelmassa luvattiin. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen pöytäkirja (liite 1) hyväksyttiin. 3

4 4. Metsäneuvoston hallitusohjelmalinjaukset Marja Kokkonen esitteli luonnoksen metsäneuvoston hallitusohjelmalinjauksiksi (liite 2). Sihteeristö on valmistellut luonnoksen, joka on jaettu jo etukäteen metsäneuvostolle kommenteille. Keskustelussa tuotiin esille mm. puumarkkinoiden edistäminen, rahoituksen riittävyys sekä työllisyyden säilyminen. Hallitusohjelmalinjaukset hyväksyttiin yhdellä lisäyksellä: "Puumarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja vakauttamiseksi jatketaan puumarkkinatyöryhmän työtä." 5. Ministeri Pekkarisen ajankohtaiskatsaus Sixten Sunabacka käytti ministeri Pekkarisen puolesta lyhyen puheenvuoron. Hän totesi metsäteollisuuden tuotannon määrän ja arvon ovat nousseen viime kuukausina ilahduttavasti. Tämä tulee näkymään myös puutavaran lisääntyneenä kysyntänä. MSO:n arviointi on valmistunut ja käsitellään ohjelman johtoryhmässä ensi viikolla. Arvioitsijoiden mukaan ohjelma on onnistunut hyvin hankkeiden generoinnissa ja toimeenpanossa. Ohjelman organisointi on ollut toimiva ja sidosryhmät kokevat ohjelman tarpeellisena. Seuraavalla hallituskaudella ohjelman odotetaan jatkuvan. Alustavan luonnoksen mukaan jatko-ohjelman painopisteet kohdistuisivat perusmetsäteollisuuden arvoketjujen kehittämiseen, uusiin tuotteisiin, puutuotteiden ja puurakentamisen sekä uusiutuvan energian arvoketjun edistämiseen. Suomi/Venäjä - metsäyhteistyössä on vertailtu MSO:n ja Venäjän metsästrategian sisältöä ja haettu yhteistyökohteita. Tuloksia on saavutettu ja yhteistyösopimus on syntymässä. Yhteistyöalueita tulevat olemaan metsäteollisuuden investointiedellytykset, puurakentamisen ja puutuotealan edistäminen ml. eri rakennusmateriaalien ilmastovertailut. 6. METSOn ajankohtaiskatsaus (liite 3), Marjukka Mähönen, MMM Marjukka Mähönen esitteli METSOn ajankohtaiskatsauksen (liite 3). Erityisesti hän kysyi metsäneuvos näkemyksiä METSO-varojen suuntaamisesta. Käydyssä keskustelussa todettiin jälleen epäsuhta METSOn tavoitteiden ja käytettävissä olevien varojen kesken. Varojen kohdentamisessa pitäisikin pystyä nykyistä tehokkaammin ottamaan huomioon niiden kohdentaminen monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmille alueille. Pohjois- Pohjanmaan suoalueiden osuutta varojen käytöstä pidettiin korkeana. Pinta-alan todettiin olevan sinällään hyvä mittari suojelun edistymiselle, mutta suuntaamiseen tarvitaan rohkeutta. Zoonationmenettelytavan käytöstä olisi hyötyä myös yksityismetsissä arvokkaiden kohteiden suojelun keskittämisessä. Lisäksi tuotiin esille tuottavuusohjelmasta johtuva eräiden ELY-keskusten henkilöstöpula ja sen aiheuttamat ongelmat METSOn toteuttamisessa. ELY-kesksuten ja metsäkeskusten yhteistyö on entistäkin tärkeämpää. YM on aktivoinut kuntasektoria muun muassa myöntämällä 20 kunnalle inventointitukea. Tämä on tuottanut sekä lisää pinta-alaa että laadukkaita kohteita suojeluun. Kansainvälisellä ja EU-tasolla haetaan parhaillaan biodiversiteettilinjauksia. Suomen tulisi pitää esillä vapaaehtoisuuteen perustuvia edistämistoimenpiteitä. 4

5 7. Metsänkäsittelymenetelmien monipuolista käsittelevän työryhmän työn tulokset (liite 4), Juha Ojala, MMM Juha Ojala esitteli metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista käsittelevän työryhmän työn tulokset (liite 4). Joulukuussa 2010 työnsä loppuun saanut työryhmä jätti yksimielisen esityksen. Työ jatkuu siten, että virkamiehistä koostuva ryhmä tekee pohjatyötä, minkä jälkeen kootaan jälleen laajapohjainen työryhmä. 8. Työryhmien kokoonpano (liite 5), Marja Kokkonen, MMM Työryhmien kokoonpano (liite 5) merkittiin tiedoksi. 9. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 10. Seuraava kokous klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello