Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa"

Transkriptio

1 Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Raportti R18 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke

2 2(26) Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Taina Pitkäaho Ensiluonnos Taina Pitkäaho Rakenteen muokkaaminen, sisällöt seuraaviin lukuihin: tiivistelmä, johdanto, pohdinta Tarja Tervo-Heikkinen Ulkoasu, tekstin kommentit Taina Pitkäaho Kommenttien huomiointi, valmiina wwwsivuille Tarja Tervo-Heikkinen Pääversio, pdf

3 3(26) Tiivistelmä Tausta ja tarkoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määritellään hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -osahankkeessa toteutetaan KASTE-ohjelman toimenpidettä 14: Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja - mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi. VeTeHH on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanketta. VeTeHH-osahankkeessa toimenpide operationalisoitiin useiksi kehittämistehtäviksi. Tässä raportissa kuvatussa tehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa. Menetelmät Kehittämistehtävän työmenetelmät olivat Titania-ohjelman vaatimusten selvittelyn osalta moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi kehittämistehtävässä oli käytössä menetelmiä, jotka olivat tunnusomaisia tapaustutkimukselle (case study). Tulokset Kehittämistehtävän tavoitteet saavutettiin vain osittain, mutta tuotettiin myös tietoa niiden ohi. Kehittämistehtävän tuloksena saatiin KYSin linjaorganisaatiolle esitys Titania-ohjelman kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Uudistusten ja muutosten läpiviennissä tietojärjestelmillä on keskeinen asema muutosvastarinnan murtajan tai vahvistajina, mikä korostuu informaatioaikakautena entisestään. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta on elintärkeää kohdentaa potilas- ja henkilöstötunnusluvut toimintayksikön tasolle. Näin saadaan kuvattua prosessitasolla, miten hoitotyön voimavaroja on käytetty palvelujen tuottamiseen ja mitä on saatu aikaiseksi. Johtopäätökset Yhteenvetona todetaan, että tässä kehittämistehtävässä opittiin moniammatillisen yhteistyön merkitys muutosten suunnittelussa. Tietojärjestelmien jäykkyys ja kehitystyön hintavuus ovat realiteetit, jotka on huomioitava terveydenhuollon muutosten ja uudistusten yhteydessä. Merkityksellistä on myös huomioida ns. ruohonjuuritason tarpeet tietojärjestelmien kehittämisessä, kuten työaika-autonomisen työvuorosuunnittelun sähköinen työkalu, mahdollistamassa yhteisölliset lähtökohdat potilashoidossa.

4 4(26) Sisällys 1 Johdanto Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus Tausta Kansallinen tausta Paikallinen tausta Tarkoitus Kehittämistehtävän tavoitteet Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Tehtäväalueen sisältö ja kuvaus Aikataulut Kehittämistehtävän tehty yhteistyö Kehittämistehtävän toteutus Kehittämistehtävän organisaatio Tulokset Arviointi Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Yhteys KASTE-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Resurssit Ajallinen resursointi Henkilöresurssit Käytettyjen menetelmien osuvuus Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen Pohdinta...18 Lähteet...19 Liite 1: Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen organisaatio...20 Liite 2: Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokeskuksen organisaatio...21 Liite 3: Esitys Titania-ohjelman työaika-autonomisesta suunnittelutyöpöydästä...22 Liite 4: Esitys Titania-ohjelman kehittämistarpeista...25

5 5(26) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määritellään hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -hankkeessa toteutetaan KASTE-ohjelman toimenpidettä 14: Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja - mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi.(stm 2008.) VeTeHH on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanketta. VeTeHH-osahankkeessa toimenpide operationalisoitiin useiksi kehittämistehtäviksi. VeTeHH-osahankkeen kehittämistehtävissä huomioitiin myös KASTE-ohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille , jossa painotetaan henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen käyttöä ja työn vaikuttavuuden lisäämistä (STM 2009, 35). Terveydenhuollon organisaation uudistumisen tavoitteena on turvata terveydenhuollon palvelujen saatavuus väestölle. Väestön huoltosuhteen muuttuminen negatiiviseksi (Kuvio 1) merkitsee palvelutarpeiden lisääntymistä. KUVIO 1: Väestöllinen huoltosuhde , (Tilastokeskus 2009) Tulevaisuudessa tarvittavat palvelut tullaan tuottamaan nykyistä niukemmilla taloudellisilla voimavaroilla ja vähenevillä osaamisresursseilla. Osaamisresurssin muodostavat eri ammattiryhmät, joista hoitotyöntekijät edustavat suurinta ryhmää. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen vaikuttaa useaan keskeiseen tulokseen terveydenhuollossa. Hoitotyön henkilöstöhallinnan kehittäminen on tarpeen toimintaprosessien muutoksessa. Uudistuvassa organisaatiossa tarvitaan muutosten suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin luotettavia ja vertailukelpoisia tunnuslukuja. Lisäksi terveydenhuollon vetovoimaisuutta pitää vahvistaa. Se voi tapahtua tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuus osallistua toi-

6 6(26) minnan suunnitteluun ja toteutukseen yksikkötasolla työaika-autonomisen työvuorosuunnittelun (TAA) suunnittelun kautta. Tämä on yhteisöllinen toimintamalli. Tässä kehittämistehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa.

7 7(26) 2 Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta Kansallinen tausta Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa tehtävän taustalla oli kansallinen KASTE-ohjelma ja sitä osaltaan toteuttava Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanke (VeTe). Kohdennetusti tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa tehtävän kiinnitysalustana oli yksi VeTe:n osahanke, Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -hanke. VeTeHH-osahankkeen tarkoituksena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi. Tavoitteena oli lisätä henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta niin, että hoitotyön vaikuttavuuden seuranta toimintayksikkö- ja organisaatiotasolla sekä myös valtakunnan tasolla mahdollistuu (STM 2009). VeTeHH-osahankkeessa useiden kehittämistehtävien avulla tuotettiin tarvittavaa näyttöä tunnuslukujen sopivuudesta yksikkö, sairaala ja valtakunnan tason tiedon tuottamiseen ja vertailuun Paikallinen tausta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) organisaatio uudistui Uudistuksen yhteydessä organisaation tehtävä oli tukea mm. strategian ja prosessien toteutumista sekä henkilöstön liikkuvuutta ja voimavarojen kustannustehokasta käyttöä. Niukkenevien hoitohenkilöstön voimavarojen järkevään ja tehokkaaseen käytön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tarvitaan tietoa henkilöstöresurssien kohdentumisesta potilaan hoitoprosessin eri vaiheisiin. Myös henkilöstöllä pitää olla aito mahdollisuus osallistua oman työpanoksensa ja osaamisensa hyödyntämisen suunnitteluun. Yksi keino siihen on työaika-autonomia (TAA). TAA-mallin on kehitelty alun perin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Jorvin ja Espoon sairaaloissa. (Koivumäki ym ) Malli on levinnyt hyvien kokemusten saattelemana muualle Suomeen. TAA on yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja olemassa olevien reunaehtojen (työehtosopimukset, työaikalaki, paikalliset sopimukset, organisaation/yksikön toiminta) puitteissa. Koko työyhteisö (työntekijät ja esimiehet) on vastuussa työvuorosuunnittelun kautta työyksikön toiminnan sujuvuudesta huomioiden työyhteisön jäsenten yksilölliset tarpeet tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. (Työterveyslaitos 2010.) TAA:n toteuttamiseen tarvitaan yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen lisäksi toimivat ja ajanmukaiset suunnittelun ja seurannan työvälineet Tunnuslukujen tuottaminen Titania-ohjelmalla Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa -kehittämistehtävä syntyi paikallisesta tarpeesta, jonka aiheutti Kuopion yliopistollisessa sairaalan (KYS) organisaatiouudistus. Neuro- ja Sydänkeskus aloittivat toimintansa Keskuksille muodostettiin hoitotyön yksiköt, jotka järjestävät hoitohenkilöstön resursoinnin poliklinikoille, vuodeosastoille ja muille hoitotyön ammattitaitoa tarvitseville prosesseille keskuksissa. Sydänkeskukseen (Liite 1) mukaan tulleiden kuuden toimipisteen tunnukset säilyivät entisellään. Tämä tarkoittaa, että hoitohenkilöstön resursoinnin seurantaan tarvittava tieto syntyi työsopimuksiin tallennetun yksikkötiedon pohjalta Prima-järjestelmästä. Näiden tietojen poh-

8 8(26) jalta henkilöstöresursointia voitiin seurata ja arvioida ehrminfo-ohjelman tuottamien raporttien avulla tai koostettuna Sigma-tietovarastosta. Raportit kertovat työsopimuksen mukaisen henkilöstövoimavarojen jakautumisen. Työtä on saatettu tehdä myös muualla kuin työsopimuksen mukaisella osastolla, mutta tästä ei saada tietoa nykyisillä seurantajärjestelmillä. Tämän vuoksi jokin osasto tai toimipiste saattaa näyttää tunnuslukujen valossa tehokkaalta, koska on toiminut vähäisellä hoitotyön resursoinnilla. Todellisuudessa osastolla on ollut aputyövoimaa osastolta, jolla resursointi on ollut runsasta ja silloin ko. osaston toiminta on näyttäytynyt tehottomalta. Syntyi tarve tuottaa toteumaa vastaavaa tietoa henkilöstöresursoinnista. Neurokeskukseen organisaatiorakenteessa (Liite 2) mukaan tulleet neljä toimipistettä suunniteltiin sijoittuvaksi kaikki yhteen tunnisteeseen B2257. Sen alle oli tarkoitus tehdä koko Neurokeskuksen hoitotyön ja toimistohenkilöstön työsopimukset. Tämä ei kuitenkaan toteutunut koska järjestelmät eivät tuottaneet seurantatietoa kuin työsopimustiedon perusteella. Jos koko hoitohenkilöstö on saman tunnisteen alla, ei ole mahdollista saada tietoa henkilöstöresursoinnista työyksikkötasolla. Tieto on välttämätöntä työpanoksen kohdentumisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Syntyi tarve tuottaa seurantatietoa Titaniatyövuorosuunnittelujärjestelmä toteumatiedosta Titania-ohjelman kehittäminen työaika-autonomisessa suunnittelussa KYSin henkilöstöstrategiassa ( ) henkilöstön osaaminen ja uudistuminen painottuivat mm. hyvinvoivan työyhteisön ja osaamisen hallinnan kehittämiseen sekä onnistuneen rekrytoinnin toteuttamiseen. Henkilöstön rekrytoinnissa ja nykyisen henkilöstön säilyttämisessä keskeisiä tekijöitä työnantajalle ja alan vetovoimaisuudelle on työntekijöiden mahdollisuus sovittaa työaika muuttuviin yksityiselämän tarpeisiin. Lisäksi nykyaikaiseen työn hallintaan oleellisena osana kuuluu työntekijöiden osallisuus toiminnan suunnitteluun työyksikössä. Työyksikön työvuorosuunnittelussa pyritään henkilöstön määrälliseen ja laadulliseen (osaamiseen) riittävyyteen tuottamaan tarvetta vastaavat hoitotyön toiminnot potilaille turvallisesti, laadukkaasti ja tasapuolisesti ja huomioiden henkilöstön työhyvinvointi sekä organisaation tulostavoitteet. Titania-työvuorosuunnittelujärjestelmä kehittäminen työaika-autonomisen suunnittelun välineeksi tarjosi välineen toteuttaa henkilöstöstrategiaa Neurokeskuksessa oli tavoitteena, että työvuorot suunniteltaisiin potilasprosessien mukaan työaika-autonomian mukaisesti. Tulevaisuudessa työvuorot suunniteltaisiin ehkä keskitetysti. Tällä tarkoitetaan, että työntekijät suunnittelevat työaika-autonomian periaatteiden mukaan työvuoronsa siihen yksikköön tai potilasprosessiin, jossa heidän osaamisensa parhaiten edistää hyvää ja turvallista asiakas/potilastyötä. Tästä johtuen sama henkilö saattaa tehdä työvuoroja jakson aikana useammassa toimipisteessä neurokeskuksen alueella. Hoitohenkilöstön kohdentaminen tarpeen mukaan tehostuu ja tällä mahdollistetaan tuloksen tehostuminen potilas-, hoitaja- ja organisaationäkökulmasta. Käytännön tason suunnittelussa autonomisen työvuorosuunnittelun vastuuhenkilö huolehtii suunnitteluvaiheessa siitä, että keskuksen kaikkiin toimipisteisiin suunnitellaan riittävä osaaminen. Toteumaan hän (tai työntekijä itse) tekee ne muutokset, jotka ovat tapahtuneet potilashoidon turvaamiseksi muuttuneissa olosuhteissa. Syntyi tarve kehittää Titania-ohjelmaa autonomista työvuorosuunnittelua tukevaksi.

9 9(26) 2.3 Tarkoitus Tässä kehittämistehtävässä oli tarkoitus tarkastella osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita KYSin organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa. 2.3 Kehittämistehtävän tavoitteet Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa kehittämistehtävän tavoitteet olivat: 1. Tuottaa tietoa Titania-ohjelman vaatimuksista raportointityökalun kehittämiseksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnusluvuista. 2. Tuottaa luonnos TAA suunnittelutyöpöydästä 3. Tuottaa vertailutietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: Sydänkeskuksen perinteisestä mallista ja Neurokeskuksen työaika-autonomisesta mallista. 2.3 Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Tässä kehittämistehtävässä hyödynnettiin seuraavia selvityksiä ja hankkeita: Pitkäaho ym Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikassa. KYSin työvoimapalvelulla (varahenkilöstö) käytössä olevaa Titania-ohjelman kautta tapahtuva työpanoksen seurantaa ja kohdentamista osastotasolle: Työvuorojen suunnitteluvaiheessa Titaniaan merkittiin varahenkilön sijoitusyksikkö. Toteumatallennusvaiheessa työvoimapalvelun osastosihteeri poisti suunnitelman pohjasta sijoitusyksikkötiedon ja vei kulunvalvonnasta leimaustiedot toteumaan. Lisäksi hän tallensi KÄSIN erilliseltä listalta työyksikkötiedon. Titania-ohjelmasta saatiin tilastotieto (tilasto 3/päivätilastot/Laskutus 1 tai 2), joka tuotti yksikkötason tiedon työpanoksesta euroina ja työtunteina. Tämä oli mahdollista suunnittelija Marjatta Koiviston kehittämän poimintatyökalun avulla. Tämä tieto vietiin Sigmaan siirtotiedostona, jonka se tuotti raportiksi. Työaika-autonomialla työtyytyväisyyttä -projekti ( )

10 10(26) 2.4 Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Tehtäväalueen sisältö ja kuvaus Kehittämistehtävän tavoitteiden toteuttamisen yksilöidyt tehtävät on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa kehittämistehtävän yksilöidyt tehtävät Tavoitteet Selvittää Titania-ohjelman vaatimukset seuraavien toimintojen kehittämiseksi : - TAA työvuorosuunnittelutyöpöytä - Hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnuslukujen raportointi Tuottaa luonnos TAA työvuorosuunnittelutyöpöydästä Tehtävät Selvittää, mitä vaatimuksia/muutoksia Titaniaohjelmaan tarvitaan. Selvittää, miten Titania-ohjelman toteumatiedot siirretään henkilöstövoimavarojen hallinnassa tarvittavaksi tunnusluvuiksi, joita ovat: mm. tehdyt (netto) tunnit, työpanos, poissaolot, osa/koko-aikaisuus, koulutustaso ja työsuhteen vakinaisuus/ määräaikaisuus. Tunnusluvut ovat yksikkötasolla ja ammattinimikkeittäin sekä eri aikaintervalleilla saatavia. Tarjouspyyntöesitys tuotetusta luonnoksesta Titania-ohjelman kehittäjälle linjaorganisaation päätöksenteon ja vastuiden kautta. Tuottaa tietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: perinteisestä ja TAA mallista Verrata kahta eri työvuorosuunnittelumallia. Ohjata opiskelijatöinä toteutuvia TAA - työvuorosuunnittelun tutkimuksia

11 11(26) Aikataulut Kehittämistehtävän aikataulu on kuvattu taulukossa 2. Henkilötyöpanosta tehtävään käytettiin 2,85 kk. Taulukossa näkyy kehittämistehtävän aktivoitumisaika. Tehtävään liittyviä työrupeamia oli myös näiden jaksojen ulkopuolella. Taulukko 2: Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa -kehittämistehtävän aikataulu Tehtävä Selvittää, mitä tietojärjestelmiä tarvitaan henkilöstövoimavarojen hallintaa koskevassa seurannassa, suunnittelussa ja arvioinnissa. 2. Selvittää, miten Titania-ohjelman toteumatiedot siirretään henkilöstövoimavarojen hallinnassa tarvittavaksi tunnusluvuiksi 3. Tuottaa luonnos TAA suunnittelutyöpöydästä 4. Tuottaa vertailutietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: Neuro- ja Sydänkeskuksen perinteisestä mallista ja työaika-autonomisesta mallista.

12 12(26) Kehittämistehtävän tehty yhteistyö Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa - kehittämistehtävässä yhteistyötä tehtiin seuraavien henkilöiden kanssa KYSissä Henkilöstöhallinnossa: Kinnunen Anna-Liisa, toimistopäällikkö Nyman Tuula, hallintosihteeri Poikolainen Pekka, henkilöstöpäällikkö Pulkkinen Arja, henkilöstösihteeri Neurokeskuksessa: Hongisto Laina, ylihoitaja Sydänkeskuksessa: Leivonen Kirsi, ylihoitaja Työaika-autonomiatyöryhmä Pietarinen-Lyytinen Ritva, ylihoitaja, TAA-työryhmän pj. Istekki Oy Koivisto Marjatta, suunnittelija Mustonen Paula, asiakkuuspäällikkö Työvoimapalvelussa: Hietamäki Marja, rekrytointipäällikkö Tietohallinto Kokkonen Päivi, kehittämispäällikkö Opiskelijat Jaana Hyvönen, aoh 2406, pro gradu -työ: (työ ei valmistunut VeTeHHosahankkeen aikana) Mervi Jääskeläinen, sh 2501, pro gradu -työ: (työ ei valmistunut VeTeHHosahankkeen aikana) Kehittämistehtävässä tehtiin tiivistä yhteistyötä Työaika-autonomialla työtyytyväisyyttä ( )-projekti kanssa. Suurin osa kokouksista oli yhteiskokouksia Kehittämistehtävän toteutus Kehittämistehtävän työmenetelmät olivat Titania-ohjelman vaatimusten selvittelyn osalta moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi kehittämistehtävässä oli käytössä menetelmiä, jotka olivat tunnusomaisia tapaustutkimukselle (case study). Se on tutkimusmenetelmä, jossa havaintoyksikköjen (tässä Sydän ja Neurokeskus) toimintaa (TAA kontekstissa) selitetään ja kuvataan tietojärjestelmiin tallentuneiden tietojen ja kyselyjen (pro gradut) määrällisen analyysin pohjalta. Saatuja tietotoja ei voi yleistää vaan ne ovat voimakkaasti kontekstisidonnaisia. Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa kehittämistehtävä toteuttaminen tapahtui pääasiassa kokouksissa sovittujen tehtävien kautta. Kokousmuistiot ja kehittämistehtävän eteneminen on arkistoitu Share Point -alustalle kahteen kansioon: kokoukset/psshp ja raportit projektipäällikölle/pitkäaho.

13 13(26) 3 Kehittämistehtävän organisaatio Kehittämistehtävällä ei ollut erillistä organisaatiota, vaan se toimi suoraan VeTeHHorganisaation alaisuudessa. Hankejohtaja: Jari Saarinen Projektipäällikkö: Tarja Tervo-Heikkinen Ohjausryhmä: Yhdistetyn ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet edustavat VeTeHHosahankkeessa mukana olevia sairaanhoitopiirejä sekä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitosta. Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa ja tukea osahankkeen tehtävien etenemistä sekä toimivat projektipäällikön tukena. Ohjausryhmän jäsenet: projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen (PSSHP) hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (PSHP) hallintoylihoitaja Paula Asikainen (SATSHP) varalla tutkimus- ja kehittämisylihoitaja Marita Koivunen (SATSHP) kehittämispäällikkö Kristiina Junttila (HUS) hankepäällikkö Maritta Korhonen (PSSHP, tietohallinto) johtava ylihoitaja Sirkka Kukkola (Ritkky) erikoissuunnittelija Pia Liljamo (PPSHP) johtava ylihoitaja Anne Mikkonen (Ylä-Savon SOTE ky) lehtori Pirjo Partanen (UEF, hoitotieteen laitos) tutkimusprofessori Marja-Leena Perälä (THL) professori Kaija Saranto (UEF, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) kehittämisylihoitaja Kaarina Tanttu (VSSHP) Projektiryhmä: Projektiryhmä vastaa osahankkeen toteutuksesta toimintasuunnitelman mukaisesti. Ryhmä sovittaa osahankkeen toteutuksen aikatauluista laajemman aikataulutuksen puitteissa. Projektiryhmä tuottaa ehdotukset toimenpiteiksi ohjausryhmälle sekä suunnittelee omaa tehtäväkuvaansa projektipäällikön ja ohjausryhmän tuella. Ryhmän jäsenet vastaavat osahankkeen toimintasuunnitelman mukaisesta käytännön toteutuksesta. Projektiryhmän jäsenet: projektisuunnittelija Taina Pitkäaho (PSSHP)

14 14(26) 4 Tulokset Kehittämistehtävän keskeiset tulokset on koottu taulukkoon 3. Uudistuvassa organisaatiossa yhteisöllisyyttä tarvitaan toiminnan kehittämiseksi ja terveydenhuollon vetovoimaisuuden lisäämiseksi kilpailtaessa niukkenevan työvoiman saatavuudesta. TAA työvuorosuunnittelu mahdollistaa potilashoidon suunnittelun ja toteutuksen yhteisöllisyyden lähtökohdista. Työvuorosuunnittelujärjestelmän työvuorojen toteumatiedoista suoraan saatavat hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnusluvut kuvaavat paremmin resurssien käyttöä työyksiköittäin kuin nykyinen työsopimistietoihin perustuva raportointi. Taulukko 3: Yhteenveto kehittämistehtävän keskeisistä tuloksista Tavoitteet Tehtävät Keskeiset tulokset Selvittää Titaniaohjelman vaatimukset seuraavien toimintojen kehittämiseksi : - TAA työvuorosuunnittelutyöpöytä - Hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnuslukujen raportointi Selvittää, mitä vaatimuksia/muutoksia Titania-ohjelmaan tarvitaan. Selvittää, miten Titania-ohjelman toteumatiedot siirretään henkilöstövoimavarojen hallinnassa tarvittavaksi tunnusluvuiksi, joita ovat: mm. tehdyt (netto) tunnit, työpanos, poissaolot, osa/kokoaikaisuus, koulutustaso ja työsuhteen vakinaisuus/määräaikaisuus. Tunnusluvut ovat yksikkötasolla ja ammattinimikkeittäin sekä eri aikaintervalleilla saatavia. Hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnuslukujen tuottaminen työsopimusjärjestelmästä on vanhakantaista uudistuvassa organisaatiossa. Titania-ohjelmaan voidaan kehittää: - TAA työvuorojen suunniteltutyöpöytä yksikön toiminnan yhteisölliseen suunnitteluun - Toteumatyöpöytä tuottamaan henkilöstöhallinnan tunnuslukuja raporttityökalun avulla Tuottaa luonnos TAA työvuorosuunnittelutyöpöydästä Tuottaa tietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: perinteisestä ja TAA mallista Tarjouspyyntöesitys tuotetusta luonnoksesta Titania-ohjelman kehittäjälle linjaorganisaation päätöksenteon ja vastuiden kautta. Verrata kahta eri työvuorosuunnittelumallia. Ohjata opiskelijatöinä toteutuvia TAA työvuorosuunnittelun tutkimuksia - Luonnos TAA työvuorosuunnittelutyöpöydästä (Liite 3) - Tarjouspyyntöesitys Titaniaohjelman kehittämistarpeista. (Liite 4) Pro gradu 1: Verrata kahta eri työvuorosuunnittelumallia, valmistuu myöhemmin (Mervi Jääskeläinen, UEF, Biolääketieteen yksikkö) Pro gradu 2: Hoitohenkilöstön kokemukset TAAsuunnittelusta, ei valmistu Sydän- ja Neurokeskuksen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvailua vuosilta 2008 ja 2010: Henkilöstöinformaatio saatiin työvuorosopimuperusteisesti ja uudistuneessa toiminnassa se ei ollut käyttökelpoista.

15 15(26) 5 Arviointi 5.1. Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta Kehittämistehtävässä oli ensimmäisenä tavoitteena selvittää Titania-ohjelman vaatimukset seuraavien toimintojen kehittämiseksi: TAA työvuorosuunnittelutyöpöytä ja hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnuslukujen raportointi. Tavoitetta ei saavutettu aivan halutussa laajuudessa. KYSissä ulkoistettiin tietojärjestelmäpalvelut Istekki Oy:lle. Tässä yhteydessä Titania-ohjelma määriteltiin henkilöstöosaston omaisuudeksi ja sopimuksessa Istekki Oy:n kanssa ei sovittu kehittämistehtävän tavoitteen tyyppisestä palvelusta. Yhteistyön ja asiantuntijapalveluiden hinnoittelu tai niiden saatavuus olivat keskeisimmät ongelmat. Titania-ohjelman kehittämistuotos olisi ollut kansallisesti hyödynnettävissä, ei vain pakallisesti sovellettavissa. Titania-ohjelma on Logica Oy lisensoima ja kansallisen kehittämisen tulee tapahtua yhteistyössä heidän kanssaan. Ohjelman kehittämiseen liittyvät kustannukset tulisi jakaantua kaikkien käyttölisenssin haltijoiden kesken. Tämän kaltaisessa yhteistyössä tarvittaisiin käyttölisenssien omistajien välistä sopimista. Tässä kehittämistehtävässä ei tähän ole resursseja. Lisäksi hankkeessa työskentelyn ulkopuolelle oli rajattu kaupalliseen tarkoitukseen tulevan tuotteen kehittäminen. Kehittämistehtävän kolmantena tavoitteena oli tuottaa tietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: perinteisestä ja TAA-mallista. Tavoitteeseen oli tarkoitus päästä kahden pro gradu -työn avulla. Toinen opiskelijoista ei tehnyt kuitenkaan yhteistyösopimusta VeTeHH-osahankkeen kanssa eikä saanut valmiiksi hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Toinen opiskelijoista sai työnsä lähes valmiiksi hankkeen aikana ja raportoi tuloksista suullisesti. Myöskään tunnuslukuja ei voitu hyödyntää vertailutiedon tuottamiseksi. Keskusten muodostumisen yhteydessä henkilöstöinformaation tuottaminen työsopimusjärjestelmällä ei vastannut henkilöstövoimavarojen todellista kohdistumista todellisuutta vastaavasti. 5.2 Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta on elintärkeää kohdentaa potilasja henkilöstötunnusluvut toimintayksikön tasolle. Näin saadaan kuvattua prosessitasolla, miten hoitotyön voimavaroja on käytetty palvelujen tuottamiseen ja mitä on saatu aikaiseksi. Esimerkki tämän hetken tilanteesta: Sydänkeskuksessa sydän- ja rintaelinkirurgian osastolle (vuonna 2008 osastotunniste 2204 ja vuonna 2010 osastotunniste 2244) oli kirjattu myös verisuonikirurgian 2208 osaston henkilöstö. Kummankin osaston potilaat oli kirjattu osastojen tunnisteiden mukaisesti. Koska työsopimukset oli tehty yhdistävän tunnisteen alle, ei työpanosten kohdentumista voitu erotella. Tunnuslukujen tuottamiseen käytettiin kahta tietojärjestelmää Sigmaa (potilastunnusluvut) ja ehrminfoa (hoitohenkilöstön tunnusluvut). Potilastunnusluvut muodostuivat potilaiden palvelujen käyttötietojen perusteella. Sigma raportista saatiin päättyneiden esim. hoitojaksojen lukumäärä ja keskimääräinen hoitojakson kesto. Tiedot oli raportoitu 1 kk, 3 kk, 6 kk ja 12 kk intervalleissa.

16 16(26) Hoitohenkilöstön tunnusluvut muodostuvat työsopimustiedot tallentavassa Primaohjelmassa. Tiedot raportoidaan ehrminfo-työkalulla, joka raportoi tiedot vuoden alusta haluttuun kuukauteen tai kuukausi kerrallaan. Vaihtoehtona ehrminfolle tutkittiin Titaniatyövuorosuunnittelujärjestelmää. Se tallentaa Primalta henkilöstöhallinnon tiedot ja tuottaa raportteja työvuorolistoittain eli kolmen tai kuuden viikon intervalleissa. Henkilöstötunnuslukujen osalta saatiin vain tieto työsopimuksen mukaisesta työnsuorituspaikasta, joka ei aina vastannut todellisuutta. Työpanoksen kohdentamiseksi nykyisessä järjestelmässä vaatisi työsopimuksen muuttamista jokaisen jouston osalta. Tämän toteuttaminen vaatisi tarpeetonta byrokratiaa. Se voitaisiin välttää, jos Titania-työvuorosuunnittelujärjestelmään tallennettaisiin työsopimuksesta poikkeava työnsuorituspaikka, ja raporttityökalu tuottaisi siitä tilastotiedon halutussa aikaintervallissa. TAA suunnittelun näkökulmasta olisi ihanteellista, jos työntekijä voisi jo suunnitteluvaiheessa tehdä vuoronsa yksikköön, jossa hänen osaamisensa on tarpeen. 5.3 Yhteys KASTE-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto-hankkeen osahanke hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) toteuttaa KASTE-ohjelman toimenpidettä nro 14. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen henkilöstövoimavarojen käyttöä kehittämällä ja varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Henkilöstön saatavuuden, riittävyyden ja sitoutumisen turvaamiseksi laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja -mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi. Toimenpiteen toteuttaminen on operationalisoitu useaan eri kehittämistehtävään VeTeHH-osahankkeessa. Tässä kehittämistehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyvä haasteita KYSin organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa. Yhteenveto: Kehittämistehtävä toteuttaa KASTE-ohjeman toimenpidettä nro Resurssit Ajallinen resursointi Ajallisesti kehittämistehtävä pysyi lähes suunnitellussa aikataulussa (Taulukko 2). Opiskelijatyönä toteutumatonta tutkimusta ei korvattu tai tehty projektisuunnittelijan toimesta. Tietojärjestelmien kehittäminen yhteistyössä KYSin linjaorganisaation ja Istekki Oy:n kanssa olisi vaatinut enemmän aikaa. VeTeHH-osahankkeessa pääosa ajasta käytettiin kansallisesti yhtenevien hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen. Tämä kehittämistehtävä sopeutui ajallisesti em. realiteettiin Henkilöresurssit Kehittämistehtävään oli resursoitu suunnitelmassa projektisuunnittelijan työpanosta noin kolme kuukautta. Tämä resurssi oli riittävä tehtävien toteuttamiseen. Tietojärjestelmän kehittämiseen tarvittavaa asiantuntijatietoa ei VeTeHH:ssa ollut saatavilla, kuin ohjausryhmän kautta. Päivittäiseen tarpeeseen se ei ollut riittävä. Työaika-autonomiasta tuotetun työvuorosuunnittelun vertailutieto oli opiskelijatyön varassa. Toisen opiskelijan sitoutumattomuus hankkeeseen tuotti ongelmia. Tämä oli ennakoitavissa puuttuvasta tutkimussuunnitelmasta ja yhteistyösopimuksesta.

17 17(26) Kehittämistehtävästä vastaavan projektityöntekijän resurssi oli pääsoin varattu VeTeHHosahankkeessa kansallisesti yhtenevien hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittämiseen, tuottamiseen, testaamiseen ja mallintamiseen. Tämä kehittämistehtävä sopeutui em. realiteettiin. Kehittämistehtävään ei myöskään ollut varattuna henkilöresurssia maalis syyskuussa 2011 projektityöntekijän tutkimusvapaan aikana eli kehittämistehtävä ei edennyt sinä aikana Käytettyjen menetelmien osuvuus Kehittämistehtävässä käytettiin jossain määrin tapaustutkimuksen tunnusmerkit täyttäviä menetelmiä. Lähtökohtaisesti menetelmä oli sopiva, vaikka tavoitteita ei saavutettukaan halutussa laajuudessa. Tavoitteista jäämisen sijaan saatiin tietoa ja kokemuksia tunnuslukujen tuottamiseen liittyvistä haasteista Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen Kehittämistehtävään liittyvä virallinen tiedottaminen tapahtui projekti- ja ohjausryhmien kokouksissa, jotka toteutuivat pääasiassa videoneuvotteluina. Lisäksi SharePoint -ohjelmaa käytettiin työpapereiden ja muistioiden jakamiseen hanketyöhön osallistuville. Verkostoituminen hankeen ulkopuolisiin tahoihin tapahtui pääasiassa erilaisten hankkeen tiedotustilaisuuksien kautta. Järjestelmällistä verkostoitumista muihin kuin hankeorganisaatioihin tai ohjaus- ja projektiryhmässä toimiviin organisaatioihin sekä yhteistyökumppaneihin ei juuri tapahtunut. Se ei myöskään ollut mahdollista käytössä olleiden henkilö- ja aikaresurssien puitteissa.

18 18(26) 6 Pohdinta Tässä kehittämistehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita Kuopion yliopistollisen sairaalan organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen (TAA) suunnittelun kontekstissa. Tunnuslukujen tarkasteluun ei kehittämistehtävässä päästy, mutta saatiin kokemusta uudistuvan organisaation ja tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Keskeinen havainto oli tietojärjestelmien jäykkyys muutoksessa. Tämä näkyi mm. siinä, että Neurokeskukseen suunniteltu hoitotyön yksikkö jäi perustamatta, koska työsopimusten tekeminen yhden tunnisteen alle olisi tehnyt mahdottomaksi seurata hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisen yksikkötasolle. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämisen haasteellisuus tuli ilmeiseksi kehitettäessä työaika-autonomisen (TAA) työvuorosuunnittelutyöpöytää Titania-ohjelmaan. Työvuorojaan TAA suunnittelevat osastot olivat omaksuneet uuden yhteisöllisen tavan mahdollistaa potilashoitoa. Osastoilla oli tarve saada käyttöönsä sähköinen suunnittelutyöpöytä, joka päivittyisi muutosten myötä ja toisi näkyville muiden hoitotyön tekijöiden suunnittelemat vuorot (Liite 3). Kuopion yliopistollinen sairaala ulkoisti kehittämistehtävän aikana tietojärjestelmäpalvelut. Tästä johtuen tietojärjestelmien kehittäminen oli pitkälti yhteistyön harjoittelua niin sisällön kuin organisaatioiden vastuiden osalta. Kehittämistehtävän laajuuden ja kompleksisuuden huomioiden VeTeHH-osahankkeessa siihen varattu henkilöstöresurssi oli riittämätön tai kehittämistehtävän tavoitteet oli ylimitoitettu. Kehittämistehtävän tuloksena saatiin linjaorganisaatiolle esitys Titania-ohjelman (Liite 4) kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Siihen saatiin myös vastaus Titania-ohjelman kehittäjältä. Vastaus sisälsi tarjouksen kehittää Titania-ohjelmaa niin TAA työpäydän kuin muidenkin ominaisuuksien osalta uudenlaisessa ympäristössä. Se oli mittasuhteiltaan ja ominaisuuksiltaan jo huomattavasti laajempi kuin tehty esitys. Siis tarjous ei ollut vastaus esityksen tarpeisiin. Yhteenvetona todetaan, että tässä kehittämistehtävässä opittiin moniammatillisen yhteistyön merkitys muutosten suunnittelussa. Tietojärjestelmien jäykkyys ja kehitystyön hintavuus ovat realiteetit, jotka on huomioitava terveydenhuollon muutosten ja uudistusten yhteydessä. Merkityksellistä on myös huomioida ns. ruohonjuuritason tarpeet tietojärjestelmien kehittämisessä, kuten TAA suunnittelu. Uudistusten ja muutosten läpiviennissä tietojärjestelmillä on keskeinen asema muutosvastarinnan murtajina tai vahvistajina, mikä korostuu informaatioaikakautena entisestään. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta on elintärkeää kohdentaa potilas- ja henkilöstötunnusluvut toimintayksikön tasolle. Näin saadaan kuvattua prosessitasolla, miten hoitotyön voimavaroja on käytetty palvelujen tuottamiseen ja mitä on saatu aikaiseksi.

19 19(26) Lähteet Koivumäki, M., Aschan, H., Kasanen, R., Sinivaara, M. & Vihersalo, M Työaikaautonomialla kohti työhyvinvointia. Tutkimus- ja kehittämishanke HYKS, Jorvin sairaalassa ja Espoon kaupungin vanhusten palvelussa. Loppuraportti. HYKs, Jorvin sairaala. Julkaisuja, Sarja B03/2005. Pitkäaho, T., Partanen, P., Vehviläinen-Julkunen, K. & Miettinen, M Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalan sisätautien klinikassa. Kuopion yliopistollisen sairaalan monistamo. Kuopio. STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6. Saatavilla: [Haettu: ] STM KASTE-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 9. Saatavilla: [Haettu: ] Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT) Väestöennuste Saatavilla: [Haettu ]. Työterveyslaitos 2010: Työaika-autonomia auttaa nuorempia hoitajia. Saatavilla: tekijat/tutkimusuutisia/tyoaika-autonomia_auttaa_nuorempia_hoitajia/sivut/default.aspx Päivitetty [ ] Outi Aho, [Haettu ].

20 20(26) Liite 1: Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen organisaatio KUOPION SYDÄNKESKUS ORGANISAATIO SYDÄNKESKUS TASEYKSIKKÖ AL22R HALLINTO A YLILÄÄKÄRI - YLIHOITAJA - HALLINTOSIHTEERI JOHTORYHMÄ KIRURGIAN YLILÄÄKÄRI KARDIOLOGIAN YLILÄÄKÄRI KIRURGINEN VUODEOSASTO A2244 KARDIOLOGINEN VUODEOSASTO A2241 KARDIOLOGINEN TUTKIMUSOSASTO A2242 (2105) KARDIOLOGIAN POLIKLINIKKA A3241 (3101) SYDÄNVALVONTA A4601 KARDIOLOGINEN YKSIKKÖ A4611 OPER. TUKIPALV. JA LEIKK. TOIMINTA TUTKIMUS JA OPETUS

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen

Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Taina Pitkäaho Projektikoordinaattori, TtT, kätilö -hanke PSSHP Esityksen sisältö - :stä lyhyesti - Hoitohenkilöstön voimavarojen hallinnan

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen tuottaman hoitotyön prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Erikoissairaanhoito, viisi sairaanhoitopiiriä, 74 somaattista vuodeosastoa Perusterveydenhuolto, kaksi

Lisätiedot

Kansallisesti yhtenäisiin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuihin perustuvan seurantajärjestelmän vaatimusten määrittely

Kansallisesti yhtenäisiin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuihin perustuvan seurantajärjestelmän vaatimusten määrittely Kansallisesti yhtenäisiin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuihin perustuvan seurantajärjestelmän vaatimusten määrittely Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE Heljä Lundgrén-Laine, esh, TtT Kehittämisylihoitaja Kehittämispalvelut, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä, Tyks, 13.10.2015 1 MIKÄ IHMEEN

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 2.3.2009 Turku Päivi Nygren Hallintoylihoitaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

VeTe. Tunnuslukujen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa keskussairaalasairaanhoitopiirissä. VeTe- loppuseminaari Tampere-talo 6.9.

VeTe. Tunnuslukujen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa keskussairaalasairaanhoitopiirissä. VeTe- loppuseminaari Tampere-talo 6.9. Tunnuslukujen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa keskussairaalasairaanhoitopiirissä - loppuseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Piia Astila-Ketonen, projektisuunnittelija, TtM Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

21.1.2016. perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.

21.1.2016. perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen. Esityslista 15/2016 1 (5) Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

YLIOPISTO JA VETE YHTEISTYÖ

YLIOPISTO JA VETE YHTEISTYÖ VeTe -hankkeen valtakunnallinen päätösseminaari 6.9.2011 Tampere-talo, Tampere YLIOPISTO JA VETE YHTEISTYÖ Katri Vehviläinen-Julkunen, professori, yh (sivuvirka) VeTe -hankkeen tavoitteet Kahdeksan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta VeTeHH-osahanke

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta VeTeHH-osahanke Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta VeTeHH-osahanke Yhteenvetoraportti R0 2(23) Versiohistoria Versio pvm Tekijä Kuvaus 0.1 17.10.2011 Tarja

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMALUONNOS

PROJEKTISUUNNITELMALUONNOS PROJEKTISUUNNITELMALUONNOS Projektin nimi: VeTe -hankkeen TUKI -projektin potilasateriapalveluiden mallintaminen vuodeosastoilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Suunnitelman laatimispäivämäärä: 12.9.2011

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen. KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tarkoitus Kuopion psykiatrian keskus (KPK) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kuopion kaupungin välisellä sopimuksella.

Lisätiedot

ö 14.1.2013 Minna Kivipelto, THL

ö 14.1.2013 Minna Kivipelto, THL Kehittämisen i arviointi i työyhteisössä ö 14.1.2013 Minna Kivipelto, THL 1 FinSoc FinSocin tehtävä Edistää arviointimenetelmien tuntemusta ja arviointitiedon käyttöä sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen

Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) 11 poliklinikkaa Organisaatiokohtaiset

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen toimintoluokitusten analysointi. Osastot Riihimäki 1-3, Loppi ja Hausjärvi. Työpaperi 12a ja 12b

Rakenteisen kirjaamisen toimintoluokitusten analysointi. Osastot Riihimäki 1-3, Loppi ja Hausjärvi. Työpaperi 12a ja 12b 1(25) Rakenteisen kirjaamisen toimintoluokitusten analysointi Osastot Riihimäki 1-3, Loppi ja Hausjärvi Työpaperi 12a ja 12b 2(25) Sisällys Johdanto... 4 1. Eri komponenttien ja pää- sekä alaluokkien kirjaaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 Kevät 2011 Marja Mäkiniemi M Tommi Hautaniemi työhyvinvointisuunnittelija psykologi, työhyvinvointiasiat p. 5191 p. 4182 TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke

Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke Yhteenveto VeTeVT-osahankkeesta Raportti R0 2(16) Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010 Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa HYKSin Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettava pilottihanke ulkomaisen työvoiman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Tuotantojohtajan päätös 21.1.2015, 16 SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 a. Toiminta-alue Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja,

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Rekrytointiprosessin kehittäminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki 30.5.2011

Rekrytointiprosessin kehittäminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki 30.5.2011 Rekrytointiprosessin kehittäminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki 30.5.2011 Ripaus teoriaa - näin se tapahtuu teoriassa Prosessien kehittämisessä on kyse nopeasta

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot