KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

Transkriptio

1 KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS KUNTATALOUS JA KAUPUNKIKONSERNI TYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO: Selvitykset kuntien talouden nykytilasta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä organisoitumisen ja palvelujen järjestämisen vaihtoehdoista. Luottamushenkilöedustajat: Seppo Lempainen, Eurajoki Jarmo Tuovinen, Harjavalta Juhani Oksanen, Kokemäki Ritva Hannukainen, Luvia Raimo Koskinen, Nakkila Viranhaltijat: Anne Ahlsten, Eurajoki Tauno Mäkinen Kokemäki Bella Ahto, hallintojohtaja, Luvia Matti Sjögren, Nakkila Inkeri Tiitinen, Harjavalta, puheenjohtaja Anu Ikonen- Kullberg, sihteeri, asti

2 TALOUDEN NYKYTILAN KUVAUS Keskeiset huomiot Keski- Satakunnan kuntien nykytila-analyysi sekä tulevaisuuden ennakointi osoittaa, että selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, talouden tasapainottamistoimiin eri keinoin kuntien on ryhdyttävä itsenäisinä, mutta myös yhdistyneenäkin. Ainoastaan Eurajoki poikkeaa muista Keski-Satakunnan kunnista vahvan talouden ja etenkin tulorahoituksen ja vahvan taseen osalta. Kaikissa kunnissa vanhuspalveluiden tarve on kasvussa. Väestökehitys kunnissa on samansuuntainen. Ikärakenteen muutos osuu kuitenkin hiukan eri vuosiin eri tavoin. Kokemäki on jo lähes ohittanut vanhusväestön kasvun huipun, kun se taas Harjavallassa on lähivuosina edessä. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät Kuntaliiton ennakkolaskelmien mukaan menettävän yhteensä yli 7 miljoonaa euroa valtionosuutta vuonna 2015 verrattuna vuoteen Valtionosuuden menetys vaikuttaa kuntien talouteen heikentävästi, vaikka kunnat ovatkin jo tehneet monia sopeuttamistoimia talouden tilan vakauttamiseksi. Jotta palvelutuotanto pystytään toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden ja kustannusten kasvun voimistuessa, työprosesseja ja palvelurakenteita on uudistettava. Keski-Satakunnan kuntien tunnusluvut Liitteenä 1 yhteenveto Keski-Satakunnan kuntien vuosien tunnusluvuista. Seuraavista kaavioista käy selville Keski-Satakunnan kuntien yhteneväisyydet ja eroavuudet sekä kunkin kunnan tunnuslukujen muutokset ajanjaksolla Vuosikate on kunnan tuloslaskelman välitulos, joka osoittaa sen tulorahoituksen, mikä juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Vuosikatteen tavoitearvo riippuu mm. kunnan koosta, taajama-asteesta, teknisistä verkoista ja toimintojen organisoinnista. Keski-Satakunnan kuntien vuosikatteet ovat supistuneet viime vuosina. Ainoastaan Eurajoella vuosikate on kasvanut merkittävästi. Jos vuosikate on negatiivinen, kunta joutuu ottamaan lainaa juokseviin menoihin. Valtionosuusuudistus ja menojen voimakas kasvu pakottavat kuntia sopeuttamaan toimintaansa niin, että kriisiytyminen voidaan estää. Kun niin tulorahoitus kuin menojen kasvukaan eivät ole kokonaan kuntien päätösvallassa, pyrkimys talousarviovaiheessa positiiviseen vuosikatteeseen ei riitä. Kestävä, vakaa talous edellyttää etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosta, josta valtakunnan tasolla ollaan pääsemässä sopuun. Liitteenä 2 FCG:n selvitys Keski-Satakunnan kuntien palvelujen nettokustannuksista 2012.

3 Kokemäen, Nakkilan ja Luvian valtionosuuden kehitys on ollut samansuuntaista ja tasaista. Nämä kunnat saavat verotulojen täydennystä valtionosuuksiin. Eurajoki ja Harjavalta maksavat verotulotasausta, joka vähennetään valtionosuudesta. Talouden suhdanteiden heikentyessä verotulotasauksen suuri määrä ja yhteisöverotuoton väheneminen osuvat samaan aikaan, koska verotulotasaus tehdään valmistuneen verotuksen perusteella. Näin ollen verorahoitus supistuu jyrkästi ja käytettävissä olevat tulot vähenevät merkittävästi. Täydennystä saavien kuntien tulokehitys on tasaisempaa.

4 Toimintakate (nettomenot) kuvaa kunnan käyttömenojen ja käyttötulojen erotusta, joka on katettava verotuloin ja valtionosuuksin. Kaikissa Keski-Satakunnan kunnissa kustannusten kasvu suhteessa on ollut samansuuntainen. Suurin syy on sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten voimakas kasvu. Vaikka kustannusten kasvua on määrätietoisesti hillitty, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon asiakasmäärän lisääntyminen on vaatinut lisää resursseja. Erikoissairaanhoidon uudet, tehokkaammat hoitomenetelmät ovat kalliita. Myös lastensuojelulla ja päihteiden käytön lisääntymisellä on vaikutusta perusturvan kustannusten kasvuun. Muutos 08/09 Muutos Muutos 09/10 10/11 Muutos 11/12 Muutos 12/13 Muutos 08/13 Eurajoki 11 % 7 % 6 % 7 % 6 % 40 % Harjavalta -1 % 2 % 7 % 8 % 1 % 17 % Kokemäki 6 % 1 % 3 % 4 % 2 % 18 % Luvia 6 % 6 % 10 % 4 % 6 % 35 % Nakkila -4 % 5 % 6 % 6 % 4 % 16 % Toimintakatteen (nettomenojen) muutos on vaihdellut vuosittain. Vuodesta 2008 asti tarkasteltuna kasvu on ollut suurinta Eurajoella ja Luvialla. Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan kehitys on ollut tasaisempaa. Lukuihin vaikuttaa myös palvelutuotannon järjestämisessä tapahtuneet muutokset.

5 Keski-Satakunnan kunnista eniten lainaa on Kokemäellä. Muilla kunnilla on euromääräisesti suunnilleen saman verran lainaa. Eurajoen lainamäärä on pienentynyt. Harjavallalla ei ollut vuosina ollenkaan lainaa, mutta 2012 on lainaa jälleen otettu. Pyrkimyksenä on ollut rahoittaa perkästään investointeja lainarahoituksella, mutta vuosikatteen ollessa alijäämäinen, myös käyttötalouden kustannuksiin on jouduttu ottamaan velkaa. Lainakanta 1000 eur Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yhteensä

6 Laina/asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila

7 Veroprosentti Eurajoki Harjavalta 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 19,75 Kokemäki 19,5 19,5 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 Luvia ,75 19,75 20,5 Nakkila 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 20,25 Keskiarvo 18,7 18,9 19,05 19,05 19,2 19,2 19,85

8 Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0 27,7 Kokemäki 20,6 23,5 25,5 28,2 Luvia 21,3 23,0 24,5 26,5 Nakkila 21,5 24,6 26,8 29,5 Kunta Eurajoki 13,84 13,22 12,89 12,41 12,45 Harjavalta 14,41 14,13 14,08 13,87 13,92 Kokemäki 14,16 14,03 13,98 13,69 14,11 Luvia 14,20 13,95 13,86 14,22 14,26 Nakkila 14,38 14,43 14,40 14,17 14,59

9 Henkilöstö Henkilöstön määrällä on vaikutusta kustannuksiin, koska suurin osa palveluista on työvoimavaltaista.

10 Kuntakonserni Liitteessä 3 on lueteltu Keski-Satakunnan kuntien konserneihin kuuluvat yhteisöt. Yhteisöt ovat suurimmaksi osaksi kiinteistö- ja asuntoyhtiöitä. Kaikki kunnat kuuluvat kuntayhtymistä Satakuntaliittoon, Satakunnan sairaanhoitopiiriin ja Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään. Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila kuuluvat lisäksi Satakunnan koulutuskuntayhtymään. Kuntien tytäryhteisöjen hallinnointi voidaan keskittää uudessa kunnassa. Yhtiöiden taloudellisen tilanteen ja toiminnan lähtökohdista on myös mahdollista edetä fuusioihin tarkempien selvitysten jälkeen. Uudella kunnalla on 100 prosenttisessa omistuksessa 22 yhtiötä, joten konserniohjauksen yhtenäistämisellä voidaan tehostaa yhteisöjen tuottamia palveluja. Fuusioimisella on etunsa hallinnon, taloudenhoidon, rahoituksen sekä muiden tuki- ja ydintoimintojen osalta. Yhteisen kunnan linjauksena voisi olla kunnan palvelutuotantoa tukevien yhteisöjen omistaminen. Yhdistymisavustus Nykyisen lainsäädännön perusteella Keski-Satakunnan uusi kunta ei saa yhdistysmisavustusta. Arvioitu talouden kehitys Liitteenä 4 FCG::n laatima ennuste vuoteen 2018 Keski-Satakunnan kuntien talouskehityksestä oletuksella, että toiminta jatkuu liitoksen jälkeen samanlaisena kuin selvitystä laadittaessa. Ennusteessa yhteisen kunnan vuosikate kääntyy negatiiviseksi vuonna Taseen alijäämä supistuu puoleen nykyisestä. Kuntaliitoksen avulla on kuitenkin mahdollisuus kääntää yhteisen kunnan talouden suunta hyödyntämällä palvelurakenteiden uudistamisen tuomia mahdollisuuksia, priorisoimalla toimintoja ja poistamalla päällekkäisyyksiä. Volyymihyötyjä on saatavissa kaikilla palvelutuotannon alueilla.

11 Valtakunnan rakennepoliittisessa ohjelmassa tavoitteena on, että julkisten palvelujen tuottavuus kasvaa keskimäärin 0,5 % vuodessa. Keinoja ovat Sote-uudistus, kuntatalouden ohjausjärjestelmään sisällytettävä tuottavuustavoite ja valtionhallinnon 0,5 %:n tuottavuusvaatimus. Tuottavuudella tarkoitetaan saadun tuotoksen ja siihen käytetyn panoksien suhdetta. Mitä vähemmillä panoksilla saadaan sama määrä tuotoksia tai mitä enemmän saadaan aikaan samalla määrällä tuotoksia, sitä parempi on toiminnan tuottavuus. Samoin tuottavuus on parempaa, jos Tuottavuuden parantaminen kestävällä tavalla on kuntatalouden kannalta keskeinen asia. Tuottavuuden kehittämisen yksi keskeinen tavoite on, että oikeita asioita tehdään oikealla tavalla. Tuottavuuden kasvuun vaikuttavat mm. työmenetelmät, johtaminen, työn sujuvuus, henkilöstön ammattitaito ja teknologian hyödyntäminen. Tärkeimmät ennen liitosta yhteisesti sovittavat asiat: - veroprosentti alle maan keskiarvon - menot sopeutettava tuloihin niin, että käyttökustannuksia ei rahoiteta velkarahalla - hyödynnetään synergiaetuja niin, että päällekkäisyyksiä poistetaan - palvelujen tarjonta priorisoidaan siten, että lähipalvelut voidaan turvata Taloushallinnon järjestäminen uudessa kunnassa Taloushallinto voidaan jakaa johtamiseen kuuluvaan talouden suunnitteluun ja tukipalveluihin, joita ovat mm. kirjanpito ja palkanlaskenta. Tavoitteena on oikean ja riittävän tiedon tuottaminen päätöksenteon pohjaksi. Monet säännökset, kuten kuntalaki, kirjanpitolaki, verolait ja perintälaki säätelevät kuntataloutta. Kirjanpitolautakunnan ja kuntaliiton suositukset yhdenmukaistavat kuntien taloudenpitoa. Niinpä taloudenhoidon yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi ei tuota teknisesti vaikeuksia. Tietotekniikkaa hyödyntämällä taataan taloushallinnon sujuvuus. Myös toimintojen ulkoistaminen on vaihtoehto taloushallinnon järjestämiselle varsinkin, jos työntekijöiden rekrytointi ei onnistu. Uuden kunnan työntekijöiden tarkkaa eläkkeellejäämisajankohtaa ei voi ennustaa, koska eläkkeelle voidaan jäädä nykyään vuotiaana oman valinnan mukaan. Talouden ja hallinnon tehtävissä on yhteensä 60 työntekijää, joista vuosina on 64 vuotta täyttäviä yhteensä 16. Useat työntekijät hoitavat sekä hallinnon että talouden tehtäviä. Uuden kunnan etuja ovat: - osaamista voidaan hyödyntää monipuolisesti - organisaation haavoittuvuus vähenee - ns. vaarallisten työketjujen syntyminen voidaan estää paremmin - tietotekniikan kulut pienenevät - kustannustehokkuus parantuu - tehtävien jakoa voidaan kehittää ja erikoistumista eri tehtäviin parantaa - taloudenpidon haasteena oleviin jatkuviin muutoksiin pystytään vastaamaan paremmin. (taulukko henkilöstöstä)

12