Metsäneuvoston sihteeristön kokousmuistio 2/2012

Transkriptio

1 Metsäneuvoston sihteeristön kokousmuistio 2/2012 Aika: klo Paikka: MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 Osallistujat: Marja Kokkonen (pj.), Simo Jaakkola, Lea Jylhä, Antti Koskimäki, Panu Kunttu, Antti Otsamo, Pasi Puttonen, Anne Rautiainen, Tommi Tenhola, Jouni Väkevä, Katja Matveinen-Huju (siht.) 1. Avaus ja edellisen kokouksen muistio Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja kertoi ajankohtaisista asioista metsäosastolla. Asialista hyväksyttiin. Edellisen kokouksen muistio (liite 1) hyväksyttiin. 2. Metsäneuvoston kokous Metsäneuvoston kokouksen asialista (liite 2) on pääosin edellisessä kokouksessa sovitun mukainen. Jos Häkämiehen ja Niinistön eritysavustajat tulevat, he voivat käyttää puheenvuoron Koskisen ajankohtaiskatsauksen yhteydessä. Metsälain uudistaminen on siirretty kesäkuun kokoukseen. Marianne Kettuselle saattaa tulla este, jolloin hänen esitelmänsä ekosysteemipalveluista siirretään joulukuun kokoukseen. Tuotiin esille, että Tekes on avaamassa haun metsiin perustuvan hyvinvoinnin teemahaulle. Haussa ovat mukana muun muassa Green care, maisemapalvelut, metsämatkailu, virkistyspalvelut ja luonnontuotteet. Tekesin sivuilla on avoinna hakuun liittyvä ideakysely. Hakua ollaan nyt muotoilemassa, ja todennäköisesti se avautuu noin kuukauden päästä. Ongelmana on pk-yritysten mukaan saaminen, sillä useimmat alan yritykset ovat tällä hetkellä mikrotasolla. Hakua valmistelee Mikko Kiiskinen. Päätettiin pyytää metsäneuvoston kokoukseen lyhyt esitys edellä mainitusta hausta sekä muista metsään liittyvistä linjauksista ja ohjelmista Tekesistä. Aiheena olisi Tekesin toimenpiteet metsäalan kehittämiseksi ja asialistalla esitys tulisi elämänlaatutyöryhmän jälkeen. Metsäneuvoston loppuvuoden kokouspäivämäärät ovat selvillä: (muuttunut aika), 4.9. (retkeily) ja KMO-seuranta Keskusteltiin KMO:n seurantaraportista (liitteet 3-4). Puheenjohtaja kiitti kaikkia seurantaraporttiin tekstejä ja materiaaleja toimittaneita. Päätettiin käsitellä indikaattoritaulukkoa sekä periaatteellisia kysymyksiä. Yksityiskohtaiset muutosehdotukset voi lähettää sähköpostilla Katjalle. Raportti on varsin pitkä. Sitä pyritään tiivistämään siten, että tekstiä tulisi viisi sivua, minkä lisäksi esitettäisiin viiden sivun indikaattoritaulukko. Rakennetta päätettiin muuttaa seuraavasti: 1. Tiivistelmä, sisältäen lyhennetyn toimintaympäristön muutoksen kuvauksen sekä mitä pitäisi tehdä jatkossa -osion 2. Indikaattoritaulukko 1

2 3. Pidempi teksti liitteeksi Toimintaympäristön muutoksista kertova teksti lyhennetään keskittyen muutokseen. Tällä hetkellä tekstissä on myös indikaattoriasiaa sekä muita tavoitteita. Indikaattoritaulukkoon päätettiin lisätä sarake, jossa esitetään toteutuminen vuonna 2011 (numero numeerisilla mittareilla tai erittäin lyhyt kuvaus muilla mittareilla). Pyritään lisäämään em. sarakkeeseen myös nuolisymboli suunnan osoittamiseksi. Päätettiin vaihtaa mittarin vuosittaisen arvioinnin käyttökelpoisuus -sarake kommenttisarakkeeseen, jossa tuodaan esille esimerkiksi mitä pitäisi tehdä, jotta mittarin suunta saataisiin käännettyä. Tällöin raportointi palvelee tarkoitustaan ja on linjassa priorisointien kanssa. Tuotiin esille, että maa- ja metsätalousvaliokunnasta on juuri kysytty tietoja, joita raportissa on koostettu. Tietoa ei siis koota turhaan, vaan sitä myös käytetään. Todettiin, että työryhmien muutosesitykset ovat eritasoisia. Ympäristöhyödyt -työryhmän esitykset ovat paljolti yksittäisten henkilöiden laatimia, eikä työryhmä ole keskustellut niistä. Päätettiin, että lähdetään työryhmien tekemästä priorisoinnista ja huomioidaan erityisen hyvät uudet avaukset mitä pitäisi tehdä jatkossa -kohdassa. Tuotiin esille, että metsäneuvostossa voidaan muokata toimenpideohjelmaa eli poistaa vanhoja toimenpiteitä ja tuoda uusia, mutta jos toimenpiteet vaativat lisää rahaa, ne menevät valtioneuvoston käsittelyyn asti. Todettiin, että tässä taloustilanteessa on jo paljon, jos saadaan nykyisiä toimenpiteitä vietyä eteenpäin. Keskusteltiin, käytetäänkö sekä epätodennäköistä että haasteellista -sanaa. Tuotiin esille, että viestissä on selkeä ero. Todettiin, että viestin tulisi olla rehellinen, jolloin on tarpeen käyttää epätodennäköinen-sanaa silloin, kun tavoitteen saavuttaminen todella näyttää mahdottomalta ohjelmakauden aikana. Koska nämä tavoitteet on todettu tärkeiksi, niiden saavuttamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin tulee panostaa. Todettiin, että kehityksen suunnan olisi hyvä näkyä taulukossa. Keskusteltiin indikaattoritaulukosta. Kokonaisuus näyttäisi siltä, että tavoitteita ei olla saavuttamassa. Vihreällä olevista indikaattoreista voidaan lukea, että perusta on kunnossa eli metsät kasvavat, ovat terveitä ja infrastruktuuri on kunnossa samalla kun monimuotoisuudessa tapahtuu myönteistä kehitystä. Pitäisi miettiä, mitä voisimme tehdä, jotta punaisesta väristä päästäisiin eroon. Tuotiin esille, että useimmat punaista näyttävät mittarit ovat pitkälti riippuvaisia globaalien markkinoiden kehityksestä. Muutokset kotimaisen jalostuksen rakenteessa ja investoinneissa vaativat nyt paljon yhteiskunnan ja yritysten toimia, joiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Tämän tulisi näkyä kommenttisarakkeessa. Taulukossa otetaan kantaa myös MSO:aan, koska siellä tehdään 1.1 painopisteen toimenpiteitä. Tuotannon arvon kasvua kuvaavaan indikaattoriin päätettiin lisätä kommenttitekstiksi: Kasvaa, mutta ei riittävästi. Tuotiin esille, että tutkimuksen pitäisi tukea uuden luomista. Suhteellisen osuuden kasvu kertoo siitä, että tutkimus- ja kehitystyöhön panostetaan. Todettiin, että kuvaa 4 katsomalla indikaattoritaulukon johtopäätös ei näyttäisi oikealta, vaan näyttäisi siltä, että värin pitäisi olla punainen eli tavoitetta ei oltaisi saavuttamassa. Asia selvitetään Metlasta. Kommenttisarakkeeseen päätettiin lisätä teksti: Lisättävä panostusta tuotekehitykseen. Ekotehokkuutta käsittelevässä tekstissä sivulla 15 korostuu metsäsertifiointi liikaa. Se ei ole ekotehokkuusmittari. Lea toimittaa sähköpostilla uuden muotoilun. Ekotehokkuus -mittari päätettiin muuttaa keltaiseksi, koska menossa on melko paljon hankkeita. 2

3 Puupolttoaineiden käytön osuus -mittarin kommenttisarakkeeseen kirjoitetaan: Vahvasti riippuvainen metsäteollisuuden kilpailukyvystä. Metsähakkeen käyttö -indikaattori päätettiin muuttaa keltaiseksi, koska ollaan kasvu-uralla, mutta toisaalta hakkeen käyttö riippuu myös puun käytöstä. Kommenttisarakkeeseen päätettiin kirjoittaa: Muiden uusiutuvaan energiaan liittyvien tukimekanismien kehitys ja puumarkkinatilanne vaikuttavat. Lämpöyrittäjien tilanne on tulossa TTS:stä helmikuun lopussa. Luontomatkailuun ja luonnontuotealaan liittyvät mittarit päätettiin laittaa keltaisiksi. Päätettiin, että matkailuun liittyviä toimenpidemuotoiluita ei esitetä metsäneuvostossa muutettaviksi. Teemaryhmän esitykset menevät aikaisempien toimenpidemuotoilujen sisälle, mutta tekstissä voidaan todeta painotukset yritystoiminnan ja tulosten jalkauttamisen vahvistamisesta. Matkailun osalta todettiin, että muukin kuin tilastoinnin kehittäminen on tärkeää. Todettiin, että liikennepoliittista selontekoa tehdään parhaillaan, ja teollisuus pääsee vaikuttamaan sisällön muodostumiseen. LVM on tehnyt viime vuonna kolme asiaan liittyvää selvitystä, joten tiedosta ei ole puutetta. Väriksi laitetaan keltainen. Kommenttisarakkeeseen kirjoitetaan: Liikennepoliittinen selonteko valmistuu keväällä (aikataulu varmistettava), hallitusohjelman säästölinjausten mukaan on epävarmaa, tulevatko metsäalan tarpeet huomioiduksi riittävästi selonteossa. Tekstiin pyritään lisäämään sivulle 21 tietoa infraan käytettävissä olevasta rahoituksesta. Määrärahoja on pudotettu tai ne ovat vaarassa vähetä sekä Kemeran että yksityisteiden puolella. Metsäteiden perusparannuksessa ei olla tavoitteessa, koska rahaa ei ole. Indikaattoritaulukon kommenttikenttään päätettiin lisätä epäilevä teksti. Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -indikaattorin kommenttiin kirjoitetaan: Lainsäädännön pohjavalmistelu pitkällä. Kotimaisen ainespuun hakkuut -indikaattorin toteutuminen on epätodennäköistä, mikä on linjassa painopiste 1:n indikaattoreiden kanssa. Tuotiin esille, että tavoitteen toteutumiseksi kaikkia ohjelman toimenpiteitä pitää viedä ponnekkaasti eteenpäin. Todettiin, että mittarin toteutuminen vaikuttaa muun muassa yksityismetsätalouden kannattavuuteen. On käyty myös keskustelua, pitäisikö tavoitteen olla muulla tasolla, mutta suunnan katsominen on hedelmällisempi näkökulma. Rima on laitettu tietoisesti ylikorkealle. Ideana on hakea kasvavalle puustolle käyttömahdollisuuksia. Kommenttikenttään päätettiin kirjoittaa: Tuloksen toteutumattomuus vaikuttaa moneen muuhun tavoitteeseen. Todettiin, että pitäisi alkaa puhua metsäbiomassasta ja sen jakamisesta eri käyttöihin. Tilastointia pitäisi kehittää, kun erilaisten tavaralajien merkitykset muuttuvat puumarkkinoiden kehittyessä. Pyritään löytämään tietoa siitä, paljonko ainespuun mitat täyttävää puuta menee polttopuuksi. Tämä lienee suuruusluokkaa 2-3 miljoonaa kuutiometriä, eikä näy pylväissä. Yksityismetsätalouden liiketulos -mittarin kommenttiin kirjoitetaan: Riippuvainen ainespuun kysynnästä ja käytöstä. Metsäpalveluyrittäjyys -mittari päätettiin muuttaa keltaiseksi ja tekstiksi mahdollista. Perusviesti on, että yrittäjyys lisääntyy koko ajan. Keskusteltiin käytössä olevan tilaston ongelmallisuudesta. Tieto tuotetaan Tilastokeskuksessa. Todettiin, että työtavat ja töiden järjestystavat muuttuvat niin nopeasti, että tilastointi ei pysy perässä. Tuotiin esille, että indikaattorissa on mukana metsänomistajien työpanos, vaikka tässä on ajettu takaa metsäpalveluyrittäjyyden kasvua. Metsäpalveluyrittäjyyden kasvu ei toteudu helposti, eikä nopeasti. Ensin pitäisi saada metsänhoitoyhdistyslain muutos ja maakuntiin yrittäjiä. Kommenttikenttään 3

4 päätettiin kirjoittaa: mittarissa eivät ole mukana kaikki mahdolliset yrittäjästatuksella toimivat yritykset, eikä yrittäjien palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. Metsätilan keskikoko -mittariin liitetään kommentti: Toimenpiteisiin on ryhdytty, verotoimenpiteitä ei ole vielä toteutettu. Tuotiin esille, että metsätilakoon kasvattaminen on yksi asioista, jotka olivat vahvasti mukana metsäneuvoston esityksessä hallitusohjelmaan. Todettiin, että hallitusohjelmassa viitataan sukupolvenvaihdosten tukemiseen. EU-rahat pitäisi saada käyttöön uusjaoissa. Esimerkiksi Baijerissa tehdään uusjakoja kyläkehittämisen yhteydessä EU-rahalla ja samalla tehdään infrastruktuuri. Uhanalaisten metsälajien osuus -mittariin todettiin keltaisen värin sopivan hyvin, sillä kehitystä on saatu käännetyksi positiiviseen suuntaan. Osalla lajeista on tapahtunut positiivista, osalla negatiivista kehitystä. Kommenttikenttään kirjoitetaan: Tehdyillä toimilla kehitystä on saatu käännettyä positiiviseen suuntaan. Lahopuun määrän lisääntyminen todettiin todennäköiseksi, vaikka sitä ei pystytä todentamaan vuositasolla VMI-aineistosta. Trendiä voidaan seurata. METSOn toimenpiteiden toteutuminen todettiin rahan puutteen vuoksi epätodennäköiseksi. METSOn tasapuolinen toteuttaminen eri toimenpiteillä on vaarantunut, koska erityisesti talousmetsiin kohdistettaviin toimenpiteisiin on vähän rahaa. Kommenttikenttään päätettiin kirjoittaa: Rahaa ei ole, epätasapaino METSOn periaatepäätöksen valossa. Keskusteltiin ympäristötuesta. Todettiin, että suunnittelu voi olla joko laaja-alaista tai yksittäisten hankkeiden suunnittelua. Ei ole vielä täysin selvää, miten asia menee käytännössä. Tuotiin esille, että MMM:n METSO-rahasta sitoutuu paljon ympäristötukeen, ja vanhat ympäristötuet syövät pottia. Aktiivisiin hoitotoimiin ei ole rahaa. Tuotiin myös esille, että luonnonhoidosta on vaikea tehdä liiketoimintaa. Lisäksi tuotiin esille, että hallitusohjelmassa on sovittu ha:n lisäsuojelusta julkisyhteisöjen mailta. Metsähallitukselta yritetään etsiä lisää alueita, mikä vaatii paljon aikaa ja toimenpiteitä. Kuitenkin yksityismetsistä saattaisi löytyä todella hyviä kohteita, joita ei saada suojeluun rahoituksen puutteen takia. Todettiin, että METSO:n väliarviointi ja ohjelman päivitys on tärkeä. Päätettiin, että hiilinielujen ja hiilivarastojen huomioimista koskeva toimenpide on edelleen relevantti, koska EU:n taakanjakoa pitää vielä katsoa. Todettiin, että Ympäristöhyödyt -työryhmästä esitetyt uudet toimenpiteet ekosysteemipalveluiden tuotteistamiseksi ja markkinoiden luomiseksi sekä maisemanhoidon suunnittelumenetelmien kehittämiseksi ovat tärkeitä ja sisältyvät jo ohjelmaan. Todettiin, että hiilen sidonta ja kertymä on korkealla tasolla edelleen, jos hakkuumäärää ei saata täyteen. Sivulle 34 päätettiin lisätä tietoa metsätuhoista. Esimerkiksi Kari T. Korhonen on pitänyt tuhoista VMIperusteisen esityksen. Päätettiin kysyä tietoa Metlasta. Täsmennystä tehdään myös tuhomittarin kommenttikenttään. Todettiin, että myrskyjen lisäksi on muitakin tuhoja. Tuotiin esille, että viralliset mittarit vähättelevät tuhoja eli tietoa ei välttämättä saada korvaustilastoista. Esimerkiksi Häme-Uusimaalla ei juuri makseta hirvituhokorvauksia, mutta tuhoja on. Päätettiin lisätä myös metsätuholain uudistaminen. Tuotiin esille, että vesiensuojelun laatu puunkorjuussa ja uudistusalojenmaanmuokkauksessa -mittari ei ole hyvä. Esimerkiksi ojitus ei sisälly mittariin, vaikka sillä on suurempi merkitys. Ojitusalueilla on otettu käyttöön uusia menetelmiä, joilla on pyritty vähentämään vesistökuormitusta. Todettiin myös, että vesiensuojelun laadun eteen tehdään paljon töitä ja koulutetaan. Kokonaisuudessaan monessa vesiensuojelumenetelmässä on päästy eteenpäin, vaikka KMO:aan valitut mittarit eivät sitä näytä. Mittarin väri päätettiin säilyttää keltaisena, mutta kommenttikenttään kirjoitetaan: Monessa muussa vesiensuojelutoimenpiteessä on menty eteenpäin, ojitukseen tulisi kiinnittää huomiota. 4

5 Päätettiin, että Marja ja Katja tekevät ehdotuksen elämänlaatukohdasta. Todettiin, että SMY:n ja Metsä puhuu -hankkeen tulisi näkyä tässä kohdassa. Todettiin, että seurantaraportin funktio olisi antaa eväitä toimenpiteiden edistämiseen niin poliitikoille, metsäneuvoston jäsenille kuin kaikille toimijoille. 4. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 5. Sihteeristön seuraavat kokoukset klo klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo