Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa"

Transkriptio

1 Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Raportti R18 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke

2 2(26) Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Taina Pitkäaho Ensiluonnos Taina Pitkäaho Rakenteen muokkaaminen, sisällöt seuraaviin lukuihin: tiivistelmä, johdanto, pohdinta Tarja Tervo-Heikkinen Ulkoasu, tekstin kommentit Taina Pitkäaho Kommenttien huomiointi, valmiina wwwsivuille Tarja Tervo-Heikkinen Pääversio, pdf

3 3(26) Tiivistelmä Tausta ja tarkoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määritellään hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -osahankkeessa toteutetaan KASTE-ohjelman toimenpidettä 14: Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja - mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi. VeTeHH on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanketta. VeTeHH-osahankkeessa toimenpide operationalisoitiin useiksi kehittämistehtäviksi. Tässä raportissa kuvatussa tehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa. Menetelmät Kehittämistehtävän työmenetelmät olivat Titania-ohjelman vaatimusten selvittelyn osalta moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi kehittämistehtävässä oli käytössä menetelmiä, jotka olivat tunnusomaisia tapaustutkimukselle (case study). Tulokset Kehittämistehtävän tavoitteet saavutettiin vain osittain, mutta tuotettiin myös tietoa niiden ohi. Kehittämistehtävän tuloksena saatiin KYSin linjaorganisaatiolle esitys Titania-ohjelman kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Uudistusten ja muutosten läpiviennissä tietojärjestelmillä on keskeinen asema muutosvastarinnan murtajan tai vahvistajina, mikä korostuu informaatioaikakautena entisestään. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta on elintärkeää kohdentaa potilas- ja henkilöstötunnusluvut toimintayksikön tasolle. Näin saadaan kuvattua prosessitasolla, miten hoitotyön voimavaroja on käytetty palvelujen tuottamiseen ja mitä on saatu aikaiseksi. Johtopäätökset Yhteenvetona todetaan, että tässä kehittämistehtävässä opittiin moniammatillisen yhteistyön merkitys muutosten suunnittelussa. Tietojärjestelmien jäykkyys ja kehitystyön hintavuus ovat realiteetit, jotka on huomioitava terveydenhuollon muutosten ja uudistusten yhteydessä. Merkityksellistä on myös huomioida ns. ruohonjuuritason tarpeet tietojärjestelmien kehittämisessä, kuten työaika-autonomisen työvuorosuunnittelun sähköinen työkalu, mahdollistamassa yhteisölliset lähtökohdat potilashoidossa.

4 4(26) Sisällys 1 Johdanto Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus Tausta Kansallinen tausta Paikallinen tausta Tarkoitus Kehittämistehtävän tavoitteet Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Tehtäväalueen sisältö ja kuvaus Aikataulut Kehittämistehtävän tehty yhteistyö Kehittämistehtävän toteutus Kehittämistehtävän organisaatio Tulokset Arviointi Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Yhteys KASTE-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Resurssit Ajallinen resursointi Henkilöresurssit Käytettyjen menetelmien osuvuus Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen Pohdinta...18 Lähteet...19 Liite 1: Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen organisaatio...20 Liite 2: Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokeskuksen organisaatio...21 Liite 3: Esitys Titania-ohjelman työaika-autonomisesta suunnittelutyöpöydästä...22 Liite 4: Esitys Titania-ohjelman kehittämistarpeista...25

5 5(26) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määritellään hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -hankkeessa toteutetaan KASTE-ohjelman toimenpidettä 14: Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja - mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi.(stm 2008.) VeTeHH on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanketta. VeTeHH-osahankkeessa toimenpide operationalisoitiin useiksi kehittämistehtäviksi. VeTeHH-osahankkeen kehittämistehtävissä huomioitiin myös KASTE-ohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille , jossa painotetaan henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen käyttöä ja työn vaikuttavuuden lisäämistä (STM 2009, 35). Terveydenhuollon organisaation uudistumisen tavoitteena on turvata terveydenhuollon palvelujen saatavuus väestölle. Väestön huoltosuhteen muuttuminen negatiiviseksi (Kuvio 1) merkitsee palvelutarpeiden lisääntymistä. KUVIO 1: Väestöllinen huoltosuhde , (Tilastokeskus 2009) Tulevaisuudessa tarvittavat palvelut tullaan tuottamaan nykyistä niukemmilla taloudellisilla voimavaroilla ja vähenevillä osaamisresursseilla. Osaamisresurssin muodostavat eri ammattiryhmät, joista hoitotyöntekijät edustavat suurinta ryhmää. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen vaikuttaa useaan keskeiseen tulokseen terveydenhuollossa. Hoitotyön henkilöstöhallinnan kehittäminen on tarpeen toimintaprosessien muutoksessa. Uudistuvassa organisaatiossa tarvitaan muutosten suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin luotettavia ja vertailukelpoisia tunnuslukuja. Lisäksi terveydenhuollon vetovoimaisuutta pitää vahvistaa. Se voi tapahtua tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuus osallistua toi-

6 6(26) minnan suunnitteluun ja toteutukseen yksikkötasolla työaika-autonomisen työvuorosuunnittelun (TAA) suunnittelun kautta. Tämä on yhteisöllinen toimintamalli. Tässä kehittämistehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa.

7 7(26) 2 Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta Kansallinen tausta Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa tehtävän taustalla oli kansallinen KASTE-ohjelma ja sitä osaltaan toteuttava Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanke (VeTe). Kohdennetusti tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa tehtävän kiinnitysalustana oli yksi VeTe:n osahanke, Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -hanke. VeTeHH-osahankkeen tarkoituksena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi. Tavoitteena oli lisätä henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta niin, että hoitotyön vaikuttavuuden seuranta toimintayksikkö- ja organisaatiotasolla sekä myös valtakunnan tasolla mahdollistuu (STM 2009). VeTeHH-osahankkeessa useiden kehittämistehtävien avulla tuotettiin tarvittavaa näyttöä tunnuslukujen sopivuudesta yksikkö, sairaala ja valtakunnan tason tiedon tuottamiseen ja vertailuun Paikallinen tausta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) organisaatio uudistui Uudistuksen yhteydessä organisaation tehtävä oli tukea mm. strategian ja prosessien toteutumista sekä henkilöstön liikkuvuutta ja voimavarojen kustannustehokasta käyttöä. Niukkenevien hoitohenkilöstön voimavarojen järkevään ja tehokkaaseen käytön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tarvitaan tietoa henkilöstöresurssien kohdentumisesta potilaan hoitoprosessin eri vaiheisiin. Myös henkilöstöllä pitää olla aito mahdollisuus osallistua oman työpanoksensa ja osaamisensa hyödyntämisen suunnitteluun. Yksi keino siihen on työaika-autonomia (TAA). TAA-mallin on kehitelty alun perin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Jorvin ja Espoon sairaaloissa. (Koivumäki ym ) Malli on levinnyt hyvien kokemusten saattelemana muualle Suomeen. TAA on yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja olemassa olevien reunaehtojen (työehtosopimukset, työaikalaki, paikalliset sopimukset, organisaation/yksikön toiminta) puitteissa. Koko työyhteisö (työntekijät ja esimiehet) on vastuussa työvuorosuunnittelun kautta työyksikön toiminnan sujuvuudesta huomioiden työyhteisön jäsenten yksilölliset tarpeet tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. (Työterveyslaitos 2010.) TAA:n toteuttamiseen tarvitaan yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen lisäksi toimivat ja ajanmukaiset suunnittelun ja seurannan työvälineet Tunnuslukujen tuottaminen Titania-ohjelmalla Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa -kehittämistehtävä syntyi paikallisesta tarpeesta, jonka aiheutti Kuopion yliopistollisessa sairaalan (KYS) organisaatiouudistus. Neuro- ja Sydänkeskus aloittivat toimintansa Keskuksille muodostettiin hoitotyön yksiköt, jotka järjestävät hoitohenkilöstön resursoinnin poliklinikoille, vuodeosastoille ja muille hoitotyön ammattitaitoa tarvitseville prosesseille keskuksissa. Sydänkeskukseen (Liite 1) mukaan tulleiden kuuden toimipisteen tunnukset säilyivät entisellään. Tämä tarkoittaa, että hoitohenkilöstön resursoinnin seurantaan tarvittava tieto syntyi työsopimuksiin tallennetun yksikkötiedon pohjalta Prima-järjestelmästä. Näiden tietojen poh-

8 8(26) jalta henkilöstöresursointia voitiin seurata ja arvioida ehrminfo-ohjelman tuottamien raporttien avulla tai koostettuna Sigma-tietovarastosta. Raportit kertovat työsopimuksen mukaisen henkilöstövoimavarojen jakautumisen. Työtä on saatettu tehdä myös muualla kuin työsopimuksen mukaisella osastolla, mutta tästä ei saada tietoa nykyisillä seurantajärjestelmillä. Tämän vuoksi jokin osasto tai toimipiste saattaa näyttää tunnuslukujen valossa tehokkaalta, koska on toiminut vähäisellä hoitotyön resursoinnilla. Todellisuudessa osastolla on ollut aputyövoimaa osastolta, jolla resursointi on ollut runsasta ja silloin ko. osaston toiminta on näyttäytynyt tehottomalta. Syntyi tarve tuottaa toteumaa vastaavaa tietoa henkilöstöresursoinnista. Neurokeskukseen organisaatiorakenteessa (Liite 2) mukaan tulleet neljä toimipistettä suunniteltiin sijoittuvaksi kaikki yhteen tunnisteeseen B2257. Sen alle oli tarkoitus tehdä koko Neurokeskuksen hoitotyön ja toimistohenkilöstön työsopimukset. Tämä ei kuitenkaan toteutunut koska järjestelmät eivät tuottaneet seurantatietoa kuin työsopimustiedon perusteella. Jos koko hoitohenkilöstö on saman tunnisteen alla, ei ole mahdollista saada tietoa henkilöstöresursoinnista työyksikkötasolla. Tieto on välttämätöntä työpanoksen kohdentumisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Syntyi tarve tuottaa seurantatietoa Titaniatyövuorosuunnittelujärjestelmä toteumatiedosta Titania-ohjelman kehittäminen työaika-autonomisessa suunnittelussa KYSin henkilöstöstrategiassa ( ) henkilöstön osaaminen ja uudistuminen painottuivat mm. hyvinvoivan työyhteisön ja osaamisen hallinnan kehittämiseen sekä onnistuneen rekrytoinnin toteuttamiseen. Henkilöstön rekrytoinnissa ja nykyisen henkilöstön säilyttämisessä keskeisiä tekijöitä työnantajalle ja alan vetovoimaisuudelle on työntekijöiden mahdollisuus sovittaa työaika muuttuviin yksityiselämän tarpeisiin. Lisäksi nykyaikaiseen työn hallintaan oleellisena osana kuuluu työntekijöiden osallisuus toiminnan suunnitteluun työyksikössä. Työyksikön työvuorosuunnittelussa pyritään henkilöstön määrälliseen ja laadulliseen (osaamiseen) riittävyyteen tuottamaan tarvetta vastaavat hoitotyön toiminnot potilaille turvallisesti, laadukkaasti ja tasapuolisesti ja huomioiden henkilöstön työhyvinvointi sekä organisaation tulostavoitteet. Titania-työvuorosuunnittelujärjestelmä kehittäminen työaika-autonomisen suunnittelun välineeksi tarjosi välineen toteuttaa henkilöstöstrategiaa Neurokeskuksessa oli tavoitteena, että työvuorot suunniteltaisiin potilasprosessien mukaan työaika-autonomian mukaisesti. Tulevaisuudessa työvuorot suunniteltaisiin ehkä keskitetysti. Tällä tarkoitetaan, että työntekijät suunnittelevat työaika-autonomian periaatteiden mukaan työvuoronsa siihen yksikköön tai potilasprosessiin, jossa heidän osaamisensa parhaiten edistää hyvää ja turvallista asiakas/potilastyötä. Tästä johtuen sama henkilö saattaa tehdä työvuoroja jakson aikana useammassa toimipisteessä neurokeskuksen alueella. Hoitohenkilöstön kohdentaminen tarpeen mukaan tehostuu ja tällä mahdollistetaan tuloksen tehostuminen potilas-, hoitaja- ja organisaationäkökulmasta. Käytännön tason suunnittelussa autonomisen työvuorosuunnittelun vastuuhenkilö huolehtii suunnitteluvaiheessa siitä, että keskuksen kaikkiin toimipisteisiin suunnitellaan riittävä osaaminen. Toteumaan hän (tai työntekijä itse) tekee ne muutokset, jotka ovat tapahtuneet potilashoidon turvaamiseksi muuttuneissa olosuhteissa. Syntyi tarve kehittää Titania-ohjelmaa autonomista työvuorosuunnittelua tukevaksi.

9 9(26) 2.3 Tarkoitus Tässä kehittämistehtävässä oli tarkoitus tarkastella osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita KYSin organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa. 2.3 Kehittämistehtävän tavoitteet Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa kehittämistehtävän tavoitteet olivat: 1. Tuottaa tietoa Titania-ohjelman vaatimuksista raportointityökalun kehittämiseksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnusluvuista. 2. Tuottaa luonnos TAA suunnittelutyöpöydästä 3. Tuottaa vertailutietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: Sydänkeskuksen perinteisestä mallista ja Neurokeskuksen työaika-autonomisesta mallista. 2.3 Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Tässä kehittämistehtävässä hyödynnettiin seuraavia selvityksiä ja hankkeita: Pitkäaho ym Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikassa. KYSin työvoimapalvelulla (varahenkilöstö) käytössä olevaa Titania-ohjelman kautta tapahtuva työpanoksen seurantaa ja kohdentamista osastotasolle: Työvuorojen suunnitteluvaiheessa Titaniaan merkittiin varahenkilön sijoitusyksikkö. Toteumatallennusvaiheessa työvoimapalvelun osastosihteeri poisti suunnitelman pohjasta sijoitusyksikkötiedon ja vei kulunvalvonnasta leimaustiedot toteumaan. Lisäksi hän tallensi KÄSIN erilliseltä listalta työyksikkötiedon. Titania-ohjelmasta saatiin tilastotieto (tilasto 3/päivätilastot/Laskutus 1 tai 2), joka tuotti yksikkötason tiedon työpanoksesta euroina ja työtunteina. Tämä oli mahdollista suunnittelija Marjatta Koiviston kehittämän poimintatyökalun avulla. Tämä tieto vietiin Sigmaan siirtotiedostona, jonka se tuotti raportiksi. Työaika-autonomialla työtyytyväisyyttä -projekti ( )

10 10(26) 2.4 Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Tehtäväalueen sisältö ja kuvaus Kehittämistehtävän tavoitteiden toteuttamisen yksilöidyt tehtävät on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa kehittämistehtävän yksilöidyt tehtävät Tavoitteet Selvittää Titania-ohjelman vaatimukset seuraavien toimintojen kehittämiseksi : - TAA työvuorosuunnittelutyöpöytä - Hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnuslukujen raportointi Tuottaa luonnos TAA työvuorosuunnittelutyöpöydästä Tehtävät Selvittää, mitä vaatimuksia/muutoksia Titaniaohjelmaan tarvitaan. Selvittää, miten Titania-ohjelman toteumatiedot siirretään henkilöstövoimavarojen hallinnassa tarvittavaksi tunnusluvuiksi, joita ovat: mm. tehdyt (netto) tunnit, työpanos, poissaolot, osa/koko-aikaisuus, koulutustaso ja työsuhteen vakinaisuus/ määräaikaisuus. Tunnusluvut ovat yksikkötasolla ja ammattinimikkeittäin sekä eri aikaintervalleilla saatavia. Tarjouspyyntöesitys tuotetusta luonnoksesta Titania-ohjelman kehittäjälle linjaorganisaation päätöksenteon ja vastuiden kautta. Tuottaa tietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: perinteisestä ja TAA mallista Verrata kahta eri työvuorosuunnittelumallia. Ohjata opiskelijatöinä toteutuvia TAA - työvuorosuunnittelun tutkimuksia

11 11(26) Aikataulut Kehittämistehtävän aikataulu on kuvattu taulukossa 2. Henkilötyöpanosta tehtävään käytettiin 2,85 kk. Taulukossa näkyy kehittämistehtävän aktivoitumisaika. Tehtävään liittyviä työrupeamia oli myös näiden jaksojen ulkopuolella. Taulukko 2: Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa -kehittämistehtävän aikataulu Tehtävä Selvittää, mitä tietojärjestelmiä tarvitaan henkilöstövoimavarojen hallintaa koskevassa seurannassa, suunnittelussa ja arvioinnissa. 2. Selvittää, miten Titania-ohjelman toteumatiedot siirretään henkilöstövoimavarojen hallinnassa tarvittavaksi tunnusluvuiksi 3. Tuottaa luonnos TAA suunnittelutyöpöydästä 4. Tuottaa vertailutietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: Neuro- ja Sydänkeskuksen perinteisestä mallista ja työaika-autonomisesta mallista.

12 12(26) Kehittämistehtävän tehty yhteistyö Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa - kehittämistehtävässä yhteistyötä tehtiin seuraavien henkilöiden kanssa KYSissä Henkilöstöhallinnossa: Kinnunen Anna-Liisa, toimistopäällikkö Nyman Tuula, hallintosihteeri Poikolainen Pekka, henkilöstöpäällikkö Pulkkinen Arja, henkilöstösihteeri Neurokeskuksessa: Hongisto Laina, ylihoitaja Sydänkeskuksessa: Leivonen Kirsi, ylihoitaja Työaika-autonomiatyöryhmä Pietarinen-Lyytinen Ritva, ylihoitaja, TAA-työryhmän pj. Istekki Oy Koivisto Marjatta, suunnittelija Mustonen Paula, asiakkuuspäällikkö Työvoimapalvelussa: Hietamäki Marja, rekrytointipäällikkö Tietohallinto Kokkonen Päivi, kehittämispäällikkö Opiskelijat Jaana Hyvönen, aoh 2406, pro gradu -työ: (työ ei valmistunut VeTeHHosahankkeen aikana) Mervi Jääskeläinen, sh 2501, pro gradu -työ: (työ ei valmistunut VeTeHHosahankkeen aikana) Kehittämistehtävässä tehtiin tiivistä yhteistyötä Työaika-autonomialla työtyytyväisyyttä ( )-projekti kanssa. Suurin osa kokouksista oli yhteiskokouksia Kehittämistehtävän toteutus Kehittämistehtävän työmenetelmät olivat Titania-ohjelman vaatimusten selvittelyn osalta moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi kehittämistehtävässä oli käytössä menetelmiä, jotka olivat tunnusomaisia tapaustutkimukselle (case study). Se on tutkimusmenetelmä, jossa havaintoyksikköjen (tässä Sydän ja Neurokeskus) toimintaa (TAA kontekstissa) selitetään ja kuvataan tietojärjestelmiin tallentuneiden tietojen ja kyselyjen (pro gradut) määrällisen analyysin pohjalta. Saatuja tietotoja ei voi yleistää vaan ne ovat voimakkaasti kontekstisidonnaisia. Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa kehittämistehtävä toteuttaminen tapahtui pääasiassa kokouksissa sovittujen tehtävien kautta. Kokousmuistiot ja kehittämistehtävän eteneminen on arkistoitu Share Point -alustalle kahteen kansioon: kokoukset/psshp ja raportit projektipäällikölle/pitkäaho.

13 13(26) 3 Kehittämistehtävän organisaatio Kehittämistehtävällä ei ollut erillistä organisaatiota, vaan se toimi suoraan VeTeHHorganisaation alaisuudessa. Hankejohtaja: Jari Saarinen Projektipäällikkö: Tarja Tervo-Heikkinen Ohjausryhmä: Yhdistetyn ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet edustavat VeTeHHosahankkeessa mukana olevia sairaanhoitopiirejä sekä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitosta. Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa ja tukea osahankkeen tehtävien etenemistä sekä toimivat projektipäällikön tukena. Ohjausryhmän jäsenet: projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen (PSSHP) hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (PSHP) hallintoylihoitaja Paula Asikainen (SATSHP) varalla tutkimus- ja kehittämisylihoitaja Marita Koivunen (SATSHP) kehittämispäällikkö Kristiina Junttila (HUS) hankepäällikkö Maritta Korhonen (PSSHP, tietohallinto) johtava ylihoitaja Sirkka Kukkola (Ritkky) erikoissuunnittelija Pia Liljamo (PPSHP) johtava ylihoitaja Anne Mikkonen (Ylä-Savon SOTE ky) lehtori Pirjo Partanen (UEF, hoitotieteen laitos) tutkimusprofessori Marja-Leena Perälä (THL) professori Kaija Saranto (UEF, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) kehittämisylihoitaja Kaarina Tanttu (VSSHP) Projektiryhmä: Projektiryhmä vastaa osahankkeen toteutuksesta toimintasuunnitelman mukaisesti. Ryhmä sovittaa osahankkeen toteutuksen aikatauluista laajemman aikataulutuksen puitteissa. Projektiryhmä tuottaa ehdotukset toimenpiteiksi ohjausryhmälle sekä suunnittelee omaa tehtäväkuvaansa projektipäällikön ja ohjausryhmän tuella. Ryhmän jäsenet vastaavat osahankkeen toimintasuunnitelman mukaisesta käytännön toteutuksesta. Projektiryhmän jäsenet: projektisuunnittelija Taina Pitkäaho (PSSHP)

14 14(26) 4 Tulokset Kehittämistehtävän keskeiset tulokset on koottu taulukkoon 3. Uudistuvassa organisaatiossa yhteisöllisyyttä tarvitaan toiminnan kehittämiseksi ja terveydenhuollon vetovoimaisuuden lisäämiseksi kilpailtaessa niukkenevan työvoiman saatavuudesta. TAA työvuorosuunnittelu mahdollistaa potilashoidon suunnittelun ja toteutuksen yhteisöllisyyden lähtökohdista. Työvuorosuunnittelujärjestelmän työvuorojen toteumatiedoista suoraan saatavat hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnusluvut kuvaavat paremmin resurssien käyttöä työyksiköittäin kuin nykyinen työsopimistietoihin perustuva raportointi. Taulukko 3: Yhteenveto kehittämistehtävän keskeisistä tuloksista Tavoitteet Tehtävät Keskeiset tulokset Selvittää Titaniaohjelman vaatimukset seuraavien toimintojen kehittämiseksi : - TAA työvuorosuunnittelutyöpöytä - Hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnuslukujen raportointi Selvittää, mitä vaatimuksia/muutoksia Titania-ohjelmaan tarvitaan. Selvittää, miten Titania-ohjelman toteumatiedot siirretään henkilöstövoimavarojen hallinnassa tarvittavaksi tunnusluvuiksi, joita ovat: mm. tehdyt (netto) tunnit, työpanos, poissaolot, osa/kokoaikaisuus, koulutustaso ja työsuhteen vakinaisuus/määräaikaisuus. Tunnusluvut ovat yksikkötasolla ja ammattinimikkeittäin sekä eri aikaintervalleilla saatavia. Hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnuslukujen tuottaminen työsopimusjärjestelmästä on vanhakantaista uudistuvassa organisaatiossa. Titania-ohjelmaan voidaan kehittää: - TAA työvuorojen suunniteltutyöpöytä yksikön toiminnan yhteisölliseen suunnitteluun - Toteumatyöpöytä tuottamaan henkilöstöhallinnan tunnuslukuja raporttityökalun avulla Tuottaa luonnos TAA työvuorosuunnittelutyöpöydästä Tuottaa tietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: perinteisestä ja TAA mallista Tarjouspyyntöesitys tuotetusta luonnoksesta Titania-ohjelman kehittäjälle linjaorganisaation päätöksenteon ja vastuiden kautta. Verrata kahta eri työvuorosuunnittelumallia. Ohjata opiskelijatöinä toteutuvia TAA työvuorosuunnittelun tutkimuksia - Luonnos TAA työvuorosuunnittelutyöpöydästä (Liite 3) - Tarjouspyyntöesitys Titaniaohjelman kehittämistarpeista. (Liite 4) Pro gradu 1: Verrata kahta eri työvuorosuunnittelumallia, valmistuu myöhemmin (Mervi Jääskeläinen, UEF, Biolääketieteen yksikkö) Pro gradu 2: Hoitohenkilöstön kokemukset TAAsuunnittelusta, ei valmistu Sydän- ja Neurokeskuksen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvailua vuosilta 2008 ja 2010: Henkilöstöinformaatio saatiin työvuorosopimuperusteisesti ja uudistuneessa toiminnassa se ei ollut käyttökelpoista.

15 15(26) 5 Arviointi 5.1. Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta Kehittämistehtävässä oli ensimmäisenä tavoitteena selvittää Titania-ohjelman vaatimukset seuraavien toimintojen kehittämiseksi: TAA työvuorosuunnittelutyöpöytä ja hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnuslukujen raportointi. Tavoitetta ei saavutettu aivan halutussa laajuudessa. KYSissä ulkoistettiin tietojärjestelmäpalvelut Istekki Oy:lle. Tässä yhteydessä Titania-ohjelma määriteltiin henkilöstöosaston omaisuudeksi ja sopimuksessa Istekki Oy:n kanssa ei sovittu kehittämistehtävän tavoitteen tyyppisestä palvelusta. Yhteistyön ja asiantuntijapalveluiden hinnoittelu tai niiden saatavuus olivat keskeisimmät ongelmat. Titania-ohjelman kehittämistuotos olisi ollut kansallisesti hyödynnettävissä, ei vain pakallisesti sovellettavissa. Titania-ohjelma on Logica Oy lisensoima ja kansallisen kehittämisen tulee tapahtua yhteistyössä heidän kanssaan. Ohjelman kehittämiseen liittyvät kustannukset tulisi jakaantua kaikkien käyttölisenssin haltijoiden kesken. Tämän kaltaisessa yhteistyössä tarvittaisiin käyttölisenssien omistajien välistä sopimista. Tässä kehittämistehtävässä ei tähän ole resursseja. Lisäksi hankkeessa työskentelyn ulkopuolelle oli rajattu kaupalliseen tarkoitukseen tulevan tuotteen kehittäminen. Kehittämistehtävän kolmantena tavoitteena oli tuottaa tietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: perinteisestä ja TAA-mallista. Tavoitteeseen oli tarkoitus päästä kahden pro gradu -työn avulla. Toinen opiskelijoista ei tehnyt kuitenkaan yhteistyösopimusta VeTeHH-osahankkeen kanssa eikä saanut valmiiksi hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Toinen opiskelijoista sai työnsä lähes valmiiksi hankkeen aikana ja raportoi tuloksista suullisesti. Myöskään tunnuslukuja ei voitu hyödyntää vertailutiedon tuottamiseksi. Keskusten muodostumisen yhteydessä henkilöstöinformaation tuottaminen työsopimusjärjestelmällä ei vastannut henkilöstövoimavarojen todellista kohdistumista todellisuutta vastaavasti. 5.2 Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta on elintärkeää kohdentaa potilasja henkilöstötunnusluvut toimintayksikön tasolle. Näin saadaan kuvattua prosessitasolla, miten hoitotyön voimavaroja on käytetty palvelujen tuottamiseen ja mitä on saatu aikaiseksi. Esimerkki tämän hetken tilanteesta: Sydänkeskuksessa sydän- ja rintaelinkirurgian osastolle (vuonna 2008 osastotunniste 2204 ja vuonna 2010 osastotunniste 2244) oli kirjattu myös verisuonikirurgian 2208 osaston henkilöstö. Kummankin osaston potilaat oli kirjattu osastojen tunnisteiden mukaisesti. Koska työsopimukset oli tehty yhdistävän tunnisteen alle, ei työpanosten kohdentumista voitu erotella. Tunnuslukujen tuottamiseen käytettiin kahta tietojärjestelmää Sigmaa (potilastunnusluvut) ja ehrminfoa (hoitohenkilöstön tunnusluvut). Potilastunnusluvut muodostuivat potilaiden palvelujen käyttötietojen perusteella. Sigma raportista saatiin päättyneiden esim. hoitojaksojen lukumäärä ja keskimääräinen hoitojakson kesto. Tiedot oli raportoitu 1 kk, 3 kk, 6 kk ja 12 kk intervalleissa.

16 16(26) Hoitohenkilöstön tunnusluvut muodostuvat työsopimustiedot tallentavassa Primaohjelmassa. Tiedot raportoidaan ehrminfo-työkalulla, joka raportoi tiedot vuoden alusta haluttuun kuukauteen tai kuukausi kerrallaan. Vaihtoehtona ehrminfolle tutkittiin Titaniatyövuorosuunnittelujärjestelmää. Se tallentaa Primalta henkilöstöhallinnon tiedot ja tuottaa raportteja työvuorolistoittain eli kolmen tai kuuden viikon intervalleissa. Henkilöstötunnuslukujen osalta saatiin vain tieto työsopimuksen mukaisesta työnsuorituspaikasta, joka ei aina vastannut todellisuutta. Työpanoksen kohdentamiseksi nykyisessä järjestelmässä vaatisi työsopimuksen muuttamista jokaisen jouston osalta. Tämän toteuttaminen vaatisi tarpeetonta byrokratiaa. Se voitaisiin välttää, jos Titania-työvuorosuunnittelujärjestelmään tallennettaisiin työsopimuksesta poikkeava työnsuorituspaikka, ja raporttityökalu tuottaisi siitä tilastotiedon halutussa aikaintervallissa. TAA suunnittelun näkökulmasta olisi ihanteellista, jos työntekijä voisi jo suunnitteluvaiheessa tehdä vuoronsa yksikköön, jossa hänen osaamisensa on tarpeen. 5.3 Yhteys KASTE-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto-hankkeen osahanke hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) toteuttaa KASTE-ohjelman toimenpidettä nro 14. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen henkilöstövoimavarojen käyttöä kehittämällä ja varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Henkilöstön saatavuuden, riittävyyden ja sitoutumisen turvaamiseksi laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja -mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi. Toimenpiteen toteuttaminen on operationalisoitu useaan eri kehittämistehtävään VeTeHH-osahankkeessa. Tässä kehittämistehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyvä haasteita KYSin organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa. Yhteenveto: Kehittämistehtävä toteuttaa KASTE-ohjeman toimenpidettä nro Resurssit Ajallinen resursointi Ajallisesti kehittämistehtävä pysyi lähes suunnitellussa aikataulussa (Taulukko 2). Opiskelijatyönä toteutumatonta tutkimusta ei korvattu tai tehty projektisuunnittelijan toimesta. Tietojärjestelmien kehittäminen yhteistyössä KYSin linjaorganisaation ja Istekki Oy:n kanssa olisi vaatinut enemmän aikaa. VeTeHH-osahankkeessa pääosa ajasta käytettiin kansallisesti yhtenevien hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen. Tämä kehittämistehtävä sopeutui ajallisesti em. realiteettiin Henkilöresurssit Kehittämistehtävään oli resursoitu suunnitelmassa projektisuunnittelijan työpanosta noin kolme kuukautta. Tämä resurssi oli riittävä tehtävien toteuttamiseen. Tietojärjestelmän kehittämiseen tarvittavaa asiantuntijatietoa ei VeTeHH:ssa ollut saatavilla, kuin ohjausryhmän kautta. Päivittäiseen tarpeeseen se ei ollut riittävä. Työaika-autonomiasta tuotetun työvuorosuunnittelun vertailutieto oli opiskelijatyön varassa. Toisen opiskelijan sitoutumattomuus hankkeeseen tuotti ongelmia. Tämä oli ennakoitavissa puuttuvasta tutkimussuunnitelmasta ja yhteistyösopimuksesta.

17 17(26) Kehittämistehtävästä vastaavan projektityöntekijän resurssi oli pääsoin varattu VeTeHHosahankkeessa kansallisesti yhtenevien hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittämiseen, tuottamiseen, testaamiseen ja mallintamiseen. Tämä kehittämistehtävä sopeutui em. realiteettiin. Kehittämistehtävään ei myöskään ollut varattuna henkilöresurssia maalis syyskuussa 2011 projektityöntekijän tutkimusvapaan aikana eli kehittämistehtävä ei edennyt sinä aikana Käytettyjen menetelmien osuvuus Kehittämistehtävässä käytettiin jossain määrin tapaustutkimuksen tunnusmerkit täyttäviä menetelmiä. Lähtökohtaisesti menetelmä oli sopiva, vaikka tavoitteita ei saavutettukaan halutussa laajuudessa. Tavoitteista jäämisen sijaan saatiin tietoa ja kokemuksia tunnuslukujen tuottamiseen liittyvistä haasteista Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen Kehittämistehtävään liittyvä virallinen tiedottaminen tapahtui projekti- ja ohjausryhmien kokouksissa, jotka toteutuivat pääasiassa videoneuvotteluina. Lisäksi SharePoint -ohjelmaa käytettiin työpapereiden ja muistioiden jakamiseen hanketyöhön osallistuville. Verkostoituminen hankeen ulkopuolisiin tahoihin tapahtui pääasiassa erilaisten hankkeen tiedotustilaisuuksien kautta. Järjestelmällistä verkostoitumista muihin kuin hankeorganisaatioihin tai ohjaus- ja projektiryhmässä toimiviin organisaatioihin sekä yhteistyökumppaneihin ei juuri tapahtunut. Se ei myöskään ollut mahdollista käytössä olleiden henkilö- ja aikaresurssien puitteissa.

18 18(26) 6 Pohdinta Tässä kehittämistehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita Kuopion yliopistollisen sairaalan organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen (TAA) suunnittelun kontekstissa. Tunnuslukujen tarkasteluun ei kehittämistehtävässä päästy, mutta saatiin kokemusta uudistuvan organisaation ja tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Keskeinen havainto oli tietojärjestelmien jäykkyys muutoksessa. Tämä näkyi mm. siinä, että Neurokeskukseen suunniteltu hoitotyön yksikkö jäi perustamatta, koska työsopimusten tekeminen yhden tunnisteen alle olisi tehnyt mahdottomaksi seurata hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisen yksikkötasolle. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämisen haasteellisuus tuli ilmeiseksi kehitettäessä työaika-autonomisen (TAA) työvuorosuunnittelutyöpöytää Titania-ohjelmaan. Työvuorojaan TAA suunnittelevat osastot olivat omaksuneet uuden yhteisöllisen tavan mahdollistaa potilashoitoa. Osastoilla oli tarve saada käyttöönsä sähköinen suunnittelutyöpöytä, joka päivittyisi muutosten myötä ja toisi näkyville muiden hoitotyön tekijöiden suunnittelemat vuorot (Liite 3). Kuopion yliopistollinen sairaala ulkoisti kehittämistehtävän aikana tietojärjestelmäpalvelut. Tästä johtuen tietojärjestelmien kehittäminen oli pitkälti yhteistyön harjoittelua niin sisällön kuin organisaatioiden vastuiden osalta. Kehittämistehtävän laajuuden ja kompleksisuuden huomioiden VeTeHH-osahankkeessa siihen varattu henkilöstöresurssi oli riittämätön tai kehittämistehtävän tavoitteet oli ylimitoitettu. Kehittämistehtävän tuloksena saatiin linjaorganisaatiolle esitys Titania-ohjelman (Liite 4) kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Siihen saatiin myös vastaus Titania-ohjelman kehittäjältä. Vastaus sisälsi tarjouksen kehittää Titania-ohjelmaa niin TAA työpäydän kuin muidenkin ominaisuuksien osalta uudenlaisessa ympäristössä. Se oli mittasuhteiltaan ja ominaisuuksiltaan jo huomattavasti laajempi kuin tehty esitys. Siis tarjous ei ollut vastaus esityksen tarpeisiin. Yhteenvetona todetaan, että tässä kehittämistehtävässä opittiin moniammatillisen yhteistyön merkitys muutosten suunnittelussa. Tietojärjestelmien jäykkyys ja kehitystyön hintavuus ovat realiteetit, jotka on huomioitava terveydenhuollon muutosten ja uudistusten yhteydessä. Merkityksellistä on myös huomioida ns. ruohonjuuritason tarpeet tietojärjestelmien kehittämisessä, kuten TAA suunnittelu. Uudistusten ja muutosten läpiviennissä tietojärjestelmillä on keskeinen asema muutosvastarinnan murtajina tai vahvistajina, mikä korostuu informaatioaikakautena entisestään. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta on elintärkeää kohdentaa potilas- ja henkilöstötunnusluvut toimintayksikön tasolle. Näin saadaan kuvattua prosessitasolla, miten hoitotyön voimavaroja on käytetty palvelujen tuottamiseen ja mitä on saatu aikaiseksi.

19 19(26) Lähteet Koivumäki, M., Aschan, H., Kasanen, R., Sinivaara, M. & Vihersalo, M Työaikaautonomialla kohti työhyvinvointia. Tutkimus- ja kehittämishanke HYKS, Jorvin sairaalassa ja Espoon kaupungin vanhusten palvelussa. Loppuraportti. HYKs, Jorvin sairaala. Julkaisuja, Sarja B03/2005. Pitkäaho, T., Partanen, P., Vehviläinen-Julkunen, K. & Miettinen, M Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalan sisätautien klinikassa. Kuopion yliopistollisen sairaalan monistamo. Kuopio. STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6. Saatavilla: [Haettu: ] STM KASTE-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 9. Saatavilla: [Haettu: ] Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT) Väestöennuste Saatavilla: [Haettu ]. Työterveyslaitos 2010: Työaika-autonomia auttaa nuorempia hoitajia. Saatavilla: tekijat/tutkimusuutisia/tyoaika-autonomia_auttaa_nuorempia_hoitajia/sivut/default.aspx Päivitetty [ ] Outi Aho, [Haettu ].

20 20(26) Liite 1: Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen organisaatio KUOPION SYDÄNKESKUS ORGANISAATIO SYDÄNKESKUS TASEYKSIKKÖ AL22R HALLINTO A YLILÄÄKÄRI - YLIHOITAJA - HALLINTOSIHTEERI JOHTORYHMÄ KIRURGIAN YLILÄÄKÄRI KARDIOLOGIAN YLILÄÄKÄRI KIRURGINEN VUODEOSASTO A2244 KARDIOLOGINEN VUODEOSASTO A2241 KARDIOLOGINEN TUTKIMUSOSASTO A2242 (2105) KARDIOLOGIAN POLIKLINIKKA A3241 (3101) SYDÄNVALVONTA A4601 KARDIOLOGINEN YKSIKKÖ A4611 OPER. TUKIPALV. JA LEIKK. TOIMINTA TUTKIMUS JA OPETUS

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Erikoissairaanhoito, viisi sairaanhoitopiiriä, 74 somaattista vuodeosastoa Perusterveydenhuolto, kaksi

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia 2015 2018 Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä Hoitotyön strategia KSSHP:n arvot Tyytyväiset potilaat Vastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

21.1.2016. perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.

21.1.2016. perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen. Esityslista 15/2016 1 (5) Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 3/2012 AIKA: 7.9.2012 klo 9.15-12.05 PAIKKA: Kokouskeskus Juvenes, Åkerlundinkatu 1, Kokoustila

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Taustaa tutkielmalle

Taustaa tutkielmalle TYÖVUOROSUUNNITTELUKÄY- TÄNNÖN JA ERGONOMISTEN TYÖAIKOJEN TOTEUTUMINEN TYÖAIKA-AUTONOMIASSA Pro-gradu-tutkielma Mervi Jääskeläinen Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Kansanterveystieteen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä

Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä Terveyskeskusten johtavien viranhaltioiden ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 7.10.2014 Pirjo Kejonen, hallintoylihoitaja PPSHP 1.

Lisätiedot

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Sote-tiedonhallinnan keskustelufoorumi, Kuopio 9.10.2015 Antero Lehmuskoski, erikoissuunnittelija, THL 9.10.2015 Antero Lehmuskoski 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Mitä tarkoitusta varten hoitoisuusluokitusmittareita alettiin kehittään

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Heljä Lundgrén-Laine Kehittämisylihoitaja, VSSHP 17.10.2016 Potilasohjaus-Symposium TAUSTAA UUDISTUKSELLE Ongelmia vanhassa

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla

Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla RAFAELA -asiantuntija Pia Fredriksson, FCG Konsultointi Projektipäällikkö Pirjo Ketola, Numeron Ke 14.9.2016 klo 10.40 11.10 Ohjelma

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA Lapin ja Länsi-Pohjan sote-johdon seminaari Pohtimolammella 27.5.2016 JUHANI HEIKKA OULUN KAUPUNKI / KOORDINAATIORYHMÄN PJ. ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Lakivalmistelun

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä?

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke Lapin Liito Lapin liiton Sote-Savotta -hanke

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. 40 vuotta asiantuntijuutta Meillä on 40 vuoden kokemus sosiaali ja terveydenhuollosta. Haluamme jatkossakin kehittää parhaita ratkaisuja

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Ehdotukset kansallisesti yhtenäisiksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuiksi Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri TAITO- hanke Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Seminaari Miksi emme loisi Tampereelle yhtä maailman parhaista terveydenhuollon koulutuksen kampuksista? 26.10.2012 Kaupin

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot