Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti

Transkriptio

1 Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti

2 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi 5. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen arviointi 6. Toimenpiteiden vaikuttavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi 7. Prosessin tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi 8. Caset (sijoitetaan muun tekstin joukkoon) 9. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

3 Johdanto ja arvioinnin lähtökohdat Arvioinnin viitekehyksenäon ohjelmatoiminnan yleinen vaikutusketju tavoitteista ja toimenpiteistä tuloksiin ja vaikutuksiin. Tavoitteet Toimenpiteet ja resurssit Tulokset Vaikutukse t Keskeisimmät toimenpiteet eli käytössä olevat keinot ovat: Rahoituksen kohdentaminen (esim. tuet ja T&K-rahoitus) Lainsäädännön uudistaminen Verotuksen uudistaminen Informaatio-ohjaus (esim. neuvonta ja viestintä) Rakenteiden kehittäminen (esim. tutkimusrakenteet ja metsäkeskukset) Ohjelmanresursseja eli panoksia ovat mm. henkilöresurssit toimenpiteiden toteuttamiseen ja toimenpiteiden rahoitus.

4 Johdanto ja arvioinnin lähtökohdat Resurssit Toimenpiteet Tulokset (esimerkkejä) Vaikutukse t Rahoituksen kohdentaminen Puun käyttö kasvaa Henkilöresurssit Lainsäädännön uudistaminen Uudistettu lainsäädäntö Toimivat puumarkkinat Teollisuuden tuotannon ja viennin arvo kasvaa Hyvinvointi Toimenpiteiden rahoitus Verotuksen uudistaminen Uudistetut rahoituskäytännöt Monipuoliset metsänhoidon käytännöt Metsähakkeen käyttö kasvaa Kantoraha-ja verotulot Muut resurssit Informaatioohjaus Toimintojen uudelleenorganisointi Työelämän tarpeita vastaavat koulutusohjelmat METSO:n tavoitteet saavutetaan Työllisyys Rakenteiden kehittäminen Koulutus vastaa rekryrointitarvetta 4

5 Toimintaympäristön muutosten arviointi Tärkeimpiämetsäalan toimintaympäristössäviime aikoina tapahtuneita tai tapahtumassa olevia muutoksia, jotka vaikuttavat KMO 2015:n muutostarpeisiin, ovat: 1. Ilmastonmuutos ja niukkaresurssisuus näkyvät sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. 2. Uudet puupohjaiset tuotteet (energiatuotteet, materiaalit ja kemikaalit) nousevat perinteisten tuotteiden rinnalle. 3. Metsäalan palvelut ja organisaatiot uudistuvat merkittävästi, mikäantaa mahdollisuuksia kehittää koko sektoria. 4. Metsien tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödykkeet nähdään aiempaa laajaalaisemmin erityisesti metsien ekosysteemipalveluina. 5. Virkistyskäyttö ja kulttuuriarvot korostuvat. Metsäalan hyväksyttävyys nousee entistä vahvemmin esiin. 6. Metsäalan houkuttelevuus on edelleen haaste, ja vaikuttaa sekäpääoman ettäihmisten hakeutumiseen alalle. 7. Talouden epävarmuus heijastuu koko metsäsektoriin ja puusta jalostettujen tuotteiden kysyntään. 5

6 Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen arviointi Päätavoitteet ovat sinänsärelevantteja, mutta ne on määritelty niin yleisiksi, ettäohjelman kyky vaikuttaa tavoitteisiin jääepäselväksi. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat kuitenkin monelta osin erilaiset toimintaympäristön muutokset vahvemmin kuin kansallisen metsäohjelman toimenpiteet. Ohjelma voi luoda edellytyksiä, mutta tuotannon ja viennin arvon ja myös näihin vahvasti liittyvän kotimaisen puun käytön osalta ohjelman toimenpidevalikoima on kansainvälisiin markkinoihin ja yritysten kilpailukykyyn nähden vaikuttavuudeltaan vähäinen. Ohjelman keskeiset onnistumiset toimenpiteiden toteutumisessa liittyvät haastatteluiden mukaan puumarkkinoiden toimintaan, lainsäädännön uudistamiseen (metsälaki, metsänhoitolaki, puutavaranmittauslaki), rautatieterminaaliverkoston kehittämiseen, METSO-ohjelmaan ja monimuotoisuuteen sekäkulttuuriperintökohteisiin liittyviätoimenpiteitä. Keskeisinäpuutteina toimenpiteiden toteutumisessa haastatteluissa nostettiin esiin metsätilarakenteeseen liittyvien toimenpiteiden epäonnistuminen ja rohkeuden puute toteuttaa metsänomistajarakenteeseen liittyviä tarvittavia muutoksia. Kaikki kestävän kehityksen osa-alueet ympäristö, talous ja sosiaaliset näkökohdat -ovat näkökulmina mukana ohjelmassa, ne kuitenkin konkretisoituvat eri tavoin. Vahva paino ohjelman historiassa on ollut puun teollisella käytölläja siitäsyntyvälläkansan-ja aluetaloudellisella hyödylläja työllisyydellä. Ohjelma on tuonut keskusteluun metsien ja puun käytön ympäristövaikutukset, luonnon monimuotoisuuden, kulttuuriarvot ja virkistyskäytön. 6

7 Toimenpiteiden vaikuttavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi Haastatteluiden pohjalta ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuuden kannalta keskeisiä onnistumisia ovat puumarkkinoiden toimivuuden parantaminen sekämonimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten nostaminen keskusteluun Ohjelman ja sen vaikuttavuuden arvioinnin keskeinen haaste on se, ettäohjelman merkitystätoimenpiteiden, kuten myös tavoitteiden, toteutumisessa on hankala tunnistaa. Ensimmäinen haaste on erottaa KMO:n esiin nostamien toimenpiteiden vaikutus toimintaympäristön muutoksista ja muista toimenpiteistä. Toinen haaste on varmistaa, että toimenpiteet ovat KMO:n ansiota. Toimenpiteiden rahoituksen riittävyyttäei haastatteluissa pidetty kokonaisuuden kannalta ensisijaisen kysymyksenä, tosin tilanne voi olla yksittäisen toimenpiteen osalta kriittinenkin. 7

8 Prosessin tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi Ohjelman valmistelussa ja toteuttamisessa on hyväpyrkimys avoimuuteen ja eri toimijoiden osallistamiseen. Ohjelma on väline alan yhteisen tahtotilan muodostamiseen ja hallittuun metsäkeskusteluun. Metsäalan yhteiset tavoitteet antavat painoarvoa alan vaikuttamiseen. Ohjelman strateginen johtaminen on kuitenkin puutteellista, eikätavoitteiden ja toimenpiteiden fokusointia ja priorisointia tehty, mikäselittynee osaltaan korostuneella konsensushakuisuudella. Ohjelman toteutus on ollut ontuvaa erityisesti puutteellisen resursoinnin vuoksi. Monen haastatellun oli vaikea hahmottaa valmistelu-ja toteutusprosessia. Eri tahojen sitoutuminen KMO 2015:sta toteuttamiseen vaihtelee. Sitoutuneimpia ovat MMM ja sen tulosohjauksen alaiset toimijat. Muut tahot eivät koe olevansa ohjelman aktiivisia toteuttajia, vaan prosessissa mukana lähinnäkuultavina ja toiveiden esittäjinä. Informaation hallinta näyttääsystemaattiselta, ja ohjelmaprosessissa mukana olleilla on ollut käytössään paljon materiaalia. Tarve on entistäselkeämmälle ja ymmärrettävämmälle viestinnälle ohjelman tavoitteista, toteuttamisesta ja lisäarvosta eri sidosryhmille. Keskeistäraportoinnin, seurannan ja mittariston kehittämiselle ja hyödyntämiselle on tavoitteiden ja toimenpiteiden priorisointi sekäselvät tulosvaatimukset ja lyhyen aikavälin vaatimukset. Myös reagointikykyä seurannan tuloksiin tarvitaan. 8

9 Metsäsektorin julkinen tutkimus-ja kehittämisrahoitus, arvio Metsäsektorin julkinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus, milj. e Opetus-ja kulttuuriministeriö milj. (2011, arvio) Työ- ja elinkeinoministeriö 2,35 milj. (2012, arvio) Maa- ja metsätalousministeriö 1,3 milj. (2012, arvio) Tekes 68 milj. (2011) Suomen Akatemia 13 milj. (2012, arvio) Metla 37,4 milj. (2012) VTT 7,5 milj. (2012) Yhteensä XXX milj. 9

10 Metsäsektorin eri koulutusasteilta valmistuneiden määrä ja riittävyys suhteessa rekrytointitarpeeseen Metsätalous Puutuoteteollisuus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Tiedekorkeakoulut Metsätalouden tekijöitä valmistuu liian vähän, sillä esim. bioenergian käytön lisääminen kasvattaa tarvetta Puutuoteteollisuuden osaajia valmistuu liian vähän, pääosa valmistuneista käsityöeikä teollisuusammattilaisia Vastaa tarvetta TARKISTETTAVA Puutuoteteollisuuden osaajia valmistuu liian vähän, toisaalta yritysten mahdollisuudet rekrytoida ovat huonot Vastaa tarvetta/liikaa TARKISTETTAVA Puutuoteteollisuuden osaajia valmistuu liian vähän, toisaalta yritysten mahdollisuudet rekrytoida ovat huonot Sellu- ja paperiteollisuus Vastaa tarvetta Vastaa tarvetta Vastaa tarvetta 10

11 Caset Metsälain uudistus Metsävaratiedon hyödyntäminen Puumarkkinoiden toimivuus Metso-ohjelma Kulttuuriperintökohteiden kartoitus Kansainvälinen vaikuttaminen Metsäalan tuotannon arvon kehitys 11

12 Johtopäätökset ja kehitystarpeet 1. KMO:n selväasemointi (fokus metsäalan arvoketjussa sekäsuhde selontekoon, MSO:hon ja muihin strategioihin, mahdollisuus vaikuttaa) 2. Strateginen johtaminen ja priorisointi (tavoitteet, toimenpiteetja seurannan tuloksiin reagointi) 3. Toteuttamisen resursointi 4. Aikajänteen tarkentaminen muihin prosesseihin sopivaksi (hallitusohjelmat, metsäpoliittinen selonteko) 5. Prosessin keventäminen (priorisointi, työryhmien tehtävänantojen terävöittäminen, määräaikaisuus, laajan osallistavan prosessin ja sitouttavan toteuttamisen eriyttäminen?) 6. Tulevaisuusorientaation vahvistaminen (vrt. konsensushakuisuus) 12