Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille

Transkriptio

1 Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset päämäärät Ohjeet työryhmille

2 Metsäpoliittinen selonteko valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Taustalla KMO-väliarviointi (Gaia) ja toimintaympäristöanalyysi (Metla, MMM) 5.9. metsäneuvosto linjasi selontekoa: visio ja strategiset päämäärät Työryhmät laativat vision ja päämäärien saavuttamisen edellyttämiä tavoitteita, toimenpidekokonaisuuksia id k i k i ja keinovalikoimaa i mennessä. Selonteon alueelliset kuulemiset viikoilla Lausunnot Eduskuntaseminaari ja sidosryhmäseminaari Keskustelua sosiaalisessa mediassa Metsäneuvosto päätökset

3 Taustalla KMO-väliarviointi ja toimintaympäristön muutokset Väliarviointi: Metsäpolitiikan tavoitteet tulisi tarkentaa, priorisoida ja spesifioida sellaisiksi kokonaisuuksiksi, joihin ohjelmassa aidosti voidaan vaikuttaa. Toimenpiteet tulisi linjata valittuja tavoitekokonaisuuksia mahdollisimman hyvin palveleviksi. Keskeisimmät k kkehittämisalueet h l ovat tavoitteiden d ja toimenpiteiden d priorisointi sekä selvä reagointi ohjelman toimeenpanon puutteisiin. Ohjelman tulevaisuusorientaatiota tulisi vahvistaa. Konsensushakuisuuden sijaan on voitava hyvältä yhteistyöpohjalta toteuttaa myös rohkeita ja ristiriitaisia, mutta metsäalan kehityksen kannalta tarvittavia toimenpiteitä. toimenpiteitä Metsäpolitiikan strategista otetta parannettava.

4 Toimintaympäristön muutokset: Metsäalan toimijakenttä on muuttunut ja muuttuu voimakkaasti; yritys- ja palvelurakenne kehittyy monipuolisemmaksi Perusmetsäteollisuuden tuotannon ja viennin arvo laskenut merkittävästi; metsätalouden ja -teollisuuden merkitys vähentynyt yhteiskunnassa (BKT,työllisyys) Kirjoitus- ja painopapereiden kysyntä laskee edelleen Euroopassa Bioenergian käyttö lisääntyy voimakkaasti; lämpö, sähkö, biopolttoaineet Uusia puuraaka-aineeseen perustuvia tuotteita on kehitetty Metsäomaisuuden käyttömuodot monipuolistuvat; metsätalous Metsäomaisuuden käyttömuodot monipuolistuvat; metsätalous, virkistys, luonnon monimuotoisuus

5 Metsästrategian perusoletukset (valittu artikkelista "Suomen metsäalan taloudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa" (Hetemäki & Hänninen 2013, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2013): Suomen metsäalan tulevaisuuden avainsanat näyttäisivät ovat monipuolisuus ja palvelut. l Tl Tulevaisuuden biotaloudessa bitl puuta myydään edelleen selluksi ja sahatukiksi, mutta niiden lisäksi yhä enemmän sähköksi ja polttoaineeksi (nesteeksi ja kaasuksi), tekstiileiksi ja moninaisiksi biomateriaaleiksi. Mikäli tällainen metsäalan monipuolistuminen tapahtuu, se vähentää metsäalan riippuvuutta yhden toimialan suhdannetilanteesta ja hajauttaa myös mahdolliset pitemmän ajan rakenteelliset riskit. Metsiin liittyvän politiikan näkökulmasta tärkeää on tiedostaa entistä enemmän metsien käytön monipuolisuus ja palveluiden kasvava merkitys. Metsäpolitiikan ei pitäisi olla tämän monipuolistumisen tulppa, pikemminkin sen tulisi edesauttaa sitä. Päätöksenteossa joudutaan ottamaan huomioon yhä useamman toimialan tarpeet.

6 Vision johdanto Suomessa tarvitaan vahvoja linjauksia kehittämään metsien kestävää käyttöä metsävarojemme entistä monipuolisemmaksi hyödyntämiseksi. Metsäpoliittisessa selonteossa valitaan strategiset päämäärät ja toimenpidekokonaisuudet alan kehittämiseksi. Metsäpoliittisen selonteon pohjalta laadittavassa metsästrategiassa on pystyttävä priorisoimaan tavoitteet ja toimenpiteet päämäärien saavuttamiseksi. i Valtion metsästrategian on sisällettävä niitä toimenpiteitä, joihin julkisella sektorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja joilla luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle metsiin perustuvalle elinkeinotoiminnalle sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiselle.

7 Visio Metsien kestävä käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde Metsät tarjoavat ratkaisuja ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Metsäpolitiikalla luodaan edellytyksiä y metsiin perustuvalle kasvavalle biotaloudelle ja nykyistä monipuolisemmalle hyvinvoinnille. Aktiivinen ja innovatiivinen metsien hyödyntäminen mukautuu toimintaympäristön muutoksiin ja on kestävää. Joustavat rakenteet tukevat metsiin perustuvien elinkeinojen uudistumista. Tavoiteltavat hyödyt: taloudellinen kasvu, lisäarvo, asiakaslähtöisyys, uusiutuvuus, uusien työpaikkojen luonti, biotalouden ja ekosysteemipalvelujen kasvu, luonnon monimuotoisuuden ylläpito, resurssitehokkuus, metsien virkistyskäytön y kasvu

8 Strategiset päämäärät 1) )Suomi on kilpailukykyinen y toimintaympäristö sömetsiin es perustuvalle liiketoiminnalle Metsäpolitiikka edistää metsiin, metsänomistukseen t ja puuraaka-aineen käyttöön liittyvää yrittäjyyttä, uusia investointeja ja liiketoiminnan kasvua sekä uusien työpaikkojen luomista. Kansallisella, EU- ja kansainvälisellä metsäpolitiikalla edistetään metsien ja puuraaka-aineen aineen monipuolista ja kestävää käyttöä. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää ja monipuolista käyttöä arvostetaan. Alan osaaminen vastaa monenlaisiin yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tavoiteltavat hyödyt: taloudellinen kasvu, lisäarvo

9 Strategiset päämäärät 2) Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsäala tunnistaa aktiivisesti metsiin perustuvat liiketoimintamahdollisuudet, i i t lli d t uudistuu ja luo asiakaslähtöisiä iä ratkaisuja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Metsäpolitiikka tukee alan ja sen rakenteiden uudistumista. Toimintatavat ovat ketterät, toiminta ylittää sektorirajat ja monialayrittäjyys lisääntyy. Metsäalan tutkimuksen ja tuotekehityksen joustava suuntaaminen tukee alan uusiutumista. Elinkeinorakenne monipuolistuu ja palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa. Liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu kasvun moottorina. Tavoiteltavat hyödyt: uusiutuvuus, biotalouden kasvu

10 Strategiset päämäärät 3) Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ässä ja monipuolisessa käytössä Terveet, runsaat ja monimuotoiset i t metsät mahdollistavat t niiden monipuolisen käytön ja ekosysteemipalvelut. Metsiä käytetään viisaasti ja tehokkaasti. Uusien tuotteiden ja palveluiden tuotteistaminen lisää metsistä saatavaa aineellista ja aineetonta hyvinvointia. Metsien aktiivisen ja monipuolisen käytön arvostus korostuu yhteiskunnan siirtyessä yhä enemmän uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Asiakaslähtöiset palvelut, metsänomistusrakenne ja osaavat ihmiset mahdollistavat metsien nykyistä aktiivisemman hyödyntämisen. T it lt t h öd t k t i l l j k l Tavoiteltavat hyödyt: ekosysteemipalvelujen kasvu, luonnon monimuotoisuuden ylläpito, metsien virkistyskäytön kasvu, resurssitehokkuus

11 Uudistuminen Hyvinvointi Kilpailukyky Aktiivinen käyttö

12 Ohjeita työryhmille Työryhmien tehtävänä on kehittää vision ja päämäärien saavuttamisen edellyttämiä tavoitteita, toimenpidekokonaisuuksia ja keinovalikoimaa mennessä. Tähtäin on vuodessa Tavoitteiden ja keinojen tulee olla konkreettisia sekä sellaisia, joita voidaan seurata ja joihin politiikalla voidaan vaikuttaa. Tarkoituksena on löytää tärkeimmät vision ja päämäärien toteutumista edistävät toimenpidekokonaisuudet kaikkien strategisten päämäärien osalta. Mitkä ovat ne avainasiat, joita pitää tehdä päämäärien toteutumiseksi? Tavoitteet nousevat strategisten päämäärien alle kirjoitetusta tekstistä. Työryhmiltä toivotaan yhteensä enintään 5-6 tavoitetta toimenpidekokonaisuuksineen, id k i k i mielellään llää priorisoituina. i it i Tavoitteet t toimenpidekokonaisuuksineen voivat sijoittua eri strategisten päämäärien alle.

13 Ohjeita työryhmille Selonteon tavoitteiden on tarkoitus olla linjaavia ja suuntaa näyttäviä, ei tarkkoja määrällisiä älli iä indikaattoreita it kuten kuutiometrejä, t hehtaareita ht tai euroja. Esimerkkeinä voisivat olla ammattimaisen metsänomistuksen lisääminen ja ekosysteemipalveluiden vahvistaminen. Myös toimenpidekokonaisuudet ovat linjaustyyppisiä kokonaisuuksia, kuten T&K-rahoituksen ja riskirahoituksen suuntaaminen biotalouden kehittämiseen tai metsätalouden verotuksen uudistaminen. Metsäneuvoston sihteeristö ja selonteon sparrausryhmä käsittelevät ja priorisoivat i i toimenpidekokonaisuusehdotuksia. id k i t k i Tarkoitus on priorisoinnin seurauksena päästä toimenpidekokonaisuuteen. Ensimmäisen selontekoluonnoksen on tarkoitus olla valmis viimeistään Ensimmäisen selontekoluonnoksen on tarkoitus olla valmis viimeistään