KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI

2 Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno Mäkinen Anu Ikonen-Kullberg, Kunta Harjavalta, pj Eurajoki Luvia Nakkila Kokemäki Harjavalta, sihteeri Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely Työryhmien tehtäväksi on annettu valmistella kuntaliitosselvityksen ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta selvitykset alueen ja kuntien talouden nykytilanteesta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä organisoitumisen ja palveluiden järjestämisen eri vaihtoehdoista.

3 Suhde muiden ryhmien töihin ja koordinointi Väliraportti luovutetaan ohjausryhmälle, muille työryhmille käytettävissä olevien taloudellisten resurssien tietojen hyödyntämistä varten palvelutuotantoa suunniteltaessa. Koska itse palvelutuotantoa käsittelevät työryhmät kuvaavat asiakaskunnan määrää ja muutosta, tähän raporttiin ei ole sisällytetty näitä talouteen vaikuttavia taulukoita. Esimerkiksi ikääntyvien määrän muutosta kunnittain on tarkasteltu perusturvaa käsittelevän työryhmän raportissa. Keskeiset huomiot: Keski- Satakunnan kuntien nykytila-analyysi sekä tulevaisuuden ennakointi osoittaa, että selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, talouden tasapainottamistoimiin eri keinoin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Ainoastaan Eurajoki poikkeaa muista Keski-Satakunnan kunnista vahvan talouden ja etenkin tulorahoituksen ja vahvan taseen osalta. Kaikissa kunnissa vanhuspalveluiden tarve on kasvussa. Väestökehitys kunnissa on samansuuntainen. Ikärakenteen muutos osuu kuitenkin hiukan eri vuosiin eri tavoin. Kokemäki on jo lähes ohittanut vanhusväestön kasvun huipun, kun se taas Harjavallassa on lähivuosina edessä. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät valtionosuuslaskelmien mukaan menettävän yhteensä lähes 7 miljoonaa euroa valtionosuutta verrattuna vuoteen 213. Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, se vaikuttaa kuntien talouteen heikentävästi. Jotta palvelutuotanto pystytään toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden ja kustannusten kasvun voimistuessa, työprosesseja ja palvelurakenteita on uudistettava. Kun kuntien rahoitus vähenee samanaikaisesti, se edellyttää myös toiminnan tehostamista. 2. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus Taloushallinto palveluna lyhyesti Taloushallinto on tukipalvelu kuntalain mukaisen taloudenpidon järjestämiseksi kunnissa. Tässä aineistossa keskitytään Keski-Satakunnan kuntien taloudellisen tilan kartoittamiseen, eikä juurikaan taloushallinnon palveluiden järjestämiseen. 2.1 Palveluiden järjestämistapa Keski-Satakunnan kunnissa taloushallinto hoidetaan pääasiassa omana toimintana. Järjestämismuoto vaihtelee täysin keskitetystä osittain hajautettuun järjestelmään. Taloushallinnon tehtäviä on ainoastaan Eurajoella ulkoistettu KuntaPro Oy:lle. Myös Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymällä on organiaatiossaan taloustoimisto. 2.2 Palvelurakenne ja -verkot Taloushallinnon tehtävät on kaikissa kunnissa samat, koska taloushallintoa hoidetaan kuntalain ja kirjanpitolain sekä muiden säännösten edellyttämällä tavalla.

4 Asiakaskunta koostuu kunnan muista palveluntuottajista ja toimielimistä. Taloushallinnon henkilöstö Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Maksuliikennesihteeri ulkoistettu 1 1,5 1 Palkkasihteeri/Henkilöstöasiansihteeri ulkoistettu 2 2 1,5 2 Kirjanpitäjä ulkoistettu Taloussihteeri ulkoistettu 1 Talous/Laskentasihteeri ulkoistettu,5 1 Muut, joiden toimenkuvassa on taloushallinnon tehtäviä Palvelutarpeiden kehitys Eläköityminen on voimakasta jokaisessa kunnassa ja mm. kirjanpitäjiä on vaikea saada. Varsinaista kunnan taloushallintoon johtavaa koulutusta ei ole, joten perehdyttäminen työpaikoilla ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäminen on ainoa mahdollisuus saada ammattitaitoista henkilökuntaa kuntien taloushallintoon.

5 3. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 8YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKU- JA KUNNASTA 212 yht. ka. 15 Kuntien lukumäärä 212 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 5 3 Asukasluku Henkilökunnan määrä Henkilökuntaa 1 asukasta kohti ,6 8 Luottamustoimielimien lukumäärä Luottamustoimielimiä kuntaa kohti ,6 111 Verotettavat tulot 211, Verotettavat tulot 211, /asukas Tuloveroprosentti ,75 19, ,75 19,5 17 Tuloveroprosentti ,75 19,75 19,75 19,75 19,2 18 Tuloveroprosentti ,75 2,25 19,75 2,25 19,4 21 Verotulot, Verotulot, /asukas Valtionosuudet, Valtionosuudet, /asukas Vuosikate, Vuosikate % ,3-1,6,2 -,7 -,3,78 29 Vuosikate /asukas ,2-3 Vuosikate, % poistoista , ,7-18,1-6,5 14,76 32 Investointien tulorahoitusprosentti ,8-46,9 6,7-11,8-3,6 1,64 34 Rahavarat , Rahavarat , /asukas ,8 36 Kassan riittävyys (pv) ,4-365 Rahoitusvarallisuus, /asukas ,4 38 Lainakanta , Lainakanta , /asukas Kertynyt ali-/ylijäämä, Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % ,7 26,8 44,2 44,8 25,4 33, Omavaraisuusaste, % ,5 7,8 37,1 45,3 65,2 6, Konsernin lainakanta , /asukas Yhtenä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina pidetään vuosikatteen ja poistojen suhdetta, joka tulisi olla 1. Tavoitearvo on ylittynyt Eurajoella. Heikoin tunnusluku oli Harjavallalla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että talous ei ole tasapainossa muilla kuin Eurajoella. Luvian kunnalla on taseessa kattamatonta alijäämää. Eurajoella ylijäämä on poikkeuksellisen suuri. Kunnan taseen lainakanta/asukas on suurin Kokemäellä ja pienin Nakkilassa. Kunnilla oli 212 yhteensä lainaa keskimäärin 1159 euroa asukasta kohden, kun se koko maassa on 2261 euroa asukasta kohden. Myöskään konsernin lainakanta ei ylitä maan keskiarvoa.

6 3 Verotulot ja valtionosuus/asukas, indeksoitu (2=1) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kokemäen, Nakkilan ja Luvian valtionosuuden kehitys on ollut samansuuntaista ja tasaista. Nämä kunnat saavat verotulojen täydennystä valtionosuuksiin. Eurajoki ja Harjavalta maksavat verotulotasausta, joka vähennetään valtionosuudesta. Talouden suhdanteiden heikentyessä verotulotasauksen suuri määrä ja yhteisöverotuoton väheneminen osuvat samaan aikaan, koska verotulotasaus tehdään valmistuneen verotuksen perusteella. Näin ollen verorahoitus supistuu jyrkästi ja käytettävissä olevat tulot vähenevät merkittävästi. Täydennystä saavien kuntien tulokehitys on tasaisempaa.

7 25 Toimintakate/asukas, indeksoitu (2=1) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Toimintakate (nettomenot) kuvaa kunnan käyttömenojen ja käyttötulojen erotusta, joka on katettava verotuloin ja valtionosuuksin. Kaikissa Keski-Satakunnan kunnissa kustannusten kasvu suhteessa on ollut samansuuntainen. Suurin syy on sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten voimakas kasvu. Vaikka kustannusten kasvua on määrätietoisesti hillitty, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon asiakasmäärän lisääntyminen on vaatinut lisää resursseja. Erikoissairaanhoidon uudet, tehokkaammat hoitomenetelmät ovat kalliita. Myös lastensuojelulla ja päihteiden käytön lisääntymisellä on vaikutusta perusturvan kustannusten kasvuun. Muutos 8/9 Muutos 9/1 Muutos 1/11 Muutos 11/12 Muutos 8/12 Eurajoki 11 % 7 % 6 % 7 % 33 % Harjavalta -1 % 2 % 7 % 8 % 16 % Kokemäki 6 % 1 % 3 % 4 % 15 % Luvia 6 % 6 % 1 % 4 % 28 % Nakkila -4 % 5 % 6 % 6 % 12 % Toimintakatteen muutos, nettomenojen kasvu.

8 Lainakanta 1 eur Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 25 Lainat/asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Keski-Satakunnan kunnista eniten lainaa on Kokemäellä. Muilla kunnilla on euromääräisesti suunnilleen saman verran lainaa. Eurajoen lainamäärä on pienentynyt. Harjavallalla ei ollut vuosina ollenkaan lainaa, mutta 212 on lainaa jälleen otettu. Pyrkimyksenä on ollut rahoittaa perkästään investointeja lainarahoituksella, mutta vuosikatteen ollessa alijäämäinen, myös käyttötalouden kustannuksiin on jouduttu ottamaan velkaa.

9 Lainakanta 1 eur Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Laina/asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kertynyt yli-/alijäämä/asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Ainoastaan Eurajoella on pystytty kasvattamaan viime vuosina taseen ylijäämää. Muissa Keski-Satakunnan kunnissa ylijämä on supistunut.

10 Omavaraisuusaste, % Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 2 Veroprosentti 19, , ,5 17 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Keski- Satakunnan kuntien veroprosentit ovat Eurajokea lukuunottamatta samalla tasolla. Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi e 221e 225e Harjavalta 23,6 23,4 25, 27,7 Kokemäki 2,6 23,5 25,5 28,2 Luvia 21,3 23, 24,5 26,5 Nakkila 21,5 24,6 26,8 29,5

11 Kunta Eurajoki 13,84 13,22 12,89 12,41 12,45 Harjavalta 14,41 14,13 14,8 13,87 13,92 Kokemäki 14,16 14,3 13,98 13,69 14,11 Luvia 14,2 13,95 13,86 14,22 14,26 Nakkila 14,38 14,43 14,4 14,17 14,59 5 Investointien tulorahoitus% Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila

12 2 Vuosikate, 1 eur Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Harjavalta on kahtena vuonna tehnyt alijäämäisen tilinpäätöksen ja kattanut sen kertyneellä ylijäämällä. Myös Luvian ja Nakkilan tilinpäätös oli vuonna 212 alijäämäinen. Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä Vuoden 213 tasolla UUSI NYKYINEN Muutos UUSI NYKYINEN MUUTOS Käyttöasm VOS VOS Uusi vs. nyk VOS VOS uusi vs nyk. tulot v. 212 YHTEENSÄ YHTEENSÄ Eur /as /as /as /as 51 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Keski-Satakunnan valtionosuuden määrä vähenee vuoden 215 alusta alustavan laskeman mukaan 6,7 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtionosuutta leikataan tulevina vuosina yli miljardi euroa. Tämä merkitsee Keski-Satakunnan noin 3. asukkaan mukaan laskettuna noin 8 miljoonan euron leikkausta.

13 Valtionosuuden muutos /asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Valtionosuusmuutoksen vaikutus on laskelmien mukaan suurin Eurajoella, melkein 5 e/as ja pienin Nakkilassa hieman yli 1 e/as.

14 Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista Selvästi kasvavia palvelutarpeita ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Päivähoito- ja esiopetustarpeet vähenevät vuoden 225 jälkeen. Toisen asteen koulutustarpeet ovat selvässä laskussa jo tarkastelun alkuvuosista lähtien. Keski-Satakunnan kuntien talouden heikkeneminen on vääjäämätöntä, ellei erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua pystytä hillitsemään ja ohjaamaan resursseja muusta palvelutuotannosta sinne, missä asiakasmäärän kasvu lisää kustannuksia. Tulokehitykseen vaikuttaa erittäin voimakkaasti alueen elinkeinoelämän menestys, josta riippuu sekä ansioveron että yhteisöveron määrä. Lainakanta on pysynyt verrattuna maan keskiarvon alhaisena. Uusia investointeja on vähän, mutta etenkin kunnallistekniikan peruskorjauksiin on tarvetta kaikissa kunnissa. Kunnat ovat ryhtyneet tasapainottamaan talouttaan, koska negatiiviset vuosikatteet johtavat ennenpitkää kuntatalouden kriisiytymiseen. Tulevaisuuden haasteista selviytyminen edellyttää kuitenkin myös palvelutarjonnan pohtimista uudesta näkökulmasta. Pelkkä säästäminen ei riitä, vaan toimintaa joudutaan priorisoimaan kunnan asukkaiden palvelutarpeen mukaan. Kriisikunnan kriteerit täyttyvät jo lähivuosina Harjavallassa, Nakkilassa, Kokemäellä ja Luvialla, jos toimia talouden vakauttamiseksi ei pystytä tekemään. Paineet veroprosentin korottamiseen %:iin näissä kunnissa jo vuonna 217 mennessä on suuret. Ainoastaan Eurajoki pystyy tuottamaan palvelunsa kertyneillä varoilla vuosiksi eteenpäin. Ikärakenteen muutos pakottaa rakenteellisiin muutoksiin joka tapauksessa uudessakin kunnassa, muuten kriisiytyminen ei ole estettävissä