Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM EDUSKUNTAA PYYDETÄÄN NOUDATTAMAAN VAITELIAISUUTTA ASIAN KÄSITTELYSSÄ SUOMEN NEUVOTTELUTAVOITTEIDEN TUR- VAAMISEKSI SEKÄ SISÄLTÖÄ KOSKEVIEN JULKAISEMATTOMIEN TIETOJEN PERUSTEELLA Eduskunta Suuri valiokunta Vaiteliaisuusmääräys kumottu Suuri valiokunta Viite Asia Kreikan talouden sopeutushojelman toteutus ja jatko U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2012/0319 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Kreikan talouden sopeutusohjelman toteutuksesta ja jatkosta. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

2 LIITTEET Perusmuistio VM (3)

3 3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi talouskriisi VM EK, VNEUS

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Morén Pekka(VM), Tanninen Seppo, Puumalainen Markku(VM), Huopaniemi Jussi EDUSKUNTAA PYYDETÄÄN NOUDATTAMAAN VAITELIAISUUTTA ASIAN KÄSITTELYSSÄ SUOMEN NEUVOTTELUTAVOITTEIDEN TUR- VAAMISEKSI SEKÄ SISÄLTÖÄ KOSKEVIEN JULKAISEMATTOMIEN TIETOJEN PERUSTEELLA Asia Kreikan talouden sopeutusohjelman toteutus ja jatko Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Euroryhmän on tarkoitus päättää alustavasti Kreikan toisen sopeutusohjelman toisen lainaerän maksamisesta Troikan väliarvion pohjalta. Asiakirjat: Asiakirjoja ei ole käytettävissä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: - Käsittelijä(t): VM/EAKR, finanssineuvos Pekka Morèn, p VM/EAKR, lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen, p VM/RMO neuvotteleva virkamies Markku Puumalainen, p VM/KO neuvotteleva virkamies Jussi Huopaniemi p sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Suomen kanta/ohje: Suomi tukee Kreikan pyrkimyksiä vakauttaa taloutensa toisen sopeutusohjelman mukaisesti. Suomi pitää tärkeänä, että Kreikan epävakaa tilanne ei johda euroalueen rahoitusvakausongelmien syvenemiseen. Tarvitaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan

5 2(10) palauttaa luottamus ohjelman toteutukseen. On tärkeää, että kaikki vaihtoehdot Kreikan velkakestävyyden palauttamiseksi arvioidaan huolellisesti. Suomi katsoo, että lähtökohtana toisen lainaerän maksamiseen tulee olla, että Kreikan julkisen talouden velkasuhde (velka/bruttokansantuote) saadaan toisen sopeutusohjelman tavoitteiden mukaiselle 120 prosentin tasolle realistisella aikataululla. Lisäksi Kreikan tulee panna tehokkaasti täytäntöön päätökset ns. ennakollisista toimista. Suomi voi hyväksyä sen, että velkakestävyystavoitteen saavuttamisen aikaa jatketaan kahdella vuodella vuoteen Ohjelman uskottavuuden palauttaminen sekä kahdenvälisten lainojen ja ERVV:n myöntämien lainojen takaisinmaksu tulee varmistaa uuden kontrollimekanismin avulla. Suomi kannattaa tätä tarkoitusta varten ehdotettua erillistiliratkaisua, jossa sulkutilille kanavoidaan varat velanhoitoa varten. Suomi pitää tärkeänä, että velkakehitys saadaan asteittain vakautuvalle uralle. Julkisen talouden perusjäämän saamista pysyvästi riittävän suureksi tulisi edesauttaa tarvittaessa automaattisin menoleikkauksin, jotka eivät olisi riippuvaisia Kreikan hallituksen toimista. Suomi pitää edellytyksenä toisen lainaerän maksamiselle sitä, että Suomen valtiolle ei aiheudu uusia taloudellisia sitoumuksia ensimmäisen ja toisen sopeutusohjelman osana jo sovittujen lisäksi. Yhtä tärkeää on, että Kreikan ja Suomen kahdenvälisten lainojen pääomia ei leikata. Suomi voi hyväksyä Kreikan kahdenvälisten lainojen koron alentamisen sillä ehdolla, että maksettava korko vastaa vähintään Suomen omia rahoituskustannuksia. Suomi katsoo, että Kreikan valtion omaisuutta tulisi voida hyödyntää ohjelman uskottavuuden palauttamiseksi ja ERVV:lle aiheutuvien riskien rajaamiseksi, erityisesti yksityistettäviksi sovittujen noin 50 miljardin suuruisten valtion varallisuuserien osalta. Toisen lainaerän arvioidaan sisältävän 23 miljardia euron suuruisen osuuden pankkisektorin vakauttamiseksi. Suomi katsoo, että lainaerää ei tulisi kokonaisuudessaan maksaa ennen kuin on saatua selvitys Kreikan pankkisektorin tilasta ja vakauttamistoimista, mukaan lukien tukivarojen käytöstä. Tämä on tärkeää, koska Kreikan pankkisektorin vakauttamiseen on sopeutusohjelmassa varattu lähes 50 miljardia euroa. Suomi pitää tärkeänä, että IMF:n osallistuu ohjelman seurantaan ja rahoitukseen myös jatkossa. Pääasiallinen sisältö: Tausta Euroryhmä arvioi Kreikan toisen sopeutusohjelman tilaa ja jatkoa Troikan väliarvion pohjalta. Väliarvio ja siihen liittyvä taustamateriaali ei ole vielä saatavilla. Kreikan parlamentin on määrä hyväksyä vuoden 2013 budjetti Rakenteellisia uudistuksia koskeva paketti, joka sisältää myös ns. ennakolliset toimet (prior action) hyväksyttiin parlamentissa Toisen lainaerän alustava maksupäivä olisi Erän suuruus olisi arviolta 44 miljardia euroa, kun otetaan huomioon kevään ja kesän aikana maksamatta jääneet erät. Kreikan toisesta ohjelmasta on maksettu tähän mennessä vajaat 74 miljardia euroa. Maksamatta ohjelmasta on noin

6 3(10) 71 miljardia euroa. Kreikan ensimmäisestä lainaohjelmasta maksettiin yhteensä vajaat 53 miljardia euroa. Kreikka toinen ohjelma ei ole pysynyt helmikuussa 2012 sovituissa tavoitteissa. Ongelmat johtuvat poliittisesta epävakaudesta, joka on osaltaan vaikuttanut ohjelman toimeenpanoon, ennakoitua heikommasta kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä valtion ennakoitua heikommasta tulokehityksestä, jota ovat edesauttaneet ongelmat veronkannossa ja valtion omaisuuden yksityistämisessä. Kokonaistaloudellinen kehitys Kreikan talous on syvässä taantumassa. Osittain rankkojen leikkaustoimien myötä kokonaistuotannon supistuminen on jatkunut jo viidettä vuotta. Tämä rapauttaa julkisen talouden tulopohjaa, ja julkisen talouden tervehdyttämistavoitteet vaikeutuvat. Neljännes työvoimasta on työttömänä. Vähäisiä myönteisiä merkkejä ovat kilpailukyvyn asteittainen koheneminen työvoimakustannusten alenemisen kautta viime aikoina ja vaihtotaseen alijäämän supistuminen, vaikkakin tuonnin vähenemisen aiheuttamana. Kokonaistaloudellista tilannetta pahentaa kuluttajien varovaisuus, pankkisektorin pyrkimykset kohentaa vakavaraisuuttaan ja investointien vähäisyys. Luottamus talouskehityksen kohenemiseen on erittäin vähäistä. IMF:n lokakuussa 2012 julkistaman ennusteen mukaan kuluvana vuonna kokonaistuotanto supistuu 6 prosenttia, ensi vuonna vielä 4 prosenttia, ja vasta vuonna 2014 saavutetaan nollakasvu. Vuoden 2013 budjettiesityksen taustalla on oletus kokonaistuotannon supistumisesta 4,5 prosenttia ensi vuonna. Viimeaikaisten arvioiden mukaan talouden supistuminen ensi vuonna voi olla vielä merkittävästi suurempaakin. IMF ennustaa talouden aktiviteetin heikkenemisen näkyvän hienoisena deflaationa ensi ja seuraavana vuonna. Sinänsä tämä kehitysnäkymä liittyy vaadittuun talouden sisäisen devalvaatioon, eikä merkkejä talouden pitkäaikaisesta deflaatiokierteestä (vrt. esimerkiksi Japani) ole nähtävissä. Työttömyyden ennustetaan saavuttavan ensi vuonna 25,4 prosentin huipun, minkä jälkeen se vähenisi loivasti. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan supistuvan kuluvan vuoden 5,8 prosentista suhteessa kokonaistuotantoon 2,9 prosenttiin ensi vuonna ja edelleen 2,6 prosenttiin Talouden ulkoisen tasapainon koheneminen tulee lähes kokonaan tuonnin supistumisen, hyvin vähäiseltä osin viennin elpymisen kautta. Euroopan komission julkaisema Kreikkaa koskeva talousennuste on pitkälti samansuuntainen kuin IMF:n ennuste. Sen mukaan suhdannekäänne tapahtuisi vuoden 2013 toisella puoliskolla. Talouden ennakoidaan supistuvan tänä vuonna 6 % ja ensi vuonna 4,2 %. Talous kasvaisi 0,6 prosenttia vuonna Komissio ennustaa vaihtotaseen supistuvan hitaammin kuin IMF:n omassa ennusteessaan. Alijäämä olisi komission mukaan 5,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna Talouden sektoreista vähittäiskauppa ja palvelut ovat viimeaikaisen tilastoaineiston mukaan vielä lasku-uralla, mutta teollisuudessa tilanne osoittaa vakautumisen merkkejä sekä jopa hienoista elpymistä loppukesästä lähtien. Myös matkailuala oli nousussa loppukesällä, mutta pidemmän aikavälin trendiä matkailun elpymistä ei vielä ole havaittavissa. Vuoden 2012 budjetin toteuttamisen osalta on havaittavissa julkisen talouden alijäämän merkittävä pienentyminen tammi-syyskuussa verrattuna vuodentakaiseen, mikä kuitenkin johtuu pitkälti maksurästien nopeasta kasvusta. Rästejä on kertynyt etenkin

7 4(10) hyvinvointisektorista (sosiaaliturvarahastot ja julkiset sairaalat), mutta myös valtionhallinnon rästit kasvoivat. Pankkisektorin tilanne Pankkisektorista ei ole saatavilla päivitettyjä tulos- tai tasetietoja maaliskuun 2012 jälkeen. Kreikan keskuspankki on antanut pankeille lisäaikaa marraskuun loppuun asti julkistaa toisen vuosineljänneksen katsauksensa. Troikan odotetaan esittävän arvion kreikkalaisten pankkien tilasta osana II-ohjelman toteutuksen arviointia 2. vuosineljänneksen (kesäkuun loppu) tulos- ja tasetietojen perusteella Käytettävissä olevien tietojen mukaan pankkijärjestelmässä on käynnissä erilaisia rakennejärjestelyjä. Ranskalaiset pankit (Credit Agricole ja Societe Generale) ovat vetäytymässä Kreikasta ja myymässä tytärpankkejaan. Piraeus Bank osti heinäkuussa osan ATE Bankin toiminnoista. Mediassa on myös ollut tietoja kahden suurimman pankin NBG:n ja Eurobankin yhdistymisaikomuksista. Vireillä on siis varsin suuria rakennejärjestelyjä, joiden toteutumiseen ja vaikutuksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta. Kreikka II-ohjelmassa pankkien pääomittamiseen varattiin ohjelman varoja yhteensä 48 miljardia euroa, joista 25 miljardia on tähän mennessä maksettu. Tästä 18 miljardia euroa on kanavoitu Kreikan vakausrahaston (HFSF) kautta neljälle suurimmalle pankille siten, että National Bank of Greece sai 7,4 miljardia euroa, Alpha Bank 1,9 miljardia euroa, EFG Eurobank 4 miljardia euroa ja Piraeus Bank 4,7 miljardia euroa. Varojen siirto pankeille saatiin päätökseen Pankeille annetut varat olivat ERVV:n velkakirjoja, joilla ei ole vaikutusta omistussuhteisiin. II-ohjelman toisesta lainaerästä on tarkoitus kohdistaa 23 miljardia euroa pankkien pääomien vahvistamiseen edelleen. Kreikan keskuspankki ilmoitti , että pankkien ei tarvitse pyrkiä 9 prosentin ydinvakavaraisuussuhteeseen, vaan riittää, että niiden kokonaisvakavaraisuus on 8 prosenttia. Suurimpien pankkien vakavaraisuus saatiin ERVV velkakirjoilla kohtalaiselle tasolle, mutta puskureita tulevia tappioita vastaan ei ole kovin runsaasti. Yksityisen sektorin talletukset kreikkalaisissa pankeissa ovat kesä syyskuussa vakautuneet runsaan 155 miljardin euron tasolle (joulukuussa 2011 noin 175 miljardia euroa ja 2010 lopussa 210 miljardia euroa). Kreikkalaisilla pankeilla ei ole ollut EKP:n päätöksen jälkeen pääsyä eurojärjestelmärahoitukseen. Tarvittavan maksuvalmiusrahoituksen hoitaa Kreikan keskuspankki. Heinäkuun 2012 lopussa sillä oli saatavia kotimaisilta rahoituslaitoksilta noin 130 miljardia euroa. Kreikan keskuspankin velka eurojärjestelmälle oli samaan aikaan noin 110 miljardia euroa. Talletusten määrän vähentyminen on ollut keskeinen pankkijärjestelmän epävakautta aiheuttava tekijä tämä vuoden aikana, joten viime kuukausien kehityksessä on havaittavissa hienoisia myönteisiä merkkejä tilanteen vakautumisesta. Kreikan valtion velka ja sen rakennemuutos Kreikan valtion velka oli kesäkuussa 2012 noin 304 miljardia euroa. Velkasuhde oli 2012 arvioituun bruttokansantuotteeseen nähden noin 151 prosenttia. Velasta noin 137 miljardia euroa oli joukkovelkakirjalainoja, joista pitkäaikaisia oli 122 miljardia euroa ja lyhytaikaisia velkasitoumuksia 15 miljardia euroa. Velasta euromaiden ja ERVV:n osuus oli yhteensä noin 127 miljardia euroa, joka oli 63 prosenttia Kreikan tämän vuoden arvioidusta bruttokansantuotteen arvosta. IMF:n myöntämien lainojen määrä on hieman alle 22 miljardia euroa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan EKP:lla ja kansallisilla keskuspankeilla on yhteensä noin 45 miljardin euron sijoitukset Kreikan valtion velkakirjoihin arvopaperimarkkinaohjelman (SMP) puitteissa.

8 5(10) Maaliskuussa ja huhtikuussa 2012 toteutettu yksityisen sektorin velkajärjestely (PSI) vähensi Kreikan valtion kokonaisvelkaa vuoden 2011 lopun tasoon verrattuna 64 miljardilla eurolla. Jos valtion velkaan lisätään käsiteltävänä oleva toinen lainaerä määrältään 44 miljardia euroa, niin kokonaisvelka nousee 348 miljardiin euroon. Merkittävä piirre Kreikan valtion velan rakenteen kehityksessä on julkisten velkojien osuuden voimakas nousu yksityisen sektorin velkajärjestelyn seurauksena. Yksityisillä velkojilla on hallussaan arviolta noin 62 miljardin euron nimellisarvosta Kreikan valtion pitkäaikaisia velkakirjoja ja 15 miljardia euroa lyhytaikaisia velkasitoumuksia. Nämä vastaavat noin 25 prosenttia kesäkuun 2012 lopun velkamäärästä. Kreikkalaisten sijoittajien osuus on vaikea arvioida, koska pankkien päivitetyt tasetiedot puuttuvat, mutta eri arvioiden mukaan niiden osuus voisi olla noin puolet. Kansainvälisillä pankeilla oli kesäkuussa BIS:n tilastojen mukaan enää alle kaksi miljardia euroa saatavia Kreikan julkiselta sektorilta riskiensiirtojen jälkeen. Korkeimmillaan saatavat olivat syyskuussa 2009, jolloin niitä oli lähes 37 miljardia euroa. Kreikan ohjelman toteutuminen Kreikka ei ole kyennyt toteuttamaan EU:n ja IMF:n kanssa solmittua talouden toista sopeutusohjelmaa pitkälti kevään ja kesän vaalien aiheuttaman valtatyhjiön ja yhteiskunnallisen lamaannuksen takia. On alustavasti arvioitu, että 60 prosenttia seuraavan lainaerän myöntämistä edellyttävistä ns. ennakollisista toimista on toteutettu tähän mennessä, 20 prosenttia toimista olisi vielä mahdolliselta toteuttaa ennen maksuerän hyväksymistä ja loput toimista olisi lykättävä. Julkisen talouden sopeutuksen osalta tavoitteet ovat lykkääntyneet epäsuotuisan kokonaistalouden ohella johtuen hallituksen sisäisistä ristiriidoista ja kyvyttömyydestä päättää leikkauksista. Yksityistämisohjelma on niin ikään viivästynyt eri syistä. Ennakollisten tietojen mukaan kuluvan vuoden 5,2 miljardin euron yksityistämistulotavoitetta oltaisiin alentamassa 1,7 miljardiin euroon. Eräänä syynä odotettua vaatimattomampaan tulokseen on varmaankin yksityistämisen kannalta huono markkinatilanne. Veronkannon suhteen tilanne ei näytä sen paremmalta. Uudistuksia on viivästyttänyt hallintokoneiston vastustaminen ja oman edun tavoittelu. Ennakollisten tietojen mukaan alun perin kesäkuuhun 2012 mennessä vaadittua verojärjestelmän uudistamista edellytettäisiin nyt 2013 alussa. Julkisen talouden velkaantuneisuuden supistaminen Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2011 asettaman tavoitteen mukaisesti 120 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2020 mennessä on epätodennäköistä ilman lisätoimia. Viime aikoina on esitetty arvioita, että velkasuhde olisi vuonna 2020 jopa prosenttia. IMF ennustaa velkasuhteen olevan 171 prosenttia kuluvana vuonna ja saavuttavan 182 prosentin tason ensi vuonna. Komission julkaiseman syysennusteen mukaan Kreikan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousisi noin 177 prosenttiin tänä vuonna ja 188 prosenttiin vuoden 2013 lopussa. Velkasuhteen (julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen) kasvaminen helmikuusta 2012 johtuu erityisesti bruttokansantuotteen odotettua suuremmasta heikentymisestä sekä yksityistämistulojen ja verotulojen odotettua heikommasta toteutumisesta. Lisäksi Kreikan bruttokansantuotelukuun tehtiin kertaluonteinen tilastollinen korjaus, jonka Eurostat on vahvistanut. Tämä toimenpide nosti Kreikan velkasuhdetta 5,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2014 aikana velkaantuneisuuden

9 6(10) ennustetaan taittuvan. Toisaalta kokonaistuotannon supistumisen jatkuessa ja julkisen talouden tervehdyttämistavoitteiden loitontuessa vaara velkaantuneisuuden kasvamisesta hallitsemattomasti on merkittävä. Korjaavat toimet Rakenteelliset uudistukset Ennakkotietojen mukaan tulevan lainaerän yhteydessä sovittava yhteisymmärrysasiakirja (Memorandum of Understanding) painottuisi enemmän talouden rakenteiden uudistamiseen. Siinä painotettaisiin verojärjestelmän uudistusta, korruption kitkemistä ja julkisen hallinnon uudistamista. Terveydenhuollon osalta edellytettäisiin erityisesti lääkekorvausmenojen supistamista. Edelleen, tavoitteita asetettaisiin oikeuslaitoksen toimintakyvyn kohentamiseksi. Koulutusjärjestelmän uudistaminen, verkostotalouden ja palveluiden kehittäminen sekä rakenne- ja koheesiorahastojen vaikutusten kohentaminen ovat niin ikään esitetty uusissa tavoitteissa. Julkisen talouden sopeuttaminen Kokonaistaloudellisen näkymän heikentyminen vaikeuttaa julkisen talouden kohentamispyrkimyksiä. Talouden tulopohja rapautuu ja verotulot jäävät jatkuvasti jälkeen asetetuista tavoitteista. Mittavien säästötoimien ansiosta kuitenkin julkisen talouden alijäämä on supistuvalla uralla. Alijäämä oli 9,1 prosenttia bruttokansantuotteen arvosta vuonna 2011 ja IMF:n ennuste kuluvalle vuodelle on 7,5 prosenttia. Ensi vuodelle ennustetaan 4,6 prosentin julkisen talouden alijäämää. Talouspolitiikan linjaa kuvaa paremmin julkisen talouden perusjäämä, joka on alijäämä ilman velanhoitokustannuksia. IMF:n mukaan kuluvan vuoden 1,7 prosentin perusalijäämä tasapainottuu ensi vuonna ja kääntyy 1,5 prosentin perusylijäämäksi vuonna On merkillepantavaa, että tämä on huomattavasti vaatimattomampi perusylijäämäura kuin keväällä 2012 toisen sopeutusohjelman yhteydessä sovittu tavoite, joka oli 4,5 prosentin perusylijäämä vuonna IMF:n ennusteen mukaan tämän suuruinen perusylijäämä saavutettaisiin vasta vuonna Vuoden 2013 budjettiesityksessä kaavaillaan säästöohjelman toteuttamista etupainoisesti, sisältäen 9,5 miljardin euron (4,5 % BKT:sta) sopeutustoimia. Menoleikkaukset painottuvat eläkkeisiin, julkisiin palkkoihin sekä muihin etuuksiin. Budjettiesityksen mukaan julkisen talouden perusjäämä olisi 0,4 prosenttia ylijäämäinen vuonna Ohjelman jatkaminen kahdella vuodella vuoteen 2016 Ohjelman jatkaminen kahdella vuodella parantaisi Kreikan valtion velkakestävyyttä edellyttäen, että jatkovuosien aikana julkinen sektori on riittävän perusylijäämäinen. Lisävuosista syntyy arviolta vähintään 15 miljardin euron rahoitustarve, joka täytyy pystyä kattamaan lisätoimilla toisen ohjelman rahoituskehyksen sisällä. Jos lisärahaa ei myönnetä, syntyvä vaje tulisi kattaa erityisin alla mainituin keinoin velkakestävyyden palauttamiseksi. Velanhoidon varmistaminen ja velkakestävyyden palauttaminen Ohjelman hyväksymiseksi tulisi saada varmuus siitä, että Kreikka hoitaa sopeutusohjelmien mukaisten velkojensa korot ja lyhennykset. Tätä varten on esitetty erillistiliratkaisua, jossa velanhoitoa varten tarvittavat varat maksetaan sulkutilille. Sulkutiliä voitaisiin käyttää vain velanhoitomenojen maksamiseen. Kreikan velanhoidon rasite on velkatasoon nähden matala yksityisten velkojen osalta toteutetun

10 7(10) uudelleenjärjestelyratkaisun takia ja koska sen tukilainoissa on vapaavuosia lyhennyksistä ja alhainen korko. Kreikan pääsy takaisin markkinoille ei ole näköpiirissä. On kuitenkin olennaista saada aikaan näkymä, jossa Kreikan velkasuhde kääntyy laskuun keskipitkällä aikavälillä ja saavuttaa 120 prosentin tason. Velkakestävyyden palauttamisnäkymä on erittäin tärkeä IMF:lle. Jos sitä ei realistisella tavalla ole saavutettavissa, on varauduttava siihen, että IMF lopettaa Kreikan ohjelman rahoittamisen. Kreikan ohjelma kestävyyden varmistamiseksi on ajateltavissa seuraavat vaihtoehdot: 1. Perusylijäämätavoitteen nostaminen 5,5 prosenttiin 2016 jälkeen Perusylijäämän saavuttaminen kestävällä tavalla keskipitkällä aikavälillä on keskeisin edellytys Kreikan julkisen talouden velkasuhteen palautumiselle kestävälle uralle. Velkakehitys on mahdollista saada asteittain vakautuvalle uralle, jos julkisen talouden perusylijäämä saadaan pysyvästi riittävän suureksi. Tähän on esitetty lisäkeinoksi automaattisiin menoleikkauksiin nojautuvaa kontrollimekanismia, joka ei olisi riippuvainen Kreikan hallituksen toimista etenkin ohjelma-ajan jälkeen. Erityisesti rakenteellisten uudistusten, kuten veronkantojärjestelmän uudistamisen, vaikutukset alkavat näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Velkakestävyyden palauttamisen takia on esitetty, että perusylijäämän pitäisi olla 5,5 prosenttia vuoden 2016 jälkeen. Voitaisiin ajatella sovittavan niin, että kontrollimekanismi on voimassa siihen asti, kunnes 120 prosentin velkasuhde saavutetaan. Kumulatiivinen vaikutus velkasuhteeseen olisi arviolta 10 prosenttiyksikön suuruusluokkaa. 2. Velkakestävyystavoitteen jatkaminen kahdella vuodella vuoteen 2022 Kreikan velkakestävyystavoite asetettiin ohjelman ehtojen mukaan 120 %:ksi vuoteen 2020 mennessä. Velkakestävyystavoitteen saavuttamisen määräajan pidentäminen kahdella vuodella ja samanaikainen perusjäämä tavoitteen nostaminen mahdollistaisivat velkojen suuremmat lyhennykset jakson loppupäässä. Myös bruttokansantuotteen kääntyminen kasvuun edesauttaisi velkasuhteen kohenemista. Tavoitteen jatkaminen kahdella vuodella vuoteen 2022 johtaisi arviolta noin 10 % kohennukseen velkasuhteessa, jos perusylijäämä on 5 % vuodessa suhteessa bruttokansantuotteeseen. 3. Kahdenvälisten lainojen korkojen alentaminen Kreikan kahdenvälisten lainojen korko on tällä hetkellä 3 kuukauden euribor lisättynä 150 korkopisteellä. Kahdenvälisiä lainoja on Kreikan ensimmäisestä sopeutusohjelmasta myönnetty 52,9 miljardia euroa. Suomen valtion osuus näistä lainoista on runsaat miljardi euroa. Korkomarginaalin poistaminen toisi Kreikalle näistä lainoista karkeasti arvioiden noin 800 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Suomen valtiolta toisaalta jäisi samalla laskentatavalla saamatta noin 15 miljoonaa euroa korkotuloja vuodessa. Koron puolittaminen johtaisi velkasuhteessa arviolta 2,5 prosenttiyksikön kohennukseen. Koron poistaminen kokonaan alentaisi velkasuhdetta arviolta 5 prosenttiyksiköllä. 4. Yksityisen sektorin velkajärjestelyn ulkopuolelle jääneiden velkojen maksamatta jättäminen Eräät Kreikan ulkomaan lain alaisten velkojen haltijat eivät suostuneet osallistumaan suoritettuun velkajärjestelyyn. Näitä velkoja oli noin 6,5 miljardin euron määrästä. Näiden velkojen jättäminen maksamatta vähentäisi Kreikan valtion rahoitustarvetta arviolta noin 5-6 miljardilla eurolla. Seuraava laina erääntyy maksettavaksi

11 8(10) Päätös velkojen maksamatta jättämisestä olisi yksin Kreikan valtion. Toimenpide voisi johtaa pitkällisiin oikeusprosesseihin, mikä voi myöhemmin johtaa päätökseen maksaa velat takaisin. 5. EKP:n ja kansallisten keskuspankkien hallussa olevien Kreikan valtion velkakirjojen tuottojen käyttö Eurojärjestelmällä on SMP-ohjelmassa ostettuja Kreikan valtion velkakirjoja noin 45 miljardin euron arvosta. Arvion mukaan velkakirjojen keskimääräinen ostohinta on ollut noin 80 prosenttia nimellisarvosta. Näin ollen niiden erääntymisistä täyteen hintaan syntyisi 9 miljardin euron tuotto EKP:lle ja kansallisille keskuspankeille. Voitaisiin ajatella, että tämä käytettäisiin joko yhtenä rahoituslähteenä velkojen takaisinostoille tai sillä rahoitettaisiin ohjelman mahdollisia lisävuosia 2015 ja Vaikutus velkasuhteeseen olisi noin 5 prosentin suuruusluokkaa. 6. Sovittujen sopeutusohjelmien velkapääoman leikkaaminen Kahdenvälisten lainojen tai ERVV:n lainojen pääoman leikkaaminen merkitsee asiallisesti sitä, että muut jäsenvaltiot ottavat vastatakseen Kreikan velvoitteista ja olisi siten ristiriidassa ns. no-bail out -kiellon kanssa. Slovakiaa koskeva järjestely Slovakia ei vuonna 2010 antanut Kreikalle kahdenvälistä lainaa. Tämän vuoksi lokakuussa 2011 sovittiin, että Slovakian ei tarvitse osallistua ERVV:n Kreikkaohjelman varainhankintaa koskeviin takauksiin niiltä osin, kun ne koskevat kahdenvälisen lainan maksamattomien erien siirtoa maksettavaksi ERVV:stä. Valtioneuvosto teki uuden päätöksen ERVV:n varainhankinnalle annetusta takauksesta, minkä jälkeen tehtiin takaussopimuksen muutos, joka otti huomioon myös mahdollisuuden siirtää kahdenväliset lainat ERVV:stä maksettavaksi. Ennen takauspäätöksen tekemistä valtioneuvosto antoi eduskunnalle selvityksen (E 75/2011 vp) ja jatkoselvityksen. Kahdenvälisiä lainojen siirto maksettavaksi ERVV:stä toteutettiin Kreikan toisen sopeutusohjelman yhteydessä. Siirretty määrä oli noin 24,4 miljardin euroa. Slovakian pääomaosuus on noin 259 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on noin 5,07 miljoonaa euroa. Käyttämättä jäänyt Suomen osuus kahdenvälisestä lainasta, noin 594 miljoona euroa, tuloutettiin takaisin valtiolle vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa. Ennenaikaisiin vaaleihin johtaneista syistä Slovakialla ei ollut poliittisesti toimivaltaista hallitusta euroalueen päämieskokouksessa ja se pystyi hyväksymään siinä vain jo heinäkuussa 2011 sovitun 109 miljardin euron suuruisen Kreikan toisen ohjelman. Päämiehet sopivatkin, että Slovakian erityispiirteet otetaan huomioon Kreikan toisen ohjelman täytäntöönpanovaiheessa. Slovakian takausosuutta alennetaan, jos takaajat joutuvat maksamaan takaustensa perusteella pääomaosuutta enemmän kuin 109 miljardia euroa Kreikan toisen sopeutusohjelmaa varten tekemän ERVV:n varainhankinnan perusteella. Tämä alennus on pääomaltaan noin 119,2 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on noin 2,32 miljoonaa euroa. Jos takaajat joutuvat maksamaan takaustensa perusteella Irlannin tai Portugalin ohjelmien varainhankinnan takia, Slovakia korvaa muille takaajille saman määrän. Teknisesti Slovakiaa koskeva järjestely on tarkoitus toteuttaa siten, että eurovaltiot sopivat osallistumisosuuksien tarkistuksista siltä varalta, että takaajat joutuvat maksamaan takaustensa perusteella. Suomen uusi osuus olisi Kreikan toisen ohjelman

12 9(10) 109 miljardin euron rajaan asti ja ERVV:n maksettavaksi siirtyneen kahdenvälisen lainan kohdalla aikaisemman 1,9248 %:n sijaan 1,9283 % sekä toisen ohjelman 109 miljardin euro ylittävältä osalta 1,92991 %. Vastaavasti Suomen osallistumisosuus Irlannin ja Portugalin ohjelmissa laskisi 1,9248 %:sta 1,91949 %:iin. Järjestelystä tai sen teknisestä toteuttamistavasta ei ollut tietoa Kreikka-tiedonantoa annettaessa, minkä takia tiedonannossa ei sitä kuvattu. Järjestelyssä ei ole kyse uuden tukipäätöksen tekemisestä ja eikä se asiallisesti lisää Suomen takaussitoumuksia siitä, mitä eduskunta on Kreikkatiedonannon perusteella hyväksynyt, koska järjestely toteutuu eduskunnan hyväksymän ERVV:n liikkeeseenlaskuohjelman puitteissa.

13 10(10) Asiasanat Hoitaa EK, VM, VNEUS Tiedoksi