Finanssipoli)ikka, kilpailukyky, työn tarjonta ja julkistalouden kestävyys Juhana Var)ainen VTT, kansanedustaja Syyskuu 2017

Transkriptio

1 Finanssipoli)ikka, kilpailukyky, työn tarjonta ja julkistalouden kestävyys Juhana Var)ainen VTT, kansanedustaja Syyskuu 2017

2 Talouspoli)ikan dilemma 2010-luvulla Kysyntä- ja tarjontashokki yhtä aikaa Analyysin työkaluja: NAIRU-teoria ja AS-AD-analyysi Finanssipoli)ikka ja palkat pienessä eurotaloudessa Julkistalous kasvavan huoltosuhteen Suomessa Suomen finanssipoli)ikan rajat Fiskaalista )laa tarjonta- ja palkkauudistuksilla Demografian vaikutukset talouspoli)ikan ympäristöön

3 Kysyntä- vai tarjontaongelma ? Molemmat, stupid! Vien)-, investoin)- ja kulutuskysyntä alin normaalitasonsa Toisaalta tarjonta kehioyi heikos) TuoOavuuden kasvu loppui 2008 Työikäinen väestö alkoi pienentyä 2009 Tarjonta- ja kysyntäshokin yhdistelmä on vaikea Finanssipoli)ikka törmää kestävyys- ja kustannusrajoituksiin Elvytykseen ei ole varaa ei ole yhtä tyhmä väite kuin 1990-luvulla

4 Olemme vasta alkaneet toipua v 2009 romahduksesta

5 Tuotantokuilu (OECD) sil) koko ajan pieni

6 Suomen talouskasvu pysähtyi Mrd. euroa viitevuoden 2010 hinnoin Bkt Poten3aalinen bkt Huom: Vuodet 2014 ja 2015 vm:n ennusteen mukaan 6 6

7 Ja työikäisen väestön määrän kasvu on loppunut

8 Analyysin työkaluja: NAIRU-malli ja AS-ADmalli Lähtökohtana uusklassisen synteesin näkemys Kokonaiskysynnän säätelyllä vaikutetaan resurssien käyoöasteeseen (Y Y*) ó (L L*). Tarjontatoimilla vaikutetaan pitkän aikavälin poten)aalisen tuotannon Y*=työtunnit* tuooavuus* )kasvuun Näkemys on approksimaa)o, muoa hyvä lähtökohta pääoäjälle

9 Poten)aalinen Y* ja aktuaalinen Y Mrd. euroa viitevuoden 2010 hinnoin Bkt Poten3aalinen bkt Huom: Vuodet 2014 ja 2015 vm:n ennusteen mukaan 9 9

10 Miksei elvytetä, työllisyys kasvuun? Rahapoli)ikka on Suomelle eksogeenista Keynesiläinen fipo-kysyntäekspansio kyllä toimii MuOa... Meillä oli (ja on edelleen) kustannustasorajoitus Mitä lähempänä ollaan U*:ä (rakenteellista työoömyystasoa), sitä vaikeampi on korjata kilpailukykyä (kustannustasoa) Meillä on valmiiksi kestävyysongelma julkistaloudessa Alijäämän kasvaoaminen johtaa suureen rakenteelliseen alijäämään => sen hoitaminen lamauoaa aikanaan talouden uudestaan Näitä väioeitä perustellaan makroteorian työkaluilla

11 Analyysin työkaluja: NAIRU-malli ja AS-ADmalli NAIRU-malli (Layard-Nickell-malli )määrää rakenteellisen työoömyyden Sen avulla voi ymmärtää Mikä määrää rakenteellisen työoömyyden Mikä on tuotanto(työllisyys-)kuilun ja inflaa)on suhde Tässä luennossa sitä käytetään perustelemaan tarjontakäyrää ( AS )

12 RakennetyöWömyyden määräytyminen Palkkapaine Palkkavaateet KannaOavuusraja Työllisyysaste U*=RakennetyöOömyys 100 % Työllisyysaste

13 RakennetyöWömyyden alentaminen Palkkapaine KannaOavuusraja 100 % Työllisyysaste

14 Eli: tuotanto(työllisyys)kuilu vaikuwaa hinta- ja palkkapaineisiin Jos talous on taantumassa (U>U*), kustannuspaineet ovat vähäisiä, kilpailukyky paranee (yksikkötyökustannus nousee muuta euroalueoa hitaammin Jos talous on ylikuumentunut (U<U*), kustannuspaineet kovia, kilpailukyky heikkenee (yksikkötyökustannus nousee muuta euroalueoa nopeammin

15 Kun työwömyys laski 6 prosenyin, Kansantalousosasto

16 ... alkoi kilpailukyky heikentyä (yksikkötyökustannukset, koko talous) Suomi Euroalue Saksa Ruotsi 140 Indeksi, 1999 = Lähteet: Eurostat ja OECD

17 Vasta nyt on alkanut korjausliike: koko talouden nimelliset yksikkötyökustannukset

18 Johtopäätöksiä NAIRU-mallista Jos talouspoli)ikka (fipo) yrioää työntää työoömyyoä alle U*-tason, yksikkötyökustannukset alkavat kasvaa suhteessa euroalueeseen Tämä kehitys on pakko pysäyoää tai se pysähtyy itsestään jossain vaiheessa Siksi rakennetyöoömyyoä ei voi alioaa pysyväs) RakennetyöOömyys muodostaa ekspansiivisen poli)ikan tarjontarajoioeen: hintojen nousu = f(y Y*)=g(L L*).

19 =>Tarjontakäyrä (AS, aggregate supply) Kun tuotantokuilu Y Y* kasvaa, inflaa)o kiihtyy AS-käyrä nousee tuotantokuilu-inflaa)o-avaruudessa AS-käyrä kertoo niiden tuotantokuilun ja hintojen/palkkojen nousun yhdistelmät, jotka tasapainooavat työmarkkinoiden palkkavaateet ja yritysten kannaoavuusvaateet

20 Talouden kysyntäpuoli (AD, aggregate demand) Ajatellaan konven)onaalinen yhteys Y = C + I + G + (X M) Kun Y<Y*, palkkainflaa)o hidastuu => neoovien) kohenee Kun Y>Y*, palkkainflaa)o kiihtyy => neoovien) heikkenee Siksi AD-käyrä laskee tuotantokuilu-inflaa)oavaruudessa AD-käyrä kertoo ne tuotantokuilun ja inflaa)on yhdistelmät, jotka tasapainooavat hyödykemarkkinat

21 Kokonaistarjonta ja kysyntä

22 AS-AD-kuvion pitkän aikavälin tasapainot LRAS long run aggregate supply, kuilu = 0. LRAD long run infla)on = 2 %

23 AS-AD in ac)on Posi)ivinen tarjontashokki (tuooavuus kasvaa tai työoömyyysturvaa leikataan ) siirtää AS-käyrää alaspäin Nyt kyetään ylläpitämään kovempaa kasvua hintapaineiden kohoamaoa Nega)ivinen tarjontashokki siirtää AS-käyrää ylöspäin Nyt heikompikin kasvu saa aikaan hinta- ja kustannuspaineita Ekspansiivinen finanssipoli)ikka siirtää AD-käyrää ulospäin Posi)ivinen vien)shokki ( uusi Nokia ) siirtää AD-käyrää ulospäin

24 Viime vuosien tapahtumat (Tervala KaK 3/2014) Talous oli ylikuumentunut vuonna 2007 (muoa hyvä tuooavuuskasvu => inflaa)o < 2% SiOen kielteinen tarjontashokki (AS-käyrä ylös) Työvoima vähenee, tulopoli)ikka romahtaa, teollisuus supistuu => palkat ja hinnat ylös, tuotantokuilu supistuu Vuonna 2009 globaali taantuma, kysyntäshokki (AD-käyrä vasemmalle) => Inflaa)o hidastuu, tuotantokuilu painuu pakkaselle

25 Nega)ivinen kysyntäshokki ja tarjontashokki Inflaatio negatiivinen kysyntashokki B AS(2009 ) C negatiivinen tarjontashokki A AS(2007) AD(2007) 0 Y Y* AD(2009 )

26 Jos AS-käyrä jää liian korkealle, emme voi elvywää talouwa ja palauwaa kilpailukykyä yhtä aikaa

27 Johtopäätöksiä Olimme taantumassa, muoa finanssipoli)ikka ei voinut yksin tasapainooaa talouoa niin, eoä kilpailukyky alkaisi parantua Jos olisimme käyoäneet finanssipoli)ikkaa ak)ivises), riskinä palkkainflaa)on jatkuminen Siksi tarvitaan tarjontatoimia, joilla tehdään )laa finanssipoli)ikalle eli lasketaa AS-käyrää Kiky-sopimus siksi osa järkevää pakena; intui)o: kun ajat ovat kovat, kyetään sopimaan nollalinjalla Plus muut keppitoimet

28 Tarjonta(keppi)reformeja Helpotetaan maahanmuuooa, nostetaan eläkeikää Miksi ne toimivat? (AjaOele NAIRU-mallin kauoa!) Huomaa, eoä NAIRU-malli => työoömyys ei riipu työvoiman määrästä Kun työmarkkinoille tulee lisää väkeä, työoömyys nousee aluksi => palkkapaine vaimenee => yritysten kannaoavuus paranee = Investoinnit => K = L. Näin K/L ennallaan, K ja L aiempaa isompia

29 Työmarkkinoilta käsin sama kuva KausitasoiteOu työoömyys viime vuosina 8-9 % NAIRU-arvio Suomelle? JV: n. 7 % (OECD, EU: n 8%) Johtopäätös: L L* vain noin ihmistä Olemme aika lähellä työmarkkinatasapainoa Finanssipoli)ikan ekspansio törmää nouseviin palkkavaateisiin Palkkojen on noustava kunnolla (Jarkko Eloranta HS )

30 Itse asiassa finanssipoli)ikan tulisi targetoida hintatasoa tai inflaa)ota Wendy Carlin (CESifo Economic Studies 2012): euromaan op)maalinen fipo ooaa kohdemuuoujakseen ko)maisen inflaa)on tai hintatason; Carlin-Soskice Allsopp & Vines: Fiscal Policy, Intercountry Adjustment and the Real Exchange Rate Finanssipoli)ikka pakooaa palkat (hinnat) alas pitämällä talouden taantumassa Carlin: Finanssipoli)ikan ylijäämäsääntö auoaa pitämään palkanmuodostajat kurissa. Vaihtoehtoinen toimintatapa: tupo uudelleen henkiin Tiukka koordinoin), keskiteoy tai pohjoismainen teollisuusnormi => AS-käyrä alaspäin

31 Hintavakaus ei ole ainoa rajoitus Finanssipoli)ikan on toimioava hintavakauden puioeissa (π = 2%) MuOa finanssipoli)ikan on myös toimioava dynaamisen budjenrajoituksen puioeissa: Diskontatut verotulot tästä ikuisuuteen = diskontatut julkiset menot (ml. velanhoitokulut) tästä ikuisuuteen (DBC) Kestävyysvaje: nyt toteuteoava julkistalouden vahvistaminen jooa (DBC) pätee Kestävyysvajearviot edelleen 2-3 % /BKT.

32 Finanssipoli)ikan on tähdäwävä tasapainoon Samalla kuin tuotantokuilu umpeutuu, julkistalous olisi saatava tasapainoon Oletetaan eoei kustannusongelmaa olisi: Miksi ei ensin elvytetä ja sioen korjata julkistalouden alijäämää? Siksi, eoä vaikka saisimme kuilun nollaan, julkistalous jäisi alijäämäiseksi Julkistalouden sopeuoaminen syöksisi talouden uudelleen taantumaan Järkevä finanssipoli)ikka on painoteou summa konsolidaa)osta ja suhdannevastaisuudesta (Kanda 2011)

33 Edelleen merkiwävä alijäämä Valtion tulot ja menot mrd. euroa Tulot Menot Lähde: Tilastokeskus, VM VM

34 Lisäksi edelleen kestävyysvaje Valtiovarainministeriön kestävyysvajearvio suhteessa BKT:een, % Julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusasema (pl. hävittäjähankinnat) Kestävyyden turvaava ylijäämä Lähde: Tilastokeskus, VM Kestävyysvaje noin 3 % suhteessa BKT:een VM34098

35 Onneksi samat tarjontauudistukset auwavat siinäkin Julkisen talouden kestävyysvaje johtuu pohjimmiltaan huoltosuhteen heikkenemisestä (työikäinen väestö on alkanut vähentyä, vrt. edellä) Siksi työn tarjonnan lisääminen helpooaa huoltosuhdeoa Julkistalouden resurssit korreloivat ak)iviväestön kanssa Julkistalouden vastuut korreloivat koko väestön ja ikääntyneiden määrän kanssa Siksi työn tarjonnan reformit helpooavat myös finanssipoli)ikan kestävyysrajoiteoa.

36 Tarjontauudistukset luovat )laa finanssipoli)ikalle

37 PerY Haaparannan kri)ikki (ks. akateeminen talousblogi) Jos oletetaan finanssipoli)ikalle hyvin suuri kerroinvaikutus, ja Jos oletetaan työoömyydelle hyvin suuri hystereesivaikutus, ja Jos saadaan palkkojen nousua lukituksi ( monen vuoden kiky ) olisi voitu perustella nykyistä ekspansiivisempaa finanssipoli)ikkaa taantuman aikana Haaparanta on pätevin krii)kko, muoa en sil) osta hänen oletuksiaan.

38 Loppupohdintoja 1: koulutalous)edemallin kri)ikkiä AjaOelu perustuu NAIRU-malliin: kustannustasopaine riippuu työoömyystasosta Viime aikojen tutkimus on löytänyt yhä vaakasuoremman Phillipskäyrän => ekspansio ei käynnistä inflaa)ota Toisaalta Suomessa näkee nyt omilla silmillään, miten nopeampi talouskasvu piristää palkankorotusvaa)muksia Suomen talouspoli)ikka on mennyt suunnilleen oikein viime vuosina muoa vaarana löystyminen nyt kun talous nousee Jos haluat makrotutkijaksi pienen emu-maan finanssipoli)ikka on kiintoisa tutkimuskohde

39 Loppupohdintoja 2: ei unohdeta tarjontaa Taantumaa käsitel)in pitkään vain kysyntäilmiönä Pitkällä aivavälillä TFP (tuooavuuskasvu) ratkaisee toki täysin elintasomme Julkinen talous on kuitenkin riippuvainen huoltosuhteesta ja työvoiman tarjonnasta (ikärakenne, osallistumisaste) TuoOavuuskasvu ei ratkaise kestävyysvajeoa (julkiset työvoimakustannukset, tulonsiirtojen palkkasidonnaisuus) Tupon fail 2007 selioyy tarjonta-analyysillä? Työntarjontareformit luovat kahta kauoa fiskaalisen )lan

40 Loppupohdintoja 3: demography mawers Vähenevä/vakioinen työikäinen väestö yleinen ilmiö Erityisen tuntuva ongelma Euroopassa Se selioää Euroopan finanssipoli)ikan yleiskireyoä taantumassa Niin kauan kuin kasvu (työpanos ja tuooavuus) oli hyvää, voi)in fiskaalihaukoille todeta: kasvu hoitaa Kestävyysongelmat tulleet uudella tavalla finanssipoli)ikan rajoioeiksi (vrt. Krugman USA:ssa) Demografia voi painaa tasapainoreaalikorkoa alaspäin (likviditeenloukku, secular stagna)on).

41 KirjallisuuWa Juha Tervala: Suomen suhdannevaihtelut AS-AD-mallin kauoa kuvaouna, KaK 3/2014 Wendy Carlin: Real Exchange Rate Adjustment, Wage-SeNng Ins)tu)ons and Fiscal Stabiliza)on Policy: Lessons of the Eurozone s First Decade. CESifo Economic Studies Allsopp & Vines: Intercountry adjustment and the real exchange rate. European Commission 2008 Daniel Kanda: Modeling op)mal fiscal consolida)on paths in a selec)on of European countries. IMF WP 11/64. Layard, Nickell, Jackman: Unemployment, johdantoluku Wendy Carlin & David Soskice: Macroeconomics: Ins)tu)ons, Instability and the Financial System, Oxford University Press 2015, luvut 3 ja 12. Markus Jän)n ja Juhana Var)aisen väioely, hop://