Istunnon aiheita Suomen kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista maatasolla. Kysymykset istuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Istunnon aiheita Suomen kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista maatasolla. Kysymykset istuntoon"

Transkriptio

1 Istunnon aiheita Suomen kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista maatasolla Juhani Koponen Keskustelu EU:n kehityspolitiikan päälinjoista Suomen kehitysyhteistyön evaluointi Nepalissa, Nicaraguassa ja Tansaniassa Tansania ja Vietnam kaksi erilaista kehitystarinaa osin samanlaisesta taustasta Miksi apu toimii eri maissa eri tavoin? Kysymykset istuntoon Kuinka European consensus määrittelee kestävän kehityksen ja politiikkajohdonmukaisuuden? Millaisena se näkee kaupan roolin kehityksessä? Mitä uusia painotuksia Agenda for change tuo? Kuinka se määrittelee apu- ja muiden poliitikkojen suhteen? Miten avun suuntaminen (allocation) muuttuu? Mitä tarkoittavat eriytyneet kumppanudet ( differentiated partnerships )? Mikä on ehdollisuuden (conditionality) rooli? Suomen kehitysyhteistyön maatason evaluointi Suomen maaohjelmat Nepalissa, Nicaraguassa ja Tansaniassa arvioitiin Kansainvälinen konsulttiryhmä (myös suomalaisia ja paikallisia) Dokumentteja, kirjallisuutta, haastatteluja, kenttäkäyntejä 14 arviointikriteeriä: relevanssi, tehokkuus, strateginen tuloksellisuus, vaikutus, kestävyys, koordinaatio, täydentävyys, yhteensopivuus, yhteyksien huomiointi (connetedness), johdonmukaisuus, suomalainen lisäarvo, kumppaneiden tyytyväisyys, ohjelmointilogiikka, toistettavuus Suomen kumppanimaat Suomen apu arvioiduille maille Finnish ODA to Nepal, Nicaragua, Tanzania and North and Central American region Constant 2009 USD millions (countries and regions) Nepal Nicaragua Tanzania N. & C. America, regional Constant 2009 USD millions (all recipients) 1

2 Nepal Suomen apu Nepalille Alkoi 80-luvulla, kasvanut viime vuosina, nyt noin 11,5 M, 3.5 % kokonaisavusta (isoimmat UK, USA, Saksa, Norja, Tanska, EU, Japani, Sveitsi + Kiina ja Intia) Budjettitukea ei edes aloitettu(korruption pelko) Vesihankkeita ( WASH) keski- ja länsi-nepalissa Tukea perusopetusohjelmille (vähemmän rahaa kuin muuta panosta) Paluu metsäsektorille poissaolon jälkeen metsävarojen arviointi, uusi yhteishanke Tukea ympäristöhallinnolle, jätehuoltoon jne. Tukea rauhanrahastolle, ihmisoikeuselimille jne. (maolaiskapina , poliittinen epävakaus jatkunut) Nicaragua Suomen apu Nicaragualle Alkoi 1980-luvulla (sandinistit , 2007-), nyt noin 11 M, ajettaneen alas (paitsi kansalaisjärjestöapu) Budjettituesta ja hyvän hallinnon sektoriohjelmista jo luovuttu Maaseutukehitys (hankkeita ja ohjelmia, Boaco- Chontales) Lisääntymisterveys, naisten asema, sukupuolten tasa-arvo (hankkeita, kansalaisjärjestötukea) Hyvä hallinto hallitusten välisistä hankkeista hallitusta vastustavien kansalaisjärjestöjen tukeen Tansania Suomen apu Tansanialle Historiallisesti ykkösmaa, yhteistyötä 60-luvulta, yhteispohjoismainen valinta (köyhä, vakaa maa) 30 M (1,5 % kokonaisavusta), laski vahingossa 2010, menetti ykköspaikkansa Budjettituen ykkösmaa, Suomi ei silti pj:nä Tukea paikallishallintouudistukselle (rahaa ja ryhmän pj) Metsät ja maankäyttö (metsävarojen arviointi, metsäohjelma, yksityismetsätalouden painotus) hankkeita: keke/johtajuusinstituutti, agrobisnes (Mtwara ja Lindi), ICT ja tietoyhteiskunta, Dar es Salaamin sähkönjakelu 2

3 Suomen avun trendejä Ennen 2007:ä: budjettituen ja ohjelma-avun varovainen lisäys, tiivistyvää yhteistyötä muiden avunantajien kanssa Suhtautuminen budjettitukeen ja sektoriohjelmiin muuttunut kriittisemmäksi sekä 2007 ohjelman että maiden sisäisten sotkujen vuoksi : lisää rahaa ja lisää avun pirstoutumista (suomalainen lisäarvo -hankeapua) arvoperusteisuuden korostuminen Evaluoinnin tuloksia Myönteinen yleiskuva, Nepalista positiivisin, Tansaniasta kriittisin Avun suuntautuminen ja muodot kussakin maassa johtuivat vähemmän suunnittelusta ja enemmän muista tekijöistä (hallitusten politiikat ja tarpeet, päättäjien henkilökohtaiset preferenssit, maiden erityisolot jne.) Kiitosta lähetystöjen henkilökunnalle haasteisiin mukautumisesta professionaaliset arvot säilyttäen Puutetta strategisesta kunnianhimosta (keskeisiin ongelmiin vaikuttaminen yhdessä muiden kanssa) Opetuksia ( Lessons learned ) Toimittava yhdessä muiden kanssa vaikka pienin mutta hyvin suunnatuin panoksin ja osallistuttava pitkän ajan ohjelmiin Otettava täydentävä rooli innovatiivisissa ja strategisissa teknisissä kokeiluissa ja kumppanuuksissa Säilytettävä dialogi hallitusten kanssa vaikeinakin aikoina Ymmärrettävä seuraukset jos tukee hallituksen kanssa kilpailevia kansalaisjärjestöjä Säilytettävä kriittisen ystävän ja kumppanin rooli Ohjelmoinnin perustuttava läpinäkyvään analyysiin ja kollektiiviseen päätöksentekoon Kysymysmerkkejä (JK) Evaluointi keskittyi avun tekniikkaan ja sisäisiin mekanismeihin enemmän kuin sen tosiasiallisiin tuloksiin, evidenssi jälkimmäisestä epäselvä Laajempi konteksti: ODA merkitys vähenemässä jopa Tansaniassa ja etenkin Nepalissa ja Nicaraguassa (Kiina, Intia, Venezuela uusina apulähteinä), miten arvioida Suomen avun osuus? Köyhyys vähentynyt eniten Nepalissa (40 25 %) mutta päätekijä siirtolaisten rahalähetykset Kaikki kolme edelleen köyhiä maatalousvaltaisia maita, ei merkkejä rakenteellisista muutoksista Vietnam Suomen apu Vietnamille Kehitysyhteistyötä 1970-luvulta, taustalla yhteispohjoismainen solidaarisuus, Suomi (ja Ruotsi) pysyivät myös 1980-luvulla Määrällisesti suhteellisen pieni ohjelma koostui muutamasta isosta hankkeesta (vesiohjelmat, korjaustelakka) milj (alle 1 % kokonaisavusta) köyhyysohjelmiin, maaseutukehitykseen, kaupunkien vesihuoltoon, tietoyhteiskuntaan ja metsäalalle myös korkotukiluottoja ajetaan Tekeillä siirtymästrategia monipuolisempaan yhteístyöhön v mennessä 3

4 Tansania ja Vietnam, perustiedot Lindin lääni, Tansania Tanganjika ja Sansibar Pinta-ala 945,000 km2, 25 % maasta suojeltua N. 45 miljoonaa asukasta, kasvuvauhti 2.6 % Kaikkia Afrikan kieliryhmiä, yli 100 etnistä ryhmää, swahilin kieli yhdistää Bktl/henki USD 530 USD (195/215), PPP: 1,420 (186/215) HDI-ihmiskehityssijoitus samaa sarjaa, :stä (2010) Pohjois- ja Etelä-Vietnam Pinta-ala 332,000 km2, yli 2000 km:n alava rannikko Lähes 90 miljoonaa asukasta, kasvuvauhti 1 % 87 % vietnamilaisia (viet / kinh), 3 % kiinalaisia, noin 30 vuoristokansaa (hmong, dao, tay, thai ) Bktl/henki 1100 USD (170/215), PPP: 2910 (162/215) HDI-sijoitus 128/187 (2011) Hue, Vietnam Historiaa, Tansania ja Vietnam Tanganjikan ja Sansibarin liitto 1964 Tanganjikan itsenäisyys 1961 (Julius Nyerere), Sansibarin vallankumous 1964 Siirtomaavalta: Tanganjika - Saksa , Britannia , Sansibar - Britannia Aiemmin pienehköjä poliittisia yksiköitä, kauppajärjestelmä (norsunluu, orjat) yhdisti Yksipuoluejärjestelmä , sittemmin puolueet kilpailevat, vanha valtapuolue CCM yhä ylivoimainen Itsenäisyysjulistus (Ho Tshi Minh) 1945, sota Ranskaa vastaan, jako 1954, kapina etelässä USA mukaan 1961, sota, yhdistyminen 1975 Siirtomaavalta: Ranska 1858 lähtien, 1885 Ranskan Indokiina Kiinalaisia valtioita e.a.a., vietnamilainen dynastia 939 lähtien Pohjoisessa de facto yksipuoluejärjestelmä, ulotettiin etelään (isänmaanrintama), vaaleissa useita ehdokkaita Kommunistisen puolueen ylivalta jatkuu Kehityspolitiikkaa, Tansania ja Vietnam Kehitysapu, Tansania ja Vietnam : maltillinen keskivertopolitiikka, päämääränä modernisaatio luku: radikaali ujamaa politiikka (afrososialismi ja omaehtoisuus, kyläistäminen) 1980-luvun puoliväli n vakauttaminen ja rakennesopeutus (IMF ja Maailmanpankki syöttivät): devalvaatio, kaupan vapauttaminen, yksityistäminen 2000-luku: köyhyyden vähentäminen edellisen pohjalla ja avun harmonisointi ekstraktiivinen kapitalismi Yhdistymisen jälkeen suunnitelmatalous ja tuotannon kollektivisointi myös etelässä, NL:n tuki hupeni 1980-luvulla, USA:n saarto 1986: Doi Moi uudistukset: mahdollisuus viljellä ja myydä omilta palstoilta, yrityksille enemmän liikkumatilaa, oma aloite, MP alkoi tukea Vapaakauppaan vähitellen (WTO-jäsenyys 2007), pankit ja isot yritykset edelleen valtion omistuksessa, tuontia, pääomavirtoja säädellään Sosialistisesti suuntautunut markkinatalous Nousuja ja laskua, uusi nousu 2000-luvulla, DAC maiden apu melkein 3-kertaistunut lähes 3 mrd USD:hen (n. 65 / henki), enimmäkseen lahjaa - Kiina, Intia tulossa Parhaimmillaan yli kolmannes avusta yleiseen budjettitukeen (14 donoria), leikattu rajusti Riippuvuus kasvanut: apu 11,4 % BKT:sta 2000, nyt n. 13 % (FDI 700 milj UDS 2010) Kaikki tärkeimmät avustajat läsnä : Maailmanpankki suurin, AfDB, EU, UK, USA, Hollanti, pohjoismaat, Japani Avustajat harmonisoineet toimintaansa, hallituksen rooli heikompi Suuri osa avusta sosiaalisektoreille, myös infraa Lähes tyrehtyi 1980-luvulla, kasvanut 1990-luvulta, lähes 3 mrd USD 2010 (33 USD / henki), suuri osa lainaa Alle 10 % yleiseen budjettitukeen (11 donoria) Riippuvuus vähentynyt: 5,5 % bktl:sta 2000, 3,1 % 2010 (FDI n. 11 mrd USD) Japani tärkein avustaja (1/3, WB, ADB myös suuria Hallitus määrää tahdin, avustajat harmonisoivat omaa toimintaansa Suuri osa avusta infrastruktuuriin, myös aluekehitykseen (köyhyys vähemmistöalueilla) 4

5 Tansanian trendejä Talouden kasvuluvut korkeahkot (ylensä 6-7 %, eräät makroekonomiset indikaattorit laskussa (inflaatio yltynyt lähes 20 %:in) tai kiistanalaiset (kasvuluvut) HBS : köyhyyden väheneminen hidasta (köyhyysrajan alapuolella % väestöstä, aboluuttinen määrä lisääntynyt miljoonalla) Lisää kouluja rakennettu, koulussakäynti lisääntynyt, lapsikuolleisuusluvut laskussa mutta vähän muutosta aikuisten lukutaidossa, tautien esiintymisessä, jne. Avunantajien johtopäätös: apu ei ole ollut riittävän tuloksellista Ei viitteitä talouden rakennemuutoksesta ( mama ja kuokka -talous: riippuu maasta ja säästä) Vietnamin trendejä Talouden menestystarina jatkunut, talous kasvaa ( %/v, notkahtanut 2009:n jälkeen, 6.8 % 2010) Köyhyys puolittunut aikaa sitten (köyhyysrajan alapuolella 58 % väestöstä 1993, 24.1 % 2004, 13 % 2011) Taloudessa käynnissä rakennemuutos jo muuttunut keskituloiseksi maaksi, teollisuusmaaksi 2020? Monipuolinen vientirakenne: nousi muutamassa vuodessa maailman toiseksi suurimmaksi riisin, kahvin, cashew n viejäksi, myös tärkeä teva-, jalkineviejä Väestönkasvu laantunut, väestörakenne sopivan nuorisopainotteinen (29 % alle 15 v. vrt. Kiina 19.5 %, Tansania 44 %) Taustalla maa- ja viljelyreformit, korkea koulutustaso Tähänastinen talousintegraatio alimmalla tasolla, vastedes vaikeampaa, joutuu itsekin avaamaan markkinoitaan, nousemaan arvoketjuissa Apu ja kasvu Tansaniassa Yleiset korrelaatiot avun ja talouskasvun välillä heikot ja kiistanalaiset, Tansaniassa selvemmin positiivinen Tansaniassa paljon talouskasvusta näyttää olleen apuvetoista Historiallisesti apuvirtojen ja talouskasvun lisääntyminen näyttävät osuvan pitkälti yksiin (1970- luvun alku, ja 1990-luvun loppu, 2000-luku) Julkinen hallinto nopeimmin kasvavia talouden aloja (viestinnän, kaivostoiminnan jälkeen) Sellainen kasvu on pinnallista, ei osoita edes tuotannon saati tuottavuuden nousua ja tuottavuus on taloudellisen kehityksen avain Apu ja valtio Valtio hyötyy avusta enemmän kuin kansa? Tansanian Views of the People 2007 : useimmat (kantaa ottaneista): apu hyödyttää eniten virkamiehiä Valtion toimeenpaneva osa (presidentti, avainministerit ja - virkamiehet) hyötyvät ja vahvistuvat muiden kustannuksella? Kyllä, mutta riippuu myös avun muodosta (vrt. budjettituki vs. hankeapu) Apu johtaa veropohjan laiminlyömiseen ja heikentää valtion vastuuvelvollisuutta kansalaisiaan kohtaan? Tansanian evidenssi: valtion oma varainkeräys parantunut mutta yhä vain 16 % bkt:sta, verorasitus jakautuu kovin epätasaisesti, köyhimmät ja rikkaimmat välttyvät Korruptio: TPI:n indeksiluku 3 (2011, sijoitus 100/183) Avun lieveilmiöitä Vietnamissa Thua Thien Hue, Vietnam Vietnam kulttuurisesti ja poliittisesti suljetumpi yhteiskunta, tiedetään vähemmän mitä tapahtuu Vietnamin taloudessa paljon epävarmuustekijöitä mutta avun merkitys niiden syntyyn tuskin keskeinen Inflaatio kiihtynyt, valtionpankki yrittänyt pitää valuutan arvoa yllä, keinottelu uhkaa Uudistukset ja talouskasvu olivat jo alkaneet kun apu alkoi lisääntyä Korruptio levinnyt laajalle: Vietnam TPI:n indeksissä 112 sijalla 2.9 pisteellä 2011, parantunut hieman ( ), yhteys apuun epäselvä mutta tuskin olematon 5

6 Mitä avusta jäljellä Tansaniassa? Valmetia viidakkoon Kadonneita : troolarit, MECCO-rakennusyhtiö, Mbeyan meijeri Kartat, suunnitelmat missä ne ovat? Kuka käyttää? Onnelan asuintalot jäljellä, luovutettu virallisesti Tansanialle Useimmat teollisuushankkeet yksityistettiin pilkkahinnalla, jatkavat mutta paljon vaikeuksia edessä 2800 Valmet-traktorista jokunen toimii? Sähköyhtiö Tanesco, Dar es Salaamin satama avainasemissa, molemmilla paljon vaikeuksia Koulutusinfrahankkeet jatkavat osana laajempia tansanialaisia instituutioita Maaseudun vesi- ja kehityshankkeet paljonko elämä muuttunut Mtwarassa ja Lindissä? Vesi yhä suurin ongelma! Kaivoshankkeet kanadalaisille suurfirmoille Metsäapu: politiikka ja lait paikallaan, hallinto heikko, metsäkato jatkuu Paikallishallinto:? entä Vietnamissa? Hanoin vesilaitos Epäsystemaattisempi tarkastelu Isot historialliset projektit jatkavat: Pha Rungin telakka, Hanoin, Haiphongin vesilaitokset ( Suomi-vesi ) Maaseutu- ja metsähankkeiden arvioinnit varovaisen myönteisiä, kokonaisvaikutus ei kuitenkaan selvillä Korkotuki takellellut Apu ja kehitys Tansaniassa ja Vietnamissa Kehityksen perustekijät muualla kuin avussa eri kulttuuri, historia, maantiede - lähtökohdat Vietnamin uudistukset kotoperäisiä, Tansanian ulkoa syötettyjä Kehitysvaltio vs. pehmeä valtio Apu voi lisätä talouskasvua sinälläänkin Apu luo pysyvää infrastruktuuria Apu jouduttaa tiettyjä reformeja mutta jarruttaa toisia Avulla monia suunnittelemattomia vaikutuksia ja haittavaikutuksia Enemmän vaikutuksia kuin tuloksia? 6

Kehitysavun tuloksista ja vaikutuksista Tansania vs. Vietnam

Kehitysavun tuloksista ja vaikutuksista Tansania vs. Vietnam Kehitysavun tuloksista ja vaikutuksista Tansania vs. Vietnam Juhani Koponen 2.2.2009 Luennon aiheita Tansania ja Vietnam kaksi erilaista kehitystarinaa osin samanlaisesta taustasta Tansania: ujamaasta

Lisätiedot

Luennon aiheita. Tansania kehityspolitiikan laboratorio vai afrikkalainen oman tiensä kulkija?

Luennon aiheita. Tansania kehityspolitiikan laboratorio vai afrikkalainen oman tiensä kulkija? Luennon aiheita Tansania kehityspolitiikan laboratorio vai afrikkalainen oman tiensä kulkija? Juhani Koponen 16 syyskuuta 2008 Tansafilian ja tansafobian välillä - lupauksista realismiin, kuvasta käytäntöön

Lisätiedot

Tansania oman tiensä kulkijasta kehityspolitiikan laboratorioksi. Juhani Koponen 13 syyskuuta 2012 (valokuvia karsittu) Luennon aiheita

Tansania oman tiensä kulkijasta kehityspolitiikan laboratorioksi. Juhani Koponen 13 syyskuuta 2012 (valokuvia karsittu) Luennon aiheita Tansania oman tiensä kulkijasta kehityspolitiikan laboratorioksi Juhani Koponen 13 syyskuuta 2012 (valokuvia karsittu) Luennon aiheita Tansafilian ja tansafobian syklit - lupauksista realismiin, kuvasta

Lisätiedot

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi 2 Nopeas8 kehi1yvä Vietnam 89 milj. asukasta ja BKT n. 142 miljardia USD

Lisätiedot

Kehitysavun tuloksista ja vaikutuksista Tansania vs. Vietnam

Kehitysavun tuloksista ja vaikutuksista Tansania vs. Vietnam Kehitysavun tuloksista ja vaikutuksista Tansania vs. Vietnam Juhani Koponen 26.2.2010 Luennon aiheita Tansania ja Vietnam kaksi erilaista kehitystarinaa osin samanlaisesta taustasta Tansania: ujamaasta

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%

Lisätiedot

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan muodostuminen

Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Juhani Koponen 30.1. 2012 Istunnot ma ja pe 12-14, U40 ls. 1 Ma 16.1. Kehityspolitiikan ja yhteistyön peruskysymyksiä (luento) Pe 20.1. Politiikan muodostuminen ja

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009 KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio

Lisätiedot

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Kauppasotaa ja velkakurimusta miten Kiinalle nyt näin kävi?

Kauppasotaa ja velkakurimusta miten Kiinalle nyt näin kävi? Juuso Kaaresvirta Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT), Suomen Pankki Kauppasotaa ja velkakurimusta miten Kiinalle nyt näin kävi? Talous tutuksi -kiertue, syyskuu 219 Mitä kauppasotatoimia on tehty?

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi

Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä Kehityspoliittinen ohjelma 2004: Lisää vaikuttavuutta, tuloksia ja tehoa kehitysyhteistyön laatua parantamalla Tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Miksi tarkastelun kohteena yksittäinen kehitysmaa?

Miksi tarkastelun kohteena yksittäinen kehitysmaa? Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ti 11.9.2012 klo.16-18 Kehitysmaayhteiskunta: Bolivia Yhteydenotot: eija.ranta-owusu@helsinki.fi Miksi tarkastelun kohteena yksittäinen kehitysmaa? Kehityskäsitteiden

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista

Kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista Kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista Juhani Koponen 25.2. 2011 Luennon aiheita Globaalit kehitystrendit vuosituhattavoitteet: edistystä mutta Makrotason keskustelu avun tuloksellisuudesta onko

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL

Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes

Lisätiedot

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 8.9. 2011 http://blogs.helsinki.fi/kehitysmaatutkimus/ Luennon teemoja Kehityksen idea ja idean merkitys Kieli ja maailma: käsitteiden tehtävät Kehityksen kolme

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

EUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO

EUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO MAAYHTEENVETO Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (85 %) vastaajasta Suomessa on sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Tästä mielipiteestä huolimatta, ja verrattaessa vuoteen 2013,

Lisätiedot

KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?

KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT? KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT? Kehitysyhteistyö kenttäperspektiivistä; mikä on muuttunut (melkein) 30 vuodessa: Lähestymistapa ja fokus Kehitys ja vaikutukset Lähtökohtana omat kokemukset

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien

Lisätiedot

Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1

Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1 Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1 Suomen lähti alueelle kaupan kautta Kaupalliset tarpeet pohjana - ensimmäiset edustustot 1929 Buenos Airesiin, 1931 Rio de Janeiroon Kauppasopimuksia jo

Lisätiedot

Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin

Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS Johdatus perusteisiin Copyright 2016 kirjoittajat ja Gaudeamus Helsinki University Press. Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä. Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus

Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä. Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus Talous toipumassa ollaan kierroksen jäljessä Suomen vaikeat vuodet 2010- luvulla Suomen talouskehitys oli erittäin

Lisätiedot

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden

Lisätiedot

Intian ilmastopolitiikka ja post-2012. Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Intian ilmastopolitiikka ja post-2012. Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus Intian ilmastopolitiikka ja post-2012 Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus Mitigation commitments? - Not now, not ever! - Prodipto Ghosh, delegate, member of PMs council on climate change, 2008 Rakenne

Lisätiedot

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Lauri Hetemäki Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankkeen seminaari,

Lisätiedot

Kehitysapu ja -yhteistyö kehityspolitiikan välineenä

Kehitysapu ja -yhteistyö kehityspolitiikan välineenä Luennon aiheita: Kehitysapu ja -yhteistyö kehityspolitiikan välineenä Juhani Koponen 28.1. 2011 Terminologia aina vaan: politiikkaa, yhteistyötä vai apua Kehitysapukeskustelun asemat - moralismin ja pragmatismin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

JOHNNY ÅKERHOLM

JOHNNY ÅKERHOLM JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua

Lisätiedot

Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi 20.9.2011 klo 16-18 Kehitysmaayhteiskunta Vietnam minna.hakkarainen@helsinki.fi. Perustietoa

Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi 20.9.2011 klo 16-18 Kehitysmaayhteiskunta Vietnam minna.hakkarainen@helsinki.fi. Perustietoa Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi 20.9.2011 klo 16-18 Kehitysmaayhteiskunta Vietnam minna.hakkarainen@helsinki.fi Perustietoa Vietnamin sosialistinen tasavalta, valtiota johtaa Vietnamin kommunistinen

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)

Lisätiedot