Valtiovarainministeriö E-JATKOKIRJE VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö E-JATKOKIRJE VM EDUSKUNTAA PYYDETÄÄN NOUDATTAMAAN VAITELIAISUUTTA ASIAN KÄSITTELYSSÄ SUOMEN NEUVOTTELUTAVOITTEIDEN TURVAAMISEKSI SEKÄ SISÄLTÖÄ KOSKEVIEN JULKAISEMATTOMIEN TIETOJEN PERUSTEELLA EDUSKUNTA Suuri valiokunta Vaiteliaisuusmääräys kumottu Suuri valiokunta Viite Asia Kreikan talouden toisen sopeutusohjelman toteutus ja jatko U/E-tunnus: E 128/2012 vp EUTORI-numero: EU/2012/0319 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti annettua selvitystä täydentävä selvitys Kreikan talouden toisen sopeutusohjelman toteuttamisesta ja jatkosta. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

2 LIITTEET Perusmuistio VM ; The Second Economic Adjustment Programme for Greece - First Review, Draft 10/11/2012 2(3)

3 3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi talouskriisi VM EK, VNEUS

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Huopaniemi Jussi, Morén Pekka(VM), Passinen Tapio(VM), Puumalainen Markku(VM), Tanninen Seppo EDUSKUNTAA PYYDETÄÄN NOUDATTAMAAN VAITELIAISUUTTA ASIAN KÄSITTELYSSÄ SUOMEN NEUVOTTELUTAVOITTEIDEN TURVAAMISEKSI SEKÄ SISÄLTÖÄ KOSKEVIEN JULKAISEMATTOMIEN TIETOJEN PERUSTEELLA Asia Kreikan talouden toisen sopeutusohjelman toteutus ja jatko Kokous Liitteet Viite Asia: Kreikan talouden toisen sopeutusohjelman toteutus ja jatko EUTORI/Eurodoc nro: EU/2012/0319 U-tunnus / E-tunnus: E 128/2012 vp Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Euroryhmä käsitteli asiaa Euroryhmän on määrä saada aikaan poliittinen periaatepäätös Kreikan talouden toisen sopeutusohjelman jatkosta ja toisen lainaerän mahdollisesta maksamisesta Troikan väliarvion pohjalta. Asiakirjat: The Second Economic Adjustment Programme for Greece- First Review, November 2012, draft EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: - Käsittelijä(t): VM/EAKR, finanssineuvos Pekka Morén, p VM/EAKR, lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen, p VM/RMO neuvotteleva virkamies Markku Puumalainen, p VM/KO neuvotteleva virkamies Jussi Huopaniemi p

5 VM/erityisasiantuntija Tapio Passinen p sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi 2(11) Suomen kanta/ohje: Suomi tukee Kreikan pyrkimyksiä vakauttaa taloutensa toisen sopeutusohjelman mukaisesti. Suomi pitää tärkeänä, että Kreikan epävakaa tilanne ei johda euroalueen rahoitusvakausongelmien syvenemiseen. Tarvitaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan palauttaa luottamus ohjelman toteutukseen. On tärkeää, että kaikki vaihtoehdot Kreikan velkakestävyyden palauttamiseksi arvioidaan huolellisesti. Suomi katsoo, että lähtökohtana toisen lainaerän maksamiseen tulee olla, että Kreikan julkisen talouden velkasuhde (velka/bruttokansantuote) saadaan toisen sopeutusohjelman tavoitteiden mukaiselle 120 prosentin tasolle realistisella aikataululla. Lisäksi Kreikan tulee panna tehokkaasti täytäntöön päätökset ns. ennakollisista toimista. Suomi voi hyväksyä sen, että velkakestävyystavoitteen saavuttamisen aikaa jatketaan kahdella vuodella vuoteen 2022 edellyttäen, että Kreikka toteuttaa aikaisemmin sovitut toimenpiteet. Ohjelman uskottavuuden palauttaminen sekä kahdenvälisten lainojen ja ERVV:n myöntämien lainojen takaisinmaksu tulee varmistaa uuden kontrollimekanismin avulla. Suomi kannattaa tätä tarkoitusta varten ehdotettua erillistiliratkaisua, jossa sulkutilille kanavoidaan varat velanhoitoa varten. Suomi pitää tärkeänä, että velkakehitys saadaan asteittain vakautuvalle uralle. Julkisen talouden perusjäämän saamista pysyvästi riittävän suureksi tulisi edesauttaa tarvittaessa veronkorotuksin tai automaattisesti laukeavin menoleikkauksin. Suomi pitää edellytyksenä toisen lainaerän maksamiselle sitä, että Suomen valtiolle ei aiheudu uusia taloudellisia sitoumuksia ensimmäisen ja toisen sopeutusohjelman osana jo sovittujen lisäksi. Yhtä tärkeää on, että Kreikan ja Suomen kahdenvälisten lainojen pääomia ei leikata. Suomi voi hyväksyä seuraavien toimien toteuttamisen osana kokonaisuutta: Kreikan kahdenvälisistä lainoista perittävän korkomarginaalin alentamisen. ERVV:n lainoistaan perimien koron ja kulujen alentamisen edellyttäen, ettei siitä seuraa tappiota. Kahdenvälisten lainojen ja ERVV:n antamien lainojen lyhennysvapaan ajan pidentäminen, mikä samalla pidentää lainojen laina-aikaa. Kreikan julkisen talouden perusylijäämä tavoitetta korotetaan. Kreikkalaisten pankkien hallussa olevien velkakirjojen vaihto uusiin velkakirjoihin. Ostetaan yksityisiltä sijoittajilta Kreikan valtion velkoja takaisin, jos se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista. EKPJ:n omistamien Kreikan valtion velkakirjojen (ns. SMP-ohjelma) voitot tuloutetaan Kreikalle. Suomi pitää välttämättömänä ehtona lainaerän maksamiselle, että Kreikan valtio toteuttaa sovitut valtion omaisuuden yksityistämishankkeet. Jos tämä ei ole mahdollista riittävän nopeassa aikataulussa, vaihtoehtoisesti tai sen lisäksi Kreikan valtion omaisuutta tulisi voida hyödyntää vakuutena ohjelman uskottavuuden palauttamiseksi ja

6 3(11) ERVV:lle aiheutuvien riskien rajaamiseksi. Suomi korostaa, että valtion varallisuuden yksityistämistavoite vuoteen 2016 on vähintään 10 miljardia euroa. Toisen lainaerän arvioidaan sisältävän 23 miljardin euron suuruisen osuuden pankkisektorin vakauttamiseksi. Suomi katsoo, että lainaerää ei tulisi kokonaisuudessaan maksaa ennen kuin on saatua selvitys Kreikan pankkisektorin tilasta ja vakauttamistoimista, mukaan lukien tukivarojen käytöstä. Tämä on tärkeää, koska Kreikan pankkisektorin vakauttamiseen on sopeutusohjelmassa varattu yhteensä lähes 50 miljardia euroa. Suomi korostaa, että IMF osallistuu ohjelman seurantaan ja rahoitukseen myös jatkossa. Pääasiallinen sisältö: Tausta Euroryhmän on määrä saavuttaa periaatepäätös Kreikan toisen sopeutusohjelman jatkosta ja sen ehdoista Troikan väliarvion pohjalta. Arviosta on saatavilla luonnosversio. Kreikan parlamentti hyväksyi rakenteellisia uudistuksia koskevan paketin, joka sisälsi myös ns. ennakolliset toimet (prior action) ja vuoden 2013 budjetin Vielä tarvittavat. Puuttuvat toimet on vielä hyväksyttävä ennen päätöstä toisen lainaerän maksamisesta. Päätös toisen lainaerän maksamisesta on tarkoitus tehdä marras-joulukuun vaihteessa. Lainaerän suuruus on arviolta 44 miljardia euroa, sisältäen kesän aikana maksamatta jääneet erät. Kreikan toisesta ohjelmasta on maksettu tähän mennessä vajaat 74 miljardia euroa. Maksamatta ohjelmasta on noin 71 miljardia euroa. Kreikan ensimmäisestä lainaohjelmasta maksettiin yhteensä vajaat 53 miljardia euroa. 1. KREIKAN TALOUSTILANNE JA RAHOITUSVAKAUS Kokonaistaloudellinen kehitys Kreikan talous on syvässä taantumassa. Osittain rankkojen leikkaustoimien takia kokonaistuotannon supistuminen on jatkunut jo viidettä vuotta. Tämä rapauttaa julkisen talouden tulopohjaa, ja julkisen talouden tervehdyttämistavoitteet vaikeutuvat. Lähes neljännes työvoimasta on työttömänä. Vähäisiä myönteisiä merkkejä Kreikan taloustilanteessa ovat kilpailukyvyn asteittainen koheneminen työvoimakustannusten alenemisen kautta viime aikoina ja vaihtotaseen alijäämän supistuminen, vaikkakin tuonnin vähenemisen aiheuttamana. Kokonaistaloudellista tilannetta heikentää kuluttajien varovaisuus, pankkisektorin pyrkimykset kohentaa vakavaraisuuttaan ja investointien vähäisyys. Luottamus talouskehityksen kohenemiseen on erittäin vähäistä. EU:n komission julkistaman ennusteen mukaan kuluvana vuonna kokonaistuotanto supistuu 6 prosenttia ja ensi vuonna vielä 4,2 prosenttia. Suhdannekäänteen komissio ennustaa tapahtuvan vuoden 2013 toisella puoliskolla, ja vuonna 2014 talouskasvu elpyisi 0,6 prosenttiin. Kreikan vuoden 2013 budjettiesityksen taustalla on oletus kokonaistuotannon supistumisesta 4,5 prosenttia ensi vuonna. Talouden aktiviteetin heikkenemisen ennustetaan näkyvän hienoisena deflaationa ensi ja seuraavana vuonna. Sinänsä tämä kehitysnäkymä liittyy tarpeelliseen talouden sisäiseen devalvaatioon, eikä merkkejä talouden pitkäaikaisesta deflaatiokierteestä (vrt. esimerkiksi Japani) ole nähtävissä.

7 4(11) Työttömyyden ennustetaan saavuttavan ensi vuonna 24,0 prosentin huipun, minkä jälkeen se vähenisi hieman. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan supistuvan kuluvan vuoden 8,3 prosentista suhteessa kokonaistuotantoon 6,3 prosenttiin ensi vuonna ja edelleen 5,2 prosenttiin Talouden ulkoisen tasapainon koheneminen tulee lähes kokonaan tuonnin supistumisen, ja hyvin vähäiseltä osin viennin elpymisen, kautta. Pankkisektorin tilanne Pankkisektorista ei ole saatavilla päivitettyjä tulos- tai tasetietoja maaliskuun 2012 jälkeen. Kreikan keskuspankki on antanut pankeille lisäaikaa marraskuun loppuun asti julkistaa toisen vuosineljänneksen katsauksensa. Troikan odotetaan esittävän arvionsa kreikkalaisten pankkien tilasta osana toisen ohjelman toteutuksen arviointia toisen vuosineljänneksen (kesäkuun loppu) tulos- ja tasetietojen perusteella. Käytettävissä olevien tietojen perusteella pankkijärjestelmässä on käynnissä erilaisia rakennejärjestelyjä. Ranskalaiset pankit (Credit Agricole ja Societe Generale) ovat vetäytymässä Kreikasta ja myymässä tytärpankkejaan. Piraeus Bank osti heinäkuussa osan ATE Bankin toiminnoista. Mediassa on myös ollut tietoja kahden suurimman pankin NBG:n ja Eurobankin yhdistymisaikomuksista. Vireillä on siis varsin suuria rakennejärjestelyjä, joiden toteutumiseen ja vaikutuksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta. Kreikka toisessa ohjelmassa pankkien pääomittamiseen varattiin ohjelman varoja yhteensä 48 miljardia euroa, joista 25 miljardia on tähän mennessä maksettu. Tästä 18 miljardia euroa on kanavoitu Kreikan vakausrahaston (HFSF) kautta neljälle suurimmalle pankille. Varojen siirto pankeille saatiin päätökseen Pankeille annetut varat olivat ERVV:n velkakirjoja, joilla ei ole vaikutusta omistussuhteisiin. Toisen ohjelman toisesta lainaerästä on tarkoitus kohdistaa 23 miljardia euroa pankkien pääomien vahvistamiseen edelleen. Vakausrahasto on myös osallistunut 7 miljardilla eurolla pankkisektorin rakennejärjestelyihin. Suurimpien pankkien vakavaraisuus saatiin ERVVvelkakirjoilla kohtalaiselle tasolle, mutta puskureita tulevia tappioita vastaan ei ole kovin runsaasti. Yksityisen sektorin talletukset kreikkalaisissa pankeissa ovat kesä-syyskuussa vakautuneet runsaan 155 miljardin euron tasolle (joulukuussa 2011 noin 175 miljardia euroa ja vuoden 2010 lopussa 210 miljardia euroa). Kreikkalaisilla pankeilla ei ole ollut tehdyn EKP:n päätöksen jälkeen pääsyä eurojärjestelmärahoitukseen. Tarvittavan maksuvalmiusrahoituksen hoitaa Kreikan keskuspankki. Heinäkuun 2012 lopussa sillä oli saatavia kotimaisilta rahoituslaitoksilta noin 130 miljardia euroa. Kreikan keskuspankin velka eurojärjestelmälle oli samaan aikaan noin 110 miljardia euroa. Talletusten määrän vähentyminen on ollut keskeinen pankkijärjestelmän epävakautta aiheuttava tekijä tämä vuoden aikana, joten viime kuukausien kehityksessä on havaittavissa hienoisia myönteisiä merkkejä tilanteen vakautumisesta. Kreikan valtiovarainministeriön päätöksen mukaan neljän keskeisen pankin ydinvakavaraisuusasteen tulee olla vähintään 9 prosenttia kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Kreikan vakausrahasto lainaa pankeille tarvittavan rahoituksen. Pankit laskevat tammikuussa liikkeeseen vaihtovelkakirjoja osakkeita vastaan, jotka vakausrahasto merkitsee. Pankeilla on huhtikuun 2013 loppuun asti aikaa kerätä omistajiltaan tai uusilta sijoittajilta pääomaa vähintään 10 prosenttia vaadittavasta kokonaismäärästä, jotta heillä olisi seuraavien viiden vuoden aikana oikeus lunastaa Kreikan vakuusrahastolta sen omistamat pankkien osakkeet ja säilyttää määräysvalta pankeissa.

8 Kreikan valtion velka ja sen rakennemuutos 5(11) Kreikan valtion velka oli kesäkuussa 2012 noin 304 miljardia euroa. Velasta noin 137 miljardia euroa oli joukkovelkakirjalainoja, joista pitkäaikaisia oli 122 miljardia euroa ja lyhytaikaisia velkasitoumuksia 15 miljardia euroa. Velasta euromaiden ja ERVV:n osuus oli yhteensä noin 127 miljardia euroa. IMF:n myöntämien lainojen määrä on hieman alle 22 miljardia euroa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan EKP:lla ja kansallisilla keskuspankeilla olisi yhteensä noin 55 miljardin euron sijoitukset Kreikan valtion velkakirjoihin, joista nimellisarvoltaan arviolta noin 45 miljardia euroa olisi EKP:n velkapaperiohjelmassa ostettuja velkakirjoja Maalis-huhtikuussa 2012 toteutettu yksityisen sektorin velkajärjestely (PSI) vähensi Kreikan valtion kokonaisvelkaa vuoden 2011 lopun tasoon verrattuna 64 miljardilla eurolla. Jos valtion velkaan lisätään käsiteltävänä oleva toinen lainaerä, määrältään 44 miljardia euroa, niin kokonaisvelka nousee 348 miljardiin euroon. Merkittävä piirre Kreikan valtion velan rakenteen kehityksessä on julkisten velkojien osuuden voimakas nousu yksityisen sektorin velkajärjestelyn seurauksena. Yksityisillä velkojilla on hallussaan arviolta noin 62 miljardin euron nimellisarvosta Kreikan valtion pitkäaikaisia velkakirjoja ja 15 miljardia euroa lyhytaikaisia velkasitoumuksia. Nämä vastaavat noin 25 prosenttia kesäkuun 2012 lopun velkamäärästä. Kreikkalaisten sijoittajien osuutta on vaikea arvioida, koska pankkien päivitetyt tasetiedot puuttuvat, mutta eri arvioiden mukaan niiden osuus voisi olla noin puolet. Kansainvälisillä pankeilla oli kesäkuussa BIS:n tilastojen mukaan enää alle kaksi miljardia euroa saatavia Kreikan julkiselta sektorilta riskiensiirtojen jälkeen. Korkeimmillaan saatavat olivat syyskuussa 2009, jolloin niitä oli lähes 37 miljardia euroa. 2. OHJELMAN TOTEUTUS JA EHDOLLISUUS Kreikan talouden toinen sopeutusohjelma ei ole pysynyt helmikuussa 2012 sovituissa tavoitteissa. Ongelmat ovat johtuneet poliittisesta epävakaudesta, joka on osaltaan vaikuttanut ohjelman toimeenpanoon, ennakoitua heikommasta kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä valtion ennakoitua heikommasta tulokehityksestä, johon ovat vaikuttaneet muun muassa ongelmat veronkannossa ja valtion omaisuuden yksityistämisessä. Ennakolliset toimet Kreikan talouden toisen sopeutusohjelman yhteydessä sovittiin 89 ennakollisen toimen toteutuksesta, jotka olivat ehtoja ohjelman aloittamiselle. Nämä toimet on pääosin toteutettu. Osana ohjelman ensimmäistä väliarviota on 67 uutta ennakollista toimenpidettä, jotka sisältävät lisäyksiä tai tarkennuksia keväällä sovittuihin toimiin. Vaaditut ennakolliset toimet on pääosin toteutettu parlamentin hyväksymässä rakenneuudistuspaketissa ja vuoden 2013 budjetissa taikka niiden jälkeen annetuilla alemman asteisilla säädöksillä. Keskeisiä ennakollisia toimia ovat muun muassa:

9 6(11) Finanssipolitiikassa edellytetään paitsi vuoden 2013 budjetin, vuosien euromääräisten perusjäämätavoitteiden hyväksymistä. Tähän asti suoritetut finanssipoliittiset toimet eivät ole vielä riittäviä 13,5 mrd. euron säästöjen saavuttamiseksi. Yksityistämistä koskevia toimia on mm. päivitetty yksityistämisohjelma vuosille sekä puolivuosittaisen varainhallintasuunnitelman päivitys. Kreikan valtio omistaa esimerkiksi noin erilaista kiinteistöä, energialaitoksia sekä lukuisia erilaisia yhtiöitä, jotka tulee siirtää yksityistämisrahastoon yksityistämisen mahdollistamiseksi. Tämä edellyttää lukuisia lainsäädännöllisiä muutoksia. Verotuksen osalta uudistettiin kirjanpitosäädökset siten, että se ottaa huomioon kansainväliset standardit, ja verotarkastajia koskeva lainsäädäntö. Julkistalouden osalta edellytetään kunnallishallinnon sisäisen vakaussopimuksen sekä valtionyritysten budjettien toimeenpanoseurantajärjestelmän aikaansaamista. Terveydenhuollon ennakollisista toimista vain harva on toteutettu. Keskeneräiset vaadittavat toimet koskevat muun muassa terveydenhuoltoa koskevien päätösten ja vastuiden keskittämistä ja lääkekustannusten pienentämistä. Työmarkkinoiden kehittämisen osalta eräiden työsuhdelainsäädäntöä koskevat toimet on saatettava loppuun. Energiasektorin osalta tarvitaan sitä koskevan logistiikan vapauttamista. Pankkisektorin osalta on saatettava voimaan uudelleenpääomittamisen lainsäädäntökehikko sekä suoritettava loppuun keskeisten pankkien arviointi. Talouden rakenteiden uudistaminen Talouden rakenteiden uudistamisessa painotetaan verojärjestelmän uudistusta veropohjaa laajentamalla, verorasituksen jakamisella laajemmin, korruptiota kitkemällä sekä verohallinnon autonomiaa lisäämällä kuitenkin siten, että hallitus vastaa politiikkaohjauksesta. Julkisten menojen hallinnan osalta keskeinen ongelma on menorästit. Erityisesti terveydenhuollon kohdalla tilanne on vaikea. Hallitus valmistelee ohjelmaa asian ratkaisemiseksi ja julkisen hallinnon uudistamisessa. Pääpaino on henkilöstön supistamisella hengellä Supistaminen perustuu sääntöön, jonka mukaan viiden lähtevän sijalle rekrytoidaan yksi työntekijä. Olennaista on kuitenkin huolehtia tärkeimpien alojen toiminnasta. Julkisista hankinnoista vastaavan uuden viraston säädöspohjaa pitää täydentää. Eläkeuudistusten osalta merkittävä edistysaskel oli päätös lähes kaikkien lisäeläkerahastojen sulauttamisesta yhdeksi rahastoksi. Päätöksen toimeenpano lähiaikoina on tärkeää. Terveydenhuollon osalta pääpaino on lääkekorvausmenojen supistamisessa sekä yksittäisen terveydenhuoltoviraston perustamisessa, mutta toimeenpanoa on hidastanut poliittisen tahdon puute ja oman edun tavoittelu. Koulutusjärjestelmän uudistamisessa pyritään laadun kohentamiseen kaikilla tasoilla. Yksityistämisohjelma on viivästynyt eri syistä. Keskeisinä syinä ovat vaikeus saada aikaan tarvittavia poliittisia päätöksiä sekä heikko taloustilanne, joka on vaikeuttanut entisestään myyntiä ja alentanut varallisuusarvoja. Kuluvan vuoden 5,2 miljardin euron yksityistämistulotavoitetta ollaan alentamassa 1,7 miljardiin euroon. Vastaavasti vuoden 2013 loppuun asti kerättävien kumulatiivisten yksityistämistulojen odotetaan laskevan alkuperäisestä 8,5 miljardin euron tavoitteesta vain noin 3,4 miljardiin euroon. Odotettua vaatimattomampaan tulokseen on ollut syynä valtion haluttomuus yksityistää joitain omaisuuseriä sekä yksityistämisen kannalta huono markkinatilanne. Valtion haluttomuus yksityistää joitain omaisuuseriä on näkynyt esimerkiksi sen tahdossa pitää kiinni joissain yhtiöissä olevasta yksityistämisen estävästä kultaisen osakkeen omistuksesta, josta

10 7(11) valtio on tosin nyt luopumassa. Kreikan valtio on myös uudistanut kiinteistölainsäädäntöään hyvin hitaasti, mikä on estänyt sillä olevien noin kiinteistön realisoimisen. Veronkannon suhteen tilanne ei näytä sen paremmalta. Uudistuksia on viivästyttänyt hallintokoneiston vastustaminen ja oman edun tavoittelu. Alun perin kesäkuuhun 2012 mennessä vaadittu tuloverojärjestelmän uudistaminen on toteutumassa vasta 2013 alussa. Tuloverotuksen uudistamisen avulla Kreikassa on mahdollista laajentaa veropohjaa ja jakaa tasaisemmin verorasitusta. Sen keskeisiin osiin kuuluvat muun muassa henkilökohtaisen tuloverojärjestelmän yksinkertaistaminen, verovähennysoikeuden rajoittaminen ja tiettyjä ammatteja, kuten esimerkiksi maanviljelijöitä ja merimiehiä, koskevan verotuksen uudistaminen. Verouudistuksen odotetaan kasvattavan valtion tuloja noin miljardilla eurolla vuonna Sen odotetaan lisäksi estävän erilaiset verovapauspäätökset, jotka ovat perinteisesti rapauttaneet veronmaksumoraalia Kreikassa. Julkisen talouden säästöt ja sopeutustoimet Vuosille julkisen talouden tervehdyttämistavoite on kumulatiivisesti 13,5 miljardia euroa. Keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen strategia edellyttää 7,3 prosentin suuruisia säästöjä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina Tämä edellyttää edelleen seuraavaa perusylijäämän uraa suhteessa kokonaistuotantoon: 0 prosenttia vuonna 2013, 1,5 prosenttia vuonna 2014, 3 prosenttia vuonna 2015 ja 4,5 prosenttia vuonna Näiden tavoitteiden toteuduttua julkisen talouden alijäämä vuonna 2016 olisi 2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli alittaisi vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämää koskevan viitearvon. Julkisen talouden tervehdyttämistavoite painottuu pysyviin menoleikkauksiin. Keskeiset säästötoimet vuosina ovat: leikkaukset julkisen sektorin palkkoihin (1,3 miljardia euroa), eläkeuudistus ja eläkkeiden leikkaukset (5 miljardia euroa), terveydenhuollon leikkaukset ml. lääkekorvauskustannukset (1,4 miljardia euroa), julkisen hallinnon toimintamenojen leikkaukset (400 miljoonaa euroa), puolustusmenot (404 miljoonaa euroa), budjetin ulkopuolisten rahastojen leikkaukset (212 miljoonaa euroa), valtionyrityksiin liittyvät säästöt (500 miljoonaa euroa), säästöt muussa sosiaaliturvassa kuin eläkkeissä (400 miljoonaa euroa), paikallishallinnon valtionosuuksien leikkaukset (220 miljoonaa euroa), leikkaukset julkisissa investoinneissa ja investointitakuissa (300 miljoonaa euroa). Tulopuolella tavoitteena on kattava verouudistus vuosina , jonka pitäisi tuottaa lähes miljardin euron lisätuloja vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteena on laajentaa veropohjaa sekä pidättäytyä veroarmahduksista. Verouudistuksen keskeiset elementit ovat henkilöverotuksen yksinkertaistaminen, tiettyjen verovähennysten poisto (asuntolainan korot, henkivakuutusmaksut, opiskelukulut), lapsivähennyksen muuttaminen tarveharkintaiseksi eduksi, yksityisyrittäjien verotuksen yhdenmukaistaminen, yritysverouudistus sekä erityisten yritysverojärjestelmien poistaminen (merimiehet, maanviljelijät). Julkisen talouden velkaantuneisuuden supistaminen Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2011 asettaman tavoitteen mukaisesti 120 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2020 mennessä on epätodennäköistä ilman lisätoimia. Troikan arvion mukaan velkasuhde vuonna 2020 olisi 144 prosenttia. Lähivuosina velkasuhde olisi voimakkaasti kasvava, ennen kuin sen odotetaan taittuvan. IMF ennustaa velkasuhteen olevan 171 prosenttia kuluvana vuonna ja saavuttavan 182 prosentin tason ensi vuonna. Komission

11 8(11) julkaiseman syysennusteen mukaan Kreikan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousisi noin 177 prosenttiin tänä vuonna ja 188 prosenttiin vuoden 2013 lopussa. Velkasuhteenkasvaminen helmikuusta 2012 johtuu erityisesti bruttokansantuotteen odotettua suuremmasta heikentymisestä sekä yksityistämistulojen ja verotulojen odotettua heikommasta toteutumisesta. Lisäksi Kreikan bruttokansantuotelukuun tehtiin kertaluonteinen tilastollinen korjaus, jonka Eurostat on vahvistanut. Tämä toimenpide nosti Kreikan velkasuhdetta 5,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2014 aikana velkaantuneisuuden ennustetaan taittuvan. Toisaalta kokonaistuotannon supistumisen jatkuessa ja julkisen talouden tervehdyttämistavoitteiden loitontuessa vaara velkaantuneisuuden kasvamisesta hallitsemattomasti on merkittävä. Kokonaistaloudellisen näkymän heikentyminen vaikeuttaa julkisen talouden kohentamispyrkimyksiä. Talouden tulopohja rapautuu ja verotulot jäävät jatkuvasti jälkeen asetetuista tavoitteista. Mittavien säästötoimien ansiosta kuitenkin julkisen talouden alijäämä on supistuvalla uralla. Alijäämä oli 9,1 prosenttia bruttokansantuotteen arvosta vuonna 2011 ja IMF:n ennuste kuluvalle vuodelle on 7,5 prosenttia. 3. TOIMET VELKAKESTÄVYYDEN PALAUTTAMISEKSI Vuoden 2013 budjettiesityksessä kaavaillaan säästöohjelman toteuttamista etupainoisesti, sisältäen 9,5 miljardin euron (4,5 prosenttia BKT:sta) sopeutustoimia. Menoleikkaukset painottuvat eläkkeisiin, julkisiin palkkoihin sekä muihin etuuksiin. Budjettiesityksen mukaan julkisen talouden perusjäämä olisi 0,4 prosenttia ylijäämäinen vuonna Ohjelman jatkaminen kahdella vuodella vuoteen 2016 parantaisi Kreikan valtion velkakestävyyttä edellyttäen, että jatkovuosien aikana julkinen sektori on riittävän perusylijäämäinen. Jos lisärahaa ei myönnetä, syntyvä vaje tulisi kattaa erityisin alla mainituin keinoin velkakestävyyden palauttamiseksi. Ohjelmaan lisättäisiin erityinen tehostettu kontrollimekanismi. Sillä pyritään varmistamaan, että sopeutusohjelma vastaisuudessa toteutuu sovitulla tavalla. Kreikan tulee saattaa voimaan sellaiset automaattiset korjausmekanismit, jotka laukeavat, jos sovitut alijäämätavoitteet eivät ole toteutumassa. Osana tehostettu korjausmekanismia kehitetään myös jo keväällä 2012 sovittua erillistilijärjestelyä, jossa Kreikalle maksetaan lainaerät Kreikan keskuspankissa olevalle tilille. Tarkoituksena on varmistaa, että velanhoitoa varten on tarvittavat varat ja ettei Kreikka voisi käyttää varoja kuin ohjelman mukaisiin maksuihin. Kreikan velanhoidon rasite on velkatasoon nähden matala yksityisten velkojen osalta toteutetun uudelleenjärjestelyratkaisun takia ja koska sen tukilainoissa on vapaavuosia lyhennyksistä ja alhainen korko. Kreikan pääsy takaisin markkinoille ei ole näköpiirissä. On kuitenkin olennaista saada aikaan näkymä, jossa Kreikan velkasuhde kääntyy laskuun keskipitkällä aikavälillä ja saavuttaa 120 prosentin tason. Lähtökohtana on, että sovittujen sopeutusohjelmien velkapääoman leikkaaminen ei tule kysymykseen. Arvioiden mukaan Kreikan julkinen velkasuhde olisi 24 prosenttiyksikköä yli vuodelle 2020 asetetun tavoitetason. Esitetyt vaihtoehdot tilanteen korjaamiseksi ovat seuraavat:

12 9(11) Kahdenvälisten lainojen korkomarginaalin alentaminen tai perittävän koron muuttaminen kiinteäksi lähes nollakoroksi. ERVV:n lainojen koron alentaminen tai muuttaminen kiinteäksi lähes nollakoroksi. Kreikkalaisten pankkien hallussa olevien Kreikan valtion velkakirjojen vaihtaminen uusiin velkakirjoihin. Yksityisillä sijoittajilla olevien Kreikan valtion velkakirjojen ostaminen takaisin. EKPJ:n omistamien Kreikan valtion velkakirjojen (ns. SMP-ohjelma) voittojen tuloutus Kreikalle. Kansallisten keskuspankkien omistamien Kreikan valtion velkakirjojen velkajärjestely yksityisten velkojen velkajärjestelyä vastaavasti. Kahdenvälisten lainojen pääoman osittainen leikkaaminen. Julkisen talouden perusylijäämätavoitteen nostaminen. Kahdenvälisten lainojen ja ERVV:n lainojen lyhennysvapaan ajan pidentäminen. 4. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JA SUOMEN VASTUUT Suomen valtio on Kreikan ensimmäisessä ohjelmassa antanut suoraa lainaa 1,005 miljardia euroa. Helmikuussa 2012 sovitussa toisessa sopeutusohjelman euromaiden tuki toteutetaan Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta. ERVV hankkii velkakirjamarkkinoilta tarvittavat varat euromaiden takauksella. Tähän mennessä ERVV on lainannut Kreikalle yhteensä 73,9 miljardia euroa useassa erässä. Lainoista 34,5 miljardia euroa on liittynyt yksityisen sektorin velkajärjestelyyn ja 25 miljardia euroa on suunnattu pankkisektorin tukemiseen. Suomen osuus ERVV:n varainhankinnan takauksista on 1,92 prosenttia ja näin ollen Kreikan ERVV-rahoitusta varten tähän mennessä nostetun varainhankinnan pääomasta Suomen takausosuus on 1,42 miljardia euroa. Suomen takaussitoumukset eivät edellä mainittujen velkakestävyyden parantamiseksi ehdotettujen toimien perusteella kasvaisi, sillä lähtökohtaisesti ERVV ei myönnä lisälainoja Kreikalle jo sovitun lisäksi, ja helmikuussa päätetty 241 miljardin euron varainhankintaohjelma kattaa Kreikan toisen ohjelman varainhankinnan. Suomen vastuiden kannalta keskeiset suorat kustannukset aiheutuisivat siitä, jos kahdenvälisten lainojen korkomarginaalia alennetaan. Kreikan tämänhetkinen korko on vaihtuva kolmen kuukauden euribor-korko lisättynä 1,50 prosenttiyksikön marginaalilla. Suomen valtion on saanut lokakuuhun 2012 mennessä korkotuloa Kreikalta noin runsaat 40 miljoonaa euroa. Vaihtuvakorkoisen varainhankinnan kustannus 25 vuoden lainaajalle laskettuna ja Kreikan lainan korkorakenteen kanssa vertailukelpoiseksi muunnettuna Suomen valtion rahoituskustannus on tällä hetkellä arviolta 3 kuukauden euribor lisättynä 0,30 prosenttiyksiköllä. EKPJ:n hallussa on arviolta 45 miljardia euron edestä Kreikan valtion velkakirjoja, jotka se on hankkinut niiden nimellisarvoa alhaisemmalla hinnalla. EKPJ on ilmoittanut pitävänsä velkakirjat hallussaan niiden erääntymiseen saakka. Erääntyessään niistä keskuspankeille koituvien voittojen tuloutus Kreikalle merkitsisi sitä, että Suomen valtiolle jäisi tulevaisuudessa tuloutumatta pääoma-avaimen mukainen osuus tuotoista. Suomen riskejä rajaavat vakuudet, joita maksetaan Suomen hyväksi sitä mukaan kuin lainaeriä maksetaan Kreikalle. Vakuuden määrä on 40 prosenttia Suomen ERVV-lainan osuudesta. Suomi on tähän mennessä saanut vakuutta yhteensä 0,568 miljardia euroa ERVV:n Kreikalle maksamasta 73,9 miljardin lainamäärästä. Jos seuraava lainaerän

13 10(11) suuruus on 44 miljardia euroa, saisi Suomi vakuutta vastaavasti 0,339 miljardia euroa. Vakuus maksetaan ennen kuin ERVV suorittaa seuraavan lainaerän maksamisen Kreikalle. Riskien rajaamiseksi on tärkeää, että Kreikan omaa vastuuta ohjelman toteutuksesta ja rahoituksesta vahvistetaan. Siksi olisi tärkeää, että Kreikan valtion omaisuutta voidaan hyödyntää vakuutena tai arvopaperistamisen kautta ERVV:lle aiheutuvien riskien rajaamiseksi.

14 11(11) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi talouskriisi VM EK, VNEUS

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25