Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa
|
|
- Martta Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Raportti R18 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke
2 2(26) Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Taina Pitkäaho Ensiluonnos Taina Pitkäaho Rakenteen muokkaaminen, sisällöt seuraaviin lukuihin: tiivistelmä, johdanto, pohdinta Tarja Tervo-Heikkinen Ulkoasu, tekstin kommentit Taina Pitkäaho Kommenttien huomiointi, valmiina wwwsivuille Tarja Tervo-Heikkinen Pääversio, pdf
3 3(26) Tiivistelmä Tausta ja tarkoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määritellään hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -osahankkeessa toteutetaan KASTE-ohjelman toimenpidettä 14: Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja - mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi. VeTeHH on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanketta. VeTeHH-osahankkeessa toimenpide operationalisoitiin useiksi kehittämistehtäviksi. Tässä raportissa kuvatussa tehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa. Menetelmät Kehittämistehtävän työmenetelmät olivat Titania-ohjelman vaatimusten selvittelyn osalta moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi kehittämistehtävässä oli käytössä menetelmiä, jotka olivat tunnusomaisia tapaustutkimukselle (case study). Tulokset Kehittämistehtävän tavoitteet saavutettiin vain osittain, mutta tuotettiin myös tietoa niiden ohi. Kehittämistehtävän tuloksena saatiin KYSin linjaorganisaatiolle esitys Titania-ohjelman kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Uudistusten ja muutosten läpiviennissä tietojärjestelmillä on keskeinen asema muutosvastarinnan murtajan tai vahvistajina, mikä korostuu informaatioaikakautena entisestään. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta on elintärkeää kohdentaa potilas- ja henkilöstötunnusluvut toimintayksikön tasolle. Näin saadaan kuvattua prosessitasolla, miten hoitotyön voimavaroja on käytetty palvelujen tuottamiseen ja mitä on saatu aikaiseksi. Johtopäätökset Yhteenvetona todetaan, että tässä kehittämistehtävässä opittiin moniammatillisen yhteistyön merkitys muutosten suunnittelussa. Tietojärjestelmien jäykkyys ja kehitystyön hintavuus ovat realiteetit, jotka on huomioitava terveydenhuollon muutosten ja uudistusten yhteydessä. Merkityksellistä on myös huomioida ns. ruohonjuuritason tarpeet tietojärjestelmien kehittämisessä, kuten työaika-autonomisen työvuorosuunnittelun sähköinen työkalu, mahdollistamassa yhteisölliset lähtökohdat potilashoidossa.
4 4(26) Sisällys 1 Johdanto Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus Tausta Kansallinen tausta Paikallinen tausta Tarkoitus Kehittämistehtävän tavoitteet Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Tehtäväalueen sisältö ja kuvaus Aikataulut Kehittämistehtävän tehty yhteistyö Kehittämistehtävän toteutus Kehittämistehtävän organisaatio Tulokset Arviointi Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Yhteys KASTE-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Resurssit Ajallinen resursointi Henkilöresurssit Käytettyjen menetelmien osuvuus Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen Pohdinta...18 Lähteet...19 Liite 1: Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen organisaatio...20 Liite 2: Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokeskuksen organisaatio...21 Liite 3: Esitys Titania-ohjelman työaika-autonomisesta suunnittelutyöpöydästä...22 Liite 4: Esitys Titania-ohjelman kehittämistarpeista...25
5 5(26) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määritellään hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -hankkeessa toteutetaan KASTE-ohjelman toimenpidettä 14: Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja - mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi.(stm 2008.) VeTeHH on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanketta. VeTeHH-osahankkeessa toimenpide operationalisoitiin useiksi kehittämistehtäviksi. VeTeHH-osahankkeen kehittämistehtävissä huomioitiin myös KASTE-ohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille , jossa painotetaan henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen käyttöä ja työn vaikuttavuuden lisäämistä (STM 2009, 35). Terveydenhuollon organisaation uudistumisen tavoitteena on turvata terveydenhuollon palvelujen saatavuus väestölle. Väestön huoltosuhteen muuttuminen negatiiviseksi (Kuvio 1) merkitsee palvelutarpeiden lisääntymistä. KUVIO 1: Väestöllinen huoltosuhde , (Tilastokeskus 2009) Tulevaisuudessa tarvittavat palvelut tullaan tuottamaan nykyistä niukemmilla taloudellisilla voimavaroilla ja vähenevillä osaamisresursseilla. Osaamisresurssin muodostavat eri ammattiryhmät, joista hoitotyöntekijät edustavat suurinta ryhmää. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen vaikuttaa useaan keskeiseen tulokseen terveydenhuollossa. Hoitotyön henkilöstöhallinnan kehittäminen on tarpeen toimintaprosessien muutoksessa. Uudistuvassa organisaatiossa tarvitaan muutosten suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin luotettavia ja vertailukelpoisia tunnuslukuja. Lisäksi terveydenhuollon vetovoimaisuutta pitää vahvistaa. Se voi tapahtua tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuus osallistua toi-
6 6(26) minnan suunnitteluun ja toteutukseen yksikkötasolla työaika-autonomisen työvuorosuunnittelun (TAA) suunnittelun kautta. Tämä on yhteisöllinen toimintamalli. Tässä kehittämistehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa.
7 7(26) 2 Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta Kansallinen tausta Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa tehtävän taustalla oli kansallinen KASTE-ohjelma ja sitä osaltaan toteuttava Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanke (VeTe). Kohdennetusti tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa tehtävän kiinnitysalustana oli yksi VeTe:n osahanke, Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -hanke. VeTeHH-osahankkeen tarkoituksena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi. Tavoitteena oli lisätä henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta niin, että hoitotyön vaikuttavuuden seuranta toimintayksikkö- ja organisaatiotasolla sekä myös valtakunnan tasolla mahdollistuu (STM 2009). VeTeHH-osahankkeessa useiden kehittämistehtävien avulla tuotettiin tarvittavaa näyttöä tunnuslukujen sopivuudesta yksikkö, sairaala ja valtakunnan tason tiedon tuottamiseen ja vertailuun Paikallinen tausta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) organisaatio uudistui Uudistuksen yhteydessä organisaation tehtävä oli tukea mm. strategian ja prosessien toteutumista sekä henkilöstön liikkuvuutta ja voimavarojen kustannustehokasta käyttöä. Niukkenevien hoitohenkilöstön voimavarojen järkevään ja tehokkaaseen käytön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tarvitaan tietoa henkilöstöresurssien kohdentumisesta potilaan hoitoprosessin eri vaiheisiin. Myös henkilöstöllä pitää olla aito mahdollisuus osallistua oman työpanoksensa ja osaamisensa hyödyntämisen suunnitteluun. Yksi keino siihen on työaika-autonomia (TAA). TAA-mallin on kehitelty alun perin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Jorvin ja Espoon sairaaloissa. (Koivumäki ym ) Malli on levinnyt hyvien kokemusten saattelemana muualle Suomeen. TAA on yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja olemassa olevien reunaehtojen (työehtosopimukset, työaikalaki, paikalliset sopimukset, organisaation/yksikön toiminta) puitteissa. Koko työyhteisö (työntekijät ja esimiehet) on vastuussa työvuorosuunnittelun kautta työyksikön toiminnan sujuvuudesta huomioiden työyhteisön jäsenten yksilölliset tarpeet tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. (Työterveyslaitos 2010.) TAA:n toteuttamiseen tarvitaan yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen lisäksi toimivat ja ajanmukaiset suunnittelun ja seurannan työvälineet Tunnuslukujen tuottaminen Titania-ohjelmalla Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa -kehittämistehtävä syntyi paikallisesta tarpeesta, jonka aiheutti Kuopion yliopistollisessa sairaalan (KYS) organisaatiouudistus. Neuro- ja Sydänkeskus aloittivat toimintansa Keskuksille muodostettiin hoitotyön yksiköt, jotka järjestävät hoitohenkilöstön resursoinnin poliklinikoille, vuodeosastoille ja muille hoitotyön ammattitaitoa tarvitseville prosesseille keskuksissa. Sydänkeskukseen (Liite 1) mukaan tulleiden kuuden toimipisteen tunnukset säilyivät entisellään. Tämä tarkoittaa, että hoitohenkilöstön resursoinnin seurantaan tarvittava tieto syntyi työsopimuksiin tallennetun yksikkötiedon pohjalta Prima-järjestelmästä. Näiden tietojen poh-
8 8(26) jalta henkilöstöresursointia voitiin seurata ja arvioida ehrminfo-ohjelman tuottamien raporttien avulla tai koostettuna Sigma-tietovarastosta. Raportit kertovat työsopimuksen mukaisen henkilöstövoimavarojen jakautumisen. Työtä on saatettu tehdä myös muualla kuin työsopimuksen mukaisella osastolla, mutta tästä ei saada tietoa nykyisillä seurantajärjestelmillä. Tämän vuoksi jokin osasto tai toimipiste saattaa näyttää tunnuslukujen valossa tehokkaalta, koska on toiminut vähäisellä hoitotyön resursoinnilla. Todellisuudessa osastolla on ollut aputyövoimaa osastolta, jolla resursointi on ollut runsasta ja silloin ko. osaston toiminta on näyttäytynyt tehottomalta. Syntyi tarve tuottaa toteumaa vastaavaa tietoa henkilöstöresursoinnista. Neurokeskukseen organisaatiorakenteessa (Liite 2) mukaan tulleet neljä toimipistettä suunniteltiin sijoittuvaksi kaikki yhteen tunnisteeseen B2257. Sen alle oli tarkoitus tehdä koko Neurokeskuksen hoitotyön ja toimistohenkilöstön työsopimukset. Tämä ei kuitenkaan toteutunut koska järjestelmät eivät tuottaneet seurantatietoa kuin työsopimustiedon perusteella. Jos koko hoitohenkilöstö on saman tunnisteen alla, ei ole mahdollista saada tietoa henkilöstöresursoinnista työyksikkötasolla. Tieto on välttämätöntä työpanoksen kohdentumisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Syntyi tarve tuottaa seurantatietoa Titaniatyövuorosuunnittelujärjestelmä toteumatiedosta Titania-ohjelman kehittäminen työaika-autonomisessa suunnittelussa KYSin henkilöstöstrategiassa ( ) henkilöstön osaaminen ja uudistuminen painottuivat mm. hyvinvoivan työyhteisön ja osaamisen hallinnan kehittämiseen sekä onnistuneen rekrytoinnin toteuttamiseen. Henkilöstön rekrytoinnissa ja nykyisen henkilöstön säilyttämisessä keskeisiä tekijöitä työnantajalle ja alan vetovoimaisuudelle on työntekijöiden mahdollisuus sovittaa työaika muuttuviin yksityiselämän tarpeisiin. Lisäksi nykyaikaiseen työn hallintaan oleellisena osana kuuluu työntekijöiden osallisuus toiminnan suunnitteluun työyksikössä. Työyksikön työvuorosuunnittelussa pyritään henkilöstön määrälliseen ja laadulliseen (osaamiseen) riittävyyteen tuottamaan tarvetta vastaavat hoitotyön toiminnot potilaille turvallisesti, laadukkaasti ja tasapuolisesti ja huomioiden henkilöstön työhyvinvointi sekä organisaation tulostavoitteet. Titania-työvuorosuunnittelujärjestelmä kehittäminen työaika-autonomisen suunnittelun välineeksi tarjosi välineen toteuttaa henkilöstöstrategiaa Neurokeskuksessa oli tavoitteena, että työvuorot suunniteltaisiin potilasprosessien mukaan työaika-autonomian mukaisesti. Tulevaisuudessa työvuorot suunniteltaisiin ehkä keskitetysti. Tällä tarkoitetaan, että työntekijät suunnittelevat työaika-autonomian periaatteiden mukaan työvuoronsa siihen yksikköön tai potilasprosessiin, jossa heidän osaamisensa parhaiten edistää hyvää ja turvallista asiakas/potilastyötä. Tästä johtuen sama henkilö saattaa tehdä työvuoroja jakson aikana useammassa toimipisteessä neurokeskuksen alueella. Hoitohenkilöstön kohdentaminen tarpeen mukaan tehostuu ja tällä mahdollistetaan tuloksen tehostuminen potilas-, hoitaja- ja organisaationäkökulmasta. Käytännön tason suunnittelussa autonomisen työvuorosuunnittelun vastuuhenkilö huolehtii suunnitteluvaiheessa siitä, että keskuksen kaikkiin toimipisteisiin suunnitellaan riittävä osaaminen. Toteumaan hän (tai työntekijä itse) tekee ne muutokset, jotka ovat tapahtuneet potilashoidon turvaamiseksi muuttuneissa olosuhteissa. Syntyi tarve kehittää Titania-ohjelmaa autonomista työvuorosuunnittelua tukevaksi.
9 9(26) 2.3 Tarkoitus Tässä kehittämistehtävässä oli tarkoitus tarkastella osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita KYSin organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa. 2.3 Kehittämistehtävän tavoitteet Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa kehittämistehtävän tavoitteet olivat: 1. Tuottaa tietoa Titania-ohjelman vaatimuksista raportointityökalun kehittämiseksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnusluvuista. 2. Tuottaa luonnos TAA suunnittelutyöpöydästä 3. Tuottaa vertailutietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: Sydänkeskuksen perinteisestä mallista ja Neurokeskuksen työaika-autonomisesta mallista. 2.3 Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Tässä kehittämistehtävässä hyödynnettiin seuraavia selvityksiä ja hankkeita: Pitkäaho ym Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikassa. KYSin työvoimapalvelulla (varahenkilöstö) käytössä olevaa Titania-ohjelman kautta tapahtuva työpanoksen seurantaa ja kohdentamista osastotasolle: Työvuorojen suunnitteluvaiheessa Titaniaan merkittiin varahenkilön sijoitusyksikkö. Toteumatallennusvaiheessa työvoimapalvelun osastosihteeri poisti suunnitelman pohjasta sijoitusyksikkötiedon ja vei kulunvalvonnasta leimaustiedot toteumaan. Lisäksi hän tallensi KÄSIN erilliseltä listalta työyksikkötiedon. Titania-ohjelmasta saatiin tilastotieto (tilasto 3/päivätilastot/Laskutus 1 tai 2), joka tuotti yksikkötason tiedon työpanoksesta euroina ja työtunteina. Tämä oli mahdollista suunnittelija Marjatta Koiviston kehittämän poimintatyökalun avulla. Tämä tieto vietiin Sigmaan siirtotiedostona, jonka se tuotti raportiksi. Työaika-autonomialla työtyytyväisyyttä -projekti ( )
10 10(26) 2.4 Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Tehtäväalueen sisältö ja kuvaus Kehittämistehtävän tavoitteiden toteuttamisen yksilöidyt tehtävät on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa kehittämistehtävän yksilöidyt tehtävät Tavoitteet Selvittää Titania-ohjelman vaatimukset seuraavien toimintojen kehittämiseksi : - TAA työvuorosuunnittelutyöpöytä - Hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnuslukujen raportointi Tuottaa luonnos TAA työvuorosuunnittelutyöpöydästä Tehtävät Selvittää, mitä vaatimuksia/muutoksia Titaniaohjelmaan tarvitaan. Selvittää, miten Titania-ohjelman toteumatiedot siirretään henkilöstövoimavarojen hallinnassa tarvittavaksi tunnusluvuiksi, joita ovat: mm. tehdyt (netto) tunnit, työpanos, poissaolot, osa/koko-aikaisuus, koulutustaso ja työsuhteen vakinaisuus/ määräaikaisuus. Tunnusluvut ovat yksikkötasolla ja ammattinimikkeittäin sekä eri aikaintervalleilla saatavia. Tarjouspyyntöesitys tuotetusta luonnoksesta Titania-ohjelman kehittäjälle linjaorganisaation päätöksenteon ja vastuiden kautta. Tuottaa tietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: perinteisestä ja TAA mallista Verrata kahta eri työvuorosuunnittelumallia. Ohjata opiskelijatöinä toteutuvia TAA - työvuorosuunnittelun tutkimuksia
11 11(26) Aikataulut Kehittämistehtävän aikataulu on kuvattu taulukossa 2. Henkilötyöpanosta tehtävään käytettiin 2,85 kk. Taulukossa näkyy kehittämistehtävän aktivoitumisaika. Tehtävään liittyviä työrupeamia oli myös näiden jaksojen ulkopuolella. Taulukko 2: Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa -kehittämistehtävän aikataulu Tehtävä Selvittää, mitä tietojärjestelmiä tarvitaan henkilöstövoimavarojen hallintaa koskevassa seurannassa, suunnittelussa ja arvioinnissa. 2. Selvittää, miten Titania-ohjelman toteumatiedot siirretään henkilöstövoimavarojen hallinnassa tarvittavaksi tunnusluvuiksi 3. Tuottaa luonnos TAA suunnittelutyöpöydästä 4. Tuottaa vertailutietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: Neuro- ja Sydänkeskuksen perinteisestä mallista ja työaika-autonomisesta mallista.
12 12(26) Kehittämistehtävän tehty yhteistyö Tunnuslukujen tuottaminen ja hyödyntäminen uudistuvassa organisaatiossa - kehittämistehtävässä yhteistyötä tehtiin seuraavien henkilöiden kanssa KYSissä Henkilöstöhallinnossa: Kinnunen Anna-Liisa, toimistopäällikkö Nyman Tuula, hallintosihteeri Poikolainen Pekka, henkilöstöpäällikkö Pulkkinen Arja, henkilöstösihteeri Neurokeskuksessa: Hongisto Laina, ylihoitaja Sydänkeskuksessa: Leivonen Kirsi, ylihoitaja Työaika-autonomiatyöryhmä Pietarinen-Lyytinen Ritva, ylihoitaja, TAA-työryhmän pj. Istekki Oy Koivisto Marjatta, suunnittelija Mustonen Paula, asiakkuuspäällikkö Työvoimapalvelussa: Hietamäki Marja, rekrytointipäällikkö Tietohallinto Kokkonen Päivi, kehittämispäällikkö Opiskelijat Jaana Hyvönen, aoh 2406, pro gradu -työ: (työ ei valmistunut VeTeHHosahankkeen aikana) Mervi Jääskeläinen, sh 2501, pro gradu -työ: (työ ei valmistunut VeTeHHosahankkeen aikana) Kehittämistehtävässä tehtiin tiivistä yhteistyötä Työaika-autonomialla työtyytyväisyyttä ( )-projekti kanssa. Suurin osa kokouksista oli yhteiskokouksia Kehittämistehtävän toteutus Kehittämistehtävän työmenetelmät olivat Titania-ohjelman vaatimusten selvittelyn osalta moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi kehittämistehtävässä oli käytössä menetelmiä, jotka olivat tunnusomaisia tapaustutkimukselle (case study). Se on tutkimusmenetelmä, jossa havaintoyksikköjen (tässä Sydän ja Neurokeskus) toimintaa (TAA kontekstissa) selitetään ja kuvataan tietojärjestelmiin tallentuneiden tietojen ja kyselyjen (pro gradut) määrällisen analyysin pohjalta. Saatuja tietotoja ei voi yleistää vaan ne ovat voimakkaasti kontekstisidonnaisia. Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa kehittämistehtävä toteuttaminen tapahtui pääasiassa kokouksissa sovittujen tehtävien kautta. Kokousmuistiot ja kehittämistehtävän eteneminen on arkistoitu Share Point -alustalle kahteen kansioon: kokoukset/psshp ja raportit projektipäällikölle/pitkäaho.
13 13(26) 3 Kehittämistehtävän organisaatio Kehittämistehtävällä ei ollut erillistä organisaatiota, vaan se toimi suoraan VeTeHHorganisaation alaisuudessa. Hankejohtaja: Jari Saarinen Projektipäällikkö: Tarja Tervo-Heikkinen Ohjausryhmä: Yhdistetyn ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet edustavat VeTeHHosahankkeessa mukana olevia sairaanhoitopiirejä sekä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitosta. Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa ja tukea osahankkeen tehtävien etenemistä sekä toimivat projektipäällikön tukena. Ohjausryhmän jäsenet: projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen (PSSHP) hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (PSHP) hallintoylihoitaja Paula Asikainen (SATSHP) varalla tutkimus- ja kehittämisylihoitaja Marita Koivunen (SATSHP) kehittämispäällikkö Kristiina Junttila (HUS) hankepäällikkö Maritta Korhonen (PSSHP, tietohallinto) johtava ylihoitaja Sirkka Kukkola (Ritkky) erikoissuunnittelija Pia Liljamo (PPSHP) johtava ylihoitaja Anne Mikkonen (Ylä-Savon SOTE ky) lehtori Pirjo Partanen (UEF, hoitotieteen laitos) tutkimusprofessori Marja-Leena Perälä (THL) professori Kaija Saranto (UEF, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) kehittämisylihoitaja Kaarina Tanttu (VSSHP) Projektiryhmä: Projektiryhmä vastaa osahankkeen toteutuksesta toimintasuunnitelman mukaisesti. Ryhmä sovittaa osahankkeen toteutuksen aikatauluista laajemman aikataulutuksen puitteissa. Projektiryhmä tuottaa ehdotukset toimenpiteiksi ohjausryhmälle sekä suunnittelee omaa tehtäväkuvaansa projektipäällikön ja ohjausryhmän tuella. Ryhmän jäsenet vastaavat osahankkeen toimintasuunnitelman mukaisesta käytännön toteutuksesta. Projektiryhmän jäsenet: projektisuunnittelija Taina Pitkäaho (PSSHP)
14 14(26) 4 Tulokset Kehittämistehtävän keskeiset tulokset on koottu taulukkoon 3. Uudistuvassa organisaatiossa yhteisöllisyyttä tarvitaan toiminnan kehittämiseksi ja terveydenhuollon vetovoimaisuuden lisäämiseksi kilpailtaessa niukkenevan työvoiman saatavuudesta. TAA työvuorosuunnittelu mahdollistaa potilashoidon suunnittelun ja toteutuksen yhteisöllisyyden lähtökohdista. Työvuorosuunnittelujärjestelmän työvuorojen toteumatiedoista suoraan saatavat hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnusluvut kuvaavat paremmin resurssien käyttöä työyksiköittäin kuin nykyinen työsopimistietoihin perustuva raportointi. Taulukko 3: Yhteenveto kehittämistehtävän keskeisistä tuloksista Tavoitteet Tehtävät Keskeiset tulokset Selvittää Titaniaohjelman vaatimukset seuraavien toimintojen kehittämiseksi : - TAA työvuorosuunnittelutyöpöytä - Hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnuslukujen raportointi Selvittää, mitä vaatimuksia/muutoksia Titania-ohjelmaan tarvitaan. Selvittää, miten Titania-ohjelman toteumatiedot siirretään henkilöstövoimavarojen hallinnassa tarvittavaksi tunnusluvuiksi, joita ovat: mm. tehdyt (netto) tunnit, työpanos, poissaolot, osa/kokoaikaisuus, koulutustaso ja työsuhteen vakinaisuus/määräaikaisuus. Tunnusluvut ovat yksikkötasolla ja ammattinimikkeittäin sekä eri aikaintervalleilla saatavia. Hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnuslukujen tuottaminen työsopimusjärjestelmästä on vanhakantaista uudistuvassa organisaatiossa. Titania-ohjelmaan voidaan kehittää: - TAA työvuorojen suunniteltutyöpöytä yksikön toiminnan yhteisölliseen suunnitteluun - Toteumatyöpöytä tuottamaan henkilöstöhallinnan tunnuslukuja raporttityökalun avulla Tuottaa luonnos TAA työvuorosuunnittelutyöpöydästä Tuottaa tietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: perinteisestä ja TAA mallista Tarjouspyyntöesitys tuotetusta luonnoksesta Titania-ohjelman kehittäjälle linjaorganisaation päätöksenteon ja vastuiden kautta. Verrata kahta eri työvuorosuunnittelumallia. Ohjata opiskelijatöinä toteutuvia TAA työvuorosuunnittelun tutkimuksia - Luonnos TAA työvuorosuunnittelutyöpöydästä (Liite 3) - Tarjouspyyntöesitys Titaniaohjelman kehittämistarpeista. (Liite 4) Pro gradu 1: Verrata kahta eri työvuorosuunnittelumallia, valmistuu myöhemmin (Mervi Jääskeläinen, UEF, Biolääketieteen yksikkö) Pro gradu 2: Hoitohenkilöstön kokemukset TAAsuunnittelusta, ei valmistu Sydän- ja Neurokeskuksen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvailua vuosilta 2008 ja 2010: Henkilöstöinformaatio saatiin työvuorosopimuperusteisesti ja uudistuneessa toiminnassa se ei ollut käyttökelpoista.
15 15(26) 5 Arviointi 5.1. Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta Kehittämistehtävässä oli ensimmäisenä tavoitteena selvittää Titania-ohjelman vaatimukset seuraavien toimintojen kehittämiseksi: TAA työvuorosuunnittelutyöpöytä ja hoitotyön henkilöstövoimavarojen tunnuslukujen raportointi. Tavoitetta ei saavutettu aivan halutussa laajuudessa. KYSissä ulkoistettiin tietojärjestelmäpalvelut Istekki Oy:lle. Tässä yhteydessä Titania-ohjelma määriteltiin henkilöstöosaston omaisuudeksi ja sopimuksessa Istekki Oy:n kanssa ei sovittu kehittämistehtävän tavoitteen tyyppisestä palvelusta. Yhteistyön ja asiantuntijapalveluiden hinnoittelu tai niiden saatavuus olivat keskeisimmät ongelmat. Titania-ohjelman kehittämistuotos olisi ollut kansallisesti hyödynnettävissä, ei vain pakallisesti sovellettavissa. Titania-ohjelma on Logica Oy lisensoima ja kansallisen kehittämisen tulee tapahtua yhteistyössä heidän kanssaan. Ohjelman kehittämiseen liittyvät kustannukset tulisi jakaantua kaikkien käyttölisenssin haltijoiden kesken. Tämän kaltaisessa yhteistyössä tarvittaisiin käyttölisenssien omistajien välistä sopimista. Tässä kehittämistehtävässä ei tähän ole resursseja. Lisäksi hankkeessa työskentelyn ulkopuolelle oli rajattu kaupalliseen tarkoitukseen tulevan tuotteen kehittäminen. Kehittämistehtävän kolmantena tavoitteena oli tuottaa tietoa kahdesta erilaisesta työvuorosuunnittelumenetelmästä: perinteisestä ja TAA-mallista. Tavoitteeseen oli tarkoitus päästä kahden pro gradu -työn avulla. Toinen opiskelijoista ei tehnyt kuitenkaan yhteistyösopimusta VeTeHH-osahankkeen kanssa eikä saanut valmiiksi hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Toinen opiskelijoista sai työnsä lähes valmiiksi hankkeen aikana ja raportoi tuloksista suullisesti. Myöskään tunnuslukuja ei voitu hyödyntää vertailutiedon tuottamiseksi. Keskusten muodostumisen yhteydessä henkilöstöinformaation tuottaminen työsopimusjärjestelmällä ei vastannut henkilöstövoimavarojen todellista kohdistumista todellisuutta vastaavasti. 5.2 Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta on elintärkeää kohdentaa potilasja henkilöstötunnusluvut toimintayksikön tasolle. Näin saadaan kuvattua prosessitasolla, miten hoitotyön voimavaroja on käytetty palvelujen tuottamiseen ja mitä on saatu aikaiseksi. Esimerkki tämän hetken tilanteesta: Sydänkeskuksessa sydän- ja rintaelinkirurgian osastolle (vuonna 2008 osastotunniste 2204 ja vuonna 2010 osastotunniste 2244) oli kirjattu myös verisuonikirurgian 2208 osaston henkilöstö. Kummankin osaston potilaat oli kirjattu osastojen tunnisteiden mukaisesti. Koska työsopimukset oli tehty yhdistävän tunnisteen alle, ei työpanosten kohdentumista voitu erotella. Tunnuslukujen tuottamiseen käytettiin kahta tietojärjestelmää Sigmaa (potilastunnusluvut) ja ehrminfoa (hoitohenkilöstön tunnusluvut). Potilastunnusluvut muodostuivat potilaiden palvelujen käyttötietojen perusteella. Sigma raportista saatiin päättyneiden esim. hoitojaksojen lukumäärä ja keskimääräinen hoitojakson kesto. Tiedot oli raportoitu 1 kk, 3 kk, 6 kk ja 12 kk intervalleissa.
16 16(26) Hoitohenkilöstön tunnusluvut muodostuvat työsopimustiedot tallentavassa Primaohjelmassa. Tiedot raportoidaan ehrminfo-työkalulla, joka raportoi tiedot vuoden alusta haluttuun kuukauteen tai kuukausi kerrallaan. Vaihtoehtona ehrminfolle tutkittiin Titaniatyövuorosuunnittelujärjestelmää. Se tallentaa Primalta henkilöstöhallinnon tiedot ja tuottaa raportteja työvuorolistoittain eli kolmen tai kuuden viikon intervalleissa. Henkilöstötunnuslukujen osalta saatiin vain tieto työsopimuksen mukaisesta työnsuorituspaikasta, joka ei aina vastannut todellisuutta. Työpanoksen kohdentamiseksi nykyisessä järjestelmässä vaatisi työsopimuksen muuttamista jokaisen jouston osalta. Tämän toteuttaminen vaatisi tarpeetonta byrokratiaa. Se voitaisiin välttää, jos Titania-työvuorosuunnittelujärjestelmään tallennettaisiin työsopimuksesta poikkeava työnsuorituspaikka, ja raporttityökalu tuottaisi siitä tilastotiedon halutussa aikaintervallissa. TAA suunnittelun näkökulmasta olisi ihanteellista, jos työntekijä voisi jo suunnitteluvaiheessa tehdä vuoronsa yksikköön, jossa hänen osaamisensa on tarpeen. 5.3 Yhteys KASTE-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto-hankkeen osahanke hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) toteuttaa KASTE-ohjelman toimenpidettä nro 14. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen henkilöstövoimavarojen käyttöä kehittämällä ja varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Henkilöstön saatavuuden, riittävyyden ja sitoutumisen turvaamiseksi laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja -mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi. Toimenpiteen toteuttaminen on operationalisoitu useaan eri kehittämistehtävään VeTeHH-osahankkeessa. Tässä kehittämistehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyvä haasteita KYSin organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen suunnittelun kontekstissa. Yhteenveto: Kehittämistehtävä toteuttaa KASTE-ohjeman toimenpidettä nro Resurssit Ajallinen resursointi Ajallisesti kehittämistehtävä pysyi lähes suunnitellussa aikataulussa (Taulukko 2). Opiskelijatyönä toteutumatonta tutkimusta ei korvattu tai tehty projektisuunnittelijan toimesta. Tietojärjestelmien kehittäminen yhteistyössä KYSin linjaorganisaation ja Istekki Oy:n kanssa olisi vaatinut enemmän aikaa. VeTeHH-osahankkeessa pääosa ajasta käytettiin kansallisesti yhtenevien hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen. Tämä kehittämistehtävä sopeutui ajallisesti em. realiteettiin Henkilöresurssit Kehittämistehtävään oli resursoitu suunnitelmassa projektisuunnittelijan työpanosta noin kolme kuukautta. Tämä resurssi oli riittävä tehtävien toteuttamiseen. Tietojärjestelmän kehittämiseen tarvittavaa asiantuntijatietoa ei VeTeHH:ssa ollut saatavilla, kuin ohjausryhmän kautta. Päivittäiseen tarpeeseen se ei ollut riittävä. Työaika-autonomiasta tuotetun työvuorosuunnittelun vertailutieto oli opiskelijatyön varassa. Toisen opiskelijan sitoutumattomuus hankkeeseen tuotti ongelmia. Tämä oli ennakoitavissa puuttuvasta tutkimussuunnitelmasta ja yhteistyösopimuksesta.
17 17(26) Kehittämistehtävästä vastaavan projektityöntekijän resurssi oli pääsoin varattu VeTeHHosahankkeessa kansallisesti yhtenevien hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittämiseen, tuottamiseen, testaamiseen ja mallintamiseen. Tämä kehittämistehtävä sopeutui em. realiteettiin. Kehittämistehtävään ei myöskään ollut varattuna henkilöresurssia maalis syyskuussa 2011 projektityöntekijän tutkimusvapaan aikana eli kehittämistehtävä ei edennyt sinä aikana Käytettyjen menetelmien osuvuus Kehittämistehtävässä käytettiin jossain määrin tapaustutkimuksen tunnusmerkit täyttäviä menetelmiä. Lähtökohtaisesti menetelmä oli sopiva, vaikka tavoitteita ei saavutettukaan halutussa laajuudessa. Tavoitteista jäämisen sijaan saatiin tietoa ja kokemuksia tunnuslukujen tuottamiseen liittyvistä haasteista Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen Kehittämistehtävään liittyvä virallinen tiedottaminen tapahtui projekti- ja ohjausryhmien kokouksissa, jotka toteutuivat pääasiassa videoneuvotteluina. Lisäksi SharePoint -ohjelmaa käytettiin työpapereiden ja muistioiden jakamiseen hanketyöhön osallistuville. Verkostoituminen hankeen ulkopuolisiin tahoihin tapahtui pääasiassa erilaisten hankkeen tiedotustilaisuuksien kautta. Järjestelmällistä verkostoitumista muihin kuin hankeorganisaatioihin tai ohjaus- ja projektiryhmässä toimiviin organisaatioihin sekä yhteistyökumppaneihin ei juuri tapahtunut. Se ei myöskään ollut mahdollista käytössä olleiden henkilö- ja aikaresurssien puitteissa.
18 18(26) 6 Pohdinta Tässä kehittämistehtävässä tarkasteltiin osastotason hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen tuottamiseen liittyviä haasteita Kuopion yliopistollisen sairaalan organisaatiouudistuksen yhteydessä hoitohenkilöstön työvuorojen työaika-autonomisen (TAA) suunnittelun kontekstissa. Tunnuslukujen tarkasteluun ei kehittämistehtävässä päästy, mutta saatiin kokemusta uudistuvan organisaation ja tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Keskeinen havainto oli tietojärjestelmien jäykkyys muutoksessa. Tämä näkyi mm. siinä, että Neurokeskukseen suunniteltu hoitotyön yksikkö jäi perustamatta, koska työsopimusten tekeminen yhden tunnisteen alle olisi tehnyt mahdottomaksi seurata hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisen yksikkötasolle. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämisen haasteellisuus tuli ilmeiseksi kehitettäessä työaika-autonomisen (TAA) työvuorosuunnittelutyöpöytää Titania-ohjelmaan. Työvuorojaan TAA suunnittelevat osastot olivat omaksuneet uuden yhteisöllisen tavan mahdollistaa potilashoitoa. Osastoilla oli tarve saada käyttöönsä sähköinen suunnittelutyöpöytä, joka päivittyisi muutosten myötä ja toisi näkyville muiden hoitotyön tekijöiden suunnittelemat vuorot (Liite 3). Kuopion yliopistollinen sairaala ulkoisti kehittämistehtävän aikana tietojärjestelmäpalvelut. Tästä johtuen tietojärjestelmien kehittäminen oli pitkälti yhteistyön harjoittelua niin sisällön kuin organisaatioiden vastuiden osalta. Kehittämistehtävän laajuuden ja kompleksisuuden huomioiden VeTeHH-osahankkeessa siihen varattu henkilöstöresurssi oli riittämätön tai kehittämistehtävän tavoitteet oli ylimitoitettu. Kehittämistehtävän tuloksena saatiin linjaorganisaatiolle esitys Titania-ohjelman (Liite 4) kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Siihen saatiin myös vastaus Titania-ohjelman kehittäjältä. Vastaus sisälsi tarjouksen kehittää Titania-ohjelmaa niin TAA työpäydän kuin muidenkin ominaisuuksien osalta uudenlaisessa ympäristössä. Se oli mittasuhteiltaan ja ominaisuuksiltaan jo huomattavasti laajempi kuin tehty esitys. Siis tarjous ei ollut vastaus esityksen tarpeisiin. Yhteenvetona todetaan, että tässä kehittämistehtävässä opittiin moniammatillisen yhteistyön merkitys muutosten suunnittelussa. Tietojärjestelmien jäykkyys ja kehitystyön hintavuus ovat realiteetit, jotka on huomioitava terveydenhuollon muutosten ja uudistusten yhteydessä. Merkityksellistä on myös huomioida ns. ruohonjuuritason tarpeet tietojärjestelmien kehittämisessä, kuten TAA suunnittelu. Uudistusten ja muutosten läpiviennissä tietojärjestelmillä on keskeinen asema muutosvastarinnan murtajina tai vahvistajina, mikä korostuu informaatioaikakautena entisestään. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta on elintärkeää kohdentaa potilas- ja henkilöstötunnusluvut toimintayksikön tasolle. Näin saadaan kuvattua prosessitasolla, miten hoitotyön voimavaroja on käytetty palvelujen tuottamiseen ja mitä on saatu aikaiseksi.
19 19(26) Lähteet Koivumäki, M., Aschan, H., Kasanen, R., Sinivaara, M. & Vihersalo, M Työaikaautonomialla kohti työhyvinvointia. Tutkimus- ja kehittämishanke HYKS, Jorvin sairaalassa ja Espoon kaupungin vanhusten palvelussa. Loppuraportti. HYKs, Jorvin sairaala. Julkaisuja, Sarja B03/2005. Pitkäaho, T., Partanen, P., Vehviläinen-Julkunen, K. & Miettinen, M Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalan sisätautien klinikassa. Kuopion yliopistollisen sairaalan monistamo. Kuopio. STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6. Saatavilla: [Haettu: ] STM KASTE-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 9. Saatavilla: [Haettu: ] Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT) Väestöennuste Saatavilla: [Haettu ]. Työterveyslaitos 2010: Työaika-autonomia auttaa nuorempia hoitajia. Saatavilla: tekijat/tutkimusuutisia/tyoaika-autonomia_auttaa_nuorempia_hoitajia/sivut/default.aspx Päivitetty [ ] Outi Aho, [Haettu ].
20 20(26) Liite 1: Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen organisaatio KUOPION SYDÄNKESKUS ORGANISAATIO SYDÄNKESKUS TASEYKSIKKÖ AL22R HALLINTO A YLILÄÄKÄRI - YLIHOITAJA - HALLINTOSIHTEERI JOHTORYHMÄ KIRURGIAN YLILÄÄKÄRI KARDIOLOGIAN YLILÄÄKÄRI KIRURGINEN VUODEOSASTO A2244 KARDIOLOGINEN VUODEOSASTO A2241 KARDIOLOGINEN TUTKIMUSOSASTO A2242 (2105) KARDIOLOGIAN POLIKLINIKKA A3241 (3101) SYDÄNVALVONTA A4601 KARDIOLOGINEN YKSIKKÖ A4611 OPER. TUKIPALV. JA LEIKK. TOIMINTA TUTKIMUS JA OPETUS
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotVeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla
VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotVeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla
VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö
LisätiedotKansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen
Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Taina Pitkäaho Projektikoordinaattori, TtT, kätilö -hanke PSSHP Esityksen sisältö - :stä lyhyesti - Hoitohenkilöstön voimavarojen hallinnan
LisätiedotItä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke
1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:
LisätiedotHenkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa
Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen tuottaman hoitotyön prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotHankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita
VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen
LisätiedotSatu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotHoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja
Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotKansallisesti yhtenäisiin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuihin perustuvan seurantajärjestelmän vaatimusten määrittely
Kansallisesti yhtenäisiin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuihin perustuvan seurantajärjestelmän vaatimusten määrittely Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä Erikoissairaanhoidon
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotAvohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta
Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää
LisätiedotHoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014
Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään
LisätiedotHyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun
LisätiedotYLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen
LisätiedotUusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla
Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotHyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta
Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotVeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b
Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotHoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla
Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Erikoissairaanhoito, viisi sairaanhoitopiiriä, 74 somaattista vuodeosastoa Perusterveydenhuolto, kaksi
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotTERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE
TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE Heljä Lundgrén-Laine, esh, TtT Kehittämisylihoitaja Kehittämispalvelut, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä, Tyks, 13.10.2015 1 MIKÄ IHMEEN
Lisätiedot1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille
Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö
LisätiedotHoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014
Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari
LisätiedotKieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä
Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc
LisätiedotVeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,
LisätiedotValtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013
Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus
LisätiedotValtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen
Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme
LisätiedotVetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni
Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että
LisätiedotSairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille
Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä
LisätiedotTahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä
hanke 2009-2011: Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahanke, VeTePO Satakunnan sairaanhoitopiirin pilottihanke Tahdistinhoitajapoliklinikan kehittäminen ja potilasohjauksen
LisätiedotApteekkisopimus Päihdelääketieteen torstaikoulutus Maritta Korhonen, Kela Kanta-palvelut
Apteekkisopimus Päihdelääketieteen torstaikoulutus 4.10.2018 Maritta Korhonen, Kela Kanta-palvelut 1 Kanta-palvelut Kaikille kansalaisille Apteekeille (~810) Julkiselle terveydenhuollolle ( > 1000 palveluyksikköä)
LisätiedotTahe Pohjois-Savo projekti 3/ /2020
Tahe Pohjois-Savo projekti 3/2018 6 /2020 Projektipäällikkö Hannele Pöykkölä Monetra Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyt Pohjois-Savossa info- ja keskustelutilaisuus 28.5.2018 Paikka: Pohjois-Savon
LisätiedotKeski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia 2015 2018 Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä Hoitotyön strategia KSSHP:n arvot Tyytyväiset potilaat Vastuu
LisätiedotHoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotKuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote
Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,
LisätiedotHenkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen.
KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tarkoitus Kuopion psykiatrian keskus (KPK) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kuopion kaupungin välisellä sopimuksella.
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 60 LAUSUNTO ALOITTEESTA TULOKSELLISUUSERÄN KOHDENTAMISESTA Terke 2010-3122 Esityslistan asia TJA/20 TJA lausunnon: Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotPotilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi
Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen
LisätiedotKYSin uusi toimintamalli
KYSin uusi toimintamalli Markku Härmä 25.10.2017 1 Kuopion yliopistollisen sairaalan strategia 2017-2022 1. Laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa kilpailukykyisesti systemaattinen hoidon tulosten ja vaikuttavuuden
LisätiedotENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ
ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
LisätiedotTaustaa tutkielmalle
TYÖVUOROSUUNNITTELUKÄY- TÄNNÖN JA ERGONOMISTEN TYÖAIKOJEN TOTEUTUMINEN TYÖAIKA-AUTONOMIASSA Pro-gradu-tutkielma Mervi Jääskeläinen Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Kansanterveystieteen
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotVerkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen
Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.
Lisätiedot21.1.2016. perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.
Esityslista 15/2016 1 (5) Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja
LisätiedotKanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät
Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 21 14.04.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 21 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-helmikuun 2015
LisätiedotAlueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne
www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario
LisätiedotTiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä
Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet
LisätiedotHoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja
Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön
LisätiedotHoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Mitä tarkoitusta varten hoitoisuusluokitusmittareita alettiin kehittään
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotHenkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa
Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa
LisätiedotKliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit
Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut
LisätiedotKansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti
Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma
LisätiedotNäin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa
Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet
LisätiedotAjankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä
Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä Terveyskeskusten johtavien viranhaltioiden ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 7.10.2014 Pirjo Kejonen, hallintoylihoitaja PPSHP 1.
LisätiedotRatkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin
Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden
LisätiedotJäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?
Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotRAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS
RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon
LisätiedotKulttuurien välisen työn valmukseen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä -MULTI-TRAIN, Toimintatutkimushanke
Paneeli: Monikulttuurisuus ja kulttuurien välinen osaaminen tulevaisuuden työyhteisöissä: MULTI-TRAIN tutkimushanke, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sekä Kuntatyönantajat Kuntatalo, Huone A
LisätiedotYLIOPISTO JA VETE YHTEISTYÖ
VeTe -hankkeen valtakunnallinen päätösseminaari 6.9.2011 Tampere-talo, Tampere YLIOPISTO JA VETE YHTEISTYÖ Katri Vehviläinen-Julkunen, professori, yh (sivuvirka) VeTe -hankkeen tavoitteet Kahdeksan sairaanhoitopiirin
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotLeila Mukkala Ranuan kunta
Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i
LisätiedotHoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta VeTeHH-osahanke
Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta VeTeHH-osahanke Yhteenvetoraportti R0 2(23) Versiohistoria Versio pvm Tekijä Kuvaus 0.1 17.10.2011 Tarja
LisätiedotHoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.
Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotHenkilöstön kehittämisteemat 2017 Hallituksen seminaari
Henkilöstön kehittämisteemat 2017 Hallituksen seminaari 28.2.-1.3.2017 28.2.2017 1 Strateginen henkilöstöjohtaminen =strategiaa toteuttava johtaminen Strategisella henkilöstöjohtamisella mahdollistetaan
LisätiedotKalasataman terveysasemapalveluiden johtaminen
Kalasataman terveysasemapalveluiden johtaminen Kalasataman terveysasemapalvelut alayksikkö kuuluu Etelän terveysasemat -yksikköön. Etelän ja pohjoisen terveysasemien johtava ylilääkäri yhteistyössä ylihoitajan
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMALUONNOS
PROJEKTISUUNNITELMALUONNOS Projektin nimi: VeTe -hankkeen TUKI -projektin potilasateriapalveluiden mallintaminen vuodeosastoilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Suunnitelman laatimispäivämäärä: 12.9.2011
LisätiedotYhteistyöalueen kokous Muistio 2/2018
Yhteistyöalueen kokous Muistio 2/2018 Aika: Keskiviikko 2.5. 2018 klo 9.05-11.15 Paikka Satakunnan keskussairaalan yhtymähallituksen neuvotteluhuone N-rakennus, II-kerros Sairaalatie 3, Pori Jakelu: (x)
LisätiedotHoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari
Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotYO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset
YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 2.3.2009 Turku Päivi Nygren Hallintoylihoitaja Varsinais-Suomen
Lisätiedot